KAAVOITUSKATSAUS 2016

KAAVOITUSKATSAUS 2016 KYYJÄRVEN KUNTA Honkalehdontie 8, Kunnanhallitus 16.5.2016 77 43700 KYYJÄRVI

SISÄLLYSLUETTELO 1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE... 3 2 KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT... 3 3 PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA... 4 3.1 Kaavahierarkia... 4 3.2 Kaavoitusprosessi... 4 4 MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE... 6 4.1 Maakuntasuunnitelma... 6 4.2 Maakuntaohjelma... 6 4.3 Maakuntakaava... 6 4.4 Maakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt... 6 4.5 Vaihemaakuntakaavat... 6 5 VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVAHANKKEET... 9 5.1 Pienvesistöjen rantaosayleiskaava... 9 5.2 Kyyjärven kirkonkylän osayleiskaava ja Kyyjärven rantaosayleiskaavan muutos... 10 5.3 Sahan alueen asemakaavan muutos... 11 5.4 Kirkonkylän asemakaavan laajennus, Kallion asemakaava... 13 5.5 Hallakankaan tuulivoimaosayleiskaava... 14 5.6 Peuralinnan tuulivoimaosayleiskaava... 15 5.7 Harsunnevan tuulivoimaosayleiskaava... 16 5.8 Paletin asemakaava... 17 5.9 Korttelin 21 (koulun) osa-alueen asemakaavan muutos... 19 6 ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN TARKISTAMINEN... 20 6.1 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaisuuden tarkistaminen... 20 7 TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT... 21 7.1 Kyyjärven rantaosayleiskaava... 21 7.2 Kyyjärven kirkonkylän numeerinen ajantasakaava... 22 7.3 Kotkanniemen asemakaava... 23 2(23)

1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti tiedottamisvelvollisuus kuntaa koskevista kaavoitushankkeista. MRL 7 : Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti mm. vireillä olevat ja vireille tulevat kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet muut päätökset ja toimet jotka vaikuttavat kunnan kaavoitustyössä maankäyttösopimukset 2 KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT Kyyjärven kunnassa alueiden käytön suunnittelusta vastaa kunnanhallitus MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN LIITTYVIEN TAHOJEN YHTEYSTIETOJA Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Hämeenlinnan hallinto-oikeus PL 250, 40101 Jyväskylä p. 0295 024 500 www.ely-keskus.fi Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä p. 0207 560 200 www.keskisuomi.fi Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna p. 029 56 42200 hameenlinna.hao@oikeus.fi KUNNAN YHDYSHENKILÖT KAAVOITUSASIOISSA Maakunta-, yleis- ja asemakaavat: Kunnanjohtaja Eero Ylitalo 044 459 7001 eero.ylitalo@kyyjarvi.fi Rakennustarkastaja Petri Syrjä 044 459 6221 petri.syrja@viitasaari.fi Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi 044 459 8405 ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen 044 459 8435 mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Essi Jokinen 044 459 8210 essi.jokinen@saarijarvi.fi Suunnittelutarve- ja poikkeamispäätösasiat: Rakennustarkastaja Petri Syrjä 044 459 6221 petri.syrja@viitasaari.fi 3(23)

3 PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA 3.1 Kaavahierarkia Kaikkea kaavoitusta ohjaa valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Lisätietoa tavoitteista saa ympäristöministeriön internet sivuilta osoitteesta: www.ymparisto.fi/vat. Maakuntaliitto laatii MAAKUNTAKAAVAN, joka tulee huomioida yleis- ja asemakaavoituksessa. Maakuntakaava on 10-30 vuoden päähän ulottuva yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä sekä alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Kunnat laativat YLEISKAAVOJA joko koko kunnan alueelle tai osalle kuntaa. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja se on ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Yleiskaavoja laaditaan myös pelkästään vesistöjen rantaalueille, jolloin kyseessä on ns. rantaosayleiskaava. Kunnat laativat ASEMAKAAVOJA, jotka määrittävät yksityiskohtaisesti tulevaa maankäyttöä mm. kuntien keskusta-, asunto- ja teollisuusalueilla. Asemakaavoista ns. rantaasemakaava on ainoa kaavamuoto, jonka yksityinen maanomistaja voi laadituttaa omistamalleen maa-alueelle vesistön rannalla. Rakentamista ohjaa myös kunnan laatima RAKENNUSJÄRJESTYS. 3.2 Kaavoitusprosessi Kaavoitusprosessia säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA). Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa on säädetty, kuinka vuorovaikutus osallisten kanssa tulee kaavoja laadittaessa suunnitella ja toteuttaa. Säädökset koskevat kaikkia kaavamuotoja. Kaavoituksen käynnistämisestä päätetään joko kaavoitusohjelman yhteydessä tai erillispäätöksellä kunnanhallituksessa. Kunnassa kaavan vireilletulosta tiedotetaan kuulutuksella ja samalla hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan yleisesti nähtäville. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet, hanketta varten laadittavat selvitykset sekä kaavahankkeen osalliset ja alustava aikataulu on kerrottu OAS:ssa. 4(23)

