Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2015 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 14.6.2016
Kannen kuva: Hossan järvi Hannu Huttu Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo
Toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2015 Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2015 1 1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 2 1.2.1. Yhteiset tavoitteet 3 1.2.2. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen 5 1.3. Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne 10 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys 13 1.5. Kainuun talousalueen kehitys 15 1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 15 1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset 15 1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä 17 1.6.3. Henkilöstö 19 1.6.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 20 1.6.5 Ympäristötekijät 21 1.7. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 21 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 25 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 25 2.2. Toiminnan rahoitus 29 2.3. Lainojen hoito 30 2.4. Maksuvalmius 30 2.5. Tulorahoituksen riittävyys 30 3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 31 4. KOKONAISTULOT JA MENOT 33 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 34 5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 34 5.2. Konsernin toiminnan ohjaus 34 5.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 47 5.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 47 5.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 49 5.5.1. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 49 5.5.2. Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 50 5.5.3. Konsernitase ja sen tunnusluvut 51 6. KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 53 7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 55 7.1. Käyttötalousosan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 56 7.2. Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2015 116 7.3. Investointiosan toteutumisvertailu 117 7.4. Rahoitusosan toteutumisvertailu 120 7.5. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen toteutumisesta 121 8. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 123 8.1. Kunnan tuloslaskelma 123 8.2. Kunnan rahoituslaskelma 124 8.3. Kunnan tase 125 8.4. Konsernin tuloslaskelma 127 8.5. Konsernin rahoituslaskelma 128
8.6. Konsernin tase 129 8.7. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 131 8.8. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma 132 8.9. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tase 133 9. LIITETIEDOT 135 9.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 135 9.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 137 9.3. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 139 9.4. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 143 9.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 145 9.6. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot 147 9.7. Liitetietojen erittelyt 149 10. MUUT LIITETIEDOT 151 10.1. Yhteenveto lautakunnittain käyttötaloudesta 151 10.2. Käyttötalouden yhteenveto tuloista ja menoista lajeittain 152 10.3. Projektiluettelo 153 11. YHTEENVETO, KESKEISET TUNNUSLUVUT JA KUVIOT 157 12. KAINUUN SOTE JA KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMIEN TILINPÄÄTÖSTIETOJA 166 13. LUETTELOT JA SELVITYKSET 177 13.1. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tilinpäätöksen säilytys 177 13.2. Tositelajit ja tositenumerosarjat 178 14. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 181 15. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 182
1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2015 Viime vuonna päätettiin Suomen historian suurimmasta hallintouudistuksesta. Jatkossa julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla: valtio, itsehallintoalue ja kunta. Hallituksen linjausten mukaan maahan perustetaan 1.1.2019 lukien 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestäisivät sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä. Erilaisten sosiaalija terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrä vähenee hallituksen linjauksen perusteella lähes 190 eri vastuuviranomaisesta 18 itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Kainuun maakunta on suunnitelmien mukaan tulevaisuudessa yksi itsehallintoalue. Kainuun oma vuonna 2014 käynnistetty kuntarakenneselvitys valmistui toukokuussa 2015. Kuntarakenneselvittäjä ehdotti, että tässä vaiheessa Kainuussa keskitytään kaikkia selvitysalueen seitsemää kuntaa koskevaan Kainuu-sopimukseen, jossa sovitaan, mitä asioita kehitetään yhdessä tulevina vuosina. Lisäksi kuntarakenneselvittäjä ehdotti Kajaanin, Paltamon ja Ristijärven monikuntaliitosta sekä Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntaliitosta, jotka kuitenkin kariutuivat syksyn aikana. Sen sijaan Kainuun-sopimuksen valmistelu jatkuu edelleen. Kainuun kunnat ovat tuottaneet yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jo vuodesta 2005 lukien; ensin hallintokokeiluna 2005-2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymässä, ja sen jälkeen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymässä. Kuntayhtymä on järjestänyt myös kuntien hallinnon tukipalvelut yhteisyösopimukseen perustuen. Kunnan oman toiminnan osalta vuosi toteutui hyvin. