www.nurmijarvi.fi Varhaiskasvatuksen laatukäsikirja Varhaiskasvatuksen la mijarvi.fi Sivistyslautakunta 27.02.2014ur 11 Nwww.n www.nurmijarvi.fi
1 Sisältö Johdanto:... 2 1. Johtaminen... 4 2. Henkilöstö... 6 3. Taloudelliset resurssit... 9 4. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelu... 10 5. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttaminen... 12 6. Varhaiskasvatusympäristö... 15 7. Osallisuus ja vaikuttaminen... 17 8. Varhainen avoin yhteistyö... 18 9. Arviointi... 20 Liitteet
2 JOHDANTO Varhaiskasvatus määritellään varhaiskasvatuksen valtakunnallisissa linjauksissa lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Lapsen hyvinvointi on kotien ja varhaiskasvatuksen yhteinen asia. Huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välinen kasvatusyhteistyö määritellään varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kasvatuskumppanuudeksi. Sillä tarkoitetaan tietoista sitoutumista ja toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Varhaiskasvatuksen laatu on osaamista ja vuorovaikutusta. Hyvän laadun elementtejä hoito-, kasvatus ja opetustyössä ovat aito kohtaaminen ja vuorovaikutus. Parhaimmillaan kohtaamisesta syntyvä osallisuuden tunne antaa mahdollisuuden löytää yhteisiä merkityksiä ja saada oppimiskokemuksia. Kun lapsen hoitopäivässä annetaan tilaa ja mahdollisuuksia lasten ominaisille toimintatavoille kuten leikkimiselle, liikkumiselle, tutkimiselle ja taiteelliselle kokemuksille, olemme omalta osaltamme rakentamassa lapselle hyvää kasvuympäristöä. Tämä laatukäsikirja koostuu yhdeksästä valitusta laadun alueesta, jotka pitävät sisällään kuvauksen käsiteltävästä osa-alueesta sekä arvioitavat kriteerit. Neljä osaaluetta kohdistuu rakenteiden laadun tarkasteluun Kasvatuskumppanuutta ohjaavat periaatteet: Kuuleminen Kunnioitus Luottamus Dialogi Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi sekä viisi lapsen ja perheen kohtaaman laadun tarkasteluun. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelu ja järjestelyt Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttaminen Varhaiskasvatusympäristö Osallisuus ja vaikuttaminen Varhainen avoin yhteistyö
3 Laatukäsikirjan arviointialueiden jaottelussa on ollut apuna Kuntaliiton hankkeessa 2009-2010 käytetty Varhaiskasvatuksen laadunhallintamalli, joka on muokattu CAF arviointimallin pohjalta. Nurmijärven varhaiskasvatuksen laadunalueissa hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tuki sekä verkostoyhteistyö löytyvät varhaisen avoimen yhteistyön alta. Kuvio 1:Varhaiskasvatuksen laadunhallintamalliin liittyvät arviointialueet ( Kuntaliiton verkkojulkaisu vuodelta 2010 : Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa) Käsikirjan loppuosassa on liitteenä varhaiskasvatuksen arvioinnin vuosikello sekä kuvaus itsearvioinnin toteuttamisesta. Käsikirjan on koonnut päivähoidon esimiesten ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa käytyjen keskustelun pohjalta laatutyöryhmän jäsenet, johon ovat kuuluneet päiväkodin johtajat Ritva Säilä -Paajanen ja Tarja Rajamäki, lastentarhanopettajat Johanna Salo- Kaasalainen ja Merja Parviainen lastenhoitaja Tuija Hakala, varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja Marjo Luomala sekä varhaiskasvatuksen asiantuntija Marita Käyhkö.
4 1. JOHTAMINEN Kuvaus Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäjä vastaa palvelun määrällisestä ja laadullisesta toteutumisesta ja kehittämisestä. Toiminnan johtamista ohjaavat useat eri kuntatason tai valtakuntatason asiakirjat. Johtamisessa noudatetaan hyvän hallinnon mukaisia toimintatapoja, joita ovat mm. asiakkaan ja henkilöstön arvostava kohtelu, tiedonvälityksen ajantasaisuus, neuvontavelvollisuus ja hyvät käytöstavat. Varhaiskasvatuspalveluiden johdon muodostavat sivistyslautakunta, sivistystoimenjohtaja, varhaiskasvatus- päällikkö, aluejohtajat, varhaiskasvatuksen asiantuntija sekä päivähoitoyksiköiden esimiehet. Varhaiskasvatuksen johdon keskeisenä tehtävänä on edistää varhaiskasvatuksen arvopohjan, tavoitteiden ja perustehtävän toteutumista ja luoda hyvät ja tasapuoliset edellytykset lapsen hoidolle, kasvulle ja oppimiselle. Varhaiskasvatuspalveluiden johto määrittää yhteisen kehittämissuunnan, valtakunnallisten tavoitteiden, kehittämislinjausten sekä kunnan strategian mukaisesti. Varhaiskasvatuksen organisaatiossa on tiedonkulun ja henkilöstön osallisuutta tukevat rakenteet. Ajankohtaisista asioista, sovituista linjauksista ja päätöksistä kulkee tieto koko organisaatioon tulosaluekokousten, tulosyksikkökokousten ja yksikkökokousten kautta. Samoin henkilöstöltä nousevat asiat kulkevat johdon tietoisuuteen ja pohdittavaksi. Vastuu tiedon antamisesta ja vastaanottamisesta kuuluu kaikille työntekijöille. Ohjaavia asiakirjoja: - lainsäädäntö Varhaiskasvatusyksikön johtaminen on palvelujohtamista, jossa näkyy palveluhenkisyys. Varhaiskasvatuksessa tämä tarkoittaa asiakkaan kohtaamista ja kuulemista sekä valmiutta tarjota heille neuvontaa ja tietoa. - hallinto, -toiminta ja johtosääntö - kunnan strategia - varhaiskasvatussuunnitel man perusteet - esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet - muut kuntatason asiakirjat Yksikön johtamiseen sisältyy pedagogisia, henkilöstöön, talouteen ja hallintoon liittyviä ratkaisuja. Näiden tavoitteena on lapsen hyvän hoidon, kasvun ja oppimisen toteutuminen. Yksikön johtamisessa tunnistetaan yhteisön vahvuudet ja kehittämishaasteet, vahvistetaan osallisuutta ja itsearviointia sekä huolehditaan siitä, että kaikki toiminta tähtää varhaiskasvatuksen perustehtävän toteutumiseen.
