Nina Saine KM, FM, tutkija Oppiminen ja motivaatio Huippututkimusyksikkö Jyväskylän yliopisto nina.saine@psyka.jyu.fi
Esityksen teemat Mikä on Ekapeli? Ekapeli interventiotutkimuksen tulokset mihin lukutaidon osa alueisiin Ekapeli kuntoutuksella voidaan vaikuttaa? Tapauskuvauksia
Ekapeli on osa LukiMat hanketta LukiMat hanke tarjoaa tietoa esi ja alkuopetusikäisten lasten lukemisen ja matematiikan oppimisvalmiuksista ja vaikeuksista. http://www.lukimat.fi Sisältö: 1) tietopalvelun oppimisvaikeuksista 2) lukemisen ja matematiikan oppimisvaikeuksien arviointimenetelmät 3) perustaitojen harjoittelumenetelmät
Mikä on Ekapeli? Ekapeli on tietokoneella verkossa pelattava opetusohjelma, joka harjoittaa lukutaidon perusteita. Ekapeli on suunniteltu lukivaikeuden ennaltaehkäisyyn ja lukilasten kuntoutukseen, mutta on sovellettavissa myös muiden oppimisvaikeuksien kuntoutukseen. Ei sovellu ainoaksi lukemaan opettamisen menetelmäksi. On suunniteltu lukemaan opettamisen tueksi. Ekapeli on kehitelty Jyväskylän yliopiston psykologianlaitoksen ja Niilo Mäki Instituutin monitieteellisenä yhteistyönä Jyväskylässä. Kehittelijöinä on toiminut kehitysneuropsykologian professori Heikki Lyytinen sekä joukko psykologian, erityispedagogiikan, fonetiikan, matematiikan ja tietotekniikan asiantuntijoita.
Tutkittuun tietoon perustuva oppimisentuenmenetelmä Ekapeli rakentuu tutkitun tiedon pohjalle lukemisvalmiuksista ja lukemisvaikeuksista. Ekapelin taustalla on Jyväskylässä toteutettu Lapsen kielenkehitys pitkittäistutkimus (LKK), jossa lapsia on seurattu vauvaikäisestä aina yhdeksännen luokan loppuun (Edelleen mukana N=176/200, 2008). Tutkimuksessa on seurattu (N=107) familiaalisen lukiriskin omaavaa lasta ja heidän verrokkiaan (N=92). 38.5% familiaalisen lukiriskin omanneista lapsista todettiin lukivaikeus. Verrokkiryhmän lapsista 9.8% todettiin lukivaikeus. (Lyytinen ym., 2004, 2006; Puolakanaho, 2007, 2008; Torppa, 2007)
Mitä tiedämme tutkitun tiedon perusteella? Sujuvan lukutaidon saavuttaminen on lasten yleisin oppimisen haaste. 80%:lla eritysopetuksen tarpeessa olevista lapsista tarvitsee tukea lukutaitoonsa. (Lerner, 1989) Suomalaislapsista noin 6 12% tarvitsee lisätukea lukemaan oppimiseen 1 2 luokilla. Lukemisen ymmärtämistä vaikeuttava lukemisen hitaus on 5%:lla alkuopetusikäisistä suomalaislapsista. Toisesta luokasta lähtien lukivaikeus näkyy erityisesti lukemisen hitautena (Aro, 2006). Lukivaikeus on pojilla yleisempää kuin tytöillä, suhteessa 2:1 (esim. Rutter ym. 2004).
Mitä tiedämme tutkitun tiedon perusteella? Lukivaikeus on osittain periytyvää, käytetään nimitystä familiaalinen lukiriskistä. Suomalaisen tutkimuksen mukaan lapsella on 4 8 kertainen lukiriski jos toisella vanhemmalla on lukivaikeus (esim. Lyytinen ym. 2004, 2006, Puolakanaho, 2007). Noin puolella lukivaikeuksista on lähisuvussa lukivaikeutta. 25 60% vanhemmista joiden lapsella on lukivaikeus, on lukivaikeus (Olson, Forsberg, Gayan, & DeFries, 1999). Periytyvyys on isien puolelta 46% ja äidin puolelta 33% (Grigorenko, 2001).