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan uuden elinvoimaohjelman. Hossan matkailun masterplan -suunnitelma valmistui ja alkuvuodesta 2016 ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen hyväksyi esityksen Hossan kansallispuiston perustamisesta maamme itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Lisäksi kunnanvaltuusto päätti joulukuussa pakolaisten ottamisesta kuntaan ja tuulivoimapuiston rakentaminen alkoi vuoden vaihteessa Peuravaara - Kivivaaran alueella. Sivistyspalveluissa päätettiin kouluverkon sopeuttamisesta. Piispajärven koulu lakkautettiin ja valtuusto perui aiemman päätöksensä Nivan koulun lakkauttamisesta ennustettua suuremman oppilasmäärän vuoksi. Kirkonkylän koulun siirtyminen Karhulanvaaralle toteutui vuoden vaihteessa 2016. Tekniset palvelut rakennutti uuden Jalonkoski-nimisen hoitokodin vanhuksille. Yritystoiminnan kehittämiseksi aloitettiin Kiantaman laajennusinvestointi ja Kemet Oy:n tiloihin tehtiin tarpeellisia muutostöitä. Talouden osalta viime vuosi toteutui hieman talousarviota paremmin. Kunnan tulos oli 1,0 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tuloksen positiivisuuteen vaikutti kunnan sijoitusten uudelleen järjestelyt, mikä tuotti kirjanpidollisesti yhteensä noin 1,5 miljoonan euron tuloksen. Kunnan aiemmilta vuosilta kertynyt ylijäämä oli vuoden vaihteessa yhteensä 17,5 miljoonaa euroa. Tämä on hyvä puskuri tulevien vuosien uudistuksista johtuvien rahoituksen epävarmuuksien varalle. Alkaneen vuoden aikana kunnan hallintoa työllistää edelleen meneillään olevat sote-uudistus ja aluehallinnon uudistus. Myös Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ja Suomussalmen kunnan 150-vuotisjuhlien järjestelyt ovat alkaneet. Tämän vuoden aikana tulemme saamaan kuntaamme myös ensimmäiset kiintiöpakolaiset. Kiitän kaikkia kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä yhteistyöstä ja hyvin hoidetusta viime vuodesta. Toivon meille kaikille jaksamista ja työniloa! Suomussalmella 8.3.2015 Asta Tolonen, kunnanjohtaja 1
1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 1. SUOMUSSALMEN KUNNAN ARVOT 2. TOIMINTA-AJATUS 3. VISIO YHTEISÖLLISYYS Suomussalmen kunta edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kuntayhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kunnan kehittämiseksi. MUUTOSVALMIUS Tiedostamme, että muutos on jatkuvaa. Olemme yhteisönä ja yksilöinä halukkaita, valmiita ja kykeneviä muutokseen muutos on mahdollisuus ja uuden alku. KESTÄVÄ KEHITYS Suomussalmen kunta toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. SIVISTYS Kunta kohottaa kuntalaisten elämän laatua ja tiedon tasoa luomalla hyvät edellytykset laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle. Kunta innostaa kaikenikäisiä kuntalaisia elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja monipuoliseen liikkumiseen päämääränä aktiivinen, omatoiminen ihminen. KANNUSTAVUUS Tuemme yrittäjyyttä ja toinen toistamme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 2
1.2.1. Yhteiset tavoitteet ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN 1. Hyvien peruspalvelujen ylläpito ja kehittäminen 2. Koko Kainuun elinkeinoyhteistyön lisääminen 3. Tehokas toimitilojen hankinta ja vanhojen tilojen hyötykäyttö ja jalostus 4. Aktiivinen tonttipolitiikka 5. Yritystoimintaan ja yrittäjyyteen kannustaminen 6. Koulutukseen ja innovaatioihin panostaminen 7. Kuntamarkkinoinnin lisääminen 8. Yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin osallistuminen Kainuun liitto yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on laatimassa Kainuun Venäjä strategiaa 2020. Kunnan Venäjä strategia päivitetään tämän työn valmistuttua. TALOUS 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 1. Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota 2. Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 3. Parannamme työhyvinvointia 4. Varmistamme uusien osaajien saannin 3
TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET (Painopisteet) PAINOPISTEET VUOSITAVOITTEET MITTARIT/ARVIOINTIKRITEERIT Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota * toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti * kehittäen arviointia * ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa * valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen * työtämme arvostaen * tukien palvelussuhteen jatkuvuutta * palkkausjärjestelmää kehittäen * esimiestyötä kehittäen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä * toisiamme arvostaen * ottaen huomioon eri-ikäiset työntekijät * ottaen vastuuta ja olemalla avoimia * parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta * antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta * parantaen tiedonkulkua Parannamme työhyvinvointia * mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä * huolehtien yhdessä työilmapiiristä * käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti * kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin * kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana * markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset * edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista * turvaten hiljaisen tiedon siirto uusille työntekijöille Koulutussuunnitelmat vuosittain Arviointimenetelmän kehittäminen Koulutustilaisuudet Uusien työntekijöiden perehdyttämisen kehittäminen Henkilöstöpoliittisen ohjelman päivittäminen Yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen Intranetin kehittäminen Työsuojelun toimintaohjelman ja työsuojelusuunnitelman päivittäminen Puolivälin Pysäkki Työnohjaus Tarjotaan koululaisille kesätyöpaikkoja ja TET-harjoittelupaikkoja sekä opiskelijoille harjoittelupaikkoja Koulutuskorvaushakemukset työttömyysvakuutusrahastolle 31.1. mennessä Valmis vuonna 2016 Henkilöstöasioista 4 kertaa/vuosi Perehdyttämiskansion ja ohjeiden päivitys. Ohjelma valmis 31.1.2015 Vuoden 2015 aikana Menesty hankkeen maastouttaminen käytäntöön Jokainen tietää, että intranet on tärkein tiedotuskanava Tiedotustilaisuudet henkilöstölle työsuojelusta, työssä jaksamisen tukiohjelmasta, tasa-arvosuunnitelmasta ym. 50 henkilöä/vuosi Työnohjauksen linjaukset henkilöstöpoliittiseen ohjelmaan 9. luokkalaiset Resurssien mukaan. Työyhteisön kehittämisperiaatteille asetetut vuoden 2015 tavoitteet saavutettiin arviointikriteerien mukaisesti. 4
