Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk Oikeus sairauslomaan

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Yhteistoimintaelin Kunnanhallitus Kunnanhallitus Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä Ptltk Oikeus sairauslomaan Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden johdosta estynyt hoitamasta virkaansa/työtään. KVTES:n mukaan työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella tätä pidemmänkin työkyvyttömyyden osalta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissä tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi. KVTES:n soveltamisohjeen mukaan muu luotettava tapa voi olla esimerkiksi terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus. Toimivaltainen viranomainen voi myös päättää, että aivan lyhyissä sairauspoissaoloissa ei tarvita edellä tarkoitettua todistusta, vaan esimiehen antama lupa riittää. Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan saamiseksi vakuutetun on esitettävä kansaneläkelaitokselle asianmukainen lääkärintodistus sairaudestaan lukuunottamatta ns. omavastuuaikaa. Sairausloma myönnetään ilman eri hakemusta lääkärintodistuksessa mainituksi tai muulla tavalla selvitetyksi ajaksi. Mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivämäärästä sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton. Saadakseen sairauslomaa viranhaltijan/työntekijän tulee olla kykenemätön tekemään omaa työtään ja osoittaa tämä yleensä lääkärintodistuksella tai muulla tavalla. Todistus esim. lääkärissä käynnistä, tutkimuksista, kuntoutuksesta tai poliklinikalla käynnistä ei ole riittävä. Jos lääkäri on kirjoittanut työkyvyttömyystodistuksen taannehtivasti, hänen pitää yleensä perustella todistuksen taannehtivuus.

2 Pääsääntöisesti sairausloma myönnetään lääkärintodistuksen tai muun todistuksen mukaan. Lääkärintodistus on kuitenkin vain asiantuntijalausunto, josta toimivaltainen viranomainen voi poiketa perustellusta syystä. Mikäli käy ilmi, ettei viranhaltija/työntekijä lääkärintodistuksesta huolimatta ole ollut työkyvytön, esim. tämä on ollut samankaltaisessa työssä vastaavana aikana, hänellä ei ole oikeutta palkalliseen sairauslomaan. Viranhaltijan/työntekijän on esitettävä työnantajalle hyväksyttävä lääkärin- tai terveydenhuollon ammattilaisen antama todistus työkyvyttömyydestään ilman aiheetonta viivytystä. Mikäli todistusta ei perustellusta syystä voida hyväksyä, työnantaja voi omalla kustannuksellaan lähettää viranhaltijan/työntekijän osoittamansa lääkärin tarkastukseen. Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmä Lumijoen kunnassa on käytössä sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus olla sairaustapauksessa poissa työstään viiden päivän ajan omalla ilmoituksellaan. Omailmoitusjärjestelmä on käytössä lähinnä epidemialuonteisissa sairauksissa ( flunssat ja vatsataudit ym.) Mikäli sairaus jatkuu yli 5 pv, niin työntekijä on velvollinen esittämään ylimenevältä ajalta terveydenhuollon ammattilaisen antaman todistuksen sairaudestaan. Vuonna 2013 kunnan työntekijöiden sairauspoissaoloja oli kaikkiaan 275 pv/kk. Vuonna 2014 vastaava luku on ( aj ) peräti 637 pv/kk. Palkkahallinnon tietojärjestelmästä ei pystytä erittelemään sitä, minkä verran sairauspoissaoloja on omailmoituksella ja minkä verran taas terveydenhuollon ammattilaisen laatimilla todistuksilla. Jokatapauksessa alkuvuonna 2014 sairauspoissaolojen määrä on lisääntynyt. Kunnassa on käytössä varhaisen puuttumisen toimintamalli, jonka mukaan esimiehet ovat velvollisia puuttumaan sairauspoissaoloihin ns. hälytysrajojen täytyttyä ( henkilö on ollut poissa sairauden takia 10 päivää tai usein toistuen 3 kertaa kalenterivuoden alusta lukien.) Esimiesten velvollisuutena on selvittää syitä sairauspoissaoloille sekä kehittää työoloja mahdollisuuksien mukaan. Huolimatta aktiivisesta varhaisen puuttumisen toimintamallin käytöstä kunnan työntekijöiden sairauspoissaolot ovat edellä kuvatulla tavalla alkuvuodesta 2014 lisääntyneet.

