Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne... 4 2.2 Henkilöstön palvelussuhteet osastoittain... 5 2.3 Kokoaikaisuus ja osa-aikaisuus... 7 2.4 Henkilöstön sukupuoli- ja ikäjakauma... 7 3 VAIHTUVUUS JA ELÄKÖITYMINEN... 9 3.1 Vaihtuvuus... 9 3.2 Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut... 9 3.3 Eläke-ennuste... 10 4 TYÖAIKA JA TYÖPANOS... 11 4.1 Henkilötyövuosi... 11 4.2 Vuosityöaika... 12 5 POISSAOLOT... 13 5.1 Poissaolopäivät... 13 5.2 Talkoovapaan käyttö... 14 5.3 Sairauspoissaolot ja tapaturmat... 14 6 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET... 16 7 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖSUOJELU... 18 7.1 Työterveyspalvelut... 18 7.2 Työsuojelu... 19 8 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 20 9 YHTEISTOIMINTA... 20 10 ARVIOINTIA... 20 2
1 JOHDANTO Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain tietoa ja kokonaisnäkemystä henkilöstön tilasta ja kehityksestä johtamisen ja henkilöstön kehittämisen tueksi. Limingassa henkilöstöraportti on laadittu vuodesta 2004 lähtien. Henkilöstöraportti kytkeytyy osaksi kunnan henkilöstöstrategiaa. Hyvinvoivat kunnan työntekijät jaksavat palvella asiakkaitaan, kehittää työtään ja ovat uudistamismyönteisiä. Kuntatalouden kiristymisen, työvoiman ikääntymisen sekä kunta- ja palvelurakennetta koskevien laajojen muutosten myötä kuntatyönantajaan kohdistuu tulevaisuudessa aiempaa enemmän vaatimuksia hyvästä henkilöstöpolitiikasta. Riittävien ja laadukkaiden peruspalvelujen turvaaminen niukkenevilla resursseilla edellyttää kunnilta hyvää henkilöstöjohtamista ja henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstöraportissa tarkastellaan kuntaa sekä kokonaisuutena että osastoittain. Lähtökohtana on, että henkilöstöstä kerätään olennaista tietoa etenkin osaamisen, työhyvinvoinnin ja toiminnan kehittämisen suhteen. Lisäksi henkilöstöä kuvaavat tilastot kertovat kehityksen suunnan. Samalla henkilöstöraportin avulla voidaan arvioida henkilöstöstrategian toteutumista. Henkilöstöraportti pyrkii noudattamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusta henkilöstöraportoinnin kehittämisestä (KT 2013). Suositus on uudistettu vuoden 2013 aikana, mikä on osaltaan aiheuttanut muutoksia henkilöstöraportin mittareihin ja tietojen keräämiseen. Henkilöstöraportin tiedot kerätään Personec FK järjestelmästä, joka on otettu käyttöön vuonna 2013. Henkilöstöhallinnon järjestelmän vaihtuminen vuonna 2013 sekä uusi suositus henkilöstöraportoinnista ovat muuttaneet olennaisesti henkilöstöraportissa esitettyjen tietojen sisältöä. Tästä syystä aiempien vuosien henkilöstötiedot eivät ole enää vertailukelpoisia uuden suosituksen mukaisten tietojen kanssa. Henkilöstöraportissa esitetyt tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta ovat vuoden 2015 viimeisen päivän mukaisia. Osa tiedoista, kuten poissaolotiedot sekä henkilötyövuosilaskelmat, ovat koko vuodelta. Vuodelta 2013 koko vuotta koskevat tiedot on kerätty huhti-joulukuun väliseltä ajalta järjestelmänvaihdosta johtuen. Limingassa on käytössä Personec ESS itsepalveluasiointi, jolla on sähköistetty henkilöstön palvelussuhteiden keskeytystietojen ilmoittaminen (poissaolot ja vuosilomat) sekä työsopimusten ja virkamääräysten laadinta. Henkilöstöraportti käsitellään valmistumisen jälkeen työyhteisötoimikunnassa, kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Raportti esitellään esimiehille esimiespäivän yhteydessä. 3