5 Perustehtävä on lapsen hoidon, kasvatuksen- ja opetuksen toteutuminen yhteistoiminnassa huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Talouden johtaminen on tarpeiden tunnistamista ja käytettävissä olevien resurssien kohdentamista tarkoituksenmukaisesti. Valtuuston hyväksymä vuosittainen talousarvio antaa raamit talouden ja toiminnan suunnittelulle. Johtamisen laatukriteerit Varhaiskasvatuksen järjestäjätaholle: Varhaiskasvatuksen järjestäjä on määritellyt toiminta-ajatuksen, joka pohjautuu sivistystoimen strategiaan ja kunnan strategian arvoihin. Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on selkeät tavoitteet ja kehittämissuunnat kasvatuksen, hoidon ja opetuksen järjestämiseksi. Johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteuttamiseen ja seuraamiseen. Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on rakenteet ja menettelytavat, joiden avulla tuetaan päivähoitoyksiköiden johtamista sekä hyvän hallinnon toteutumista. Yksiköille: Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatuksesta, sivistystoimen strategiasta ja kunnan arvoista on keskusteltu päivähoitoyksiköissä ja henkilöstöllä on käsitys siitä, mihin vuosittain tehtävät ratkaisut perustuvat. Varhaiskasvatuksen vuosittaisten tavoitteiden sisältö on yhdessä avattu/keskusteltu ja niistä on syntynyt päiväkodin sisällä yhteistä ymmärrystä. Tehtäväkuvat on laadittu ja ne ohjaavat työskentelyä. Yksikön johtaminen on vuorovaikutteista sekä osallistavaa ja sille on aikaa. Päivähoitoyksikössä on käytänteet, jotka tukevat oma-aloitteisuutta (itseohjautuvuutta ja vastuuta omasta kehittymisestä).
6 2. HENKILÖSTÖ Kuvaus Perustehtävään sitoutunut, motivoitunut ja aktiivinen varhaiskasvatushenkilöstö on laadukkaan varhaiskasvatuksen ja sen kehittämisen tärkein voimavara. Laki ja asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista määrittelee varhaiskasvatushenkilöstön kelpoisuusvaatimukset. Esiopetuksen osalta kelpoisuusvaatimukset on määritelty valtioneuvoston asetuksessa. Varhaiskasvatushenkilöstöön kuuluvat seuraavat työntekijät. (Kunkin työntekijäryhmän esimiehet on alleviivattu) TULOSALUETASO TULOSYKSIKKÖTASO YKSIKKÖTASO varhaiskasvatuspäällikkö aluejohtajat varhaiskasvatuksen asiantuntija aluejohtajat päiväkotien johtajat perhepäivähoidon ohjaaja avoimen varhaiskasvatuksen ohjaaja varhaiskasvatuksen konsultoivat erityisopettajat s2-lastentarhanopettaja asiakaspalvelusihteerit päiväkotien johtajat varhaiskasvatuksen erityisopettajat lastentarhanopettajat lastenhoitajat erityisavustajat laitosapulaiset perhepäivähoidonohjaaja perhepäivähoitajat avoimen varhaiskasvatuksen ohjaaja avoimen varhaiskasvatuksen henkilöstö kiertävät lastenhoitajat Varhaiskasvatuspäällikkö vastaa koko varhaiskasvatuksen tulosalueesta. Klaukkalan aluejohtaja sekä Kirkonkylä-Rajamäen aluejohtaja vastaavat oman tulosyksikön varhaiskasvatuksen kokonaisuudesta. Päiväkodin johtajat, perhepäivähoidonohjaaja sekä avoimen varhaiskasvatuksen ohjaaja vastaavat yksikkönsä toiminnasta ja taloudesta. Yksikön johtajilla on maksimissaan 30 työntekijää alaisuudessaan. Aluejohtajat ja varhaiskasvatuspäällikkö seuraavat työmäärien kasvua ja tukevat esimiestyötä. Varhaiskasvatuksen asiantuntijalla on vastuullaan pedagogiseen Yli kolmevuotiaiden lasten ryhmissä on yksi kasvattaja seitsemää lasta kohden ja alle kolmevuotiaiden lasten ryhmissä on yksi kasvattaja neljää lasta kohden. sisältöön, arviointiin ja koulutuksen suunnitteluun liittyvät tehtäväalueet. Lastentarhanopettajat, varhaiskasvatuksen erityisopettajat ja lastenhoitajat muodostavat
7 kasvatushenkilöstön, joiden toimien määrä perustuu päivähoitolain määrittelemiin suhdelukuihin. Kiertävät lastenhoitajat toimivat sijaisina ensisijaisesti henkilökunnan äkillisissä sairauspoissaoloissa. Erityisavustajat toimivat lapsiryhmissä niiden lasten tukena, jotka tarvitsevat tehostettua tai erityistä tukea kasvuunsa ja kehitykseensä. Perhepäivähoidossa hoitajalla voi olla samanaikaisesti neljä alle kouluikäistä lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset. Lisäksi hän voi hoitaa osapäiväisesti yhtä esiopetuksen tai perusopetuksen aloittanutta lasta. Varhaiskasvatuksen konsultoivat erityisopettajat toimivat varhaiskasvatushenkilöstön tukena sekä varhaiserityiskasvatuksen koordinoijina ja kehittäjinä. Konsultoivien erityisopettajien vakanssien määrään vaikuttaa varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä. Tukea tarvitsevien lasten määrää seurataan tilastollisesti vuosittain. Suomi toisena kielenä(s2)-lastentarhanopettaja työskentelee monikulttuuristen ja maahanmuuttajataustaisten lasten asioissa yhdessä päiväkodin henkilökunnan kanssa. Avoin varhaiskasvatus pitää sisällään avoimen päiväkodin-, leikkipuiston-, sekä kerhotoiminnan. Näissä työskentelevät varhaiskasvatuksen työntekijät palvelevat niitä lapsia vanhempineen, joilla ei ole päivähoidon tarvetta. Kerhotoiminta antaa vaihtoehdon päiväkotihoidolle. Avoimet päiväkodit ja leikkipuisto tuovat lapsille leikkiseuraa ja aikuisille