3 Sairauspoissaolojen hallintaan saamiseksi on tarpeen tehdä muitakin toimenpiteitä kuin ottaa varhaisen puuttumisen toimintamalli aktiiviseen käyttöön. Yksi keino näiden hallintaan saamiseksi on poistaa omailmoitusjärjestelmä, mikä käytännössä merkitsee sitä, että työntekijän/viranhaltijan on toimitettava jo ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä terveydenhuollon ammattilaisen antama todistus työnantajalle. Päätösehdotus(ptj): Perusturvalautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmä poistetaan lukien määräajaksi aj Kokouksessa käydyssä keskustelussa jäsen Silvo Nybacka ehdotti, että asia jätetään pöydälle tarkempia selvittelyjä varten. Nybackan ehdotus ei saanut kannatusta. Nybacka painotti varhaisen puuttumisen toimintamallin tehokkaampaa käyttöönottoa ja edellytti, että hallintokunnat erittelevät sairauspoissaoloista lääkärin todistuksella, omailmoituksella tapahtuneet sairauspoissaolot ja kuntoutustuella olevien sairauspoissaolopäivien lukumäärät. Khall Kunnanjohtaja: Jäsen Virpi Pietikäinen ehdotti, että päätösehdotus hyväksytään ja se tuli kokouksen päätökseksi Kunnanhallitus toteaa, että se päätti kokouksessaan , että Lumijoella siirrytään omailmoitusmenetelmään ja samalla otetaan varhaisen puttumisen malli käytäntöön. Päätös tehtiin 2009 opettajien ehdotuksesta. Kunnanhallitus päättää siirtää asian käsittelyn tulevaan kokoukseen ja hankkii siihen menneessä sivistyslautakunnan, teknisen lautakunnan ja yt-elimen kannanoton asiaan. Keskustelun jälkeen Jouni Tornio esitti, että hallitus päättää perusturvalautakunnan esityksen mukaisesti, että omailmoitusmenetelmä poistetaan lukien määräajaksi Keskustelun jälkeen kunannjohtaja muutti esitystään seuraavaksi: 1. Omailmoitusmenetelmä poistetaan lukien määräajaksi Varhaisen välittämisen malli (varhaisen puuttumisen malli) velvoitetaan ottamaan kaikissa hallintokunnissa nykyistä paremmin käyttöön.

4 Muutettu esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Khall Merkittiin pöytäkirjaan, että perusturvajohtaja Marja-Leena Lehtopuu oli pyydettynä asiantuntijana tämän asian käsittelyn ajan Työsuojeluvaltuutettu Sinikka Härkönen on jättänyt kunnanhallitukselle oikaisuvaatimuksen, jonka sisältö on seuraava: "Oikaisuvaatimus Lumijoen kunnanhallituksen kokouksen päätökseen Lumijoen kunnanhallitus on tehnyt Lumijoen kunnan henkilöstöä koskevan päätöksen Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistamisesta kokouksessa. Kunnanhallituksen päätös on tehty kokonaan kuulematta henkilöstöä. Pyydän, että Lumijoen kunnanhallitus palauttaa asian uudelleenkäsiteltäväksi niin, että valmistelu tapahtuu yt-lain mukaisesti vähintäänkin yhteistoimintaelimessä ja vasta sen jälkeen asiasta tehdään päätös. Lisäksi kunnanhallituksen käsittelyä varten on oltava selvitys, paljonko omailmoituksella ilmoitettuja sairauspoissaoloja on ollut. Lumijoella Sinikka Härkönen, työsuojeluvaltuutettu" Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ei ota käsittelyyn Sinikka Härkösen myöhässä saapunutta oikaisuvaatimusta, mutta käyttää hallintolain (50 ja 51 ) mukaista korjaamismenettelyä. Kunnanhallitus päättää: 1. Perusturvalautakunnan valmistelemasa esittelytekstissä mainittua viiden päivän sairauspoissaolojen omailmoitusmahdollisuutta ei ole koskaan ollutkaan, vaan päätös on ollut lyhentäen seuraava: Kunnanhallituksen päätöksen (KVTES:iä mukaillen)... "Toimivaltaltainen viranomainen voi myös päättää, että aivan lyhyissä sairauspoissaoloissa (1-3 päivää) ei tarvitse edellä tarkoitettua todistusta (lääkärintodistusta), vaan esimiehen antama lupa riittää. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää... Muu luotettava tapa voi olla esimerkiksi terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus."