2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Palvelussuhteen luonne Limingan kunnan henkilöstömäärä vuoden 2015 lopussa oli 727 henkilöä. Henkilöstömäärä kattaa kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Lukuun eivät sisälly omais- ja perhehoitajat. Vuodesta 2014 eteenpäin lukuun sisältyvät myös sivutoimiset tuntiopettajat, jotka eivät sisälly vuoden 2013 henkilöstömäärään. Sivuvirassa tai toimessa olevien lukumäärä 31.12.2015 oli 46 henkilöä. Kokonaisuutena 31.12.2015 vakinaista henkilöstöä oli 539 ja määräaikaisia 173. Työllistettyjä oli vuoden viimeinen päivä palvelussuhteessa 15 henkilöä. Kunnan henkilöstömäärä on merkittävästi laskenut vuoteen 2013 verrattuna, kun huomioidaan sivutoimisten sisältyminen vuosien 2014 ja vuosien 2015 lukuihin. Määräaikaisten ja sijaisten kasvu johtuu myös sivutoimisten henkilöiden sisällyttämisestä laskentaan. Taulukko 1 Henkilöstön määrä (31.12.) Palvelussuhteet 31.12. 2013 2014 2015 Muutos % 2014-2015 Vakinaiset 571 544 539-0,9 % Määräaikaiset ja sijaiset 133 169 173 2,4 % Työllistetyt 22 12 15 25,0 % Yhteensä 726 725 727 0,3 % Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan kunta-alalla työskenteli yhteensä 429 000 henkilöä vuonna 2014. Koko kunta-alan henkilöstöstä vakinaisia oli 78 %, määräaikaisia 21 % ja työllistettyjä 1 %. Vuonna 2015 Limingan henkilöstöstä vakinaisia oli 74,1 % ja määräaikaisten sekä sijaisten osuus 23,8 %. Työllistettyjen osuus koko henkilöstöstä oli 2,1 %. Kunta-alan valtakunnalliseen tilanteeseen nähden Limingassa vakinaisen henkilöstön osuus on kunta-alan keskimääräistä alhaisempi ja määräaikaisten sekä työllistettyjen osuus jonkin verran kunta-alan keskimääräistä suurempi. Taulukko 2 Henkilöstö palvelussuhteen laadun mukaan vuosina 2013 2015 2013 2014 2015 hlöä % hlöä % hlöä % Vakinaiset 571 78,7 % 544 75,0 % 539 74,1 % Määräaikaiset ja sijaiset 133 18,3 % 169 23,3 % 173 23,8 % Työllistetyt 22 3,0 % 12 1,7 % 15 2,1 % Yhteensä 726 100,0 % 725 100,0 % 727 100,0 % 4
2.2 Henkilöstön palvelussuhteet osastoittain Osastoittain tarkasteltuna henkilöstömäärästä yli puolet, 57 % sijoittui sivistysosastolle, 27 % perusturvaosastolle, 14 % tekniselle osastolle ja 3 % hallinto-osastolle. Taulukko 3 Henkilöstömäärä osastoittain (31.12.) vuosina 2013 2015 2013 2014 2015 hlöä % hlöä % hlöä % Hallinto-osasto 21 2,9 % 19 2,6 % 17 2,3 % Perusturvaosasto 205 28,2 % 192 26,5 % 194 26,7 % Sivistysosasto 396 54,5 % 412 56,8 % 412 56,7 % Tekninen osasto 104 14,3 % 102 14,1 % 104 14,3 % Yhteensä 726 100,0 % 725 100,0 % 727 100,0 % Henkilöstön määrässä työyksiköittäin ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Musiikki- ja kansalaisopiston sivutoimiset tuntiopettajat sisältyvät kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstömäärään. Taulukko 4 Henkilöstön määrä työyksiköittäin (31.12.) vuosina 2013 2015 Henkilöstö työyksiköittäin 31.12. 2013 2014 2015 Muutos 2014-2015 Hallinto-osasto 21 19 17-10,5 % Perusturvaosasto hallinto- ja sosiaalipalvelut 23 27 35 29,6 % vanhuspalvelut 71 66 64-3,0 % terveyspalvelut 111 99 95-4,0 % Perusturvaosasto yhteensä 205 192 194 1,0 % Sivistysosasto hallinto ja perusopetus 170 175 176 0,6 % lukio 15 13 13 0,0 % varhaiskasvatus 178 153 148-3,3 % kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 33 71 75 5,6 % Sivistysosasto yhteensä 396 412 412 0,0 % Tekninen osasto tila- ja asumispalvelut 13 12 11-8,3 % ruoka- ja puhdistuspalvelut 70 71 71 0,0 % muut teknisen osaston palvelut 21 19 22 15,8 % Tekninen osasto yhteensä 104 102 104 2,0 % Yhteensä 726 725 727 0,3 % 5
