RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

Transkriptio

1

2 1 RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Sisällys ALUKSI... 2 HENKILÖSTÖKUVA Henkilöstön määrä ja osuus hallintokunnittain Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö hallintokunnittain Henkilöstön ikärakenne Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset TUOTTAVUUS JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Henkilötyövuodet Palkkakustannukset Sairauslomapäivien määrä ja osuus Työtapaturmat ja ammattitaudit HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Rauman Tarina ohjenuorana Henkilöstön koulutus Työhyvinvoinnin edistäminen REKRYTOINTI, VAIHTUVUUS JA ELÄKÖITYMINEN Vaihtuvuus ja rekrytointi Keskimääräinen eläköitymisikä ja tehdyt eläkepäätökset Eläköitymisten ennakointi... 39

3 2 ALUKSI Henkilöstöraportti kertoo tilastotietoa henkilöstöön liittyvistä keskeisistä asioista. Tiedot esitetään enimmäkseen kuuden vuoden jaksolta, jolloin voidaan nähdä kehityksen trendi. Raportti toimii käsikirjana, josta voi etsiä kulloinkin tarvittavia tietoja. Tiedot on tarkoitettu strategisen ja operatiivisen johtamisen apuvälineiksi niin koko kaupunkiorganisaation tasolla kuin kussakin hallintokunnassa. Tilastotiedot ajetaan aina kunkin vuoden lopussa (31.12.). Vuoden 2015 raportissa on voitu hyödyntää FK-ohjelmiston uusia raporttipohjia, jotka ovat mahdollistaneet monipuolisimmin joidenkin tunnuslukujen esittämisen. Raportista on tehty kaksi versiota: nettiversio ja painettu versio. Vuoden 2015 henkilöstöraportti ei sisällä työyhteisökyselyn tuloksia. Seuraavan kerran työyhteisökyselyn tuloksia esitetään vuoden 2016 raportissa. Vuonna 2015 Rauman kaupungin henkilöstömäärä väheni edelleen ja samalla niin määräaikaisten kuin työllistettyjenkin osuudet laskivat. Satamalaitoksen yhtiöittämisen myötä raportissa ei ole enää mukana tunnuslukuja sataman henkilöstöstä. Ympäristölaboratorion siirtyminen liikkeen luovutuksessa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykselle vaikutti myös henkilöstömäärään. Henkilöstömäärässä tapahtuneet muutokset sekä vuonna 2015 talouden sopeuttamistoimina toteutetut talkoovapaat näkyivät niin ikään henkilöstökulujen laskuna. Sairauspoissaolot lisääntyivät vuodentakaisesta keskimäärin yhdellä päivällä, mutta positiivinen huomio on, että näistä yli 60 % muodostavat lyhyet, henkilötasolla alle kymmenen päivän sairauspoissaolot. Vuonna 2015 Rauman kaupunki käynnisti toiminnan ja organisaation kehittämistyön ja lähti mukaan valtakunnalliseen uuden sukupolven organisaatio (USO) -verkostohankkeeseen. Hankkeessa kehitetään Rauman kaupungin organisaatiorakennetta ja johtamisjärjestelmältään paremmin nykypäivän tarpeita vastaaviksi. Henkilöstö otettiin alusta alkaen mukaan hankkeeseen toteuttamalla kaksi kyselyä, joissa henkilöstöltä pyydettiin kehittämisehdotuksia ja kohteita organisaation toiminnan parantamiseksi. Tunnusluvut henkilöstörakenteesta, henkilöstön hyvinvoinnista ja kehittämisestä antavat arvokasta taustatietoa nykytilasta ja auttavat omalta osaltaan tulevaisuuden organisaation rakentamisessa ja kehittämistoimenpiteiden kohdentamisessa. Raumalla Marika Alho-Malmelin Henkilöstösuunnittelija, Henkilöstöpalvelut

4 3 HENKILÖSTÖKUVA Tässä luvussa kuvataan vuoden 2015 Rauman kaupungin henkilöstömäärä, henkilöstön ikärakenne, työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset. Tarkastelua tehdään pääasiassa virastotasolla sekä työsuhteen luonteen perusteella. Joitain tunnuslukuja esitetään myös sukupuolten mukaan Henkilöstön määrä ja osuus hallintokunnittain Kuntasektorilla oli vuonna 2014 (kunnat + kuntayhtymät) työllisiä Valtion palveluksessa oli työllistä ja yksityinen sektori työllisti henkilöä. Kuntasektori työllisti kaikkiaan 21,8 % työllisistä. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus). Kuntasektori on vahvasti naisvaltainen: vuonna 2015 työntekijöistä 78,4 % oli naisia. Yksityinen sektori puolestaan on perinteisesti jonkin verran miesvoittoinen, miehiä oli 60,4 %. Valtiosektorilla taas naisia ja miehiä työskenteli kutakuinkin yhtä paljon. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Henkilöstömäärä edelleen laskussa Rauman kaupungin henkilöstömäärien muutoksia tarkasteltaessa on otettava huomioon vuosien aikana tapahtuneet monet organisaatiomuutokset. Ne on kerrottu aiempien vuosien henkilöstöraporteissa. Seuraavan sivun taulukosta nähdään, että vuoden 2015 lopussa Rauman kaupungin palveluksessa oli kaikkiaan 3024 henkilöä, joista vakinaisia oli 2343, määräaikaisia 636 ja työllistettyjä 45. Kuten kuntasektorin yleensä, myös Rauman kaupungin henkilöstö on vahvasti naisvaltainen. Naisia henkilöstöstä on 2541 ja miehiä 483. Naisten osuus koko henkilöstöstä kasvoi edeltävästä vuodesta prosenttiyksiköllä 84 %:iin. Naisten osuus Rauman kaupungilla on valtakunnalliseen keskiarvoon verraten jonkin verran korkeampi. Kuntasektorilla miesten osuus laski valtakunnallisestikin vuodesta 2014 (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus). Koko henkilöstömäärä (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) laski kaikkiaan 93 työntekijällä. Vielä vuonna 2014 tarkastelussa mukana ollut satamalaitoksen henkilöstö ei ole enää sataman yhtiöittämisen vuoksi mukana henkilöstöraportin tunnusluvuissa. Tämä selittää henkilöstömäärän vähenemisestä noin 30 henkilöä. Määräaikaisia työntekijöitä oli 10 vähemmän kuin vuonna 2014 ja työllistettyjen määrä väheni 14 hengellä. Vakinaisten henkilöiden määrä laski 69:llä vuodesta Esimiesten määrä väheni 22:lla vuoden takaisesta. Esimiehiin henkilöstöstä lukeutui vuonna , joista naisia oli 129 (76 %) ja miehiä 41 (24 %).