1.2.2. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan on seurattava myös palveluissaan toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Valtuustokausittain valmistellaan laaja hyvinvointikertomus. Vuosittain valtuustolle raportoidaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa eri vastuualueiden yhteistyönä. Sen valmistelu on osa kunnan strategiatyötä sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Valtuusto hyväksyy Suomussalmen hyvinvointikertomuksen. Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin valtuustokaudelle 2013 2016. Hyvinvointikertomuksessa 2015 tarkastellaan vuosia 2009 2014. Vertailualueiksi on valittu Sotkamo, Kuhmo, Pudasjärvi, Nivala, Pedersören kunta, Kainuu ja koko maa. NYKYTILAN ARVIOINTI Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Indikaattori Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa Väestö 31.12. (2014) 8486 10598 8950 8399 10945 11060 79258 5471750 Huoltosuhde, demografinen (2014) 69,9 63,7 72,2 74,6 74,7 68,2 63,7 57,1 Väestöennuste 2030 (2012) 6798 10777 7446 7374 11221 12153 74885 5847680 Kuntien välinen nettomuutto / 1000 asukasta (2014) Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta (2014) Lapsiperheet, % perheistä (2014) Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2014) Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2014) -13-5 -7-23 -6-1 -8-18,5 21,6 18,7 18,5 6,8 17,3 23,7 56,7 28,1 36,2 28 32,1 43,5 45 33,7 38,9 19,7 16,6 18,8 17,1 15,9 6,3 19,6 20,8 42,2 38,5 43,7 42 36,4 22,1 42,6 41,9 Työlliset, % väestöstä (2013) 31,3 39,1 33,1 30,6 36,1 45,5 36,2 42,2 Koulutustasomittain (2014) 259 317 267 247 294 312 309 355 Suomussalmen väestö vähenee edelleen noin kahden prosentin vuosivauhtia. 31.12.2014 asukasluku oli 8486. Väestöennusteen mukaan Suomussalmella on vuonna 2030 enää 6798 asukasta. Se on 5
miltei viidenneksen nykyistä vähemmän ja yli kolmasosa koko Kainuun ennustetusta väestökadosta. Vuoteen 2030 ulottuva väestöennuste näyttää Suomussalmen osalta heikommalta kuin vertailualueilla, paitsi Kuhmossa ja Pudasjärvellä, jossa ennusteen mukaan väkiluku pysynee samana kuin Suomussalmella. Ennuste on laskettu vuonna 2012. Tilastokeskuksessa laaditaan kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestökehityksen perusteella. Kunnan nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Suomussalmelta muutetaan muihin vertailukuntiin ja koko maahan verrattuna enemmän pois kuin kuntaan muuttaa uusia asukkaita. Poikkeus oli vuosi 2009, jolloin nettomuutto oli lähellä nollaa mutta laski sen jälkeen taantumaa edeltäneelle tasolle, noin -10 per 1000 asukasta. Väestön määrä on vähentynyt vuosina 2009 2014 melkein 850 henkilöllä. Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64- vuotiasta työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Suomussalmen huoltosuhde 66,9 on noussut koko tarkastelujakson ajan, samoin kuin kaikilla vertailualueilla. Suomussalmen luku ei ole vertailujoukon huonoin, mutta yli keskiarvojen. Kainuun kunnissa huoltosuhdetta nostaa 65 vuotta täyttäneet. Vuonna 2013 työllisten määrä laski kaikissa vertailukohteissa ja koko maassa 42,2 %:iin väestöstä. Suomussalmen lukema laski eniten, 34,1 %:sta 31,3 %:iin. Se on viitisen prosenttiyksikköä alle Kainuun keskiarvon. Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustaso nousee tasaisesti kaikissa vertailukohteissa tarkastelujaksolla. Suomussalmen lukema 259 on joukon toiseksi huonoin, vain Pudasjärvi jää sen alle. Valtakunnallinen keskiarvo on 355. Sen perusteella suomalaiset kouluttautuvat keskimäärin noin 3,5 vuotta peruskoulun jälkeen. Se on vuosi enemmän kuin suomussalmelaisten kohdalla. Lapsiperheitä Suomussalmella on prosentuaalisesti perheistä vähemmän kuin vertailualueilla. Vain Kuhmossa lapsiperheiden määrä on samansuuntainen kuin Suomussalmella. Noin joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe Suomussalmella. Se on vertailukunnista eniten mutta Kainuun keskiarvoa. Koko maassa luku on vielä suurempi. Kaikki ikäryhmät Indikaattori Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2014) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /1000 asukasta (2013) Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2013) Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2013) Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2013) Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa 54,5 58 56,6 57,3 57,6 75,3 54,5 58,2 126,5 115,3 126,3 138,1 118,6 84,7 - - 5,7 9,5 7 6,2 5,7 2,6 9,2 7 22,8 24,3 23,3 22,6 22,8 22,4 23,7 27,6 16,8 13,9 17,7 20,6 17,4 7,9 15,9 13,9 79-71 58 47-56 72 Osallisuutta kuvaava indikaattori on äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa. Kainuussa äänestysprosentti oli vuonna 2012 korkeampi kuin edellisissä kunnallisvaaleissa vuonna 2008. Muualla maassa äänestysaktiivisuus laski. Noususta huolimatta äänestysprosentti jäi 54,5:een, joka on huomattavasti alhaisempi kuin vertailukunnista Pedersöressä, jossa kolme neljästä äänioikeutetusta käy äänestä- 6
