KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo."

Hannu-Pekka Mäkelä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suomenkielinen koulutusjaosto Sipoon kunnan hyvinvointikertomus lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Kunnan johtoryhmä on päättänyt pyytää lausunnot hyvinvointikertomuksesta jaostoilta, valiokunnilta, vanhusneuvostolta, vammaisneuvostolta ja nuorisovaltuustolta. Kertomusta käsitellään kunnanhallituksen kokouksessa ja valtuustossa Taustaa Kuntien hyvinvointityön vaikutuksia dokumentoidaan, seurataan ja arvioidaan hyvinvointikertomuksissa. Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamista ja poliittista päätöksentekoa tukeva asiakirja, jota on työmenetelmänä kehitetty 2000-luvun alusta alkaen. Nykyisin käytössä on Kuntaliiton ylläpitämä, kunnittaisia hyvinvoinnin seurantatietoja sisältävä sähköinen kertomusalusta ( Rekistereihin ja tiedonkeruisiin perustuvia valtakunnallisia ja kunnittaisia hyvinvointiraportoinnin seurantatietoja täydennetään kuntien omilla strategioihin ja toimenpideohjelmiin liittyvillä tiedoilla. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on terveydenhuoltolain 1326/2010 ja sosiaalihuoltolain 1301/2014 mukaan raportoitava valtuustolle vuosittain. Lisäksi valtuustolle on valmisteltava kerran valtuustokaudessa laaja hyvinvointikertomus. Kertomus sisältää katsauksen kuntalaisten hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä arvioinnin toteutetusta hyvinvoinnin edistämistoiminnasta ja toteutuneesta hyvinvointipolitiikasta. Väestön hyvinvointi on kehittynyt myönteisesti useilla eri osa-alueilla, mutta toisaalta hyvinvointi jakautuu epätasaisesti väestöryhmittäin. Kuntalain 410/2015 mukaan kunta ylläpitää ja edistää asukkaidensa hyvinvointia kehittämällä kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjännitteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Hyvinvointipolitiikka sisältää kaiken toiminnan, joka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja sen kokemiseen. Hyvinvointityö koskee kaikkia kunnan toimijoita viranhaltijajohdosta ja poliittisista päätöksentekijöistä työntekijöihin, kuntalaisiin ja alueellisiin ja paikallisiin yhteistyökumppaneihin. Hyvinvoinnin osatekijöinä tarkastellaan terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteita, ympäristöä, asumisoloja, toimeentuloa, harrastuksia, ihmissuhteita, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja

Kertomusta käsitellään kunnanhallituksen kokouksessa 26.4. ja valtuustossa 16.5. Taustaa Kuntien hyvinvointityön vaikutuksia dokumentoidaan, seurataan ja arvioidaan hyvinvointikertomuksissa.

2 turvallisuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden suora mittaaminen on monimutkaista, ja hyvinvointi merkitsee ihmisille erilaisia asioita elämänkaaren eri vaiheissa. Sipoon hyvinvointikertomuksessa kuvataan asukkaiden hyvinvointitilannetta elämänkaarimallin mukaisissa ryhmissä. Sipoon kunnan hyvinvointikertomuksen valtuustokauden laatimisesta on vastannut kunnan johtoryhmä ja sen nimeämä poikkihallinnollinen hyvinvointityöryhmä. Hyvinvointityöryhmään on kuulunut palvelupäällikkö-hyvinvointikoordinaattori Leena Pääkkönen-Tarvainen (varaedustaja palvelujohtaja Bodil Grön), erikoissuunnittelija Rita Lönnroth (varaedustaja hallintosihteeri Nina Grandell), ruotsinkielinen opetuspäällikkö Hannu Ollikainen (varaedustajat liikuntapalvelupäällikkö Piritta Forsell, kansalaisopiston rehtori Annelie Åkerman-Anttila), tilakoordinaattori Juha Huotari lokakuuhun 2015 asti, hallintosihteeri Lari Siren, suunnittelija Suvi Tuiskunen lokakuusta 2015 alkaen (varaedustaja lupasihteeri Paula Kling), johtoryhmän sihteerinä toimiva suunnittelija Heidi Träskelin, laskentapäällikkö Johan Mattsson lokakuusta 2015 alkaen (varaedustaja tiedottaja Stella Lausamo saakka). Filosofian tohtori Mari-Anna Berg valmisteli käsillä olevaa raporttia kuuden kuukauden ajan kesäkuun 2015 loppuun saakka. Hyvinvoinnin nykytila Kaikki ikäryhmät Osallistuminen keskimääräistä aktiivisempaa; kuntavaalien 2012 äänestysaktiivisuus 65 %. Työikäinen väestö terveempää kuin maassa keskimäärin, terveyden edistämisaktiivisuus (TEA) selvästi alle maan keskitason. Pienituloisuusaste alhainen ja tulonjakoa kuvaavan GINI-kertoimen mukaan tulonjako on tasainen. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lasten ystävyyssuhteissa on myönteistä kehitystä. Vanhemmuuden puutetta kokee viidennes 8. ja 9. luokkalaisista, samoin noin viidennes kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi. Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaita ja lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä on vähemmän alle 18 vuotiaita kuin maassa keskimäärin. Lasten pienituloisuusaste ja ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus on huomattavasti alle maan keskitason. Lasten ylipainoisuus lisääntyy myös Sipoossa.