mahdollisuuden saada sosiaalisia kontakteja ja keskinäistä vertaistukea. Päiväkodin laitosapulaiset toimivat kasvatustyön tukena huolehtimalla siivouksesta, puhtaudesta sekä auttamalla tarvittaessa lapsiryhmissä. Laitosapulaisten määrä päiväkodissa perustuu siivoustyönmitoitukseen. Jokaisella työntekijällä on selkeä käsitys omasta perustehtävästään ja se on kirjattu tehtäväkuvaksi. Tehtäväkuvaa tarkastetaan vuosittain esimiehen kanssa käytävän kehityskeskustelun yhteydessä. Yksiköissä pidetään huolta työyhteisön hyvinvoinnista. Työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja esimies keskustelee siitä työntekijöiden kanssa. Yhteistyö työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa tukee ja ohjaa työkykyä edistäviä toimintatapoja osana kunnan henkilöstöstrategiaa. Työhyvinvointia ja -kykyä ylläpitäviä tapahtumia järjestetään vuosittain. Yksiköissä toimivat pedagogiikka-, henkilöstö- sekä viestintä- ja taloustiimit. Kunkin tiimin tehtävistä on tehty kuvaus. Pedagogiikkatiimin vastuulla on yksikön pedagogiseen kehittämiseen liittyvien asioiden valmistelu. Henkilöstötiimi valmistelee esimiehelle mm. työvuoroihin ja lomiin liittyviä asioita. Viestintä- ja taloustiimi valmistelee tiedotukseen ja hankintoihin liittyviä asioita. Täydennyskoulutusta järjestetään vuosittaisen koulutussuunnitelman mukaisesti, painottaen yhteiskoulutuksia, jotka teemoiltaan palvelevat varhaiskasvatussuunnitelman ja varhaiskasvatuksessa vuosittain laadittujen tavoitteiden sisältöjä. Sen lisäksi työnantajan järjestämää koulutusta ovat muun muassa
8 perehdyttämiskoulutus, virka- tai työsuhdesopimukseen kuuluva koulutus sekä muu vastaava koulutus, jolla tuetaan varhaiskasvatusyksikön kehittymistä. Henkilöstön laatukriteerit Varhaiskasvatuksen järjestäjätaholle: Henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen vastaavat kunkin yksikön toiminnan tarpeita ja noudattavat lain ja asetuksen säädöksiä. Henkilöstön sijoittelussa otetaan huomioon osaamisen monipuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Työhyvinvointi on seurannan ja kehittämisen kohteena. Ajantasaisen henkilöstösuunnitelman avulla on varauduttu tuleviin henkilöstötarpeisiin. Yksiköille: Henkilöstö pitää huolta yksikkö- ja ryhmätasolla oman yhteisön ammatillisesta työotteesta (yksittäisen työntekijän vastuu koko työyhteisön kehittymisestä, uusien työntekijöiden perehdytys). Kehityskeskustelut tukevat työssä kehittymistä (dialogi, molemminpuolinen valmistautuminen, vastuu asioiden esille ottamisesta). Henkilöstö hyödyntää varhaiskasvatuksessa järjestettävät koulutus -ja vertaisryhmätapaamiset oman ammattitaidon aktiiviseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Varhaiskasvatushenkilöstön (lto/varh.kasv.eo,lastenhoitaja,erit.avustaja,laitosapulainen) keskinäinen yhteistyö on sujuvaa ja sitä arvioidaan säännöllisin väliajoin työyhteisön palavereissa.
9 3. TALOUDELLISET RESURSSIT Kuvaus Kunnanvaltuusto päättää vuosittain varhaiskasvatuksen talousarviosta. Toimintaa suunnitellaan pitkäjänteisesti. Suunnittelu perustuu osaltaan väestöennusteisiin, joiden pohjalta tehdään investointisuunnitelma seuraavaksi suunnittelukaudeksi. Henkilöstösuunnitelma tehdään investointisuunnitelman pohjalta. Suunnittelussa otetaan huomioon ennuste, jonka mukaan varhaiskasvatuspalveluiden piirissä on vuosittain noin 60 % ikäluokasta. Päivähoitoyksikön esimiehellä on käsitys kunnan budjetin kokonaisuudesta. Esimies vastaa yksikkönsä talouden johtamisesta. Hän huolehtii, että yksikön päivähoitopaikat käytetään kustannustehokkaasti alueen kokonaistilanne huomioiden. Esimies raportoi rahojen riittävyydestä ja muista talouteen vaikuttavista asioista aluejohtajalle, joka puolestaan seuraa oman alueensa taloudellista kehitystä ja raportoi tästä varhaiskasvatuspäällikölle. Tällöin tiedot rahan riittävyydestä ja äkillisistä uusista muutostarpeista kulkeutuvat varhaiskasvatuspäällikölle, joka vastaa koko varhaiskasvatuksen taloudesta. Esimies ohjaa henkilöstöä ajattelemaan kustannustietoisesti siten, että jokaisella työntekijällä on käsitys yksikkönsä taloudellisesta tilanteesta. Päiväkodeissa toimivat viestintä-ja taloustiimit tekevät yksikön hankinnat yhteistyössä pedagogiikkatiimien kanssa esimiehen antaman talousraamin pohjalta. Varhaiskasvatuspalveluissa on tällä hetkellä työn alla palvelutuotteiden määrittely. Siinä palvelutuotteelle määritellään sisältö, hinta ja laatu. Vuoden 2013 aikana otetaan suoriteperusteinen budjetointi käyttöön koko päivähoitoon. Tämä vahvistaa henkilöstön taloustietoisuutta ja antaa yksikön esimiehelle työkaluja yksikön resurssien taloudelliseen ja tehokkaaseen kohdentamiseen. Taloudellisten resurssien laatukriteerit Varhaiskasvatuksen järjestäjätaholle: Toiminnan ja talouden suunnittelussa lähtökohtana on riittävien edellytysten luominen hoito, kasvatus -ja opetustyölle. Talousarvion toteutumista seurataan suunnitelmallisesti. Esimiehellä on tietoisuus kunnan talousarvion rakentumisesta ja vastuu johtamiensa yksiköiden talousarvioista.