Kaavan vireilletulo OAS nähtäville MRL 63, MRA 30 Vireilletulosta tiedotetaan ja OAS asetetaan yleisesti nähtäville. Ennen vireilletulon kuuluttamista järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY- keskuksessa. Kaavan valmisteluvaihe kaavaluonnos nähtäville MRL 62, MRA 30 Kaavan valmisteluaineisto asetetaan yleisesti nähtäville pääsääntöisesti 30 päivän ajaksi. Alueidenkäytön kannalta merkittävien kaavojen yhteydessä järjestetään tarvittaessa työneuvotteluja viranomaisten kanssa. Valmisteluvaiheeseen kuuluu myös erilaisten perusselvitysten laadinta. Kaavaehdotus MRL 65, MRA 27 Kunnanhallitus päättää kaavaehdotuksen yleisesti nähtäville asettamisesta. Ehdotus on tavallisesti nähtävillä vähintään 30 päivää. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle kaavaehdotuksesta ennen nähtävillä olon päättymistä. Muistutuksiin laaditaan vastineet. Kaavan hyväksyminen MRL 52, MRL 37 Kaavan voimaantulo MRL 93 Kunnanhallitus esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä. Mikäli kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan, valitusaika alkaa hyväksymispäätöksen nähtäville asettamisesta. Muistuttajille ilmoitetaan kaavan hyväksymisestä. Valitusviranomainen kaavan hyväksymispäätöksestä on hallinto-oikeus. Alueellinen ELY - keskus voi tehdä oikaisukehotuksen valitusajan kuluessa. Kaava saa lainvoiman, mikäli hyväksymispäätöksestä ei ole valitettu. Kaavan voimaantulosta kuulutetaan. Kunta tiedottaa kaavahankkeen vireilletulosta, kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävillä olosta, kaavan hyväksymisestä sekä kaavan voimaantulosta kuulutuksella Viispiikkinen - lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla (www.kyyjarvi.fi) sekä tarpeen mukaan kirjeitse. Kaava-asiakirjat (OAS, kaavaluonnos ja kaavaehdotus) ovat nähtävillä Kyyjärven kunnanvirastolla, osoitteessa: Honkalehdontie 8, 43700 Kyyjärvi sekä internetissä www.kyyjarvi.fi 5(23)

4 MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain (25 ) mukaan maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. 4.1 Maakuntasuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyi keväällä 2010 MRL:n perustuvan maakuntasuunnitelman 2030, joka kantaa nimeä yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Maakuntasuunnitelmasta näkyy maakunnan yleiset kehittämisen suuntaviivat pitkällä aikavälillä. Sen avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset, järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin. 4.2 Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma on neljän vuoden mittainen toimintasuunnitelma, joka perustuu maakuntasuunnitelman linjauksiin. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa esitetyt kehittämisalueet ovat 1) aluerakenne, liikenne ja ympäristö; 2) biotalous; 3) digitalous; 4) osaamistalous; 5) hyvinvointipalvelut. Keski-Suomen maakuntaohjelma 2014 2017 löytyy Keski-Suomen liiton kotisivuilta. 4.3 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavaan on merkitty mm. osa pohjavesialueista, valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. 4.4 Maakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa 2017. Vireilletulovaiheessa nähtäville asetettava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 1.4-30.4.2015. 4.5 Vaihemaakuntakaavat Keski-Suomen liitolla on meneillään myös vaihemaakuntakaavojen valmistelu. Keski-Suomen maakuntakaava täydentyy ja sitä tarkistetaan vaihemaakuntakaavojen kautta. 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus 6(23)

Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavalla on varattu Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitetaan Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. 2. vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot sekä pohjaveden saanti. Maakuntavaltuuston hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan 15.11.2010 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja turvata samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Ympäristöministeriö vahvisti 3. vaihemaakuntakaavan 5.12.2014 ja vahvistamispäätös on tullut lainvoimaiseksi 9.3.2016. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta 4 tuulivoimapuistojen aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Kolmannessa vaihekaavassa Kyyjärvelle on osoitettu turvetuotantoon soveltuvia alueita (tu), luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä suoalueita (luo) sekä luonnonsuojelualueita (SL). Kuva 1. Ote maakuntavaltuuston hyväksymästä kolmannesta vaihemaakuntakaavasta. 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin, muuttaa Pirkanmaan maakuntakaava Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta, päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, 7(23)

virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) sekä suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitit) tarkistuksia. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 24.9.2014 ja se sai lainvoiman 25.10.2014. Kuva 2. Kuvassa ote 4. vaihemaakuntakaavakartasta Kyyjärven keskustan alueelta. Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat löytyvät Keski-Suomen liiton internet -sivuilta osoitteesta www.keskisuomi.fi. 8(23)

5 VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVAHANKKEET 5.1 Pienvesistöjen rantaosayleiskaava Kyyjärven pienvesistöjen alueelle on tarkoitus laatia oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava. Rantaviivaa kaavoitettavalla alueella on yhteensä noin 116 km. Tästä luonnollista jokirantaa on kaikkiaan noin 19,6 km (eli n. 9,8 jokikilometriä). Suurimmat kaavoitettavat vesistöt ovat Kirvesjärvi, Heinuanjärvi, Peuralampi, Valkeisjärvi, Talasjärvi ja Järveke. Yleiskaavoituksen avulla laajahko suunnittelualue saadaan yhtenäisen ja kokonaisvaltaisen suunnittelun piiriin. Yksi tavoitteista on se, että yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena. Tämä helpottaa ja nopeuttaa rakennuslupaprosessia huomattavasti. Kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan sekä yksityisiä että yleisiä etuja, jotka huomioidaan kaavoitusratkaisuissa. Yleiskaavoitustyötä varten on laadittu kaavoituksen yleistavoitteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet, jotka hyväksyttiin Kyyjärven kunnanvaltuustossa 9.12.2014. Kuva 3. Karttaan on merkitty kaavoitettavat pienvedet punaisella. Kaavan vaiheet: Kunnanhallitus päätti kaavoituksen käynnistämisestä 31.3.2008 58 Muinaisjäännösinventointi valmistui vuonna 2008 Luonto- ja maisemaselvitys valmistui syyskuussa 2009 Kantatilaselvitys on valmistunut vuonna 2013 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin ELY-keskuksessa 17.6.2014 Vireilletulo kuulutettiin 17.7.2014 OAS oli nähtävänä aloitusvaiheen kuulemista varten 22.7. 22.8.2014 Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksyttiin Kyyjärven kunnanvaltuustossa 9.12.2014. Kaava-alueesta on laadittu alustava luonnos Maanomistajille lähetettiin erillinen ennakkokyselykirje loppuvuodesta 2014 Kaava on tavoitteena saada luonnoksena nähtäville vuoden 2016 aikana 9(23)