mässä. Sähköisen hyvinvointikertomuksen mittaristo ei seuraa äänestysaktiivisuutta valtiollisissa vaaleissa. Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Vertailukunnista Pedersören 84,7 jää alle sadan eli siellä ollaan valtakunnallista keskiarvoa terveempiä. Suomussalmen indeksi laski hieman vuonna 2014, jolloin päästiin jo Kuhmon kanssa samaan. Suomussalmen lukema on tarkastelujaksolla vaihdellut välillä 124 130. Pudasjärven luku on vielä suurempi 138,1 vuonna 2014, mutta muut vertailukunnat ovat näiden alapuolella arvojen vaihdellessa välillä 115 119. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten lukumäärä nousi Suomussalmella vuosina 2009 2012. Tuorein lukema on kuitenkin laskusuuntainen ja osoittaa, että kuntalaisten turvallisuus on parantunut. Lukema on vertailualueen toiseksi pienin ja alle keskiarvojen. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Suomussalmella tuloerot eivät ole niin suuria kuin Suomessa keskimäärin. Gini-kertoimessa tapahtunut muutos ylöspäin kuvastaa tuloerojen kasvua. Muista poiketen Suomussalmen kerroin ei noussut vuoden takaisesta. Kunnan yleinen pienituloisuusaste on laskenut edelleen ollen 16,8 % vuonna 2013. Se on hieman yli Kainuun keskiarvon ja noin 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan keskiarvo. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2013) Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2014) Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa 11,6 6,2 9,8 8,1 9,7 4,5 9,8 8,4 26,3 18,5 16,2 21,8 23,1 21,3 20,4 15,9 20,2 15,7 24,2 18,4 22,3 22,2 19,4 18,6 28,8 31,1 26,8 43,3 39,6 30,6 28,8 29,6 Lasten pienituloisuusaste (2012) 17,6 11,4 17,6 27,5 19,9 9,5 16,1 14,3 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2014) 154 62,8 107,4 118,1 94,7 30,8 90,4 74,4 Iso osa lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavista indikaattoritiedoista saadaan kouluterveyskyselystä, joka tehdään 8. ja 9. luokan oppilaille. Tuorein käytettävissä oleva kyselytieto on vuodelta 2013. Tulokset ovat huolestuttavia Suomussalmen osalta. Elämänlaatua kuvaava indikaattori on heikompi kuin vertailukunnissa. Vuonna 2011 kouluterveyskyselyssä 8,1 % vastasi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Se on vähemmän kuin vuonna 2009 (11,8 %) ja parempi tulos kuin Kainuun tai Suomen keskiarvo. Vuonna 2013 tilanne on taas huonontunut, ja 11,6 % koki ystävyyden puutetta. Lukema on vertailualueen korkein. Jyrkkä muutos huonompaan suuntaan on tapahtunut terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden oppilaiden määrässä. 2013 näin arvioi 26,3 % eli joka neljännes yläkoululainen. Tässäkin Suomussalmen lukema on korkein. Vuonna 2011 kouluterveyskyselyyn vastanneista suomussalmelaisista koululaisista 15,2 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Luku oli alle keskiarvojen. Vuodesta 2013 alkaen Kainuussa on tilastoitu kuntakohtaisesti kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkuuksia. Suomussalmen lukema on kahtena peräkkäisenä vuonna ollut suunnilleen sama, kun joissain vertailukohteissa on ollut rajuja heittelyitä lukemassa, esim. Pudasjärvellä. Iso luku kertoo palvelun tarpeesta mutta toisaalta myös sen käytettävyydestä. 7
Nuoret ja nuoret aikuiset Indikaattori Suomussalmi Pudasjärvsöre maa Sotkamo Kuhmo Nivala Peder- Kainuu Koko Arvo Muutos Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) 12,8 6 - - 10 7,6 7,1 7,4 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyys-eläkettä saavat 16 24-vuotiaat, 1,8 0,9 1,3 2,1 1,4 0,8 1,2 1 % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden 25,8 13,6 - - 21,7 25,9 18,5 17,1 opiskelijoista (2011) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 8,2 5,1 9 11,8 9,1 6,4 8,1 9,4 (2013) Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 22 31,3 - - 32,6 48,1 30,7 41,7 (2011) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) 3,7 2 5,6 4 2-3,7 3,4 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18 24-vuotiaiden määrässä on ollut vaihtelua. Suomussalmella määrä laski, kun taas Kainuun keskiarvo nousi. Lukemat ovat nyt samat. Myös valtakunnallinen luku nousi. Vaikka koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut hieman, Suomussalmen tilanne on Kainuun keskitasoa ja parempi kuin koko maassa. Luku on pysytellyt muutaman vuoden noin 8 prosentin tietämillä. Vuonna 2013 vertailukohteiden lukemat laskivat. Huonoin tilanne on Pudasjärvellä, jossa tämä luku on ollut vuonna 2009 jopa 16,9 %, mistä se on tullut alaspäin jo 11,8 %:iin. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 16 24- vuotiaiden osuus kääntyi laskuun, mutta edelleen Suomussalmen tilanne on Pudasjärven ohella vertailujoukon huonoin. Lukiolaisille vuonna 2011 tehdyn kyselyn mukaan 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden elämänlaadun voidaan katsoa parantuneen, koska useampi lukiolainen on kokenut läheistä ystävyyttä verrattuna aiempiin kyselyihin. Sen sijaan yhä useampi lukiolainen kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Molemmissa indikaattoreissa ollaan yli maakunnallisen ja valtakunnallisen keskiarvon. Koulun työolot ovat kuitenkin parantuneet. Vuonna 2007 kyselyyn vastanneista lukion oppilaista 52,9 % oli havainnut koulun fyysisissä työoloissa puutteita. Vuonna 2011 näin vastasi enää 22 % lukiolaisista. Kainuussa toimii kuntien yhteinen nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuusto kokoontui kolme kertaa vuonna 2015. Työikäiset Indikaattori Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2013) Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 64- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15 64-vuotiaista (2014) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Nivala Pedersöre Kainuu Koko maa 17,9 19,6 17,8 17 21,2 17,1 19 17,7 15,6 11,5 14,3 17,7 10,8 6 12,8 8 8,3 5,5 10,2 6,2 4,3 1,4 7,2 5,3 1,4 1,4 1,9 1,4 1,4 0,2 1,6 2,2 8