5 2. Pitää muilta osin tehdyn sairauspoissaolojen omailmoitusmenettelyn lopettamispäätöksen voimassa. 3. Lähettää tämän päätöksen yt-elimelle käsiteltäväksi ja palaa tarvittaessa asiaan tulevissa kokouksissa. Ytelin Päätösesitys Khall Ohm. 132 b Hyväksyttiin yksimielisesti. Perusturvajohtaja Marja-Leena Lehtopuu oli pyydettynä asiantuntijana paikalla. Perusturvajohtaja on läsnä kokouksessa pyydettynä asiantuntijana. Yt elin käsittelee sairauspoissaolojen poistamispäätöstä. YT laki edellyttää,että henkilöstöä koskevat asiat käsitellään yt elimessä ennen päätöksentekoa. Annetaan kokouksessa. Palkka-asiamies esitti, että noudatettaisiin KVTES:n määräyksiä sairauslomakäytännössä. Todettiin, että omailmoituksen poistamispäätös on määräaikainen saakka, seurataan tilannetta ja palataan asiaan vuoden2015 puolella. Hyväksyttiin yksimielisesti Oheisena asiaan liittyvää materiaalia. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus toteaa, että kunnanhallituksen päätös ( , sisältäen omailmoitusmenetelmän poistamisen) jää voimaan. Tilannetta seurataan kuitenkin vuoden 2014 lopussa. Kunnanhallitus merkitsee työsuojelutoimikunnan päätöksen tiedoksi. Khall 13 Hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallituksen päätös poistaa sairauslomailmoitusten omailmoitusjärjestelmä määräaikaisesti on päättynyt Sairauspoissaolojen määrällistä kehitystä on vuoden 2015 kuluessa pyritty seuraamaan tilastojen avulla, mutta johtuen yhtäältä kunnan aikaisemman oman palkanlaskentajärjestelmän puutteellisesta ylläpidosta ja vuoden 2015 alusta tapahtuneesta siirtymisestä ulkoiseen palkanlaskentapalveluun ja toisaalta työterveyshuollon tilastointiin liittyvistä puutteellisuuksista tässä vaiheessa ei ole käytettävissä tarkkaa tai yksiselitteistä arviota omailmoitusjärjestelmän poistamisen mahdollisesta vaikutuksesta sairauspoissaolojen vähentämisessä. Alustavat tiedot viittaavat siihen, että lyhyet (1-3 päivää) poissaolojaksot olisivat vähentyneet,