Keitä ovat lukiriskilapset? Lapset joilla on ennen kouluikää pulmia fonologisen prosessoinnin taidoissa esim. fonologisen tietoisuuden pulmia, fonologisen muistin pulmia, nopean nimeämisen pulmia Lapset joilla on kielen kehityksen häiriö (esim. dysfasia). Aivan erityisesti suomenkielessä: lapset joiden kirjaintuntemus on alle 14 aakkosta koulun alkaessa. Keskimäärin koulunsa aloittavat lapset osaavat noin 21 23 aakkosta. (Lerkkanen, Poikkeus, & Ketonen, 2006; Saine, Lerkkanen, Aro, Ahonen, & Lyytinen, 2008)
Keitä ovat lukiriskilapset? Lapset joilla on eriasteisia kehitysviivästymiä (mm. alle 1000g syntyneillä keskoslapsilla on 46% riski lukivaikeuksiin (JAMA, 2003; 289:3, 264 32)). Parhaiten lukiriskiä ennustaa kuitenkin useamman riskin yhteisvaikutus (Gijsel, Bosman, & Verhoven, 2006). Suomessa n. 1 3% ikäluokasta on vaikea asteinen lukivaikeus, johon tarvittaisiin neuropsykologista kuntoutusta, erityisopetuksen lisäksi (Lyytinen, ym.2004, 2006, 2007). Vinkki: Neuropsykologista kuntoutusta on saatavissa mm. perheneuvoloista, Erilaisten oppijoiden liiton kautta, Niilo Mäki Instituutusta, sekä yksityisiltä psykologeilta. Kysele tilannetta kotipaikkakunnaltasi! Lukilapsi ansaitsee kuntoutusta!
Onko puhdasta lukivaikeutta olemassa? N=98 Aineisto Niilo Mäki Instituutti (Lyytinen, Ahonen, Aro, Aro, Holopainen, Närhi, & Räsänen, 2000)
Ekapelin perusta Ekapeli on suunniteltu vastaamaan suomen kielen ortografiaa (eli kielen rakennetta). Suomen kielessä lukutaidon ydin on kirjainten ja äänteiden sujuva hallinta. Ekapeli perustuu phonics pohjaiselle lukemaan opettamiselle (Lähellä: KÄTS kirjain äänne tavu sana (Karppi, 1983)) Suomen kielen ortografialle on tyypillistä lähes täydellinen grafeemi foneemi (kirjain äänne) vastaavuus ng äännettä lukuun ottamatta. Ekapeli perustuu yhtäaikaisille visuaalisille ja auditiivisille ärsykkeille, joihin lapsi vastaa hiiren näpäytyksellä oikean ärsykkeen kohdalla.
Ekapelin ominaisuudet Ekapeli alkaa grafeemi foneemivastaavuuden harjoittelulla. Etenee lapsen yksilöllisen kehitysvauhdin mukaan tavutasoiseen harjoitteluun ja myöhemmin sanatasoisen lukemisen tasolle ja sujuvuuden harjoitteluun. Pelaavan lapsen pelilogit ja tiedot tallentuvat Ekapeli serverille. Serveri asettaa automaattisesti pelin haastavuustason lapsen yksilöllisille taidoille arvioimalla koko ajan lapsen suoritusta syöttäen lapsen taitotason mukaisia harjoituksia. Lisäksi tutkijat pystyvät seuraamaan serveriltä kunkin lapsen yksilöllistäetenemistä.
Ekapelin ominaisuudet Ekapeli on ilmainen ja kaikkien saatavilla oleva nettipohjainen harjoitusohjelma. Ideana on, että lapsi oppii, miten peräkkäin asetetut äänteet vastaavat kirjoitettua tavua, ja myöhemmin miten peräkkäin asetetut tavut vastaavat sanoja. Ekapeli antaa tehokasta lisäharjoitusta lukiriskilapselle ja lukilapselle, jonka avulla lukutaidon kehittyminen muiden oppilaiden tahdissa voisi helpottua. Ekapelin maahanmuuttajaversio (MAMU) tukee maahanmuuttajalapsen suomen kielen oppimista ja lukemaan oppimista (MAMU pelin ohjeistus on saatavana mm. venäjäksi). Lisäksi Ekapelistä on saatavana versio mm. ruotsin, viron, kiinan, englannin (British English/American English), hollannin ja sambian kielisinä GraphoGame versioina.