Työikäisten suomussalmelaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat mittarit osoittavat alueellisten erojen säilyneen samana. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25 64-vuotiaiden määrä on jyrkän nousun jälkeen laskenut jyrkästi lukeman ollessa 17,9 / 1000 vastaavanikäistä (vuotta aiemmin 27,2 / 1000). Vuonna 2013 samassa ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkettä saavien suomussalmelaisten määrä oli 15,6 %. Lukema on pysynyt melko samoissa jo monta vuotta, mutta on yli Kainuun keskiarvon ja selvästi huonompi kuin koko maan lukema. Vaikeasti työllistyvien 15 64-vuotiaiden määrä nousi rajusti kaikilla paitsi Pedersören kunnassa ja Pudasjärvellä. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellista työttömyyttä. Suomussalmen 8,3 % on enemmän kuin Kainuussa (7,2 %) tai koko maassa (5,3 %) keskimäärin. Vertailukunnista ainoastaan Kuhmossa tilanne on Suomussalmea huonompi. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat vähenivät vuonna 2012 alle 2 prosenttiin vastaavanikäisestä väestöstä. Ensimmäistä kertaa tarkastelujaksolla Suomussalmen lukema 1,6 % alitti Kainuun keskiarvon 1,7 %. Lasku jatkui 2013. Pedersören kunnassa luku oli edelleen pienin, mutta Kuhmoa lukuun ottamatta kaikki muut vertailukunnat olivat samassa 1,4 %:ssa. Kainuun keskiarvo oli 1,6 % ja koko maan 2,2 %. Ikäihmiset Indikaattori Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Nivala Pedersöre Kainuu Koko maa Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) 138,6 93,1 114,4 106,7 136,9 79,8 127,4 100 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) 67,6 67,2 68,5 71,9 75,3 64 69,2 62 90,2 91,4 92,7 89,5 87,3 87,4 90,4 90,3 3,5 3,2 2,7 3,6 2,5 1,2 2,9 2,6 8,3 13 12,3 17,6 17,7 10,2 12,5 11,8 Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Tämä lukema on Suomussalmella parantunut tarkastelujaksolla. Vertailukohteissa kehitys on ollut samansuuntainen. Eläkeikäisten tulotaso on siis parantunut, mutta on edelleen vertailukohteita huonompi. Huonoimmassa tilanteessa ollut Pudasjärvi on laskenut jo melkein samaan kuin Suomussalmi. Pedersören lukema on pysynyt tasaisena ja on selkeästi muita alhaisempi. 75 vuotta täyttäneistä suomussalmelaisista kotona asuu 90 %. Määrä on vaihdellut tarkastelujaksolla 90-94 %:ssa. Kahden viimeisimmän arvon välillä on ollut laskua. Tuorein luku on alle keskiarvojen, jotka ovat nousseet. Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä oli 8,3 %, mikä on vertailussa vähiten ja laskenut vuoden 2010 huippulukemasta 17,7 %. Tämä indikaattoritieto perustuu yhden päivän, 30.11., asiakasmääriin. Kunnassa toimii vanhusneuvosto. Vanhusneuvosto kokoontui kolme kertaa vuonna 2015. Se mm. teki seuraavat aloitteet Kainuun sote -kuntayhtymälle: Lääkärintarkastukset ajokortin uusimista varten 70- vuotiaille ja sitä vanhemmille mahdollisiksi terveysasemalla ja Muistitestit kontrollikäyntien yhteyteen. 9
1.3. Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä ja sen paikkajakauma on vuoden 2013 alussa alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta 19 Vasemmistoliitto 10 Perussuomalaiset 4 (10.11.2015 lukien 3) Kansallinen Kokoomus 2 Puolueettomasti puolesta 1 (10.11.2015 lukien) Puheenjohtajat puheenjohtaja... I varapuheenjohtaja... II varapuheenjohtaja... Pentti Moilanen Veikko Timonen Raimo Härkönen Kunnanhallitus Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Puheenjohtajat v. 2015 Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Raija Hekkala Veijo Holappa Yrjö Puurunen Jäsenet: Jukka Pekka Alanko Vuokko Hiltunen Mikko Juntunen Keijo Mulari Erja Helttunen Marja-Liisa Holappa Kari Moilanen Merja-Liisa Seppänen Esittelijä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto 35 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Kunnanhallitus 11 Sivistyslautakunta 11 Tekninen lautakunta 11 Ympäristölautakunta 11 10
KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vastuualueet Konserniyhtiöt/-yhteisöt Palveluorganisaatio Kunnan toiminnot jakautuvat hallintopalvelujen, sivistyspalvelujen ja teknisten palvelujen vastuualueisiin. Kunnanjohtaja, vastuualueiden johtajat ja kunnanjohtajan määräämänä elinkeinoasiamies muodostavat kunnan johtoryhmän. Vastuualueet jakaantuvat palveluyksiköihin. Johtoryhmä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja Aila Virtanen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies 11
PALVELUORGANISAATIO Kunnanjohtaja Johtoryhmä Vastuualueet Elinkeinoasiamies Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluyksiköt: hallintopalvelut Palveluyksiköt: varhaiskasvatus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus (sop. Kajaani) Kianta-Opisto liikuntapalvelut nuorisopalvelut kulttuuripalvelut kirjastopalvelut musiikkiopisto (sop. Kajaani) Palveluyksiköt: tilapalvelut ympäristöpalvelut liikelaitokset ruoka- ja siivouspalvelut ympäristön valvonta Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat: -kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) -asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Asta Tolonen hallintojohtaja Aila Virtanen talouspäällikkö Sirpa Kovalainen hallintosihteeri Anna Tolonen elinkeinoasiamies Hannu Leinonen maaseutusihteeri Ilmari Schepel sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen kansalaisopiston rehtori Leena Manner päivähoidon johtaja Jaana Heikkinen kulttuurituottaja Joni Kinnunen liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristösihteeri Jukka Korhonen 12