Taulukko 5. Henkilöstö työyksiköittäin palvelussuhteen laadun mukaan 31.12.2015 Henkilöstö työyksiköittäin 31.12. Vakinainen Määräaikainen Työllistetty Yhteensä Hallinto-osasto 14 2 1 17 Perusturvaosasto hallinto- ja sosiaalipalvelut 18 12 5 35 vanhuspalvelut 43 17 4 64 terveyspalvelut 74 21 0 95 Perusturvaosasto yhteensä 135 50 9 194 Sivistysosasto hallinto ja perusopetus 144 32 0 176 lukio 11 2 0 13 varhaiskasvatus 131 17 0 148 kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 20 54 1 75 Sivistysosasto yhteensä 306 105 1 412 Tekninen osasto tila- ja asumispalvelut 11 0 0 11 ruoka- ja puhdistuspalvelut 59 10 2 71 muut teknisen osaston palvelut 14 6 2 22 Tekninen osasto yhteensä 84 16 4 104 Yhteensä 539 173 15 727 6
2.3 Kokoaikaisuus ja osa-aikaisuus Vuoden 2015 lopussa koko henkilöstöstä 11 prosenttia oli osa-aikaisessa palvelusuhteessa ja noin 6 prosenttia sivuvirassa tai toimessa. Osa-aikaisista 1 henkilö on osa-aikaeläkkeellä. Kunta-alalla keskimäärin vuonna 2014 kokoaikatyössä on 87 prosenttia ja osa-aikaisia sekä sivutoimisia on 13 prosenttia. Limingassa osa-aikaisten ja sivutoimisten osuus on merkittävästi suurempi. Taulukko 6 Kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö 2013 2015 2013 2014 2015 hlöä % hlöä % hlöä % Kokoaikainen 639 88,0 605 83,4 601 82,7 Osa-aikainen 87 12,0 72 9,9 80 11,0 Sivuvirka- tai toimi 0 0,0 48 6,6 46 6,3 Yhteensä 726 100 725 100,0 727 100,0 2.4 Henkilöstön sukupuoli- ja ikäjakauma Naisten osuus koko henkilöstöstä oli kunta-alalla 79 prosenttia vuonna 2014. Limingassa naisten osuus henkilöstöstä on keskimääräistä suurempi ollen 84 prosenttia vuonna 2015. Taulukko 7 Henkilöstön sukupuolijakauma osastoittain 31.12.2015 Naisia Miehiä Yhteensä Naisten osuus % Hallinto-osasto 12 5 17 70,59 Perusturvaosasto 181 13 194 93,30 Sivistysosasto 344 68 412 83,50 Tekninen osasto 73 31 104 70,19 Yhteensä 610 117 727 83,91 Kaavio 1. Henkilöstön sukupuolijakauma osastoittain 31.12.2015 7
Henkilöstön keski-ikä kunta-alalla oli 45,7 vuotta vuonna 2014. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Limingassa henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 44,0 vuotta. Edellisenä vuonna keski-ikä oli 44,8 vuotta, joten keski-ikä on hieman laskenut. Taulukko 8 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 31.12.2015 Naiset Miehet Yhteensä %-osuus 15-19 5 5 0,69 20-24 16 2 18 2,48 25-29 32 9 41 5,64 30-34 68 11 79 10,87 35-39 123 12 135 18,57 40-44 86 25 111 15,27 45-49 74 17 91 12,52 50-54 92 14 106 14,58 55-59 68 13 81 11,14 60-64 39 10 49 6,74 65-7 4 11 1,51 Yhteensä 610 117 727 100,00 %-osuus 83,91 16,09 100,00 Keski-ikä 43,8 45,4 44,0 Kaavio 2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 31.12.2015 8
3 VAIHTUVUUS JA ELÄKÖITYMINEN 3.1 Vaihtuvuus Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuusprosentti on ollut 6,07 % ja vaihtuvuus on ollut pienempi kuin edellisenä vuonna. Vakinaisesta henkilöstöstä on siirtynyt vanhuuseläkkeelle 12 henkilöä, 2 työkyvyttömyyseläkkeelle ja 17 henkilöä on irtisanoutunut. Lähtövaihtuvuus on laskettu suhteuttamalla lähteneiden määrä edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön määrään. Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 64,0 vuotta (63,5 v. 2014) ja työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 59,0 vuotta (46,3 v. 2014). Keskimääräinen eläköitymisikä oli 63,3 vuotta (60,3 v. 2014). Keskimääräiseen eläköitymisikä on noussut, koska varhaisia työkyvyttömyyseläkkeitä ei ole toteutunut vuonna 2015. Taulukko 9 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus ja syyt palvelussuhteen päättymiselle Vaihtuvuus 2014 2015 Vaihtuvuusprosentti 7,18 % 6,07 % Vanhuuseläke 13 12 Työkyvyttömyyseläke 3 2 Irtisanoutuminen 24 17 Muu syy 1 2 Yhteensä 41 33 3.2 Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut Alla on esitetty Limingan kunnan maksamat eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kunnan