Keille Ekapeli on suunniteltu? Ekapeli Eskari on suunniteltu 6 7v lapsille. Tavoitteena on kirjain äännevastaavuuksien oppiminen. Ekapeli Eskari sopii kuitenkin myös vanhemmille oppilaille, joilla on pulmia peruskirjainäänne vastaavuuden ja tavutaitojen omaksumisessa. Ekapeli Eskari: Lyhyet kentät, harjoittelun kohteena on kirjain äännevastaavuus, välipaloina myös sananmuodostustehtäviä. Peli etenee pelaajan taitojen mukaan, kenttiä ei voi valita.
Ekapeli Yksi Ekapeli Yksi: on syksyllä 2008 valmistunut peli. Ekapeli Yksi: Lyhyet kentät, etenee kirjainäännevastaavuudesta, tavuihin, sanoihin ja epäsanoihin. Ekapeli Yhden tavoitteena on sujuva dekoodaustaito. Lyhyet kentät, harjoittelun kohteena ovat tavut, sanat ja epäsanat. Peli etenee määrätysti pelaajan taitojen mukaan, kenttiä ei voi valita.
Ekapeli 2LK Ekapeli 2LK: Sujuvuutta harjoittava peli, tavoitteena on lukemisen sujuvuuden parantaminen. Nimensä mukaisesti Ekapeli 2LK on suunniteltu toisen luokan lukemisen tueksi, sekä niille lapsille jotka ovat jo oppineet peruslukutaidon, mutta tarvitsevat vielä harjoitusta lukemisen sujuvuudessa. Ekapeli 2LK sisältää Suomen kielen 100 yleisintä tavua. Ekapeli 2LK harjoittelun tavoitteena on lukunopeuden ja tarkkuuden kehittyminen. Ekapeli 2LK valmistuu kevättalvella 2009, mutta pelin demoversio on saatavissa www.lukimat.fi sivustolta.
Milloin Ekapeli harjoittelu tulisi aloittaa? Lukiriskitekijöitä omaavalla lapsella Ekapeli harjoittelu tulisi aloittaa noin 6 7kk ennen koulun alkua (tai viimeistään koulun alkaessa). Vanhemmilla lapsilla heti pulmien ilmetessä. Erityisopettajan on hyvä olla tietoinen pelisisällöistä, jotta voi valita lapselle oikean pelin käyttöön. Harjoittelun tulisi kestää 10 15 min kerrallaan. Sitkeän lukivaikeuden omaavalla lapsella harjoituskertoja tulisi olla 2 3 päivässä 10 15min kerrallaan. Kodin ja koulun yhteistyöllä harjoittelu on yleensä mahdollista toteuttaa massattuna.
Lasten seulonta Ekapeli harjoitteluun Koulunsa aloittavien lasten testaaminen on ensiarvoisen tärkeää arvioitaessa lasten lukiriskiä ja erityisen tuen tarvetta. Seulontatestit koulun alkaessa ja joka vuosiluokan alussa, kertovat erityisopettajalle, keille erityisopetusta ja Ekapeli harjoittelua tulisi suunnata. Kouluuntulotesteillä saadaan seulottua erityisopetuksen tarpeessa olevat lapset varhaisessa vaiheessa tuen piiriin. Lisäksi lapsen familiaalisen lukitaustan tuntemus/ kartoitus antaa arvokasta lisätietoa erityisopettajalle opetuksen ja tuen suuntaamiseen.
Lasten seulonta Ekapeli harjoitteluun Leikki ikäisten lasten seulontaa varten on valmistumassa LuKIVAlmiuksien arviointiseula neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Sen avulla voidaan myös seuloa lapsia Ekapeliharjoitteluun esiopetuksessa. (Puolakanaho, Poikeus, Ahonen, & Aro, 2008) Koulunsa aloittavien lasten testaamiseen sopivia välineitä ovat mm: ARMI luku ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 1. luokille (Lerkkanen, Poikkeus, Ketonen, 2006) ALLU ala asteen lukutesti (KT1 KT6) (Lindeman, 1998) Nopean sarjallisen nimeämisen testi (kuvat) (Ahonen, Tuovinen, Leppäsaari, 1999) Lukemisen ja kirjoittamisen diagnostiset testit I. (Poskiparta, Niemi, & Lepola, 1994) Riskilasten vanhempien haastattelu kyselylomakkeella (esim. Saine & Järvisalo, 2007)
Lasten seulonta Ekapeli harjoitteluun Vanhempien ikäluokkien testaamiseen sopivaa materiaalia ovat mm. ARMI luku ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 2. luokille (Lerkkanen, Poikkeus, Ketonen, 2008) ALLU ala asteen lukutesti (Lindeman, 1998) Nopean sarjallisen nimeämisen testit (Ahonen, Tuovinen, Leppäsaari, 1999) Lukilasse (Lukilasse Häyrinen, Serenius Sirve, & Korkman, 1999) Riskilasten vanhempien haastattelu kyselylomakkeella (esim. Saine & Järvisalo, 2007) Vinkki: Useamman testin yhteiskäyttö on suositeltavaa.