1.4. Yleinen taloudellinen kehitys Talouskehityksen pääpiirteitä 2015 Maailman talous Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Kehittyvien talouksien kasvunäkymät ovat selvästi heikentyneet. Kiinan kasvu jää aikaisempaa alhaisemmaksi osittain myös sen takia, että muutos kohti suljetumpaa palveluyhteiskuntaa on ollut ennakoitua nopeampaa. Venäjän taloutta kurittaa tehoton tuotantorakenne ja alentuneet raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat. Yhdysvaltojen ja Saksan kasvu on edelleen kohtalaisen vahvaa ja perustuu molemmissa maissa laajapohjaiseen aktiviteetin lisääntymiseen. Ruotsin talous kasvaa ennakoituakin nopeammin, mutta kasvu perustuu pitkälle kotimaiseen kysyntään ja palveluvientiin. Kokonaisuudessaan maailmankaupan kasvu jää vaisuksi seuraavien kahden vuoden aikana. Euroalue on kääntynyt kasvuun, osaltaan öljyn alentuneen hinnan ja euron kurssin heikentymisen vuoksi. Näiden suotuisten tekijöiden vaikutus hiipuu vuoden 2017 loppua kohden. Poikkeuksellisen runsas maahanmuutto EU-alueelle tuo lisäsykäyksen kysyntään, mutta heikentää julkistalouksien tasapainoa. Euroalueen kasvua jarruttaa edelleen korkeana pysyttelevä työttömyys, joka vaimentaa tarjonnan mahdollisuuksia. Laajapohjainen kasvu jatkuu Yhdysvalloissa. Sitä tukevat energian edullinen hinta, suotuisasti kehittyneet työmarkkinat, keventynyt finanssipolitiikka ja kotitalouksien taseiden vahvistuminen. Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tuottavuuskasvu on hidastunut ja supistaa tarjonnan kasvumahdollisuuksia. Kiinassa teollisuuden, rakentamisen ja tavaraviennin kasvut ovat hidastuneet ja nämä trendit tulevat jatkumaan. Japanissa kasvupotentiaali on alle 1 %. Kotimaan talous Suomen talouden tilanne on edelleen hankala. Muun Euroopan talouden kasvaessa kohtuullisesti, Suomi on ainoa maa (Kreikkaa lukuun ottamatta), jonka talouskasvu makaa alle prosentissa. Suomen talouskasvuksi vuodelle 2016 arvioidaan 0,5 % ja 1,0 % vuodelle 2017. Talouden piirteet ovat ristiriitaisia: Kasvua ei juuri ole, mutta työttömyyskään ei ole kovin korkea. Suomen julkinen velka on yksi euroalueen alhaisimpia, mutta kasvaa nopeammin kuin muilla. Velka ylittää kasvu- ja vakaussopimuksen 60 prosentin hälytysrajan kuten useimpien muidenkin euromaiden velka. Suomessa vuotta 2015 piristivät alhaiset lainankorot ja lyhennysvapaat. Niiden vaikutus haihtuu vähitellen. Investoinnit ovat vähentyneet neljä vuotta peräkkäin, mutta niiden ennustetaan nyt lisääntyvän. Vienti kärsii Venäjän-pakotteista ja Kiinan talouskasvun hidastumisesta. Suomen vienti vähenee enemmän kun maailmanlaajuinen kysyntä. Muun maailman kasvun hitaus ja geopolitiikka hidastavat talouden rattaita muuallakin. Myös pakolaistilanteen vaikutukset tuovat lisää epävarmuutta. Vuonna 2015 alkuvuonna työttömyys kasvoi varsin nopeasti, mutta syksyllä työttömyyden kasvu on hidastunut. Työttömyys on levinnyt entistä tasaisemmin kaikkiin maakuntiin ja ammattiryhmiin. Samoin työttömyys on kasvanut entistä tasaisemmin eri koulutusasteilla; korkeasti koulutettujen työttömyys on lisääntynyt jopa hieman muita nopeammin viime kuukausina. Ennuste vuoden 2015 työttömyysasteelle on 9,4 % ja työttömyys pysyy korkeana myös tulevina vuosina. Lähteet: Suomen Pankki: Talouden näkymät 2015 2017 (10.12.2015) Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus Talvi 2015 (18.12.2015) Valtionvarainministeriö, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta: Talousnäkymät ja palkanmuodostus (5.2.2016) Kunnallistalous Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2015 tilikauden tulos on 0,27 miljardia ylijäämäinen. Kun tilinpäätöstiedoista oikaistaan kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisistä aiheutuneet vaikutukset, yhteenlaskettu tulos pysyy lähes edellisvuosien tasolla. Kuntien toimintakatteet heikkenivät lähes 4 % vuodesta 2014 erityisesti toimintatuottojen vähenemisen vuoksi. Kuntien verorahoitus (valtionosuudet ja verotulot) kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 614 miljoonaa euroa. 98 kuntaa nosti kunnallisveroprosenttia vuodelle 2015. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti oli 19,84. Korkein kunnallisveroprosentti oli Kiteellä 22,50 prosenttia ja alhaisin Kauniaisissa 16,50 prosenttia. 13
Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2015 lopussa 15,24 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi vuoteen 2014 verrattuna 566 miljoonaa euroa. Lainakannan kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin kasvu oli 890 miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2 793 euroa, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 2 697 euroa. Lähteet: Kuntaliitto 10.2.2016 Tilastokeskus 10.2.2016 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja 2013 2014 2015** 2016** 2017** (%-muutos) Tuotanto (määrä) -1,1-0,4 0,2 1,2 1,2 Palkkasumma 0,8 0,3 0,9 1,6 1,6 Ansiotaso 2,1 1,4 1,2 1,2 1,2 Työlliset (määrä) -1,1-0,4-0,3 0,4 0,4 Inflaatio 1,5 1-0,1 0,9 1,4 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,7 9,4 9,4 9,0 Verot/BKT 43,8 43,9 44,6 44,5 44,2 Julkiset menot/bkt 57,6 58,2 59,1 58,7 58,3 Rahoitusjäämä/BKT -2,5-3,3-3,3-2,9-2,6 Julkinen velka/bkt 55,6 59,3 62,8 64,9 66,6 Vaihtotase/BKT -1,7-0,9 0,4 0,5 0,6 Euribor, 3 kk, % 0,2 0,2 0,0-0,2-0,1 10 vuoden korko, % 1,9 1,4 0,7 1,0 1,5 Lähde: Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus, talvi 18.12.2015 ** ennuste Kuntien ja kuntayhtyminen tuloslaskelma 2014-2016, mrd. Lähde: Kuntaliitto 10.2.2016 vuosi- 2014 TPA2015 muutos, % TA2016 toimintatulot 11,78 10,49 10,94 toimintamenot -38,45-38,15-39,02 toimintakate -26,67-27,66 3,7-28,08 verotulot 21,18 21,76 2,8 21,73 valtionosuudet 8,2 8,22 0,3 8,83 rahoituserät, netto 0,17 0,23 0,2 vuosikate 2,88 2,55-11,4 2,68 poistot -2,64-2,61-1,1-2,65 satunnaiset erät, netto 1,92 0,33 0,27 tilikauden tulos 2,16 0,27 0,3 14