palveluksessa ennen vuotta 2005. Varhaiseläkemenoperusteista maksua (Varhe) maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle (määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle). Vuonna 2015 varhe-maksu on alentunut 21,6 % edellisestä vuodesta ja eläkemenoperusteinen maksu on alentunut 4,9 %. Taulukko 10 Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut 2011 2015 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2014-2015 Eläkemenoperusteinen maksu 682 596 653 006 747 326 661 027 628 837-4,9 % Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 241 169 157 400 139 269 135 091 105 967-21,6 % Yhteensä 923 765 810 406 886 595 796 118 734 804-7,7 % 9
3.3 Eläke-ennuste Alla olevassa kuviossa on esitetty eläkeiän täyttävän henkilöstön lukumäärä vuosille 2016 2026. Arvion mukaan seuraavan viiden vuoden aikana eläkkeelle on jäämässä noin 100 henkilöä. Vuoden 2016 lukuun sisältyvät kaikki ne henkilöt, jotka ovat jo täyttäneet eläkeiän. Ennuste perustuu henkilöhallinnon järjestelmän tietoihin kunkin henkilön eläkeiän täyttymisestä. Mahdolliset ennenaikaiset eläköitymiset ja työssä jatkaminen eläkeiän täyttymisen jälkeen vaikuttavat eläkeennusteen toteutumiseen. Kaavio 3 Eläkeiän täyttävät 2016 2026 10
4 TYÖAIKA JA TYÖPANOS 4.1 Henkilötyövuosi Palvelussuhteiden määrä ei suoraan kerro, millä henkilöstöpanoksella kunnan palvelu on vuoden aikana tuotettu. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työskentelyä. Laskelmassa ovat mukana lyhytaikaiset sijaiset ja osa-aikatyöntekijät, jotka on muutettu kokoaikaisiksi työajan suhteessa. Henkilötyövuosiin sisältyvät kaikki palkalliset palveluksessaolopäivät. Toteutunut henkilötyövuosi ei sisällä palkattomia poissaoloja eikä lisä- ja ylityötunteja. Taulukko 11 Henkilötyövuodet osastoittain vuonna 2015 Hallintoosasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Teoreettinen henkilötyövuosi 16,09 183,53 408,34 103,49 711,45 Vuosilomat 1,78 19,04 20,68 12,32 53,82 Muut palkalliset poissaolot 2,12 29,89 40,82 19,45 92,28 Palkattomat poissaolot 0,10 9,31 46,91 2,95 59,27 Toteutunut henkilötyövuosi 15,99 174,22 361,43 100,54 652,18 Taulukko 12 Henkilötyövuodet osastoittain 2014 2015 2014 2015 Hallinto-osasto 18,42 16,00 Perusturvaosasto 168,79 174,23 Sivistysosasto 364,27 361,43 Tekninen osasto 105,95 100,54 Henkilötyövuodet 657,43 652,20 Kaavio 4 Henkilötyövuodet osastoittain vuosina 2014 2015 11
4.2 Vuosityöaika Henkilöstön ajankäytöllä seurataan henkilöstön todellista työpanosta eli kuinka kokonaistyöaika jakaantuu tehtyyn työaikaan ja poissaoloaikaan. Tehdyn työajan määrä saadaan, kun teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta vähennetään poissaolopäivät ja lisätään rahana korvatut lisä- ja ylityöt. Laskelma tehdään työpäivinä. Vuonna 2015 teoreettinen säännöllinen vuosityöaika oli 179 653 työpäivää ja tehty työaika 140 892 työpäivää. Vuonna 2015 tehdyn työajan työpanokseksi tulee näin ollen 78,4 %. Edellisenä vuonna työpanos oli 77,62 %, joten tehdyn työpanoksen määrä on kasvanut jonkin verran. Taulukossa näkyy myös vuosityöajan jakaantuminen tunteina, euroina ja työpäivinä. Taulukko 13 Työajan jakautuminen vuonna 2015 Työpäivät Tunteina Euroina Työpäivinä % säännöllisestä teoreettisesta vuosityöajasta Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 1 183 133 22 369 363 179 653 - Muut palkalliset poissaolot 5 404 86 234 780 0,43 % - Muut palkattomat poissaolot 60 657 0 8 858 4,93 % - Perhevapaat 40 362 136 926 5 725 3,19 % - Terveysperusteiset poissaolot 65 161 824 714 8 986 5,00 % - Vuosiloma ja muut lomat 107 041 1 560 854 14 101 7,85 % - Yksityisasiat 11 283 0 1 839 1,02 % + Rahana korvatut lisä- ja ylityötunnit 8 835 149 620 1 529 0,85 % Tehty vuosityöaika 902 061 19 910 256 140 892 78,42 % Kaavio 5 Kokonaistyöajan jakaantuminen vuonna 2015 12