Ekapeli tutkimus Valittiin kaksi kohorttia äidinkieleltään suomenkielisiä lapsia (N=166). Vanhemmat haastateltiin kouluuntulon yhteydessä, eli selvitettiin lasten familiaalista lukiriskiä haastattelukaavakkeella. Kaikkien (N=166) lasten lukemaan oppimista seurattiin kolmen vuoden ajan. Testien perusteella heikoimpaan 30%:iin kuuluneet n=25 lasta kummastakin kohortista (n=50) sijoitettiin erityisopetukseen. Lapset jaettiin satunnaistaen (randomly) kahteen ryhmään (2 x n=25). Molemmat ryhmät saivat 28 viikon ajan 4 x 45min/vko erityisopetusta 5:n oppilaan ryhmissä. Loput lapsista (n=116 sijoitettiin normaaliin perusopetuksen foneemipohjaiseen lukemaan opettamisen ryhmään. He eivät saaneet erityisopetusta.
Perinteisen erityisopetuksen ryhmä 15min Dekoodaus harjoittelu o Kirjainäännevastaavuuden harjoittelu o Liu uttamisen harjoittelu äänteistä tavuiksi, tavuista sanoiksi o Sanantunnistus Apuvälineinä magneettikirjaimet, flash kortit, itse tehdyt pelipohjat, tavujunat, muistipelit Logigo ja Luko pelit. 10 min Kielellisen tietoisuuden harjoittelu o Sanojen jakaminen tavuihin (mm. taputtamalla) o Tavujen tunnistaminen ja manipulointi o Äänteiden ja tavujen erottelu sanoista o Riimisanojen tunnistus o Äänteiden poistaminen ja korvaaminen sanoissa o Sanan päätteiden tunnistaminen ja oikea käyttö o Sanojen tunnistaminen ja ymmärtäminen lauseissa Ekapeli kuntoutusta saanut erityisopetuksen ryhmä 15min Ekapeli harjoittelua tietokoneella (dekoodaus) o Kirjainäännevastaavuuden harjoittelu o Liu uttamisen harjoittelu äänteistä tavuiksi, tavuista sanoiksi o Sanantunnistus Ryhmät erosivat toisistaan VAIN ensimmäisen 15min harjoittelun osalta! 10 min Aapispohjainen lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelu aapisen päivän teeman mukaan 10 min Sanavaraston multisensorinen kehittäminen Apuvälineinä improvisaatio ja sananselityskortit (mm. Tenavateatteri ja Alias ), mimiikka ja pantomiimi, vihjepiirtäminen taululle ja tarinan kerronta.
Tulokset: ikätason saavuttaminen Lapset joiden kirjaintuntemus oli koulun alkaessa n.8 aakkosta, saavuttivat ikäryhmän 6 7kk harjoittelulla. Fonologinen tietoisuus kehittyi merkittävästi muilla osa alueilla paitsi riimin tunnistuksessa. (Mittari ALLU KT1 KT6, Lindeman, 1998) Dekoodaustaito kehittyi ikätasoiseksi, jopa niin että 3lk teknisen lukemisen testissä peliryhmä ohitti normiryhmän. (Mittari: ALLU TL2 ja TL4, Lindeman, 1998) Normiryhmän taitotaso saavutettiin sanatasoisessa lukemisessa 2lk kevääseen mennessä. (Mittari: Lukilasse Häyrinen, Serenius Sirve, & Korkman, 1999) Normiryhmän taitotaso saavutettiin sanatasoisessa kirjoittamisessa 3lk syksyyn mennessä. (Mittari: Lukilasse Häyrinen, Serenius Sirve, & Korkman, 1999) (Tutkimus: Saine, Lerkkanen, Aro, Ahonen & Lyytinen, 2008)
Ekapeli lukilapsen tukena Harjoittaa äänteiden tunnistusta ja erottelukykyä. Siirtyy äänteistä tavuihin ja tavuista sanoihin lapsen yksilöllisessä tahdissa. Harjoittaa automaattisesti niitä lukemisen osaalueita joissa lapsella on puutteita. Yhdistää auditiiviset ja visuaaliset ärsykkeet (edistää monikanavaista oppimista). Väsymätön ja innostava harjoittaja verrattuna traditionaalisiin menetelmiin. Motivoi lasta harjoittelemaan kirjaimia, äänteitä, dekoodausta, sanantunnistusta ja sujuvuutta. Peli motivoi harjoittelemaan ja monipuolistaa harjoittelua. Palkitsee oppimissuorituksesta. Adaptoituu automaattisesti kunkin lapsen yksilölliselle tarve ja taitotasolle.