5 4 Taulukko 1. Koko henkilöstö virastoittain vuosina KESKUSVIRASTO VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT Ruokapalvelut VAKINAISET TYÖLLISTETYT 6 0 MÄÄRÄAIKAISET YHT KULTTUURI-VAPAA- AIKA VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT KASVATUS-OPETUS VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT SOSIAALI-TERVEYS VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT TEKNINEN VIRASTO VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT Puhtauspalvelut VAKINAISET TYÖLLISTETYT 1 0 MÄÄRÄAIKAISET YHT Rauman vesi VAKINAISET TYÖLLISTETYT 0 0 MÄÄRÄAIKAISET 1 1 YHT Rauman jätehuoltolaitos VAKINAISET 6 6 TYÖLLISTETYT 0 0 MÄÄRÄAIKAISET 1 1 YHT. 7 7 HLÖSTÖ YHT. VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT

6 5 Keskusviraston henkilöstömäärästä on erotettu ruokapalvelut -taseyksikön henkilöstö ja teknisen viraston henkilöstömäärästä puhtauspalvelut - taseyksikön sekä vesi- ja viemäri- ja jätehuoltoliikelaitosten henkilöstö. Pienvenesatamassa työskentelevä yksi henkilö on laskettu teknisen viraston henkilöstömäärään Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö hallintokunnittain Vakinaisten määrä väheni Vuonna 2015 Rauman kaupungilla oli vakinaisessa työsuhteessa 2343 henkilöä, joista naisia oli 1958 ja miehiä 385. Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 77,5 % ja se kasvoi puoli prosenttiyksikköä vuodesta 2014, vaikka vakinaisten työntekijöiden määrä laski 69:llä työntekijällä. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ YHT MIEHET NAISET

7 6 Taulukko 2. Vakinainen henkilöstö virastoittain sukupuolen mukaan vuosina KESKUSVIRASTO MIEHET NAISET YHT KULTUURI-VAPAA-AIKA MIEHET NAISET YHT KASVATUS-OPETUS MIEHET NAISET YHT SOSIAALI-TERVEYS MIEHET NAISET YHT TEKNINEN VIRASTO MIEHET NAISET YHT Määräaikaisten ja työllistettyjen määrät edelleen laskussa Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2015 määräaikaisissa työsuhteissa oli Suomessa henkeä, mikä on vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista työllisistä vuonna ,4 % oli määräaikaisia. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli miehiä (39,4 %) ja naisia (60,2 %). Naispalkansaajilla määräaikaisten osuus oli 18,0 % ja miespalkansaajilla 12,5 %. Määräaikaisten osuus on lievässä laskussa molemmissa ryhmissä aikaisempaan vuoteen 2014 verrattuna. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen 2015 työnantajasektorikohtaiset tilastot eivät ehtineet valmistua ennen henkilöstöraportin julkaisemista, mutta vuonna 2014 kunta-alalla työskenteleviä määräaikaisia palkansaajia oli 21,9 %. Valtiosektorin palkansaajista määräaikaisia oli 20,9 % ja yksityisen sektorin palkansaajista 12,6 %. Naisten osuus määräaikaisista pysyi kaikilla sektoreilla lähes ennallaan. Kunnalla naisten osuus määräaikaisista oli 78 %. Valtiolla määräaikaisissa työsuhteissa naisia työskenteli 51,4 % ja yksityisellä sektorilla niin ikään 51,4 %. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.)

8 7 Rauman kaupungilla määräaikaisten osuus pysyi vuonna 2015 ennallaan ja oli 21 %. Työllistettyjen osuus laski vuoden takaisesta puoli prosenttiyksikköä 1,5 %:iin. Määräaikaisia työntekijöitä oli 10 henkilöä vähemmän ja työllistettyjä 14 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. 800 MÄÄRÄAIKAISET JA TYÖLLISTETYT, LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ TYÖLLISTETYT 300 MÄÄRÄAIKAISET Tarkasteluajanjaksolla työllistettyjen osuus oli vuonna 2013 korkeimmillaan. Vuonna 2014 työllistettyjen määrä kääntyi laskuun ja laski edelleen vuonna Rauman kaupunki työllisti vuonna henkilöä. Työllistettyjen osuus oli siten tarkasteluajanjaksolla alimmillaan vuonna Vuonna 2015 Rauman kaupungilla määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli 636 henkilöä. Määräaikaisista työntekijöistä naisia oli 552 (86,8 %) ja miehiä 84. Tarkastelujaksolla vuonna 2010 määräaikaisissa työsuhteissa tapahtunut vähennys johtui osin vakinaistamisista, osin Rauman ammattiopiston määräaikaisten (pääosin sivutoimisia tuntiopettajia) siirtymisestä pois kaupungin henkilöstövahvuudesta Länsirannikon Koulutus osakeyhtiöön (WinNova). Vuonna 2012 määräaikaisia työsuhteita oli lukumääräisesti enemmän, mutta niiden osuus pysyi samana kuin edeltävänä vuonna Vuonna 2013 määräaikaisten työsuhteiden määrä väheni myös määräaikaisten työntekijöiden suhteellista osuutta tarkasteltaessa liki 3 %:lla. Vuonna 2014 suhteellinen osuus laski edelleen 0,4 %:lla.

9 8 Määräaikaisten osuus kunkin hallintokunnan työvoimasta Määräaikaisten osuudessa ei tapahtunut 2015 merkittävää muutosta. Määräaikaisten työntekijöiden osuus nousi 0,3 % edeltävästä vuodesta. Työllistettyjen osuus puolestaan laski 0,4 % edellisvuodesta. 30,0 25,0 MÄÄRÄAIKAISTEN JA TYÖLLISTETTYJEN % -OSUUDET ,7 23,9 23,9 TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET 21,1 20,7 21,0 20,0 15,0 10,0 5,0 2,3 2,6 1,8 3,0 1,9 1,5 0,0 Vuonna 2015 määräaikaisten osuus nousi lievästi kasvatus- ja opetusvirastossa sekä puhtauspalveluissa. Merkittävimmin määräaikaisten osuus väheni keskusvirastossa sekä ruokapalveluissa. Tässä tarkastelussa ei työllistettyjä ole laskettu mukaan. Taulukko 3. Määräaikaisten osuudet hallintokunnittain vuosina KULTTUURI-VAPAA- AIKA 41,1 40,8 44,2 42,5 52,3 50,9 KASVATUS-OPETUS 22,2 24, ,1 20,9 21,8 SOSIAALI-TERVEYS 26,9 24,3 23,2 20,8 19,8 21,0 KESKUSVIRASTO 18,9 18,1 17,6 14,3 10,9 3,4 ruokapalvelut 18,1 12,4 TEKNINEN 15,9 16,1 13,6 9,8 6,2 4,4 puhtauspalvelut 14,3 18,6 Rauman vesi 3,7 3,6 jätehuoltolaitos 14,3 14,3 YHTEENSÄ 23,7 23,9 23,9 21,1 20,7 21,0

10 9 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen muita korkeampi määräaikaisten työntekijöiden osuus johtuu pitkälti siitä, että hallintokuntaan kuuluvat musiikkiopiston, kuvataidekoulun ja kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat. Määräaikaisuuden syyt 2015 Työmarkkinakeskusteluissa määräaikaisuus on ollut esillä erityisesti sen kielteisten, jopa laittomien, piirteiden takia. Pääosaan määräaikaisuuksista on perusteltuja ja laillisia syitä, kuten projektit, sivutoimiset tuntiopettajuudet, äitiys- ja hoitovapaat, vuorotteluvapaat, opintovapaat, sijaisuudet ja harjoittelut. Suurin osa kuntien määräaikaista on sijaisia (Kuntatyönantajat). Laittomia ja työntekijän kannalta ongelmallisia ovat määräaikaisten työsuhteiden jatkuvat ketjutukset, vaikka pysyvä työvoimantarve on olemassa. Rauman kaupungin henkilöstöpoliittinen lähtökohta on, ettei laittomia määräaikaisuuksia ole. Seuraavaan taulukkoon on kerätty vuoden 2015 määräaikaisuuden syyt naisilla ja miehillä. Taulukko 4. Määräaikaisuuden syyt 2015 sukupuolen mukaan. MÄÄRÄAIKAISUUDEN SYYT NAISET NAISET % MIEHET MIEHET % YHT. YHT. % Sijaisuus ,6 % 23 23,5 % ,7 % Projektitehtävä 10 1,7 % 0 0,0 % 10 1,5 % Avoimen viran/työsuhteen hoito 21 3,6 % 1 1,0 % 22 3,2 % Erillinen määräaikainen työtehtävä 96 16,5 % 19 19,4 % ,9 % Harjoittelu 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oppisopimuskoulutus 5 0,9 % 1 1,0 % 6 0,9 % Työn luonne 77 13,2 % 38 38,8 % ,9 % Työllistetty 29 5,0 % 14 14,3 % 43 6,3 % Muu syy 9 1,5 % 2 2,0 % 11 1,6 % YHTEENSÄ , , ,0 Yli puolet vuoden 2015 määräaikaisuuksista oli sijaisuuksia ja sijaisuuksien osuus määräaikaisuuksista lisääntyi edeltävästä vuodesta 2,2 %. Toiseksi suurimmat syyryhmät olivat erilliset määräaikaiset sekä työn luonteen vuoksi määräaikaisiksi luettavat työtehtävät. Työn luonteen vuoksi määräaikaisiksi luettavien tehtävien ryhmään kuuluvat mm. koulunkäyntiohjaajat, iltapäiväkerhoohjaajat sekä henkilökohtaiset avustajat. Vuonna 2015 työllistettyjen osuus kaikista määräaikaisista oli vain 6,3 % kun vastaava prosenttiosuus vuotta aiemmin oli 8,9 %. Työllistettyjen osuus on puolittunut kahdessa vuodessa ( ,5 %). Määräaikaisuuden syiden tilastoinnissa on epätäsmällisyyttä, sillä tuntiopettajat on voitu sijoittaa ryhmiin syykoodilla sijaisuus, erillinen määräaikainen työtehtävä tai työn luonne.