5 POISSAOLOT 5.1 Poissaolopäivät Poissaolopäivien määrä vuonna 2015 oli yhteensä 50 752 kalenteripäivää ja poissaolopäivien määrä on vähentynyt noin 9 % edellisestä vuodesta. Poissaolopäiviin eivät sisälly vuosilomapäivät. Muista syistä johtuneet poissaolot ovat pääasiassa palkattomia virka- ja työlomia. Työkyvyn ylläpito sisältää kuntoutuksen sekä määräaikaisen kuntoutustuen (eläke). Kaikista poissaolopäivistä täyspalkallisia päiviä oli 69,7 %, osapalkallisia 1,8 % ja palkattomia poissaolopäiviä 28,50 %. Taulukko 14 Henkilöstön poissaolopäivät syittäin 2014 2015 Kalenteripäivinä 2014 2015 Muutos % Sairausloma ja tapaturmat 10 096 11 595 14,85 % Työkyvyn ylläpito 1 823 1 404-22,98 % Perhevapaat 14 791 12 378-16,31 % Opiskelu ja kouluttautuminen 3 739 4 345 16,21 % Työantajan ilmoittamat vapaat 792 910 14,90 % Julkinen toiminta 392 481 22,70 % Toisen viran/toimen hoito omassa kunnassa 11 014 9 117-17,22 % Muut poissaolot 12 991 10 522-19,01 % Yhteensä 55 638 50 752-8,78 % Poissaolopäivistä suurimmat poissaolot aiheutuvat henkilöstön perhevapaista (24 %), sairauspoissaoloista (23 %) ja muista poissaoloista (21 %). Edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti sairauspoissaolojen osuus on kasvanut (18 % v. 2014), kun taas perhevapaiden ja muiden vapaiden osuus vähentynyt. Kaavio 6 Poissaolopäivien jakaantuminen vuonna 2015 13
5.2 Talkoovapaan käyttö Limingan kunnassa on ollut käytössä vuoden 2015 ajan yhtenä talouden tasapainottamisen keinona vapaaehtoinen palkaton virka- ja työvapaa (talkoovapaa). Talkoovapaa on harkinnanvaraista palkatonta virka- ja työvapaata, jota voidaan myöntää, mikäli talkoovapaalla olevan työntekijän tilalle ei palkata sijaista eikä korvaavaa työtä teetetä ylityönä, lisätyönä tai hankita ostopalveluna. Hakemalla neljä päivää palkatonta vapaata, on saanut viidennen päivän palkallisena vapaana (4+1). Talkoovapaan palkattomia päiviä on pidetty vuoden aikana yhteensä 672 päivää (yli 2 htv). Käytäntöä on jatkettu vuodelle 2016. Taulukko 15 Talkoovapaan käyttö 2015 Talkoovapaan palkattomat päivät 2015 Hallinto-osasto 28 Perusturvaosasto 126 Sivistysosasto 486 Tekninen osasto 32 Yhteensä 672 5.3 Sairauspoissaolot ja tapaturmat Sairauspäivien määrä vuonna 2015 oli kaikkiaan 11 595 kalenteripäivää ja poissaolot ovat kasvaneet lähes 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauslomista 10,2 % oli omailmoituspoissaoloja (11,9 % v. 2014) ja loput lääkärintodistuksella. Työssä tai työmatkalla sattuneita tapaturmia oli vuonna 2015 yhteensä 32 kpl (37 kpl v. 2014) Nämä aiheuttivat vuonna 2015 yhteensä 283 tapaturmista johtuvaa sairauspoissaolopäivää (183 pv v. 2014). Vapaa-ajan tapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja on ollut 415 päivää. Taulukko 16 Sairauspoissaolojen jakautuminen 2014 2015 Sairauspoissaolot 2014 2015 Muutos % Sairausloma 8 635 9 715 12,51 % Sairausloma / omailmoitus 1 199 1 182-1,42 % Työtapaturma 106 179 68,87 % Työmatkatapaturma 77 104 35,06 % Vapaa-ajan tapaturma 79 415 425,32 % Ammattitauti 0 0 Yhteensä 10 096 11 595 14,85 % 14