5.2 Kyyjärven kirkonkylän osayleiskaava ja Kyyjärven rantaosayleiskaavan muutos Kyyjärven kirkonkylälle laaditaan oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kaavanlaatijaksi on valittu Ympäristönsuunnittelu Oy Hämeenlinnasta. Yleiskaavatyön tarkoituksena on suunnitella kirkonkylän ja lähialueiden maankäyttö sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja rakentamisalueiden riittävyys vuoteen 2030 saakka. Yleiskaava on yleispiirteinen kaava, joka ohjaa alueen yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdään Kyyjärven rantaosayleiskaavan muutos alueelle, joka ulottuu päällekkäin osayleiskaavarajauksen kanssa. Osayleiskaava-alueen yleispiirteinen rajaus aloitusvaiheessa. Maankäytön strategiset tavoitteet Kyyjärven kirkonkylän strateginen suhde naapurikuntiin, luonne ja maankäytön painotukset. Taajama-alueen ja kyläalueiden muodostama toimiva yhdyskuntarakenteellinen kokonaisuus, jossa on otettu huomioon Kyyjärven asukkaiden ja maanomistajien tarpeet. Suunnittelun yleistavoitteet Maankäytön ja liikenteen toiminnallinen kokonaisuus taajamassa Taajaman laajentumistarpeet ja mahdolliset laajentumissuunnat Asemakaava-alueen maankäytöllinen ja taajamakuvallinen kehittäminen Viheralueverkoston ja puistoiksi asemakaavoitettujen alueiden arviointi ja kehittäminen osana maankäytöllistä kokonaisuutta Kirkonkylän läpi kulkeva maantie osana taajamarakennetta ja laajempaa liikenneverkkoa. Ydintaajaman lievealueen kehittäminen. Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet Kasvusuunnat Pysyvä asutus, asumismuodot ja niiden sijoittuminen taajamarakenteessa Kirkonkylän palvelukeskuksen sijainti ja kehittäminen Ympäristönhuolto Liikenneverkkoratkaisut Tekninen huolto, verkostot Energianhuollon alueet ja verkostot Rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen Teollisuus- ja tuotantoalueiden tarve, laajentumissuunnat 10(23)

Kaavan vaiheet: Kaavoitushankkeen käynnistämisestä on päätetty kunnanhallituksessa 7.6.2010 Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY - keskuksessa 30.11.2010 Rakennusinventointi ja kaupallinen selvitys laadittu vuonna 2010 Maisemaselvitys valmistunut kesällä 2012 ja luontoselvityksen luonnos syksyllä 2012 Hankkeen vireilletulo kuulutettu 20.9.2012 ja OAS ollut nähtävillä 20.9. 21.10.2012 Yleiskaavan tavoitteet on hyväksytty kunnanhallituksessa 16.12.2013 Alustava luonnos on laadittu vuosien 2014 2015 aikana, aineisto on tarkistettavana. Tavoitteena on, että yleiskaavaluonnos saadaan yleisesti nähtäville vuonna 2016 5.3 Sahan alueen asemakaavan muutos Sahan asemakaavoitettava alue sijoittuu Kyyjärven taajama-alueelle rajautuen Nopolanjokeen ja Kyyjärveen. Kaava-alueen omistaa yksityinen maanomistaja, jonka aloitteesta asemakaavamuutos laaditaan. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusaluetta. Hankkeen tavoitteena on muodostaa omarantaisia erillispientalotontteja Kyyjärven sahan toiminnasta pois jääneelle maa-alueelle. Asemakaava laaditaan aluearkkitehtityönä. Vuoden 2013 aikana Sahan alueesta valmistui alustava kaavaluonnos, joka asetettiin yleisesti nähtäville 25.9. 27.10.2014. Kaavaehdotuksen valmistelu edellyttää maankäyttösopimuksen laadintaa sekä puuttuvan rakennettavuusselvityksen valmistumista. Kuva 4. Ote kaavamuutoksen alustavasta luonnoksesta vuodelta 2013. 11(23)

Kuva 5. Perspektiivikuva vuodelta 2011. Kuva 6. Viistoilmakuva Sahan alueesta. Kaavan vaiheet: Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY - keskuksessa 15.12.2009 Hankkeen vireilletulo kuulutettu 17.9.2010 ja OAS ollut nähtävillä 17.9. 2.10.2010 Maaperän haitta-ainetutkimus laadittu 2009 Luontoselvitys ja rakennusinventointi laadittu vuonna 2010 Meluselvitys valmistunut syksyllä 2011 Kaavaluonnos oli nähtävillä 25.9.-27.10.2014 Maankäyttösopimusneuvottelut ovat kesken ja ehdotusvalmistelu edellyttää rakennettavuusselvityksen valmistumista. 12(23)