11 Henkilöstön ikärakenne Työelämässä on jo pitkään kannettu huolta työvoiman riittävyydestä ja tarvittavan osaamisen siirtymisestä, kun suuret ikäluokat poistuvat joukoittain työstä eläkkeelle, ja nuorten ikäluokkien osuus pienenee. Politiikkatavoitteena onkin, että työssä jatketaan aiempaa pidempään ja että eläkkeelle siirtymisaika joustaa. Tässä luvussa tarkastellaan Rauman kaupungin henkilöstön (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) jakautumista ikäluokkiin vuonna Luvussa esitetään lisäksi erikseen vakinaisen henkilöstön keski-iän kehitys ajanjaksolla Koko henkilöstön keski-ikä 46,1 vuotta, vakinaisten 48,3 vuotta Seuraavassa taulukoissa esitetään ensin koko henkilöstön jakautuminen ikäluokkiin ja sen jälkeen tarkastellaan vakinaisen henkilöstön ikärakennetta. Jakaumia tarkastellaan lukumäärinä ja keskiarvoina. Eniten henkilöstössä oli edelleen vuotiaita (511 henkilöä) ja sitten vuotiaita (466 henkilöä). Pienin ikäluokka oli vuotiaat (227 henkilöä). Vanhimman ikäluokan, 60 vuotta täyttäneiden osuus kääntyi nousuun. Eri hallintokunnissa henkilöstön ikärakenne vaihtelee paljonkin, joten myös ikään liittyvät henkilöstöstrategiset tarpeet eroavat virastoittain. Taulukko 5. Koko henkilöstö ikäryhmittäin ja virastoittain vuonna alle yht. ka KESKUSVIRASTO ,0 Ruokapalvelut ,6 KULTTUURI-VAPAA-AIKA ,5 KASVATUS-JA OPETUS ,8 SOSIAALI-TERVEYS ,2 TEKNINEN VIRASTO ,4 Puhtauspalvelut ,2 Rauman Vesi ,2 Jätehuoltolaitos ,3 YHTEENSÄ ,1 Kuntasektorilla kokonaisuutena henkilöstön keski-ikä on noussut vuosi vuodelta. Vuoden 2014 lokakuussa vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,8 määräaikaisen henkilöstön keski-iän ollessa reilusti alempi 38,1. (Kuntatyönantajat). Vuonna 2015 Rauman kaupungin vakinaisten työntekijöiden keski-ikä oli 48,3 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä laski vuodesta Pelkästään vakinaisen henkilöstön keski-ikää tarkasteltaessa, voidaan todeta sen pysyneen aiempien vuosien tasolla. Vuosina keski-ikä on ollut laskussa. Tarkasteluajanjaksona vakinaisen henkilöstön keski-iässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

12 11 VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ ,2 49,0 48,8 48,6 48,9 48,7 49,0 48,9 48,6 48,4 48,2 KAIKKI YHTEENSÄ 48,3 Vakinaisen henkilöstön osalta korkein keski-ikä oli puhtauspalveluissa ja matalin jätehuoltolaitoksella. Taulukko 6. Vakinainen henkilöstä ikäryhmittäin ja virastoittain alle yht. ka KESKUSVIRASTO ,6 Ruokapalvelut ,2 KULTTUURI-VAPAA-AIKA ,6 KASVATUS-JA OPETUS ,9 SOSIAALI-TERVEYS ,6 TEKNINEN VIRASTO ,8 Puhtauspalvelut ,6 Rauman Vesi ,1 Jätehuoltolaitos ,8 YHTEENSÄ ,3

13 Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset Henkilöstö työaikajärjestelmittäin Koko henkilöstön yleisimmät työaikajärjestelmät ovat vuorotyöluonteinen jaksotyö (114,75 tuntia kolmessa viikossa), 38,25 viikkotyötunnin yleistyöaika sekä 38,25 viikkotyötunnin päivätyö. Naisten ja miesten työaikaprofiilit eroavat toisistaan. Jaksotyö on naisilla yleistä, miehillä hyvin harvinaista. Miehet taas tekevät yleistyöaikaa naisia paljon useammin. Niin ikään toimistotyöaika ja opetustyö ovat miehillä suhteellisesti tavallisempia kuin naisilla. Taulukko 7. Koko henkilöstö työaikajärjestelmittäin Mies Nainen Yhteensä 37 h/vko (KVTES III luku, 10 ) ,25 tunnin työaika, talonmiehet Ei säädöstä (mm. perhe- ja omaishoitajat) Jaksotyö, vuorotyönluonteinen 114,75 h/3 vko Jaksotyö, päivätyönluont., muodoll. 114,75 h/3 vko Kaksivuorotyö, aina 7-8 h/pv, 38,25 h/vko Opetustyö Perhepäivähoitajat 80,00 tuntia/2 viikkoa Päivätyössä keskim. 38,25 h/vko Sairaalalääkärit, hammaslääkärit 38,25 h/vko Terveyskeskuslääkärit ja -hammaslääkärit, 37 h Toimistotyöaika 36,25 h/vko Yleistyöaika 38,25 h/vko Kaikki yhteensä Henkilöstö virka- ja työehtosopimuksittain Kaksi kolmasosaa henkilöstöstä kuuluu KVTESin alaisuuteen. OVTES on toiseksi yleisin. Naisten ja miesten profiilit eroavat tässäkin. Naisista 83,6 % työskentelee KVTESin piirissä, miehistä vain 23,6 %. Miehillä yleisin on TS, joka taas naisilla on harvinainen.