10 Yksiköille: Yksikköön tehdyt hankinnat ovat kohdentuneet oikein ja ne ovat tukena perustehtävälle/tehtävälle työlle. Yksikön työntekijöillä on tietoisuus yksikkötason käyttöbudjetista ja mahdollisuus vaikuttaa rahojen käyttöön. 4. VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN SUUNNITTELU Kuvaus Varhaiskasvatuksen toiminta perustuu päivähoitolakiin. Varhaiskasvatuksessa noudatetaan kunnan yhteistä varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka pohjautuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Esiopetuksessa toiminta perustuu perusopetuslakiin ja toimintaa ohjaa sekä valtakunnan tason esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 että kuntatason esiopetuksen opetussuunnitelma pitäen sisällään myös esiopetuksen oppilashuollon käsikirjan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Valtakunnallinen taso -lait ja asetukset Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kunta Kuntatason varhaiskasvatussuunnitelma Esiopetuksen opetussuunnitelma Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja Yksikkö Yksikkötason varhaiskasvatussuunnitelma Esiopetuksen toimintasuunnitelma Ryhmä Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma Lapsi Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen oppimissuunnitelma Yksikkötasolla jokainen yksikkö laatii oman varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetusikäisten osalta esiopetuksen toimintasuunnitelman, joissa tulee esille yksiköiden ominaispiirteet ja painotukset. Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma eli ryhmävasu on suunnittelun työväline ja siihen kirjataan yhteisesti sovittuja pedagogisia asioita, kasvatuskumppanuuden periaatteita sekä oppimisympäristön suunnittelun runkoa. Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Suunnitelmissa huomioidaan jokaisen lapsen kiinnostuksen kohteet ja yksilölliset tarpeet. Lapsiryhmän ja lapsen havainnoinnin ja
11 kehityksen seurannan työkalut ovat tärkeitä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelun työvälineitä. Lapsiryhmien kokoonpanoa suunnitellaan ennen uuden toimintakauden alkua. Esimies kuulee ryhmien muodostamisessa varhaiskasvatuksen henkilöstöä sekä varhaiskasvatuksen konsultoivia erityisopettajia. Tavoitteena on, että lapsiryhmistä saadaan toimivia ja lapsen erityistarpeet pystytään ottamaan niissä huomioon. Haasteen ryhmien muodostamisessa tuovat kesken vuotta sijoitettavat lapset. Tällöin ryhmissä olevat vapaat paikat ohjaavat sijoittelua. Henkilöstö suunnittelee, miten varhaiskasvatuksessa huomioidaan jatkumo ihmissuhteissa. Aina ei voida taata jatkuvaa ihmissuhdetta, mutta voidaan antaa kokemuksia lapselle senhetkisestä hyvästä ihmissuhteesta ja auttaa häntä liittymään seuraavaan. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelussa huomioidaan henkilöstön osaamisen hyödyntäminen. Työntekijöiden selkeä kuva omasta perustehtävästään ja kasvatustyön arvostus luovat pohjan laadukkaalle varhaiskasvatukselle. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelun laatukriteerit Varhaiskasvatuksen järjestäjätaholle: Yksiköille: Kunnassa on ajan tasalla olevat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnitelmat. Suunnittelun kannalta keskeiset toimijat ja yhteistyötahot osallistetaan varhaiskasvatus -ja esiopetuksen opetussuunnitelmatyöhön. Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmatyössä otetaan huomioon muut lapsia koskevat kunnalliset asiakirjat ja strategiset linjaukset. Lapsiryhmien muodostamisessa huomioidaan lasten erilaiset tarpeet yhteistyössä henkilöstön kanssa. Ryhmän kaikki kasvattajat ovat tietoisia ryhmän pedagogisista tavoitteista. Perushoitotilanteita, pedagogista toimintaa ja leikkiä tehdään mahdolliseksi hyvällä etukäteissuunnittelulla huomioiden lasten erilaiset tarpeet. Lastentarhanopettajan suunnitteluaika toteutuu viikottain ja lastenhoitajan suunnitteluaika huomioidaan ryhmän toiminnassa.
12 5. VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Kuvaus Varhaiskasvatuksella on hoito, kasvatus -ja opetustehtävä, mikä pitää sisällään myös lapselle tärkeän hoivan. Hoivassa lapsi saa kokemuksen kokonaisvaltaisesta huolenpidosta ja emotionaalisesta kohtaamisesta. Lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus järjestetään kunkin lapsen kehitysvaihe ja edellytykset huomioon ottaen. Lapsi kohdataan varhaiskasvatuksessa yksilönä, mutta kuitenkin aina niin, että hän on osa ryhmää. Ryhmässä olemisen taidot, vuorovaikutus, - ja itsetuntemuksen taidot ovat tärkeitä kasvun tukemisen alueita. Lapsen hoidon aloittamisesta on laadittu kuvaus, jonka tarkoituksena on edesauttaa hyvän hoidon ja turvallisuudentunteen syntymistä sekä kasvatuskumppanuutta huoltajien kanssa. Palvelukeskustelu Aloituskeskustelu Tutustuminen Hoidon aloittaminen nennen Lapsen vasun tai esiopetuksen oppimissuunnitelman laatiminen Yksikön esimies käy uusien asiakasperheiden kanssa palvelukeskustelun, jonka tavoitteena on käydä läpi yksikön toimintaan, käytäntöihin, maksuihin ja erityistilanteisiin liittyviä asioita. Lastentarhanopettajan tai lastenhoitajan vastuulla on aloituskeskustelu, jossa huoltaja kertoo lapsestaan ja perheen ajatuksia lapsen kasvuun liittyen. Aloituskeskustelussa huoltajat ja lapsen hoidon aloituksesta