Kokonaisuutena sairauspäivien määrä on suurin sivistysosastolla. Sairauspoissaolot ovat kasvaneet merkittävästi perusturvaosastolla ja teknisellä osastolla. Työntekijämäärään suhteutettuna sairauspäiviä on eniten teknisellä osastolla ja perusturvaosastolla ja vähiten hallinto-osastolla. Keskimäärin sairauspoissaoloja on ollut 15,9 päivää yhtä työntekijää kohden. Taulukko 17 Sairauspäivien määrä osastoittain ja sairauspäivät / työntekijä vuosina 2014 2015 Sairauslomat 2014 2015 Muutos % Hallinto-osasto 74 80 8,11 % Perusturvaosasto 3 036 3 854 26,94 % Sivistysosasto 5 254 5 547 5,58 % Tekninen osasto 1 732 2 114 22,06 % Yhteensä 10 096 11 595 14,85 % Sairauspäivät/työntekijä 2014 2015 Hallinto-osasto 3,9 4,7 Perusturvaosasto 15,8 19,9 Sivistysosasto 12,8 13,5 Tekninen osasto 17,0 20,3 Yhteensä 13,9 15,9 Sairauspoissaoloista erityisesti pitkät sairauspoissaolot ovat kasvaneet. Pisimpien sairauspoissaolojen määrä on säilynyt ennallaan, mutta erityisesti 60 174 pv sairauslomalla olleen henkilöstön lukumäärä on lisääntynyt. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi on toteutettu kunnan varhaisen tuen mallia ja 30-60-90 mallia yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kuluneen vuoden aikana useat pitkät sairauspoissaolot ovat johtaneet eläkeratkaisuun. Taulukko 18 Sairauspoissaolot keston mukaan 2014 2015 Sairauspoissaolon kesto Lkm 2014 Lkm 2015 1-9 pv 297 320 10-29 pv 135 119 30-59 pv 55 55 60-174 pv 29 45 yli 175 pv 7 7 15
6 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Sopimusaloittain jaoteltuna 31.12.2015 tilanteen mukaan henkilöstöstä 65,7 % kuuluu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja 27,8 % opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen (OVTES). Taulukko 19 Henkilöstö sopimusaloittain 31.12.2015 Miehiä Naisia Yhteensä % Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 27 451 478 65,7 Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työsopimus 11 11 1,5 Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus 12 5 17 2,3 Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus 59 143 202 27,8 Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus 4 11 15 2,1 Ei työehtosopimusta 4 4 0,6 Yhteensä 117 610 727 100,0 Henkilöstömenoihin on laskettu kaikki palkat ja palkkiot sivukuluineen sekä henkilöstökorvaukset (KELA:n ja vakuutusyhtiön maksamat korvaukset työnantajalle). Sosiaalikuluihin sisältyvät sosiaaliturva-, eläkesekä tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut. Vuonna 2015 koko kunnan henkilöstökulut ovat kasvaneet 0,3 prosenttia ja kasvu on ollut hyvin maltillinen. Palkkasumma nousi vain 0,9 % prosenttia ja sosiaalikulut laskivat 0,6 %. Taulukko 20 Henkilöstökulut vuosina 2011 2015 1 000 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2014-2015 Palkat -20 608-22 469-22 436-21 791-21 996 0,9 % Sosiaalikulut -5 686-5 858-5 952-5 875-5 840-0,6 % Henk.korvaukset 330 400 338 316 395 25,0 % Henkilöstökulut yht. -25 964-27 928-28 050-27 350-27 441 0,3 % Henkilöstökulut /asukas 2 833 2 961 2 929 2 807 2 744-2,2 % Kaavio 7 Palkkauskustannukset 2010 2014 16
Vuoden 2015 aikana organisaatiossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, mikä olisi vaikuttanut henkilöstömenojen toteutumaan. Hallintokunnissa on vuoden 2015 aikana toteutettu talouden tasapainottamisohjelman mukaisia säästötoimenpiteitä, joilla on vaikutettu henkilöstömenojen kasvuun kaikissa hallintokunnissa. Taulukko 21 Henkilöstömenot osastoittain vuosina 2014 2015 1 000 Palkat Sosiaalikulut Yhteensä Muutos 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014-2015 Hallinto-osasto -783-695 -229-217 -1 012-912 -9,9 % Perusturvaosasto -6 310-6 415-1 840-1 865-8 150-8 280 1,6 % Sivistysosasto -11 764-11 911-2 971-2 978-14 735-14 889 1,0 % Tekninen osasto -2 593-2 456-735 -694-3 328-3 150-5,3 % Muut tulosalueet -25-124 -100-86 -125-210 68,0 % Yhteensä -21 475-21 601-5 875-5 840-27 350-27 441 0,3 % Kaavio 7 Henkilöstömenot osastoittain 2014 2015 17