14 13 Sopimusten lyhenteet tarkoittavat seuraavaa: OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus KVTS Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus LS Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus TS Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TTES Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus Taulukko 8. Koko henkilöstö virka- ja työehtosopimuksittain HENKILÖMÄÄRÄ Mies Nainen Yhteensä Kunnall. opetushenk. virka- ja työehtosop. (OVTES) Kunnall. yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) Lääkärisopimus (LS) Sopimukseton (omaishoit., tukihlöt, palkk. saajat) Teknisten sopimus (TS) Tuntipalkkaisten sopimus (TTES) Kaikki yhteensä %-OSUUDET Mies Nainen Yhteensä Kunnall. opetushenk. virka- ja työehtosop. (OVTES) 27,3 11,5 14,1 Kunnall. yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) 23,6 83,6 74,0 Lääkärisopimus (LS) 5,8 2,4 2,9 Sopimukseton (omaishoit., tukihlöt, palkk. saajat) 0,4 0,04 0,1 Teknisten sopimus (TS) 29,0 2,1 6,4 Tuntipalkkaisten sopimus (TTES) 13,9 0,3 2,4 Kaikki yhteensä 100,0 100,0 100,0

15 14 TUOTTAVUUS JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Tässä luvussa tarkastellaan henkilövoimavaroja, joiden arviointia varten tarvitaan jatkuvaa seurantaa ja vertailua ainakin aikaisempiin toiminnan tuloksiin ja mahdollisesti myös muihin organisaatioihin. Luvussa katsotaan ensin henkilötyövuosia, jotka kuvaavat tiettynä päivänä (31.12.) otettua pelkkää henkilöstömäärää paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa. Tämän jälkeen kuvataan palkkakustannukset sekä sairauslomista ja työtapaturmista johtuneet poissaolot Henkilötyövuodet Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden palkallista työskentelyä. Yksi kokopäiväinen työntekijä vastaa siis yhtä henkilötyövuotta. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osaaikaprosenttiaan vastaavasti. Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Henkilötyövuosien laskennassa huomioidaan niin ikään kesken vuotta alkaneet tai päättyneet työsuhteet. FK-palkkaohjelman mukaan vuosina henkilötyövuodet (koko henkilöstö = vakinaiset + määräaikaiset) jakautuivat alla olevan yhteenvetotaulukon mukaisesti. Vuoden 2015 osalta luvut on esitetty taulukossa 10 lisäksi virastoittain. Taulukko 9. Koko henkilöstön henkilötyövuodet vuosina HLÖSTÖ YHT VUOSITYÖNTEKIJÄT 2793, , , , ,83 VUOSILOMAT 270,44 299,58 311,93 319,75 304,97 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 171,66 178,06 164,40 167,83 158,15 PALKATTOMAT POISSAOLOT 194,02 236,45 228,93 244,25 249,81 LISÄ- JA YLITYÖT 32,63 30,86 24,09 23,18 17,12 Erityisesti lisä- ja ylitöiden määrissä on nähtävissä tavoitteiden suuntaisesti selvää vähenemistä.

16 15 Taulukko 10. Koko henkilöstön henkilötyövuodet virastoittain KESKUSVIRASTO VUOSITYÖNTEKIJÄT 183,12 253,4 234,52 VUOSILOMAT 25,02 31,25 29,62 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 9,95 14,83 13,52 PALKATTOMAT POISSAOLOT 10,69 19,27 17,36 LISÄ- JA YLITYÖT 0,71 1,09 0,91 KULTTUURI-VAPAA-AIKA VUOSITYÖNTEKIJÄT 151,39 155,52 144,12 VUOSILOMAT 12,39 14,47 14,16 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 6,81 7,05 6,15 PALKATTOMAT POISSAOLOT 10,14 13,03 13,58 LISÄ- JA YLITYÖT 0,30 0,28 0,22 KASVATUS-OPETUS VUOSITYÖNTEKIJÄT 921,47 910,58 874,57 VUOSILOMAT 66,89 69,88 65,84 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 51,40 51,47 46,44 PALKATTOMAT POISSAOLOT 76,14 72,63 72,62 LISÄ- JA YLITYÖT 6,83 5,99 4,97 SOSIAALI-TERVEYS VUOSITYÖNTEKIJÄT 1264, , ,49 VUOSILOMAT 146,95 146,16 142,69 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 69,49 65,19 66,85 PALKATTOMAT POISSAOLOT 111,79 123,29 127,07 LISÄ- JA YLITYÖT 7,07 7,07 5,65 TEKNINEN VIRASTO VUOSITYÖNTEKIJÄT 461,44 451,77 432,13 VUOSILOMAT 57,97 54,81 52,66 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 25,74 27,78 25,19 PALKATTOMAT POISSAOLOT 18,23 14,68 19,18 LISÄ- JA YLITYÖT 5,87 5,39 5,37 Keskusviraston htv:sta ruokapalveluiden osuus on vuosityöntekijöiden osalta 140,06, vuosilomat 17,5, muut palkalliset poissaolot 9,4, palkattomat poissaolot 15,31 ja lisä- ja ylityöt 0,66 htv:tta. Vastaavasti teknisen viraston osalta puhtauspalveluiden osuus on vuosityöntekijöiden osalta 145,8, vuosilomien 29,06, muut palkalliset poissaolot 11,02, palkattomat poissaolot 8,04 ja lisä- ja ylityöt 0,97 htv:ta.

17 Palkkakustannukset Vuonna 2015 Rauman kaupungin kirjanpidon mukaan henkilöstön palkkamenot henkilösivukustannuksineen olivat kaikkiaan 126,9 miljoonaa euroa, mikä on 5,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Summasta palkkoja oli 96,2 miljoonaa euroa. Kaikkiaan 30,7 miljoonan henkilösivukuluista eläkekuluja oli 25,3 miljoonaa ja muita henkilösivukuluja 5,4 miljoonaa euroa. Yli- ja lisätyöstä maksettiin vuonna henkilölle yhteensä Vuonna 2014 yli- ja lisätyöstä maksettiin 1394 henkilölle HENKILÖSTÖKULUT (euroa) YHTEENSÄ (palkat+henkilösivukustannukset)

18 HENKILÖSIVUKULUT (euroa) YHTEENSÄ ELÄKEKULUT (euroa) Vuonna 2015 henkilöstömenoihin kohdentunut säästötavoite oli 1,5 miljoonaa euroa ja säästöjä haettiin sijaiskustannuksista, ylityökorvauksista sekä vapaaehtoisista talkoovapaista. Vuoden alussa ympäristölaboratorion toiminta siirtyi liikkeen luovutuksena Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykselle. Satamalaitoksen yhtiöittäminen vaikutti niin ikään henkilöstökulujen laskuun. Aiempien vuosien henkilöstömenojen nousut tai laskut selittyvät organisaa-