vastaava työntekijä suunnittelevat yhdessä lapsen tutustumisjakson päivähoitopaikkaan. Kun lapsi on päässyt hoidon alkuun ja tutustumista on tapahtunut puolin ja toisin, laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetuksen oppimissuunnitelma. Lapsen hoidon aloittamisen ja toteuttamisen prosessiin sisältyy periaate kasvatuskumppanuudesta, joka vaatii henkilöstöltä jatkuvaa työtä kuulemisen, kunnioituksen, dialogisuuden ja luottamuksen edistämiseksi. Lapsiryhmissä tapahtuva toiminta on suunnitelmallista ja säännöllistä. Keskeistä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnassa on opetuksen eheyttäminen ja lapsen kokonaisvaltaisen oppimisen tukeminen. Eheyttävä opetus muodostuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät lapsen elämänpiirin ja kiinnostuksen kohteisiin. Eheyttämisessä voidaan käyttää useita varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman sisältöalueita samanaikaisesti. Leikki nähdään tärkeänä eheyttämisen keinona. Leikki on lapselle ominainen tapa oppia. Leikin avulla
13 lapsi jäsentää ja käsittelee tietoa suhteessa omiin kokemuksiinsa. Lapsi leikkii sitä, mitä hän on oppinut tai parhaillaan oppimassa. Leikin havainnoiminen, kannattelu ja rikastuttaminen on tärkeä osa ryhmän aikuisten tehtävää. Toiminnan toteuttamisessa sovelletaan erilaisia pedagogisia ratkaisuja, jotta jokainen lapsi voi olla osallisena toiminnassa ja saa onnistumisen kokemuksia. Näitä ovat mm. yksilöllisen oppimisen tukeminen, käyttäytymistä tukevat ratkaisut, eriyttäminen, joustava ryhmittely, erilaiset apuvälineet ja toiminnalliset pienryhmät. Pienryhmissä toimiminen rauhoittaa vuorovaikutustilanteita, vähentää ääntä ja ärsykkeitä ja auttaa keskittymään. Tällöin aikuinen pystyy myös havainnoimaan lasta ja pitämään huolta lapsen psyykkisestä hyvinvoinnista. Myös siirtymät tilanteesta toiseen sujuvat joustavammin. Pienryhmä edesauttaa lapsen kuulemista ja osallisuuden vahvistamista. Pienryhmän merkittävä kasvatuksellinen ja opetuksellinen tehtävä liittyy kiintymyssuhteen vahvistamiseen sekä vuorovaikutustaitojen opetteluun. (P.Mikkola & K. Nivalainen) Lapsen varhaiskasvatuksen suunnittelussa otetaan huomioon lapsen päivän kokonaisuus. Päivää suunniteltaessa huomioidaan niin vuorovaikutus -ja siirtymätilanteet kuin oppimistuokiotkin. Aikuisilla on vastuu siitä, että lapselle syntyy hyviä ja luottamuksellisia kohtaamisia aikuisten ja toisten lasten kanssa päivän aikana. Aikuiset antavat lapsille mahdollisuuden osallistua toiminnan ja toimintaympäristön suunnitteluun ottamalla huomioon lasten ehdotuksia, aloitteita, ajatuksia ja ideoita. Varhaiserityiskasvatuksen toteuttaminen Varhaiserityiskasvatuksen työtavat otetaan käyttöön silloin, kun lapsen yksilölliset erityistarpeet tarvitsevat erityistä huomiota tai lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen tarvitaan monialaista yhteistyötä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa täydennetään tässä tilanteessa tuki- ja kuntoutussuunnitelmalla. Kasvattajayhteisön jokaisen jäsenen tehtävänä on tuoda varhaiskasvatuksen erilaiset tukitoimet tukea tarvitsevan lapsen päivittäiseen arkeen. Tätä työtä ovat tukemassa varhaiskasvatuksen konsultoivat erityisopettajat. Esiopetuksessa käytetään käsitettä kolmiportainen tuki. Kaikille lapsille laaditaan aikaisemmin mainittu esiopetuksen oppimissuunnitelma. Jos lapsen tilanne vaatii yksilöllisempää ja säännöllisempää tuen suunnitelmaa, lastentarhanopettaja laatii yhteistyössä huoltajien ja esiopetuksen oppilashuollon henkilöstön kanssa pedagogisen arvion. Pedagogisen arvion jälkeen voidaan tarvittaessa siirtyä
14 tehostettuun tukeen. Tehostetun tuen suunnitelma on työväline esiopetusikäisen lapsen tuen suunnitteluun. Erityisen tuen päätöksiä tehdään esiopetuksessa pääsääntöisesti lapsille, joilla on sairaalalausuntojen perusteella pidennetyn oppivelvollisuuden suositus. Lapsen tuen suunnittelussa on mukana laajempi verkosto. Tuki kirjataan tällöin HOJKSiin, joka on lapsen henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan tuen suunnitelma. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttamisen laatukriteerit. Varhaiskasvatuksen järjestäjätaholle: Varhaiskasvatus ja esiopetustyötä toteutetaan suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Työtä selkeyttämään on laadittu kuvaukset tärkeimmistä sisällöllisistä prosesseista. Yksiköille: Vasuprosessin mukaiset toimintatavat: Lapsen hoidon aloitusprosessi toteutuu laaditun kuvauksen mukaisesti. Henkilökunta on laatinut ryhmävasun, käynyt esimiehen kanssa sen sisällöstä keskustelun ja sitoutunut toteuttamaan siihen kirjattuja asioita Kasvatuskeskustelut (vasu-ja esiopetuskeskustelut) käydään vuosittain ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja arvioidaan toiminnassa säännöllisesti. Lapselle laaditaan tarvittaessa tuki-ja kuntoutussuunnitelma ja esiopetuksessa tehostetun tuen suunnitelma/hojks ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Pedagoginen ohjaus : Ryhmän vuorovaikutus on sellaista, että jokainen lapsi tulee ryhmässä nähdyksi ja kuulluksi. Perushoitotilanteet nähdään kasvatuksellisina ja opetuksellisina tilanteina. Lasten pääasiallinen toimintamuoto on leikki, jota tuetaan ja havainnoidaan suunnitelmallisesti.