Kuntien vuosikate ja lainat Lähde: Kuntaliitto 10.2.2016, ennakkotieto Manner-Suomi 2011 2012 2013 2014 2015* TP TP TP TP TPA Mrd. 2,05 1,34 2,06 2,2 1,77 Vuosikate asukasta kohti, 382 248 380 403 324 Vuosikate % poistoista 118 71 100 106 87 Negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä 34 80 28 10 11 Lainakanta /asukas 2038 2262 2542 2697 2793 1.5. Kainuun talousalueen kehitys Kainuun väkiluku oli 31.12.2015 yhteensä 78 338. Laskua edelliseen vuoteen oli 920 henkilöä eli 1,16 prosenttia. Väestön väheneminen jatkui entisellä tasolla. Väestöennusteet ovat edelleenkin laskevia. Väestörakenteessa aktiiviväestön osuus pienenee voimakkaasti. Työvoima ja työllisyys Kainuun keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2015 oli 16,6 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli 5 896. Vuonna 2014 työttömyysaste oli keskimäärin 16,9 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli 6 001. Työttömyysaste laski 0,3 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. 1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Väestön muutokset Lähde: Tilastokeskus 29.5.2015 Asukas- Netto- Netto- Väestön- Väkiluvun Kokonaismäärä Syntyneet Kuolleet muutto siirtolaisuus lisäys korjaus muutos Muutos, % 2010 9156 54 137-97 2-178 2-176 -1,90 2011 8943 47 154-122 12-217 4-213 -2,33 2012 8813 52 134-64 19-127 -3-130 -1,45 2013 8661 65 148-72 0-155 3-152 -1,72 2014 8486 53 132-110 10-179 4-175 -2,02 2015* 8328 51 128-87 6-158 -158-1,86 *Tilastokeskuksen ennakkotieto 26.1.2016 Suomussalmen kunnan asukasluku oli vuoden 2015 lopussa 8336. Vuonna 2000 asukasluku oli 11 003. Väestö on vähentynyt ko. ajanjakson aikana yhteensä 2 667 henkilöllä eli väheneminen on ollut keskimäärin 1,6 prosenttia vuosittain. Väen vähenemisestä puolet aiheutuu nettomuuttotappiosta ja toinen puoli syntyneiden ja kuolleiden välisestä erosta. Samanaikainen väestön ikääntyminen kasvattaa huoltosuhdetta ja lisää tarvetta ikäihmisten palveluihin. Tavoitteena on väestön vähentymisen estäminen ja väestörakenteen parantuminen uusien työpaikkojen avulla. 15
Väestön ikärakenne Lähde: Tilastokeskus 1.4.2016 Alle 15 vuotiaiden 15-64-vuotiaiden 65 vuotta täyttäneiden osuus, % osuus, % osuus, % 2008 12,7 63,0 24,3 2009 12,4 62,9 24,7 2010 12,0 62,5 25,5 2011 11,5 62,2 26,2 2012 11,4 61,2 27,4 2013 11,5 60,0 28,5 2014 11,2 58,8 29,9 2015 11,3 57,5 31,2 Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: Tilastokeskus 18.3.2016 Suomussalmi 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Koko väestö 10 376 10 248 10 071 9 848 9 632 9 435 9 332 9 156 8 943 8 813 8 661 8 486 Työvoima 4 390 4 376 4 242 4 203 4 027 3 968 3 861 3 833 3 714 3 653 3 588 3 576 Työlliset 3 234 3 246 3 163 3 307 3 289 3 254 3 087 3 138 3 114 3 006 2 709 2 714 Työttömät 1 156 1 130 1 079 896 738 714 774 695 600 647 879 862 Työvoiman 5 986 5 872 5 829 5 645 5 605 5 467 5 471 5 323 5 229 5 160 5 073 4 910 ulkopuolella Työvoima: Työllinen: Työtön: kaikki 15 74 vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä kaikki 18 74 vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua vuoden viimeisenä päivänä työttömänä olleet 15 74 vuotiaat Alueella työssäkäyvät (työpaikat) toimialan mukaan Suomussalmi Suomussalmi Työssäkäynti (alueella työssäkäyvät alueen ja toimialan mukaan) Työssäkäynti (alueella työssäkäyvät alueen ja toimialan mukaan) Lähde: Tilastokeskus 8.2.2016 Lähde: Tilastokeskus 10.10.2014 31.12.2013 31.12.2012 Suomussalmi Kainuu Koko maa Suomussalmi Kainuu Koko maa % % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto 270 10,9 2 185 7,7 78 375 3,4 Alkutuotanto 304 11,0 2 228 7,5 80 058 3,4 Jalostus 436 17,5 4 685 16,5 331 684 14,4 Jalostus 588 21,4 3 227 10,9 350 195 15,0 Palvelut 1 753 70,5 21 285 74,9 1 868 593 81,2 Palvelut 1 829 66,5 23 931 80,5 1 881 306 80,4 Tuntematon 28 1,1 276 1,0 23 099 1,0 Tuntematon 31 1,1 336 1,1 28 345 1,2 Yhteensä 2 487 100,0 28 431 100,0 2 301 751 100 Yhteensä 2 752 100,0 29 722 100,0 2 339 904 100 Yritystoimipaikat kunnassa: 401 vuonna 2014 Työllinen työvoima (työlliset alueen ja toimialan mukaan) Lähde: Tilastokeskus 8.2.2016 31.12.2013 31.12.2012 lkm % lkm % Maa- ja metsätalous 313 11,6 335 11,1 Jalostus 503 18,6 692 23,0 Palvelut 1 865 68,8 1 948 64,8 Tuntematon 28 1,0 31 1,0 Yhteensä 2 709 100,0 3 006 100,0 Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima 31.12.2013 ja 31.12.2012. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 15 74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. 16
Asuntotuotannon määrä ja rahoitusmuodot Valmist. Asuntoja/kpl MMM Vapaa vuosi yhteensä Vuokra-as. Osakeas. Omakotitalot rahoitus rahoitus 1991 118 49 3 9 2 55 1995 52 26 0 8 2 16 1999 14 0 0 3 1 10 2000 3 0 0 0 0 3 2001 10 0 0 10 3 7 2002 5 0 0 5 0 5 2003 16 0 0 16 1 15 2004 3 0 0 3 0 3 2005 25 0 17 8 0 25 2006 8 0 6 7 0 8 2007 6 0 0 6 0 6 2008 8 0 11 8 0 8 2009 6 0 0 6 0 6 2010 7 0 0 7 0 7 2011 7 0 0 7 0 7 2012 12 0 0 12 0 12 2013 10 0 0 7 0 10 2014 2 0 0 2 0 2 2015 41 40 0 1 0 41 Tilasto: (käyttöönottovuosi) 1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tullut esiin sellaisia oleellisia toiminnan ja talouden muutoksia, joita ei olisi huomioitu jo vuoden 2016 talousarviossa. Kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015 kuitenkin siten, että merkittävää osaa laista sovelletaan vasta 1.6.2017 lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkaa. Käytännössä lain vaikutukset näkyvät pitkälti kuntien toiminnassa vasta seuraavan vaalikauden alusta. Kuntalain uudistuksen tavoitteena on ollut lain uudistaminen siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Kuntaliitto valmistelee kuntien ja kuntayhtymien käytettäväksi hallintosäännön, viestintäohjeen, konserniohjeen, johtajasopimuksen ja kuntayhtymän perussopimuksen mallit. Näitä koskevia säännöksiä sovelletaan 1.6.2017 lukien. (Lähde: Kuntaliiton yleiskirje 6/2015, 21.4.2015) Uusi kuntalaki siirtää seuraavat kuntavaalit lokakuulta 2016 huhtikuulle 2017 ja valtuuston toimikausi alkaa kesäkuun alusta. Tämän takia nykyisten valtuuston toimikausi jatkuu toukokuun 2017 loppuun saakka, jollei luottamushenkilö halua erota tehtävästään vuoden 2016 lopussa. Eroilmoitus on tehtävä 30.11.2016 mennessä. Uusi kuntalaki muutti myös konsernitilinpäätöksen laatimiseen liittyviä säädöksiä ja ohjeita. Konsernitilinpäätöksen merkitys kasvoi, sillä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn tunnusluvut lasketaan konsernitilinpäätöksestä vuodesta 2017 lukien. 17