19 18 tiomuutoksista. Vuonna 2012 osa Satakunnan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidosta Rauman aluesairaalassa siirtyi Rauman kaupungin hoidettavaksi. Vuonna 2013 vakinaisten määrä lisääntyi, mutta lisäykset eivät tarkoittaneet samassa suhteessa palkkakustannuksien nousua. Suurin osa uusien vakinaisten henkilöiden palkkakustannuksista katettiin organisaation sisäisin järjestelyin tai niitä on aiemmin hoidettu määräaikaisena tai sijaismäärärahoista Sairauslomapäivien määrä ja osuus Sairauspoissaoloja käsitellään tässä luvussa sekä sairauspäivinä että henkilöittäin. Sairauspoissaolojen määriä kuvataan tarkasteluajanjaksolla Tarkastelua tehdään suhteessa virastoihin, koko henkilöstöön ja pelkästään vakinaisiin työntekijöihin. Ikäluokittaisessa ryhmittelyssä poissaolopäivät on lisäksi suhteutettu työpäiviin. Keskiarvotarkastelussa on syytä muistaa, että sairauspäivät on jaettu henkilöstön määrällä, vaikka todellisuudessa vajaalla viidenneksellä koko henkilöstöstä ei ole vuoden ajalta yhtään sairauspoissaoloa. Sen vuoksi henkilöittäinen tarkastelu keskiarvojen rinnalla antaa olennaista lisätietoa sairauspoissaoloista. Ruokapalvelut - ja puhtauspalvelut tulosalueet on erotettu tarkastelussa emovirastoistaan. Luvun lopussa katsotaan vielä erikseen sairauspoissaoloja lyhyiden, alle 10 päivän sekä työkykyongelmiin liittyvien tärkeiden päivämäärien mukaan. Sairauspoissaolopäivät lisääntyivät Vuonna 2015 kaupungin työntekijöille kertyi sairauspäiviä , mikä on päivää enemmän kuin vuonna 2014 (47 848). Vakinaisen henkilöstön sekä määräaikaisten työntekijöiden sairauspäivät per työntekijä lisääntyivät, työllistettyjen vähenivät. Jakaessa sairauspäivät kaikkien henkilöstöryhmään kuuluvien kesken, vakinaisten työntekijöiden keskimääräiset sairauspäivät nousivat vuodentakaisesta 0,9 päivällä, määräaikaisten 0,5 päivällä ja työllistettyjen laskivat 2,0 päivällä. Rauman kaupungilla on tehty pitkäjänteistä työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauslomapäivien vähentämiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi henkilöstöpalveluissa on laadittu ohjeistuksia ja luotu uusia toimintakäytäntöjä. Työhyvinvoinnin edistämisen keskeisinä toimenpiteinä voidaan pitää vuonna 2008 aloitettua työhyvinvoinnin systemaattista mittaamista ja tulosten pohjalta käynnistettyjä kehittämishankkeita hallintokunnissa; 2010 käyttöön otettuja erikoislääkärikonsultaatioita ja 2011 PysyFölis mallia ja mallin edellyttämien sairauslomaraporttien tuottaminen esimiehille. Tällöin määriteltiin myös sairauslomakriteerit, jotka käynnistävät PysyFölis mallin käyttöönoton laadittiin sairauslomakäytännöistä ohjeistus, jonka lisäksi esimiehiä on valmennettu ja koulutettu poissaolokäytännöistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista tukitoimenpiteistä. Vuonna 2014 mallinnettiin tehostetun tuen Piänel helpil malli, jolla tuetaan osatyökykyisten työssä jaksamista. Vuonna 2015 otettiin käyttöön psykososiaalisen kuormituksen hallintamalli.

20 19 Seuraavassa taulukossa sairauspoissaolot on esitetty päivinä, hallintokunnittain ja eritelty lisäksi työsuhteen luonteen mukaan. Taulukossa on lisäksi eritelty keskimääräiset sairauspoissaolopäivät per työntekijä virastoittain ja työsuhteen luonteen mukaan. Taulukko 11. Koko henkilöstön sairauslomapäivät vuonna VAKITUISET MÄÄRÄAIK. TYÖLLIST. YHTEENSÄ KA KASVATUS-OPETUS ,7 KESKUSVIRASTO ,2 Ruokapalvelut ,0 KULTTUURI-VAPAA-AIKA ,3 SOSIAALI-TERVEYS ,4 TEKNINEN VIRASTO ,9 Puhtauspalvelut ,0 YHTEENSÄ ,3 PER TYÖNTEKIJÄ 17,3 11,9 22,8 Hallintokuntien kesken hajonta on suurta, ja tilanne vaihtelee vuosittainkin. Päivinä sairauslomia tarkasteltaessa vuonna 2015 eniten sairauspoissaoloja työntekijää kohden kertyi puhtauspalveluissa sekä ruokapalveluissa. Ylivoimaisesti vähiten sairauspoissaoloja oli kahden edeltävän vuoden tavoin kulttuuri- ja vapaa-aikavirastossa. Sairaslomapäiviä per työntekijä Kaikki 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Vakituiset 18,5 18,5 16,6 17,1 16,7 17,3 16,3 15,6 16,2 15,4 14,5 15,1 Sairauspäivät vakinaisella henkilöstöllä Seuraavaksi tarkastellaan vielä erikseen virastoittain vakinaisen henkilöstön sairauspoissaoloja. Yhtä vakinaista henkilöä kohden kertyi sairauspäiviä vuonna 2015 keskimäärin 17,3. Selvästi vähiten vakinaisesta henkilöstöstä sairaus-

21 20 poissaoloja oli kulttuuri- ja vapaa-aikavirastossa (8,9) ja seuraavaksi vähiten kasvatus- ja opetusvirastossa (13,5). Vuonna 2015 eniten poissaoloja vakinaista työntekijää kohden oli puhtauspalveluissa. Taulukko 12. Sairauspoissaolopäivät per vakinainen työntekijä virastoittain SAIRASLOMAPÄIVIÄ PER VAKINAINEN TYÖNTEKIJÄ KASVATUS-OPETUS 14,0 15,3 14,3 13,7 14,5 13,5 KESKUSVIRASTO 20,2 21,0 20,8 17,1 10,9 13,6 Ruokapalvelut 28,2 23,0 KULTTUURI-VAPAA-AIKA 12,0 11,2 10,7 7,9 9,9 8,9 SOSIAALI-TERVEYS 18,0 19,8 17,4 15,7 15,5 18,7 TEKNINEN VIRASTO 28,0 23,3 17,6 16,8 15,1 16,6 Puhtauspalvelut 29,0 32,3 YHTEENSÄ 18,5 18,5 16,7 15,1 16,2 17,3 Sairauspäivien osuus työpäivistä ikäluokittain Tarkasteltaessa sairauslomapäivien osuutta ikäluokan vuosittaisista työpäivistä nähdään, että sairauspäivien osuus työpäivistä pääsääntöisesti nousee iän myötä. Tämä tarkoittaa yleensä, että sairauslomat ovat pidempiä. Poikkeuksena kuitenkin edeltävien vuosien tavoin, sairauspoissaolopäiviä per työntekijä kertyi enemmän kaikkein nuorimmassa ikäluokassa verraten seuraavaksi nuorimpaan ikäluokkaan (30-34 vuotiaat), jossa sairauspäiviä oli ikäryhmistä vähiten. Vuonna 2015 useimmissa ikäryhmässä sairauspoissaolot olivat vähentyneet vuodesta 2014, muissa kahdessa vanhimmassa ikäluokassa sairauslomapäivät lisääntyivät sekä päivinä että %-osuuksina tarkasteltuna. Työpäiviä on vuodessa laskennallisesti 236,5 per henkilö. Ikäluokan työpäivät vuodessa saadaan kaavalla 236,5 * ikäluokan henkilömäärä (* = kertaa). Sairauspäivien osuus työpäivistä lasketaan kaavalla 100* ikäluokan sairauspäivät / ikäluokan työpäivät. Taulukko 13. Sairauspäivien %-osuus työpäivistä ja sairauspäivät ikäryhmittäin %-OSUUS KOKO PÄIVIÄ/ %-OSUUS PÄIVIÄ/ IKÄRYHMÄ HENKILÖSTÖ HLÖ VAKINAISET VAKINAISET ,7 11,1 5,8 13, ,1 9,6 4,0 9, ,4 10,4 4,2 10, ,3 10,2 4,3 10, ,6 13,3 5,6 13, ,9 18,7 7,8 18, ,6 22,8 9,7 22, ,7 27,6 12,4 29,3 YHTEENSÄ 6,9 16,3 7,3 17,3