15 Pienryhmäpedagogiikkaa toteutetaan lasten tarpeista lähtien. Sen tavoitteet ja menetelmät on mietitty ja ne ovat kaikkien kasvattajien tiedossa. 6. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Kuvaus Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää, että hän tuntee kuuluvansa oman päivähoitoja esiopetuspaikkansa sosiaaliseen yhteisöön ja pystyy kokemaan turvallisuutta ja luottamusta sekä saa myönteistä palautetta sekä aikuisilta että vertaisryhmältä. Varhaiskasvatusympäristö koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisista tekijöistä: Fyysisiin tekijöihin kuuluu rakennetut tilat sisällä ja ulkona, lähiympäristö ja toimintaan ja oppimiseen innostavat materiaalit ja välineet. Oppimiseen innostavien materiaalien ja välineiden valinnassa otetaan huomioon lapsen ikätaso, kehitysvaihe ja mielenkiinnon kohteet sekä mietitään niiden asettamista tilaan lapsiryhmän tarpeiden kautta. Henkilöstö vastaa määrärahojen puitteissa riittävistä ja laadukkaista leikki-ja oppimateriaaleista. Oppimisympäristöä rakennettaessa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet. Psyykkisiä tekijöitä ovat kasvattajan ja lapsen välinen suhde sekä kasvattajien väliset suhteet, sitoutuminen ja herkkyys lapsen tunteille ja tarpeille, lapsen aloitteiden huomioiminen, aktiivinen läsnäolo ja yhdenvertainen kohtelu. Tämä on jokaisen varhaiskasvatusyksikössä työskentelevän aikuisen vastuulla. Turvallisuus rakentuu aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa Sosiaalisiin tekijöihin kuuluu ryhmän aikuisten ja lasten välinen ilmapiiri, vertaissuhteiden toimivuus ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuus. Aikuisten luoma tunneilmapiiri antaa tilaa onnistumisille ja erehtymisille. Turvalliset suhteet kasvattajiin kannustavat osallistumiseen, erilaisuuden hyväksymiseen ja vastuullisuuteen. Hyvä ilmapiiri edistää niin lapsen kuin koko yhteisön työskentelyä. Varhaiskasvatuksessa ehkäistään ennalta lasten ongelmia ja toimitaan varhaisen avoimen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Kiusaamista ehkäistään suunnitelmallisesti ja havaittuun kiusaamiseen puututaan. Toimivan varhaiskasvatusympäristön suunnittelu edistää oppimista, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Hyvinvointia ja turvallisuutta kehitetään kodin ja varhaiskasvatuksen kesken sekä useiden eri ammattiryhmien ja hallinnonalojen välisenä yhteistyönä. Tästä on esimerkkeinä turvallisuussuunnitelma sisältäen palo- ja pelastussuunnitelman,
16 ensiapukoulutukset, kriisitilanteiden ennakoivat suunnitelmat ja alkusammutusharjoitukset, lääkehoidon ohjeistus, retkisuunnitelma ja tietoturvallisuuteen liittyvät ohjeistukset. Nämä turvallisuutta parantavat työ- ja toimintatavat tulee olla kaikkien varhaiskasvatusyksiköissä työskentelevien työntekijöiden tiedossa ja niitä tulee arvioida säännöllisesti. Varhaiskasvatusympäristön laatukriteerit Varhaiskasvatuksen järjestäjätaholle: Turvataan riittävät resurssit yksiköiden varhaiskasvatusympäristöjen rakentumiselle. Turvallisuutta edistämään on laadittu turvallisuusohjeet ja niitä päivitetään säännöllisesti. Kriisitilanteita varten on kehitetty yhtenäiset toimintamallit ja keskinäisestä vastuunjaosta on sovittu. Yksiköille: Lasten turvallisuuden tunnetta tuetaan kokonaisvaltaisesti. Lasten keskinäisiä suhteita seurataan. Lasta autetaan tarvittaessa liittymään ryhmään tukemalla hänen kieltään ja sosiaalisia taitojaan. Henkilöstö huolehtii avoimesta ja hyvästä ilmapiiristä sekä lämpimästä, jokaista lasta arvostavasta vuorovaikutuksesta, jossa jokainen tuntee tulevansa hyväksytyksi. Pelit, leikkivälineet yms. ovat lasten saatavilla ja lasten kehitystasolle sopivia. Henkilökunta näkee ympäristön mahdollisuudet ja osaa monipuolisesti hyödyntää tiloja sisällä ja pihalla. Henkilöstö osaa toimia kriisi - tai uhkatilanteissa.
17 7. OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN Kuvaus Osallisuuden kokemus syntyy aikuisten ja lasten välisessä vuorovaikutuksessa. Lapset, huoltajat ja henkilökunta vaikuttavat asenteellaan ja toiminnallaan päivittäisiin kohtaamisiin, ilmapiiriin ja yhteistyöhön. On tärkeää, että kaikille tulee kokemus yhteisöön/ryhmään kuulumisesta ja jokainen tulee kuulluksi, nähdyksi ja huomioiduksi. Näin syntyy päivähoito- ja esiopetuspaikan toimintakulttuuri. Osallisuutta on tuntea kuuluvansa ryhmään Varhaiskasvatuksessa lapsen tarpeet huomioidaan läsnä olevan, kuuntelevan ja turvallisen aikuisen avulla. Lapsen, kiinnostuksen kohteet ja herkkyyskaudet tunnistetaan ja otetaan huomioon suunniteltaessa päivän kokonaisuutta. On tärkeää, että ) lapsi pystyy vaikuttamaan itseään koskeviin päätöksiin ikätasonsa mukaisesti ja voi olla osallisena toimintaympäristönsä suunnittelussa ja muokkaamisessa. Kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä tehdään kasvatuskumppanuudessa sekä yksilötasolla että yhteisötasolla. Yksilötasolla tuetaan lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen edellytyksiä. Tätä asiaa edistävät aikaisemmin mainitut lapsen kasvatus-ja oppimissuunnitelmat. Päivittäisessä yhteistyössä huoltajat pidetään osallisena oman lapsensa hoitopäivästä kertomalla päivän tapahtumista, oppimistilanteista ja tunnetiloista. Yhteisötasolla lasten huoltajat kutsutaan vanhempainiltoihin, joissa heillä on mahdollisuus tulla kuulluksi lapsiryhmän toimintaan liittyvissä asioissa, osallistua ja vaikuttaa. Toimivassa yhteistyössä huoltajilla ja henkilökunnalla on riittävän yhteinen käsitys yhteistyön tarkoituksesta ja toimintatavoista. Huoltajilla on lisäksi mahdollisuus vaikuttaa varhaiskasvatukseen asiakastyytyväisyyskyselyn kautta. Työyhteisössä jokaisella työntekijällä on mahdollisuus ja myös velvollisuus vaikuttaa ja sanoa omat mielipiteensä työhön liittyvissä asioissa. Palaverirakenteet ja kehityskeskustelut luovat edellytykset vuoropuhelulle. Henkilöstöllä on mahdollisuus tulla kuulluksi joka toinen vuosi tehtävässä henkilöstökyselyssä. Henkilöstökysely kartoittaa työntekijän työn olosuhteita, työhyvinvointia ja ilmapiiriä. Itsetuntoa harvoin romuttaa yksi ainoa tapahtuma, vaan sarja ohikatsomisia ja väärinnäkemisiä
18 Osallisuuden ja vaikuttamisen latukriteerit Varhaiskasvatuksen järjestäjätaholle: Henkilökunta, lapset ja huoltajat voivat vaikuttaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Eettiset periaatteet ohjaavat toimintaa. Yksiköille: Lapsen kiinnostuksen kohteet ja herkkyyskaudet tunnistetaan ja otetaan huomioon suunniteltaessa päivän kokonaisuutta. Lasten osallisuuden toteutumiselle on mietitty erilaisia vaihtoehtoja. Huoltajien kohtaamisessa kiinnitetään huomiota avoimeen ja toista arvostavaan vuorovaikutukseen.(kasvatustyön jakaminen, yhteinen tavoite: lapsen hyvinvointi.) Yksikön palaverirakenteet ja kehityskeskustelut osallistavat henkilöstöä ja luovat edellytykset vuoropuhelulle.