5.4 Kirkonkylän asemakaavan laajennus, Kallion asemakaava Kyyjärven kunnan keväällä 2012 ostamalle noin viiden hehtaarin kokoiselle peltomaalle on tarkoitus kaavoittaa pientalotontteja. Alue sijaitsee Kyyjärven kirkonkylällä Honkalehdontien ja Jyväskyläntien välisellä alueella. Suunnittelu koskee tilaa Kallio 6:242. Kuva 7. Kallion asemakaavasta ote, korjattu ehdotus Kaavan vaiheet: Asemakaavan laatimispäätös hyväksytty kunnanhallituksessa 6.5.2013 Hankkeen vireilletulo kuulutettu 15.8.2013 ja OAS ollut nähtävillä 15.8. 30.8.2013 Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 17.10. 18.11.2013 Valtatien melun vaikutus selvitettävä ennen ehdotuksen nähtäville asettamista Kaavaehdotus oli nähtävillä 13.11. 15.12.2014 ELY-keskuksen vaatima melumallinnuksen tarkennus valtatien 13 melun osalta laadittiin keväällä 2015. Kaava on tarkoitus saada hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2016 kesän/syksyn aikana 13(23)

5.5 Hallakankaan tuulivoimaosayleiskaava Winda Invest Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Hallakankaan alueelle Kyyjärven kuntaan. Osayleiskaavoituksen tavoitteena oli laatia alueelle oikeusvaikutteinen tuulivoimaosayleiskaava, jonka perusteella rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää. Tuulivoimapuistoon suunniteltiin enintään 9 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 2-3,3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulee olemaan enintään 29,7 MW. Winda Invest Oy huolehti maanvuokrasopimusten tekemisestä yksityisten maanomistajien kanssa. Tuulivoimapuiston alueella voimalat yhdistetään toisiinsa 20-34 kv maakaapelilla ja hankealueelle rakennetaan muuntoasema. Kuva 8. Hallakankaan tuulivoimayleiskaavasta ote. Kaavan vaiheet: Tuulivoimaosayleiskaavan käynnistämispäätös on tehty Kyyjärven kunnanhallituksessa 12.5.2015 72. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ELY keskuksessa 9.9.2014. Hankkeen vireilletulo on kuulutettu 2.10.2014 ja OAS oli nähtävillä 2.-16.10.2014 Kaavaluonnos nähtävillä 26.2. 30.3.2015 Kaavaehdotus oli nähtävillä 2.7. 17.8.2015 Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 19.10.2015 45 ja kaava tuli voimaan 17.12.2015. 14(23)

5.6 Peuralinnan tuulivoimaosayleiskaava YIT Rakennus Oy suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan tuulipuistoa Kyyjärven Peuralinnan alueelle. Peuralinnan tuulivoimapuiston suunniteltu alue sijaitsee Kyyjärven kunnan luoteisosassa lähellä Alajärven ja Perhon kuntarajoja. Alueelle on matkaa Kyyjärven keskustasta noin 10 kilometriä, samoin kuin Perhon kuntakeskuksesta. Alueelle laadittiin oikeusvaikutteinen Peuralinnan tuulivoimayleiskaava siten, että sitä voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ), mikäli Peuralinnan tuulivoimayleiskaava saa lainvoiman. YIT Rakennus Oy on tehnyt maanvuokrasopimukset hankealueen maanomistajien kanssa. Kaavamerkintöjen mukaan voimaloiden roottorien halkaisija saa olla enintään 135 metriä ja kokonaiskorkeus (pyyhkäisykorkeus) maksimissaan 215 metriä. Suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti on enimmillään 27 MW koostuen yhdeksästä 3,0 MW:n tuulivoimalaitoksesta. Keski-Suomen ELY -keskus päätti (28.11.2013), että Peuralinnan tuulivoimahankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 468/1994 mukaista arviointimenettelyä (KESELY/17/07.04/2013). Kuva 9. Peuralinnan tuulivoimayleiskaavan ehdotus. 15(23)