Ekapeli lukilapsen tukena Mahdollistaa lapsen itsenäisen harjoittelun sekä kotona että koulussa. Saatavissa käyttöön minne tahansa missä on nettiyhteys. (Tulossa myös kännykkäversio) Käytettävissä riippumatta muista tuki tai erityisopetusresursseista. Ei vaadi aikuisen täysiaikaista läsnäoloa. Massatulla, toistuvalla harjoittelulla (2 3 krt päivässä 10 15min) on todettu saavutettavan pysyviä oppimistuloksia. Voidaan käyttää jo esiopetusiässä ennaltaehkäisevänä niille lapsille, joilla on havaittavissa fonologisia pulmia, nimeämisen hitautta ennen kouluikää tai lapsella on familiaalinen lukivaikeusriski. (Testaus esim. LuKIVAlmius seulalla Puolakanaho, Poikkeus, Ahonen, & Aro, 2008))
Ekapeli maahanmuuttajalapsen tukena Auttaa oppimaan suomenkieltä. (esim. S2 opetukseen) Edistää oikean ääntämyksen omaksumista. Edistää lukutaidon kehitystä. Väsymätön harjoittaja. Motivoi lasta harjoittelemaan lukemista suomeksi. Palkitsee oppimisesta ja antaa positiivista palautetta. Säädeltävissä kunkin kieliryhmän erityistarpeisiin. Esim. venäjänkielisille lapsille on olemassa oma peliversio, joka painottaa venäläislapsille vaikeita suomenkielen kirjaimia ja äänteitä. Peliin on saatavilla vanhemmille venäjänkieliset ohjeet ja tukea. Tutkimustiedon perusteella venäläislapsille eniten vaikeuksia tuottivat äänteet B, D, F, G, H, N, P ja R. Äänteistä sekoittuivat toisiinsa D G, D H ja F N. (Rantanen, Kankainen, Latvala, & Lyytinen, 2008)
Ekapeli tarkkaavuushäiri iriöisen isen lapsen tukena Ekapeli antaa ylivilkkaalle (esim. ADHD) lapselle liikkumavapautta oppimistilanteessa. Yhdistää auditiiviset ja visuaaliset ärsykkeet ja hiiren käytön monikanavaista oppimista. Aktiivinen osallisuus edistää keskittymistä ja tarkkaavuuden ylläpitoa Motivoi tarkkaavuushäiriöistä lasta Tukee tarkkaavuuden ylläpitämistä on ns. attention catching pelimuoto. Ei vaadi pitkää yhtäjaksoista yhteen asiaan keskittymistä. Kentät lyhyitä, jolloin tarkkaavuuden ylläpito helpottuu. Palkitsee oppimisesta heti suorituksen jälkeen. Antaa vain positiivista palautetta ei moiti!
Ekapeli tarkkaavuushäiri iriöisen isen lapsen tukena Mahdollistaa harjoittelun yksilöllisen tarkkaavuus ja keskittymiskyvyn puitteissa omassa tahdissa. Adaptoituu automaattisesti kunkin lapsen yksilölliselle tarve ja taitotasolle. Esim. ADD lapsille saatavissa versio jossa pallot eivät putoile. Todettu käytännössä hyväksi harjoitusmenetelmäksi etenkin ylivilkkaille pojille. ADHD lapset oppivat kokemuksen mukaan lukemaan pelin avulla nopeammin kuin traditionaalisiin menetelmin. Erityisesti lapset joilla on tarkkaavuuden häiriöitä ja häiriökäytöstä hyötyvät ja motivoituvat Ekapeli harjoittelusta. (Hintikka, Aro, & Lyytinen, 2005)
Ei ole oikotietä oppimiseen, jokainen lapsi tarvitsee tukea ja harjoitusta. Jokainen lapsi ansaitsee aikuisen huomiota ja positiivista palautetta!