19 8. VARHAINEN AVOIN YHTEISTYÖ Kuvaus Hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tuki Lapsen hyvinvointi syntyy turvallisuuden tunteesta sekä lapsen perustarpeiden ja kokonaisvaltaisen kehityksen huomioimisesta ja turvaamisesta. Perustarpeita ovat mm. säännöllinen ruokailu, lepo, ulkoilu, leikki ja vuorovaikutus. Lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen perustana on yhteistyö huoltajien kanssa. Jos lapsen tilanteessa huomataan havaintojen pohjalta tuen tarvetta, asia otetaan puheeksi huoltajien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhdessä vanhempien kanssa mietitään keinoja lapsen auttamiseksi kodissa ja päivähoidossa/esiopetuksessa. Tarvittaessa varhaiskasvatuksen konsultoivat erityisopettajat tukevat ryhmän henkilökuntaa ja liittyvät vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön (kts. luku 5 varhaiserityiskasvatuksen toteuttaminen). Laadukas varhaiskasvatus ehkäisee osaltaan erityisen tuen tarpeen syntymistä. Painopiste on varhaisessa tuessa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Lapselle annettavan tuen suunnitelmallisuutta vahvistetaan. Suunnitelmat edellyttävät aina vanhempien kanssa käytyjä pedagogisia keskusteluja. Lapselle laadittuja suunnitelmia arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa säännöllisin väliajoin. Monialainen yhteistyö Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeen liittyy oleellisesti monialainen yhteistyö. Monialaisen yhteistyön tavoitteena on yhdistää voimavaroja perheiden tukemisessa sekä puuttua varhaisessa vaiheessa lapsen kasvua ja kehitystä vaarantaviin tekijöihin. Kasvatustyötä tukevat tarvittaessa mm. neuvolat, -cv perhetyöntekijät, lastensuojelun työntekijät, perheneuvolan työntekijät, terveyskeskuspsykologit, puhe-, fysio- ja toimintaterapeutit. Yhteistyön muodoista sovitaan yksittäisen lapsen tilanteessa aina - perheen kanssa. Lapselle annettavan tuen muoto määräytyy yksilöllisten tarpeiden mukaan. Poimintoja varhaisen avoimen yhteistyön eettisistä periaatteista - otetaan oma vastuu - otetaan huolet puheeksi - toimitaan yhteistyössä läheisverkostojen kanssa - tuetaan osallisuutta - toimitaan avoimesti ja yhdessä - vaalitaan yhteistoiminnan jatkumista - ei leimata ketään Lapsen siirtyminen ryhmästä tai hoitopaikasta toiseen -tp tehdään suunnitelmallisesti. Siirtymävaiheessa huoltajien, lähettävän ja vastaanottavan päivähoitopaikan välillä käydään nivelvaiheen keskustelut. Esi-ja alkuopetuksen yhteistyöstä on tehty
20 prosessikuvaus, jossa määritellään yhteistyökäytännöt helpottamaan lapsen kouluun siirtymistä. Varhaisen avoimen yhteistyön laatukriteerit Varhaiskasvatuksen järjestäjätaholle: Monialaisen yhteistyön prosessit ovat selkeytyneet. Yksiköille: Varhaiskasvatuksen rakenteet edistävät kasvatuskumppanuuden syntyä ja tarvittaessa huolen puheeksiottamista huoltajien kanssa. Työssä toteutuu avoimuuden periaate, jossa huoltajat ovat joko mukana palavereissa, joissa tietoa siirretään tai huoltajien kanssa on keskusteltu ja sovittu, miten ja kenelle tieto lapsen asioista liikkuu. Lastenneuvolatoiminnan, lastensuojelun ja erityistyöntekijöiden kanssa luodaan ja kehitetään toimintatapoja, joilla voidaan yhteistyössä vanhempien kanssa seurata lapsen kasvua ja kehitystä sekä rakentaa tukea lapsen luontaisiin kehitysympäristöihin. Lapsen kasvun, ja kehityksen tukeminen tapahtuu yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen toimijoiden välillä. 9. ARVIOINTI Kuvaus Varhaiskasvatuksen arviointijärjestelmän tavoitteena on hankkia tietoa päätöksenteon ja koulutuksen järjestämisen pohjaksi, lasten hoidon kasvun ja opetuksen edellytysten parantamiseksi sekä henkilöstön työn kehittämiseksi. Arviointia tekevät lapset, perheet, henkilöstö ja varhaiskasvatuksen järjestäjät. Lasten mukaan ottaminen arvioinnin tekoon vaatii kasvattajalta herkkyyttä kuulla ja havainnoida lasta. Lapset voivat arvioida myös hyvin spontaanisti ja päivittäin konkreettisia asioita. Lapsen osallistuminen arviointiin tapahtuu -lasten hyvinvointikyselyjen kautta huoltajien avustuksella,
21 -päivähoidossa/esiopetuksessa tehtyjen hymynaamakyselyjen avulla sekä -lapsen varhaiskasvatus/esiopetussuunnitelmiin sisällytettyjen itsearviointien kautta. Huoltajat osallistuvat arviointiin säännöllisesti järjestetyillä asiakastyytyväisyyskyselyllä. Huoltajien osallisuus huomioidaan yksikön varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen toimintasuunnitelman arvioinnissa. Varhaiskasvatuksen kotisivuilla huoltajilla on mahdollisuus pitkin vuotta antaa palautetta suoraan varhaiskasvatuksen hallintoon. Päivittäiset huoltajien kohtaamiset ovat tärkeitä hetkiä palautteen antamiseen ja saamiseen. On tärkeää, että päivähoitoyksikön ilmapiiri on avoin palautteen vastaanottoon ja sen käsittelyyn. Palautteiden antamisen kautta lapset ja huoltajat pääsevät osalliseksi yksikön kehittämisprosessiin. Henkilöstö arvioi toimintaansa yksikön varhaiskasvatus-ja esiopetuksen toimintasuunnitelmien kautta, kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa, yksiköiden