Kaavan vaiheet: Tuulivoimaosayleiskaavan laadintapäätös hyväksytty kunnanhallituksessa 20.1.2014 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ELY keskuksessa 1.4. 2014. Hankkeen vireilletulo kuulutettiin 28.5.2015 ja OAS oli nähtävillä 28.5. 13.6.2014 välisen ajan Kaavaluonnos oli nähtävillä 25.9. 27.10.2014 Kaavaehdotus oli nähtävillä 18.12.2014 19.1.2015 Ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu järjestettiin Keski-Suomen ELY - keskuksessa 1.4.2015. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 8.6.2015 22 Kaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen, käsittely on kesken 5.7 Harsunnevan tuulivoimaosayleiskaava YIT Rakennus Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Kyyjärven Harsunnevalle. YIT Rakennus Oy on esittänyt Kyyjärven kunnalle tuulivoimarakentamista ohjaavan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadintaa Harsunnevan tuulivoimapuiston suunnittelualueelle. YIT:n tavoitteena on rakentaa Harsunnevan alueelle 8 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yhteisteho on alle 30 MW. Kyyjärven kunnanhallitus on käynnistänyt Harsunnevan tuulivoimayleiskaavahankkeen 8.4.2015 53. Samalla kunnanhallitus hyväksyi kaavoituksen käynnistämistä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen. Keski-Suomen ELY -keskus on 21.1.2015 päättänyt, että Harsunnevan tuulivoimahankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 468/1994 mukaista arviointimenettelyä. Keskusta Harsunneva 16(23)

Kaavan vaiheet: Tuulivoimaosayleiskaavan laadintapäätös hyväksytty kunnanhallituksessa 8.4.2015. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Keski-Suomen ELY keskuksessa 11.6.2015 Hanke on keskeytetty hanketoimijan toimesta 5.8 Paletin asemakaava Asemakaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa kauppakeskus Paletin laajentuminen, kehittää edelleen valtateiden 13 ja 16 risteysalueen uudisrakentamista ja tukea siten Kyyjärven kunnan kehitystä ja elinkeinotoimintaa. Kaavaa laatii arkkitehti Tuomo Järvinen, FCG Finnish Consulting Group Oy:stä, Jyväskylästä. Kuva 10. Pinta-alaltaan kaavoitettava alue on noin 9,3 hehtaarin kokoinen. Suunnittelualue on rajattu karttaan yleispiirteisesti. 17(23)

Kuva 11. Ote Paletin korjatusta asemakaavaehdotuksesta. Kuva 12. Havainnekuva Paletin asemakaava-alueesta. 18(23)

Kaavan vaiheet: Paletin asemakaavan käynnistämispäätös on tehty Kyyjärven kunnanhallituksessa 31.3.2003 Kaavaluonnos oli nähtävillä 17.11.- 28.11.2003 Kaavaehdotus oli nähtävillä 22.4.- 24.5.2004 ja muutettuna toisen kerran 26.2.- 28.3.2010 Kaavaa ei ole viety aiemmin hyväksyntään kaupan aukioloaikarajoitusten vuoksi Kaavaehdotus on tarkoitus asettaa vielä kertaalleen nähtäville vuonna 2016, jonka jälkeen kaava viedään hyväksyntään. 5.9 Korttelin 21 (koulun) osa-alueen asemakaavan muutos Kyyjärvellä on tarkoitus käynnistää uuden koulun rakentaminen vuonna 2017. Rakennusta varten korttelin 21 YO-aluetta on tarve laajentaa viereiselle VU-alueelle. Lisäksi VU-alueen kautta osoitetaan huoltotieyhteys koululle. Kaavamuutos pyritään tekemään mahdollisimman nopealla aikataululla vuoden 2016 aikana. Kuva 13. Muutosalue on osoitettu ympyrällä likimääräisesti. YO- korttelin laajennustarve on hahmoteltu ja rajattu sinisellä. 19(23)