22 21 Sairauspoissaolot henkilöittäin Seuraavaksi tarkastellaan sairauspoissaoloja henkilöittäin, jolloin saadaan kuva sairauden vuoksi poissaolleiden määristä suhteessa henkilöstöön. Sama henkilö tilastoidaan tässä vain kerran, vaikka hän olisi sairauslomalla useampaankin otteeseen vuoden aikana. Vuonna 2015 sairauden takia poissa työstä oli koko henkilökunnasta 2270 henkilöä, joka on 75,1 % kaikista organisaation työntekijöistä. Osuus laski 6,2 % vuodesta 2014 (81,3 %). Vakinaisista työntekijöistä sairauden vuoksi poissa töistä oli kaikkiaan 1626 henkilöä, mikä on 69,4 % vakinaisesta henkilöstöstä. Sairauspäiviä kertyi koko henkilöstölle 21,7 päivää sairaana ollutta kohden ja 24,9 päivää sairaana ollutta vakinaista henkilöä kohden. Näin ollen sairaana olleiden osuus laski vuoden takaisesta, mutta sairauspäivien määrä lisääntyi sairaana ollutta kohden. Tarkasteltaessa sairauspoissaoloja henkilöittäin, tulee muistaa henkilöstömäärän kehitys SAIRASLOMALLA OLLEIDEN HENKILÖMÄÄRÄ JA % -OSUUS HENKILÖSTÖSTÄ (VAKINAISET) ,0 72,1 70, ,5 HENKILÖMÄÄRÄ ,6 69,4 %-OSUUS VAKINAISESTA HENKILÖSTÖSTÄ % Lisäksi tilapäisellä hoitovapaalla alle 10 vuotiaan lapsen kanssa oli vuonna henkilöä yhteensä 1467 päivää. Näin ollen tilapäisiä hoitovapaapäiviä kertyi 1,6 päivää tilapäistä hoitovapaata käyttänyttä kohden. Sairauslomalla olleiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä hallintokunnittain Tässä sairauslomalla olleiden henkilöiden määrä on suhteutettu virastoittain vakinaisen henkilöstön määrään. Vuoden 2015 osuus oli 69,4 %, mikä on

23 22 3,2 % vähemmän kuin vuotta aiemmin (72,6 %). Pienimpiin osuuksiin pääsivät keskusvirasto ja kulttuuri-vapaa-aikavirasto. Taulukko 14. Sairauslomalla olleiden %-osuus vakinaisesta henkilökunnasta hallintokunnittain KESKUSVIRASTO 68,3 72,4 70,1 67,8 65,9 62,7 Ruokapalvelut 92,6 82,8 73,3 KULTTUURI-VAPAA-AIKA 65,1 61,7 64,8 61,3 57,0 66,3 KASVATUS-OPETUS 69,6 70,7 68,4 68,7 79,0 68,8 SOSIAALI-TERVEYS 75,9 73,5 71,2 66,5 69,2 69,5 TEKNINEN VIRASTO 71,1 75,4 72,2 69,2 72,0 68,8 Puhtauspalvelut 77,9 75,9 76,4 YHTEENSÄ 72,0 72,1 70,4 68,5 72,6 69,4 YHTEENSÄ 72,0 72,1 70,4 68,5 72,6 69,4 Sairauspoissaolojen ryhmitelty päivinä ja henkilöittäin Rauman kaupungilla on käytössä työkyvyn tukemiseksi varhaisen ja tehostetun tuen, työkyvyn hallinnan ja seurannan mallit. Mallien käyttöönottoa ohjaa sairauspoissaolojen määrä. Varhainen tuki käynnistyy, kun työntekijällä on 4-5 jaksoa lyhyitä 1-3 päivän sairauspoissaoloja. Seuraavaksi tarkastellaan sairauspoissaoloja työkyvyn tukemisen ja aktiivisen tuen toimintamallin mukaisten nk. hälytysrajojen eli sairauspoissaolopäivän mukaisesti. Taulukko 15. Sairauspoissaolopäivät ryhmiteltynä hälytysrajojen mukaisesti. hlöä päivät ka per/ hlö 1-10 pv , pv , pv , pv ,6 yli 90 pv ,3 Yhteensä ,7 Koko henkilöstöllä lyhyitä 1-10 päivän sairauslomapäiviä oli yhteensä Koko kaupunkiorganisaation tasolla alle 10 sairauslomapäivät muodostivat 11,5 % kaikista henkilöstön sairauspäivistä. Henkilötasolla tarkasteltuna alle 10 päivän sairauslomilla olleita henkilöitä oli 61,1 % kaikista sairauslomalla olleista ja heille kertyi keskimäärin 4,1 sairauspoissaolopäivää.

24 Työtapaturmat ja ammattitaudit Ensin esitetään koko henkilöstöä (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) koskevia tietoja työtapaturmista ja ammattitaudeista vakuutusyhtiöltä saatujen tietojen perusteella. Sen jälkeen tarkastellaan kaupungin vakinaisten työntekijöiden työtapaturmia kaupungin FK-palkkaohjelmasta otettujen lukujen perusteella. Vakuutusyhtiön tietojen mukaan vuonna 2015 Rauman kaupungin koko henkilöstölle työtapaturmia sattui kaikkiaan 144. Vuonna 2014 vastaava tapaturmien määrä oli 152. Tapaturmia sattui työmatkalla 33 ja työpaikan ulkopuolella 5. FK-palkkaohjelman mukaan koko henkilöstöstä työtapaturman vuoksi poissa töistä oli 113 henkilöä. Sairauspäiviä työtapaturmien johdosta kertyi koko henkilöstölle 1798, joista vakinaiselle henkilöstölle Sairauspoissaolot tapaturmien vuoksi lisääntyivät vuoden takaisesta 663 päivällä. Ammattitaudin takia poissa töistä oli lisäksi 2 henkilöä, joille sairauslomapäiviä kertyi yhteensä 39. Vakuutusyhtiöltä saatu tilasto poikkeaa kaupungin palkkaohjelman luvuista, koska osa tapaturmista kirjautuu pelkästään terveyskeskuksen ja vakuutusyhtiön tilastoihin. Kaikista tapahtumista ei tule ollenkaan työstä poissaoloa, vaan henkilö käy lievissä tapauksissa terveyskeskuksessa varmuuden vuoksi ja tulevaisuuden varalta (jos jatkossa ilmenee jotain). Taulukko 16. Tapaturmat ja ammattitaudit vakuutusyhtiön tilastojen mukaan (koko henkilöstö) Lukumäärä Ammattitauti Työtapaturma työssä/työpaikalla Työtapaturma työmatkalla Työtapaturma työpaikan ulkopuolella Yhteensä Vakinaisen henkilöstön poissaolot työtapaturmien vuoksi FKpalkkaohjelman mukaan (henkilömäärää koskevat luvut päivitetty ) Seuraavaksi esitettävät tiedot koskevat pelkästään vakinaista henkilöstöä. Vuonna 2015 työtapaturman takia poissa työstä oli kaikkiaan 80 työntekijää, mikä on saman verran kuin 2014.

25 TYÖTAPATURMAN TAKIA POISSAOLLEIDEN HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ Vakinainen henkilöstö Vuonna 2015 työtapaturman takia poissa oli 3,4 % prosenttia vakinaisista työntekijöistä, joten osuus pysyi ennallaan (2014 3,3 %). Työtapaturmat aiheuttivat keskimäärin 0,6 poissaolopäivää vakinaista työntekijää kohden. Työtapaturmasta johtuvien poissaolopäivien osuus vakinaisten työpäivistä oli 0,2.