7 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖSUOJELU 7.1 Työterveyspalvelut Työterveyshuollon palvelut on ostettu vuodesta 2007 lähtien Attendo Oy:ltä. Työterveyshuollon uusi sopimuskausi alkoi 1.1.2014. Työterveydenhuollon toiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijän kanssa yhteistoiminnassa - työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä - työn ja ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta - työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa - työyhteisön toimintaa Työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin vuodelle 2014 ja päivityksessä otettiin käyttöön rajattu sairaanhoito 1.1.2014 alkaen. Toimintasuunnitelman muutos on koettu positiiviseksi; muutos on vähentänyt kokonaiskustannuksia ja tehostanut työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa. Työterveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat työterveyshuollon korvaushakemuksen mukaan yhteensä 270 785 euroa vuonna 2015. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,7 % ja kasvu on ollut maltillinen. Ennaltaehkäisevän toiminnan osuus kokonaiskustannuksista on pysynyt hyvällä tasolla ollen 49,8 % (54,6 % v. 2014). Taulukko 22 Työterveyshuollon kustannukset vuosina 2011 2015 2011 2012 2013 2014 2015 Työterveys (KL1) 100 003 107 904 111 733 145 373 134 818 Sairaanhoito (KL2) 192 652 205 860 208 530 120 825 135 966 Yhteensä 292 655 313 763 320 262 266 198 270 785 Muutos- % 33,40 % 7,21 % 2,07 % -16,88 % 1,72 % Työntekijämäärä 658 686 726 725 727 /työntekijä 445 457 441 367 372 18
Työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat tekivät ennaltaehkäisevässä toiminnassa vuoden 2015 aikana yhteensä 823 terveystarkastusta ja määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Työpaikkaselvityksiä on tehty kaikkiaan 296,00 tuntia. Taulukko 23 Työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta 2011 2015 Palvelu 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärin terveystarkastus, kpl 148 122 231 343 295 Terveydenhoitajan terveystarkastus, kpl 195 146 331 491 528 Psykologin terveystarkastus, kpl 5 11 4 1 0 Fysioterapeutin terveystarkastus, kpl 11 3 6 2 21 Laboratorio- ja röntgentutkimukset, kpl 1 305 888 839 1 110 857 Työpaikkaselvitykset, tuntia 221,50 283,00 211,50 315,00 296,00 Ryhmän neuvonta ja ohjaus, tuntia 6 18 5 20 73 Yksilön ohjaus- ja neuvontakäynnit 225 310 387 308 277 Sairaanhoitokäyntejä on tehty lääkärille ja terveydenhoitajille 2 467 kappaletta vuonna 2015 (2 332 kpl v. 2014). Työterveyshuollon toimintasuunnitelman muutoksessa vuoden 2014 alusta alkaen normaalit flunssat on rajattu työterveyshuollon ulkopuolelle (pl.sisäilmaoireiset), mikä on vaikuttanut vähentävästi sekä sairaanhoidon käynteihin että laboratorio- ja röntgentutkimusten määrän laskuun. Taulukko 24 Työterveyshuollon sairaanhoidon palvelut 2011 2015 Palvelu 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärin sairaanhoitokäynnit, kpl 1 538 1 362 2 481 1 590 1 697 Terveydenhoitajan sairaanhoitokäynnit, kpl 1 172 1 330 1 522 742 770 Muut sairaanhoitokäynnit, kpl 0 0 2 0 1 Laboratorio- ja röntgentutkimukset, kpl 2 354 2 526 2 689 1 332 1 302 7.2 Työsuojelu Työsuojelutoiminnalla järjestetään työntekijöiden työympäristö mahdollisimman turvalliseksi ja terveelliseksi. Samoin työn henkistä kuormittavuutta pyritään jatkuvasti seuraamaan. Limingan kunnan työsuojeluorganisaatioon kuuluvat työsuojelupäällikkö ja kolme työsuojeluvaltuutettua. Työsuojelutoiminta on järjestetty yhteistyössä työyhteisötoimikunnan kanssa. Uusien työsuojeluvaltuutettujen toimikausi alkoi 1.1.2014 alkaen ja kestää vuoden 2017 loppuun saakka. Työsuojeluvaltuutettujen tehtävät ja ajankäyttö on neuvoteltu valtakunnallisen sopimuksen