6 ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN TARKISTAMINEN 6.1 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaisuuden tarkistaminen Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 51 edellyttää, että asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. MRL:n 60 :n 1 momentissa säädetään, että kunnan tulee seurata asemakaavajoen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Saman pykälän 2 momentissa on erityissäännös asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista. Erityinen menettely koskee sellaisia asemakaavoja, jotka ovat olleet voimassa yli 13 vuotta ja jotka ovat edelleen merkittävältä osalta toteutumatta. Tällaisen asemakaavan alueella ei saa myöntää rakennuslupaa sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaava ajanmukaisuuden. Arviointi ei ole kuitenkaan tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Asemakaavan 13 vuoden voimassaoloaika ei siis automaattisesti johda kaavan ajanmukaisuuden arviointiin, vaan se on kytketty rakennusluvan myöntämiseen. Voimassa oleva lainsäädäntö ei ole esteenä arvioinnin suorittamiseen ennakoivasti, jolloin rakentajien on mahdollista saada tieto kaavan ajanmukaisuudesta jo rakennushankkeen alkuvaiheessa. Asemakaavojen tarkistamisen tarve voi johtua myös siitä, että ne eivät vastaa kunnan nykyisiin tavoitteisiin tai ne eivät ole yleiskaavan mukaisia. Myös kaavojen alhainen toteutumisaste tai poikkeamisten suuri määrä voi aiheuttaa tarpeen tarkastella asemakaavoja uudelleen. Toteuttamisastetta arvioitaessa arviointi voi koskea sekä kaava-alueen rakennusoikeuden kokonaismäärää että alueella olevia rakennuspaikkoja. Myös maakuntakaava ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet voivat vaikuttaa arviointiin kuin myös alueen muuttuneet olosuhteet. Myös kaavassa huomiotta jääneet rakennusperintöarvot voivat johtaa siihen, että asemakaavaa ei voida todeta ajanmukaiseksi. MRL 61 :n mukaisesti jos asemakaava todetaan vanhentuneeksi, rakennuslupaa ei voida myöntää ennen asemakaavan muuttamista. Kunnan päätöksestä, jolla asemakaava todetaan vanhentuneeksi, tulee voimaan MRL 53 :n 1 momentissa tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten. Kyyjärven kirkonkylän asemakaava-alue vanhentuneisuutta on arvioitu vuonna 2014, jolloin todettiin, että Kyyjärven kirkonkylän asemakaava ei sisällä ns. vanhentuneita asemakaavaalueita. 20(23)

7 TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT 7.1 Kyyjärven rantaosayleiskaava Kyyjärvi on yksi Saarijärven reitin vesistöistä. Kyyjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava laadittiin pääasiallisesti kunnan viranomaisten ja aluearkkitehdin yhteistyönä ja se tuli lainvoimaiseksi vuonna 2003. Kaava-alueella on kaikkiaan 228 rantarakennuspaikkaa, joista uusia on 113 kpl. Kyyjärven rantaosayleiskaava hyväksyttiin Kyyjärven kunnanvaltuustossa 23.6.2003. Kuva 14. Ote Kyyjärven rantaosayleiskaavasta Salonniemen kohdalta. 21(23)

7.2 Kyyjärven kirkonkylän numeerinen ajantasakaava Kyyjärven kirkonkylän asemakaavasta laadittiin numeerinen ja oikeusvaikutteinen ajantasaasemakaava valtuuston hyväksyttäväksi vuonna 2001. Kyseistä aineistoa on teknisesti päivitetty edelleen vuonna 2004 ja 2007 sekä päivitetään tarpeen mukaan. Ajantasakaavan on laatinut Suunnittelukeskus Oy (nykyiseltä nimeltään FCG Oy). Teknisesti päivitetty numeerinen ajantasakaava ei korvaa vanhoja asemakaava-aineistoja, vaan se toimii teknisenä apukarttana mm. rakennusvalvonnan tehtävissä. Kuva 15. Ote ajantasa-asemakaavasta vuodelta 2007. 22(23)

7.3 Kotkanniemen asemakaava Kotkanniemen alue sijaitsee Kyyjärven keskustaajamasta koilliseen Kyyjärven rannalla. Alueelle muodostui 22 pientalotonttia, joista 13 on omarantaisia. Kotkanniemen asemakaavalla muodostui korttelit 156 161 sekä näihin liittyvät katu-, venevalkama- ja lähivirkistysalueet. Kaavan laatija oli Suunnittelukeskus Oy (nykyinen FCG Finnish Consulting Group Oy). Kotkanniemen asemakaava hyväksyttiin Kyyjärven kunnanvaltuustossa 26.9.2005 ja kaavan voimaantulo kuulutettiin 17.11.2005. Kuva 16. Ote Kotkanniemen asemakaavasta. 23(23)