26 25 6 TYÖTAPATURMAT Vakinainen henkilöstö TYÖTAPATURMISTA JOHTUVIEN POISSAOLOPÄIVIEN %-OSUUS VAKINAISTEN TYÖPÄIVISTÄ TYÖTAPATURMIEN AIHEUTTAMAT POISSAOLOPÄIVÄT PER VAKINAINEN TYÖNTEKIJÄ TYÖTAPATURMAN TAKIA POISSAOLLEIDEN %-OSUUS VAKINAISISTA 5 4 4,1 3 3,3 3,2 3,5 3,3 3, ,6 0,7 0,6 0,8 0,4 0,6 0 0,3 0,3 0,2 0,3 0,2 0,2 Lukumääräisesti eniten työntekijöitä oli työtapaturman takia pois töistä sosiaalija terveysvirastosta (24) ja kasvatus- ja opetusvirastosta (22). Työtapaturmien aiheuttamien poissaolojen määrä pysyi ennallaan, mutta poissaolopäiviä kertyi edeltävää vuotta enemmän. Suhteellinen osuus työpäivistä pysyi kuitenkin edellisvuoden tasolla. Tapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä on vielä hyvä verrata poissaolleiden henkilöiden määrään, jolloin saadaan parempi kokonaiskuva tapaturman aiheuttamien poissaolojen pituuksista sekä niissä tarkasteluajanjaksolla tapahtuneista muutoksista.

27 26 Taulukko 17. Työtapaturmien aiheuttamat poissaolot vakituisella henkilöstöllä TYÖTAPATURMAN TAKIA POISSA HENKILÖITÄ KESKUSVIRASTO Ruokapalvelut 9 9 KULTUURI-VAPAA-AIKA KASVATUS-OPETUS SOSIAALI-TERVEYS TEKNINEN VIRASTO Puhtauspalvelut 6 11 YHTEENSÄ TYÖTAPATURMAN TAKIA POISSAOLLEIDEN OSUUS KESKUSVIRASTO 3,9 6,5 2,9 4,9 1,1 2,4 Ruokapalvelut 7,8 7,5 KULTUURI-VAPAA-AIKA 2,8 1,9 4,8 2,8 0,9 2,9 KASVATUS-OPETUS 2,3 1,8 3,8 3,2 2,3 3,2 SOSIAALI-TERVEYS 2,7 1,9 2,6 3,6 2,8 2,4 TEKNINEN VIRASTO 6,3 6,8 5,2 6,6 7,5 3,6 Puhtauspalvelut 4,4 8,7 YHTEENSÄ 3,3 3,2 3,5 4,1 3,3 3,4 TYÖTAPATURMIEN AIHEUTTAMAT POISSAOLOPÄIVÄT KESKUSVIRASTO Ruokapalvelut KULTUURI-VAPAA-AIKA KASVATUS-OPETUS SOSIAALI-TERVEYS TEKNINEN VIRASTO Puhtauspalvelut YHTEENSÄ POISSAOLOPÄIVÄT PER TYÖNTEKIJÄ KESKUSVIRASTO 0,6 0,5 0,1 0,2 0,0 0,0 Ruokapalvelut 0,3 0,7 KULTUURI-VAPAA-AIKA 0,7 0,9 1,7 0,1 0,1 0,4 KASVATUS-OPETUS 0,1 0,3 0,6 0,6 0,2 0,8 SOSIAALI-TERVEYS 0,6 0,4 0,3 0,8 0,5 0,5 TEKNINEN VIRASTO 1,4 1,9 0,8 1,8 0,9 0,7 Puhtauspalvelut 1,3 0,3 YHTEENSÄ 0,6 0,7 0,6 0,8 0,4 0,6

28 27 4. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVIN- VOINTI 4.1. Rauman Tarina ohjenuorana Vuoden 2014 alusta lähtien Rauman kaupungin henkilöstöpolitiikan ohjenuorana on ollut Rauman Tarina, sillä vuoden 2013 loppuun asti voimassa olleen erillisen henkilöstöstrategian tilalle ei laadittu uutta. Henkilöstön hyvinvoinnin ja kehittämisen periaatteet rakentuvat tarinan viiden arvon: avoimuus, luottamus, rohkeus, luovuus ja ketteryys pohjalle. Vuonna 2015 aloitettiin HR-järjestelmän rakentaminen osaamisrekisteri-osiolla. Tavoitteena on lähivuosien aikana luoda sähköinen HRjärjestelmäkokonaisuus, joka mahdollistaa nykyistä paremmin henkilöstöä koskevan tiedon tallentamisen ja raportoinnin. Osaamisrekisteriin kerätään tutkintosertifikaatti- ja lupatiedot, jolloin mm. lupien voimassaolon seuranta helpottuu. Samanaikaisesti käynnistettiin osaamisten määrittely, jonka tavoitteena on purkaa strategia mitattavissa oleviksi käyttäytymisiksi. Osaamisprofiilien laatiminen aloitettiin syksyllä 2015 kaikille yhteisesti määriteltävistä osaamisista sekä esimiesosaamisista. Alkuvuonna otettiin käyttöön päivitetty aloiteprosessi ja webropol-pohjainen sähköinen aloitejärjestelmä. Vuoden 2015 aikana henkilöstöaloitteiden määrä lisääntyi merkittävästi edeltäviin vuosiin nähden. Vuoden loppuun mennessä henkilöstöaloitteita kertyi 34 kappaletta vuoden alusta otettiin käyttöön uusi lakisääteinen Rauman kaupungin työsuojelun toimintaohjelma toimikaudelle Vuonna 2014 asetettiin työsuojelun tavoitteeksi, että kaupungin työpaikoilla on tehty tai päivitetty riskien arviointi ja tulokset on viety RiskiArvi -ohjelmaan. Työtä jatkettiin vielä alkuvuodesta 2015, sillä osa työyhteisöistä aloitti riskienarviointiprosessin vasta marraskuun 2014 koulutuksen jälkeen. Työyhteisöt sekä esimiehet ymmärsivät vaarojen kartoituksen/riskien arvioinnin merkityksen ja tavoite saavutettiin työsuojeluvaltuutettujen ja työyhteisöjen yhteistyöllä. Vuonna 2015 työsuojelun painopistealueena oli työpaikkojen turvallisuuden lisääminen. Tämän puitteissa mm. järjestettiin turvallisuuskoulutusta, valmisteltiin Työpaikkaväkivallan hallintamalli, hankittiin koko kaupunkiorganisaatiolle Haipro -työturvallisuusohjelma, johon kirjataan työtapaturmat, läheltäpiti-, uhkaja väkivaltatilanteet. Ohjelman käyttöön liittyen järjestettiin useita koulutustilaisuuksia sekä esimiehille että työsuojelulle. Loppuvuodesta myös tiukennettiin kaupunkitalokorttelin turvallisuustoimia. Alkuvuodesta 2015 otettiin käyttöön uusi Psykososiaalisen kuormituksen hallintamalli sekä uusi kehityskeskustelulomake. Lisäksi haitallista kuormitusta estämään hankittiin Titania -työvuorosuunnitteluohjelmaan Työterveyslaitoksen mittaristo kuormittavuuden seurantaan. Esimiehille järjestettiin myös koulutusta päihdeongelman tunnistamiseen sekä varhaiseen puuttumiseen. Tätä helpot-