Sote- ja aluehallintouudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisen työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille 1.1.2019. (Lähde: alueuudistus.fi ja Sosiaali- ja terveysministeriö, stm.fi) Aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Hallitusohjelman mukaan ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Alue- ja keskushallinnon uudistuksilla pyritään luomaan tarkoituksenmukainen työnjako itsehallintoalueiden, kuntien, valtion aluehallinnon ja keskushallinnon välillä. Uudistuksen valmistelu on käynnistynyt tammikuussa 2016. Alue- ja keskushallinnon uudistamishankkeet valmistelevat uudistamisehdotukset ja hallituksen esitysluonnokset vuoden 2016 loppuun mennessä. Hallituksen esitykset aluehallinnon ja keskushallinnon uudistamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa 2017 ja lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2019 alusta. (Lähde: alueuudistus.fi) Suomussalmen kunnanvaltuusto 24.2.2015 8 hyväksymän elinvoimaohjelman mukaan yksi kunnan elinvoiman kehittämisen toimenpiteistä on maahanmuuttajien ja kiintiöpakolaisten ottaminen kuntaan. Kunta ja Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot ovat valmiita osoittamaan tilat osaavalle toimijalle 100 hengen vastaanottokeskuksen perustamiseen turvapaikkaa hakevia lapsiperheitä varten. Kunta edellyttää, että turvapaikanhakijat valitaan siten, että he tulevat samasta kieliryhmästä ja että ryhmässä on englannin kielen taitoisia. Kunnanvaltuusto hyväksyi 15.12.2015 50 päätöksen, jonka mukaan Suomussalmen kunta tekee ELYkeskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten ottamisesta kuntaan ja kotoutumisen edistämiseksi. Kunta sitoutuu ottamaan vastaan vuonna 2016 noin 25 pakolaista ja sen jälkeen erikseen päätettävän määrän vuosittain. Kunnanhallitus päätti 16.2.2016 21 osallistua turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kotouttamiseen liittyvään hankkeeseen, ESIKOTO Esikotouttamisen kehityshankkeeseen. Hankkeeseen osallistuvat Suomussalmen kunnan lisäksi Hyrynsalmen ja Paltamon kunnat sekä Kajaanin kaupunki. Vuonna 2013 Suomen Kuntaliiton Antti Kuopila laati Kainuun kunta- ja palvelurakenteen esiselvityksen. Esiselvityksen johtopäätöksenä on, että Kainuussa ei tulisi edetä varsinaiseen selvitystyöhön kunta- ja hallintorakenne edellä, vaan tarkastelemalla toiminnallisesta näkökulmasta alueen palveluita, yhdyskuntarakennetta, elinvoimaisuutta, taloutta sekä demokraattista ohjausta. Mahdollisessa jatkotyössä tulisi myös pystyä määrittelemään koko maakunnan näkökulmasta strategiset tavoitteet ja nivoa ne kokonaisratkaisuun - millaisella palvelu- ja hallintorakenteella on saavutettavissa parhaat mahdolliset tulokset ja taloudellisesti kestävä rakenne? Toukokuussa 2015 valmistui Kainuun kuntarakenneselvitys. Selvityksen jatkotoimenpiteenä esitettiin kuntien keskinäisen Kainuu-sopimuksen laatimista. Sopimuksen sisältötavoitteeksi on asetettu vahva elinkeinopainotus. Sopimus voi sisältää sekä kaikille yhteisiä asioita että vain osaa kunnista tai kuntaparia koskevia asioita. Loppusyksyn 2015 aikana Kajaanin kaupunki on tehnyt Kainuu-sopimuksen valmisteluun liittyen alueellisten koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden yhteistyöselvityksen. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen esitti 14.1.2016 itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 kansallispuistoa Suomussalmen Hossaan ja Moilasenvaaralle sekä Kuusamon Julman-Ölkyn alueelle. Kansallispuiston perustaminen on yksi hallituksen kärkihanke. 18
1.6.3. Henkilöstö Kunnan henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön määrä vuosina 2009 2015 (vertailuvuosi 2004) 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2004 Kunnanhallitus 2 3 2 4 2 2 2 1 Hallintopalvelut 24 19 23 20 22 20 14 70 Perusturvapalvelut 0 0 0 0 0 0 0 467 Sivistyspalvelut 204 216 224 203 218 217 233 270 Tekniset palvelut 100 108 112 109 113 109 121 104 Yhteensä 330 346 361 336 355 348 370 912 Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Ruokapalvelut siirtyivät hallintopalveluista teknisiin palveluihin (30 henkilöä). Vuoden 2013 alussa lukio siirtyi sivistyspalveluihin Kainuun maakunta -kuntayhtymän purkauduttua (15 henkilöä). Henkilöstöä koskevista tunnusluvuista laaditaan vuosittain erillinen henkilöstöraportti. Erityisesti seurataan muutoksia sairauspoissaoloissa sekä henkilöstön keski-iässä. Sairauspoissaolot nousivat edellisestä vuodesta eli henkilöä kohden sairauspäiviä oli 12 työpäivää. Sitä ennen poissaolot ovat pysyneet melko vakaina viime vuosina vaihdellen välillä 7 10. KT Kuntatyönantajat tilastoi valtakunnallisesti sairauspoissaolot kalenteripäivien mukaan. Vuonna 2014 koko maassa oli keskimäärin 16,9 kalenteripäivää sairauspoissaoloja. Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden Vuosi Sairauspo/hlö Muutos% 2005 11 0 2006 9-18 2007 7-22 2008 9 28 2009 8-11 2010 9 12 2011 9 0 2012 10 11 2013 8-20 2014 9 12 2015 12 33 Vakituisen henkilöstön keski-ikä nousi 0,7 vuodella ja koko henkilöstön keski-ikä nousi 1,2 vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Koko maassa kunta-alan henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta lokakuussa 2014. 19