mukaiseksi ja työsuojeluvaltuutettujen edustettavat henkilöt on nimetty vastuualueittain kullekin työsuojeluvaltuutetulle 1.1.2014 alkaen. Työsuojelun toimintaohjelma on laadittu vuosille 2014 2017. Aluehallintovirasto on toteuttanut valtakunnallista työsuojelun kuntahankevalvontaa vuosina 2012 2015. Koko kuntahankkeen aikana Limingan kunnassa on toteutettu 17 työsuojelutarkastusta. Kuluneen vuoden aika työsuojeluorganisaatiota ovat työllistäneet sisäilma-asiat kunnan eri kiinteistöissä. Lisäksi on toteutettu riskiarviointien päivitystä, jotka jatkuvat myös vuonna 2016. Aluehallintovirasto on vuonna 2015 toteuttanut 2 työsuojelutarkastusta, jotka on tehty terveyskeskukseen ja terveyskeskussairaalaan. 19
8 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamiseen kehittämiseen kuuluu sekä osaamisen ylläpito, siirtäminen että uuden osaamisen hankkiminen. Limingan kunnassa on laadittu henkilöstö- ja koulutussuunnitelma ensimmäisen kerran vuodelle 2015. Ulkoisten ja sisäisten koulutuspäivien määrä vuonna 2015 oli 2 127 päivää, mikä tekee 2,9 pv/työntekijä. Opintovapaaseen käytettiin 3 658 päivää ja määrä kasvoi +25,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Koulutuskustannukset sisältävät ainoastaan suorat koulutuskustannukset, joihin eivät sisälly päivärahat, matkakulut ja palkkakustannukset. Taulukko 25 Koulutukset vuonna 2015 Koulutus 2015 Koulutuspäivien määrä 2 127 Opintovapaapäivien määrä 3 658 Koulutuskustannukset, 84 081,37 9 YHTEISTOIMINTA Kunnallisen yleissopimuksen mukaista yhteistoimintaa on toteutettu työpaikoilla sekä työpaikkakokousten että keskustelujen muodossa. Henkilöstön ja työnantajan välistä edustuksellista yhteistoimintaa on toteutettu työyhteisötoimikunnassa. Työyhteisötoimikunnan kokoonpanossa on yhteensä 12 jäsentä. Heistä kolme on työnantajan edustajaa ja työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet sekä kunnan työsuojeluvaltuutetut. Vuoden 2015 aikana työyhteisötoimikunta on kokoontunut 6 kertaa. Kuluneen vuoden aikana työyhteisötoimikunnassa on ollut käsittelyssä muun muassa paikallinen sopimus työaikapankista, henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat ja työntekijät, innostusvirtaamo hanke sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. 10 ARVIOINTIA Kunnan henkilöstötunnuslukujen osalta huolestuttavaa on, että sairauspoissaolot ovat merkittävästi kasvaneet ja erityisesti pitkiä sairauspoissaoloja on ollut paljon. Sairauspoissaolojen hallinta edellyttää edelleen varhaisen tuen mallin käytön tehostamista sekä yhteistyön kehittämistä työterveyshuollon kanssa. Positiivista kuitenkin on, että varhaiseläkemenoperusteinen maksu on edelleen alentunut aikaisempaan vuoteen verrattuna (-21,6 %). Vuonna 2015 Limingan ja Kempeleen kunnat saivat työsuojelurahastolta hankerahoitusta kuntien yhteiseen Innostusvirtaamo työyhteisöjen kehittäminen innostuskulttuuria vahvistamalla -hankkeeseen. Hanke kestää vuoden 2016 loppuun saakka ja Limingasta hankkeessa ovat mukana kotipalvelu, Ala- Temmeksen vanhainkoti, Ojanperän päiväkoti sekä nuorisotoimi. Henkilöstön osalta merkittävänä muutoksena vuoden 2015 aikana tarkistettiin koko henkilöstön työaikamuodot virka- ja työehtosopimusten mukaisiksi. Henkilöstökysely toteutettiin syksyllä 2015. Positiivista on, että kunnan tilinpäätös vuodelle 2015 on toteutunut arvioitua paremmin ja henkilöstömenojen kasvu on pysynyt maltillisena (+0,3 %). Kunnan henkilöstön rooli tuloksen toteuttamisessa on ollut keskeinen ja vuoden 2015 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä päätettiin muistaa henkilöstöä työhyvinvointia lisäävillä liikunta- ja kulttuuriseteleillä. 20