6 mutta sairauspoissaoloista merkittävimmän ryhmän muodostaisivat pitkät, yli 30 päivää kestävät poissaolot, joten vaikutus sairauspoissaolojen kokonaismäärään ei ilmeisestikään olisi muodostumassa ilmoitusjärjestelmän muutoksella tavoitellun kaltaiseksi. Eri tutkimukset ja selvitykset koskien todistusjärjestelmän vaikutusta sairauspoissaolojen määrään viittaavat siihen, että todistuksen esittämisen vaatimus ei vähentäisi sairauspoissaolojen määrää. Toisaalta kun asia pitkäaikaisena työmarkkina- ja edunvalvontakysymyksenä on luonteeltaan varsin politisoitunut, yleistä ja yksiselitteistä kuvaa syistä ja seurauksista ei ole helppo muodostaa. Omailmoitusjärjestelmään poistamiseen liittynyt määräaikainen järjestely on päättynyt ja asia tulee ohjeistaa koko henkilöstöä koskevalla selkeällä tavalla. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) 4.1 :n 3 kohdan mukaisesti yhteistoiminnassa tulee käsitellä mm. henkilöstöön liittyvät periaatteet. Kunnan yt-elimen kokousta ollaan kutsumassa kokoon (alustava), jossa kokouksessa on tarkoitus käsitellä sairauslomien ilmoittamiseen liittyvät päivitetyt käytännöt, joissa on huomioitu se kokemus, että ilmoituskäytännön muutoksella jossain määrin vaikutettiin lyhyiden poissaolojaksojen lukumäärään. Sairauslomiin liittyvistä ilmoittamis- ja muista käytännöstä päättäminen kuuluu työnantajan toimivaltaan työ- ja virkaehtosopimusten osoittamalla tavalla yhteistoiminnallisen käsittelyn jälkeen. Johtoryhmä on käsitellyt ilmoittamiskäytäntöjä kokouksessaan , ja jäljempänä oleva kunnanjohtajan esittely asiasta on linjattu johtoryhmän käymän em. keskustelun pohjalta. Esittelytekstissä viitataan KVTES:n ao. säännöksiin samalla tarkoittaen myös muita kunnallisen alan sopimuksia (TTES, TS, OVTES). Esittelytekstissä termillä työntekijä viitataan myös viranhaltijoihin. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää esittää yt-elimen käsiteltäväksi lyhytkestoisten 1-3 kalenteripäivää kestävien sairauspoissaolojen ilmoittamista koskevat käytännöt, joihin kuuluvat seuraavat perusperiaatteet: - oikeus sairauslomaan: määräytyy kunnallisen alan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti (KVTES luku V 1 ) - ilmoittaminen: poissaolosta tulee ilmoittaa välittömästi esimiehelle, ilmoitusta ei voi tehdä sähköpostilla tai tekstiviestillä. Työyksiköittäin laaditaan ohjeet ilmoittamisesta tilanteissa, joissa esimies ei ole

7 tavoitettavissa (varahenkilöjärjestelmä). - todentaminen: esimies voi ilmoituksen perustella antaa luvan poissaoloon ja poissaolosta tulee tehdä hakemus ja päätös ESS-järjestelmään viimeistään toisena poissaolon jälkeisenä työpäivänä; hakemuksessa on yksilöitävä sairaus; työntekijällä ei ole halutessaan velvollisuutta yksilöidä sairautta sähköisessä järjestelmässä, jolloin yksilöinti tehdään terveydenhuollon ammattilaisen antamalla todistuksella (=omailmoitusjärjestelmää ei sovelleta) - perusteet: omailmoituksen perusteella esimies voi hyväksyä sairausloman ainoastaan milloin työkyvyttömyyden aiheuttaa flunssataudit, vatsataudit tai migreeni - määrä: esimies voi kalenterivuosittain tehdä kolme omailmoitukseen perustuvaa 1-3 kalenteripäivän poissaolopäätöstä; neljännestä ja sen jälkeisistä poissaolojaksoista tulee esittää KVTES V luvun 1 :n 2 mom. tarkoitettu lääkärin, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus - esimiehen oikeus yksittäistapauksessa edellyttää todistusta: esimies voi erityisestä syystä edellyttää myös edellä tarkoitetusta omailmoitteisesta poissaolosta terveydenhuollon ammattilaisen antaman todistuksen - omailmoitusjärjestelmää sovelletaan palvelussuhteisiin, jotka ovat olleet voimassa vähintään neljä (4) kuukautta - puheeksiotto: esimiehet ottavat puheeksi ns. varhaisen tuen mallin mukaisesti sellaiset poissaolotilanteet, joissa työntekijä on ollut poissa sairauden vuoksi yhteensä 10 päivää taikka vähintään kolme eri jaksoa kalenterivuoden aikana. Puheeksiottokeskustelun käyminen kirjataan työntekijän tietoihin ESS-järjestelmässä. Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että ennen päätöksentekoa kunnanjohtaja esitteli kunnanhallitukselle yhteenvedon sairauspoissaolotilastoista vuodelta 2015.