kehittämispäivillä sekä ryhmässä ja työyhteisöissä tapahtuvien arviointien avulla. Oman toiminnan päivittäinen arviointi kuuluu vahvasti kasvatustyön luonteeseen. Arvioinneista saadun tiedon perusteella voidaan kehittää niitä kohtia, jotka vaativat kehittämistä, mutta myös saada kiitosta hyvästä työstä. Oleellista on, että arvioinnista saatu palaute viedään loppuun asti ja muutetaan systemaattisesti niitä toimintatapoja, jotka kehittämistä vaatii. Vain tällöin arviointi on palkitsevaa. Varhaiskasvatuksen johto arvioi toimintaa ja tuloksellisuutta, jossa otetaan huomioon toiminnan vaikuttavuus, taloudellisuus ja laatu. Arvioinnin avulla selvitetään, miten varhaiskasvatus/esiopetussuunnitelma ja niiden tavoitteet toteutuvat. Tämä varhaiskasvatuksen laatukäsikirja on yksi laadun arvioinnin konkreettinen työkalu. Arvioinnin laatukriteerit Varhaiskasvatuksen järjestäjätaholle: Varhaiskasvatuksessa on arviointijärjestelmä sekä suunnitelma arviointi- ja kehittämistoiminnan toteuttamiselle. Arviointijärjestelmän tuottamaa tietoa käytetään varhaiskasvatuksen kehittämisessä sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa. Arvioinnin tuloksista tiedotetaan suunnitelmallisesti. Yksiköille: Vanhemmilta/Huoltajilta saatuja palautteita on hyödynnetty toimintaa kehitettäessä (esim. asiakaskyselyt). Lapsilta saatua palautetta hyödynnetään toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Laatukuvauksen sisältö on tullut tutuksi ja se on toiminnan arvioinnin perusta
22 Liite 1 VARHAISKASVATUKSEN ARVIOININ VUOSIKELLO VUOSI AJANKOHTA ARVIOINNIN TOTEUTUS 18.1. 2.2.2014 Sosiaalitaidon järjestämä lasten hyvinvointikysely v:nna 2009 syntyneille tammi-huhtikuu 2014 Yksiköiden itsearviointi alueista: - Johtaminen - Henkilöstö - Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelu - Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttaminen - Varhaiskasvatusympäristö 2 0 1 4 kesäkuu 2014 Em. liittyvät kehittämissuunnitelmat (1-3) aluejohtajan kautta tulosaluekokoukseen kesäkuun loppuun mennessä elokuu-marraskuu 2014 Yksiköiden itsearviointi seuraavista alueista: - Taloudelliset resurssit - Osallisuus ja vaikuttaminen - Varhainen avoin yhteistyö - Arviointi vuodenvaihde joulukuu 2014 vuodenvaihteessa 2014 2015 Em. liittyvät kehittämissuunnitelmat aluejohtajan kautta tulosaluekokoukseen joulukuun loppuun mennessä TAK- asiakaskysely 2 0 1 5 maaliskuu 2015 aika tarkentuu myöhemmin koko vuosi Järjestäjätahon itsearviointi (pohjana järjestäjätahon laatukriteerit + yksikkötason kehittämiskohdat sekä tak- asiakaskysely) Helsingin Yliopiston kanssa yhteistyössä tehtävä varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin kysely Kehittämissuunnitelmien toteuttamista yksiköissä joulukuu 2015 Itsearviointiprosessin arviointia Suunnitelmallisen arvioinnin lisäksi yksiköissä kiinnitetään huomiota päivittäisiin asiakkailta saatuihin palautteisiin, jotka usein vaativat pikaista asioiden muuttamista/korjaamista. Muuta tärkeää Yksiköiden kehittämissuunnitelmat käsitellään aluejohtajien johdolla aluekokouksessa. Aluejohtaja tekee alueen kehittämissuunnitelmista raportin tulosaluekokoukseen. Tulosaluekokouskäsittelyn jälkeen laadunarvioinnista saatu tieto viedään lautakuntaan. Itsearvioinnin ensimmäisen kierroksen jälkeen arviointikriteeristöä ja itsearvioinnin tekotapaa arvioidaan ja tarvittaessa muutetaan saadun kokemuksen perusteella
23 Liite 2 Itsearviointi laatukriteeristön perusteella Nykytilan kuvaus Ennen arviointia kootaan kunkin arviointialueen kriteerien osalta nykyiset käytänteet ja toimintatavat: tämä ns. nykytilan kuvaus on arvioinnin perusta. Nykytilan kuvaus on tarkoitus perustua todennettavaan tietoon, ei siis mielipiteeseen. Siinä vastataan kysymykseen, mitä juuri tässä yksikössä toimitaan kyseisen asian suhteen tai miten asia meillä toteutuu. Itsearvioinnin pisteytys Nykytilan kuvauksen jälkeen kriteeri pisteytetään. Pisteytyksen jälkeen yksikkö valitsee 1-3 kehittämiskohdetta, joihin tekee kehittämissuunnitelman Pisteytyksen asteikko: 1 =Vaatii toimenpiteitä. Asialle pitää tehdä jotain. Tarvitsee aikataulusuunnitelman, jossa näkyy, millä kiireellisyysasteella asiaan puututaan (kehittämiskohde valitaan ensisijaisesti tästä) 2= Ei vaadi muutosta, mutta vaatii seurantaa. Asiaa on tarve kehittää aktiivisesti. Se on siis kehityksen alla, mutta kesken. Vaatii ylläpitoa. 3=Asia on vahvuusalue. Voimme jakaa osaamistamme myös muille. (esim. benchmarkkaus-kohde) Laatukriteerien nykytilan kuvaus sekä itsearvioinnin toteutus suunnitellaan yksikön olemassa oleviin rakenteisiin. Esimies huolehtii, että nykytilan kuvaukseen osallistuu riittävä moniammatillinen edustus. Varhaiskasvatuksen järjestäjätahon itsearviointi Varhaiskasvatuksen järjestäjän toiminnan arvioi laatutyön ohjausryhmä, sivistystoimenjohtaja, sivistyslautakunnan edustaja sekä yksiköiden esimiehistä ja laatuvastaavista koottu arvioijaryhmä. Arviointi toteutetaan sovittuna arviointipäivänä. Arviointipäivän materiaalina on järjestäjätahon laatukriteerit, yksikkötason kehittämiskohdat sekä asiakaskyselyt.