29 28 tamaan tehtiin kaupungin päihdeohjelmasta kuva, jossa on koko päihdeprosessi tiivistettynä. Vuosien aikana esimiehiä on osallistunut runsaasti yhteisiin ryhmätyönohjauksiin, joissa heillä on ollut mahdollista saada vertaistukea ja oppia toisiltaan aloitettiin jälleen uusi ryhmä. Henkilöstöpalvelut on lisäksi tukenut työyhteisöjen työnohjausprosesseja kompensoimalla osan kustannuksista. Lisäksi moni kaupungin esimiehistä on suorittanut tai suorittaa parhaillaan erilaisia ja eriasteisia johtamistaidon opintoja. Työhyvinvointia on mitattu säännöllisesti joka toinen vuosi vuodesta 2008 alkaen, joten viimeksi 2014 tehty kysely oli neljäs. Toistuva kysely jo sinänsä kohdistaa huomiota mitattaviin asioihin ja lisää niiden painoarvoa koko henkilöstön keskuudessa. Seuraavan kerran kysely toteutetaan vuonna Taulukko 18. Kooste 2015 keskitetysti organisoiduista toimenpiteistä. Prosessit ja sähköiset järjestelmät Esimiestyön tuki Henkilöstösuunnittelu ja kehittäminen Vuoden 2015 toimenpiteet Hankittiin Haipro työturvallisuusohjelma ja koulutettiin henkilökunta sen käyttämiseen Otettiin käyttöön henkilökiertojärjestelmä Päivitettiin aloiteprosessi ja otettiin käyttöön uusi sähköinen aloitejärjestelmä Hankittiin Titanniaan lisäosaksi Työterveyslaitoksen mittaristo työaikojen kuormittavuuden seurantaan Valmisteltiin HR-järjestelmän hankintaa ja aloitettiin osaamisrekisterin rakentaminen Valmisteltiin käyttöönotettavaksi työaikapankki Laadittiin sähköinen henkilöstön välitysrekisteri osatyökykyisille Aloitettiin uusi esimiesten työnohjausryhmä Laadittiin psykososiaalisen kuormituksen ja työpaikkaväkivallan hallintamallit Otettiin käyttöön uusi kehityskeskustelulomake, mikä pitää sisällään Rauman Tarinan, ikäohjelman sekä henkilökierron teemat Tehtiin henkilöstösuunnittelua, muun muassa eläköitymisten yhteydessä Kerättiin koko organisaation kattavat koulutussuunnitelmat Valmisteltiin käyttöönotettavaksi savuton työpaikka-hanketta Jaettiin Kehittävä työyhteisö palkinto Teetettiin kaksi henkilöstökyselyä osana organisaation kehittämishanketta

30 Henkilöstön koulutus Ensin katsotaan henkilöstön koulutuskustannusten kokonaissummaa, sitten hallintokuntakohtaisia koulutusmenoja. Koulutuskustannuksiin sisältyvät kurssimaksut, matkat, majoitus ja päivärahat, mutta eivät koulutuksessa olleiden palkkamenot. Muutokset henkilöstömäärässä ja henkilöstösiirrot hallintokuntien kesken heijastuvat myös koulutuskustannuksiin ja tekevät vuosien suoran vertailun mahdottomaksi. Vertailua hankaloittavaa myös se, että koulutuskustannusten tilastointi ei ole ollut vuosien varrella aivan yhdenmukaista. Koulutuskustannukset euroa Vuonna 2015 hallintokuntien koulutuskustannukset olivat kaikkiaan euroa. Koulutukseen käytettiin rahaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin KOULUTUSKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (euroa)

31 30 KOULUTUSKUSTANNUSTEN MUUTOS EDELTÄVÄÄN VUOTEEN VERRATTUNA (euroa) Hallintokuntaiset koulutusmenot on koottu seuraavaan taulukkoon. Keskusviraston koulutusmenoihin on laskettu mukaan työllisyyden hoidon kustannukset ja teknisen viraston menot sisältävät liikelaitosten koulutusmenot. Taulukko 19. Koulutuskustannukset hallintokunnittain KESKUSVIRASTO Ruokapalvelut KULTUURI-VAPAA-AIKA KASVATUS-OPETUS SOSIAALI-TERVEYS TEKNINEN VIRASTO Puhtauspalvelut YHTEENSÄ Koulutuskustannukset per henkilö Koulutuskustannusten suhteuttaminen koko henkilöstöön on ongelmallista, koska koulutuskustannukset eivät jakaudu tasaisesti hallintokuntien eivätkä henkilöiden välillä. Hallintokuntakohtaisessa tarkastelussa keskusviraston koulutuskustannuksiin lukeutuvat myös koko henkilöstölle tarjotut keskistetyt koulutukset. Jos koulutuskustannukset jaetaan koko henkilöstön kesken, kustannuksia kertyi per työntekijä vuonna ja ne laskivat 28 edeltävältä vuodelta (233 ).

32 31 Koulutussuunnitelmien käyttöönotto ja koulutuspäivät Vuoden 2014 alusta astui voimaan laki henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta (KuntaYTL 4 a ). Laki edellyttää työnantajaa varmistamaan, että työn uudistumisen tuomat osaamistarpeet ja työntekijöiden osaaminen kohtaavat. Laki edellyttää koko organisaatiotasolla systemaattista suunnitelmaa henkilöstön osaamisen kehittämisestä, kehittämistoimenpiteiden kohdentamisesta sekä vaikuttavuuden arvioinnista. Lakiuudistuksen myötä työnantaja on ennalta laadittuun koulutussuunnitelmaan perustuen oikeutettu saamaan koulutuskorvauksena 10 % perusteena käytettävästä koulutusajan palkkakustannuksista. Koulutuskorvausta maksaa Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) ja koulutuskorvausvähennystä haetaan korvausvuotta seuraavan vuoden alussa työttömyysvakuutusmaksujen yhteydessä. Vuoden 2014 alusta alkaen Rauman kaupungin keskitetyistä koulutuksista on laadittu koulutussuunnitelma. Syksystä 2014 lähtien koulutussuunnitelmat on laadittu yhtenäiselle pohjalle myös hallintokunta- ja tulosalue- ja/tai tulosyksikkötasolla. Vuonna 2015 kattavat koulutussuunnitelmat laadittiin ensimmäistä kertaa koko vuodelta. Etukäteen laadittavien koulutussuunnitelmien tavoitteena on henkilöstön kehittämisen suunnitelmallisuus sekä eri henkilöstöryhmien huomioiminen ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja lisäämisessä. Suunnitelma jakaantuu kolmeen osioon: 1) tavoitteet, 2) toteutus ja 3) arviointi. Koulutuksiin osallistui hyväksyttyjen koulutushakemusten perusteella vuonna 2015 yhteensä 1977 henkilöä, joista vakituisia oli Näin ollen koko henkilöstöstä 65,4 % ja vakituisista 70,5 % osallistui vuoden aikana vähintään yhteen koulutukseen. Suurin osallistumisprosentti vuonna 2015 oli ruokapalveluissa 87,5 % ja pienin teknisessä virastossa (sisältää liikelaitokset) 36,2 %. Keskiarvoa enemmän koulutuksiin osallistuttiin myös kasvatus- ja opetusvirastossa, puhtauspalveluissa sekä sosiaali- ja terveysvirastossa. Koulutuskorvaukseen oikeuttavat koulutuspäivät TVR-koulutuskorvausvähennyksen saamiseksi raportoidaan henkilöittäin 1-3 koulutuspäivää (1 pv= 6 t koulutusta). Ennalta laadittuihin koulutussuunnitelmiin perustuvista koulutuksiin haettiin vuoden 2015 osalta Työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta alla olevan taulukon mukaisesti. Korvausta voi hakea enintään kolmelta koulutuspäivältä/ henkilö. Korvaukseen oikeuttavat vain koulutuspäivät, jotka sisältyvät ennalta laadittuun ja hyväksyttyyn koulutussuunnitelmaan ja ovat osallistujille palkallisia. Taulukossa on ensin eritelty kaikki koulutuskorvauksen saamisen ehdot täyttävät koulutuspäivät. Koska raportointi tulee tehdä henkilötasolla, on sen jälkeen eroteltu korvauksen saamiseen oikeuttavat koulutuspäivät henkilöittäin. Koulutuskorvausta haettiin ensimmäisen kerran vuodelta Korvausta haetaan korvausvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Palautuksena saatiin hakemuksen mukaisesti 1240 koulutuskorvaukseen oikeuttavasta koulutuspäivästä yhteensä euroa. Palautus ohjattiin hallintokuntiin korvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien suhteen mukaisesti. Vuoden 2015