Sipoon kunnan hyvinvointikertomuksen valtuustokauden 2013 2016 laatimisesta on vastannut kunnan johtoryhmä ja sen nimeämä poikkihallinnollinen hyvinvointityöryhmä.

3 Nuoret ja nuoret aikuiset Nuorten ystävyyssuhteissa myönteistä kehitystä. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 14 % kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi ja viidennes kokee vanhemmuuden puutetta. Noin 40 % kokee koulun fyysisissä työoloissa puutteita. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita on vähemmän kuin maassa keskimäärin, alle 10 %. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä on 0,8 % vuotiaista. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 13 % on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Pitkäaikaista toimeentulotukea saavia vuotiaita on noin 1 %. Työikäiset Työikäisten henkinen hyvinvointi, terveydentila ja toimintakyky ovat parempia kuin maassa keskimäärin; vuotiaista mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa saavia on 13 %, työkyvyttömyyseläkettä saavia on 5 %. Työllisyys ja toimeentulo on paremmalla tasolla kuin maassa keskimäärin; vaikeasti työllistyviä vuotiaita on alle 2 %, pitkäaikaista toimeentulotukea saavia vuotiaita on noin 1 % (vuoden 2013 tilanne). Ikäihmiset Dementia lisääntyy. Erikoiskorvattavien lääkkeiden käyttö on hieman vähäisempää kuin maassa keskimäärin. 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona 90 %. 75 vuotta täyttäneistä kotihoidon piirissä on 10 %. Täyttä kansaneläkettä saavia (pienituloisia) 65 vuotta täyttäneitä on alle 2 %. Sipoolaisen hyvinvointitulevaisuuden vahvuuksia, haasteita ja mahdollisuuksia Vahvuuksia Väestön sosiaalis-taloudellinen rakenne on kohtuullisen hyvä. Lapsiperheiden tulo- ja asumistilanne on hyvä ja lasten sosiaalisissa suhteissa on myönteistä kehitystä. Nuoret kouluttautuvat hyvin. Työikäisten terveydentila, henkinen hyvinvointi ja toimintakyky ovat hyvällä tasolla ja kehityssuunta myönteinen.

Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17 24-vuotiaita on vähemmän kuin maassa keskimäärin, alle 10 %. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä on 0,8 % 16 24-vuotiaista.

4 Työllisyystilanne on tyydyttävä ja pitkäaikaisen toimeentulotuen saaminen on harvinaista. 75 vuotta täyttäneillä kotihoidon tarvetta on alle 10 %:lla. Haasteita Vanheneva ikärakenne; dementia yleistyy voimakkaasti. Vieraskielisten kasvava määrä. Osallistumisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden uudet muodot; puolue- ja vaaliosallistuminen korvautuu yleisödemokratialla ja verkkokanssakäymisellä. Yksinäisyys uhkana yksinasuvilla ja taloudellinen haavoittuvaisuus ja henkinen kuormittuneisuus lisääntyvillä yksinhuoltajatalouksilla. Lasten ja nuorten kokema vanhemmuuden puute ja erityisesti 8. ja 9. luokkalaisten kokemat puutteet fyysisissä työoloissa. Kunnan terveydenedistämisaktiivisuuden parantaminen. Kuntaan muuttavan väestön integroituminen kuntaan. Mahdollisuuksia Sipoon kasvustrategia ja sitä tukevat ohjelmat tavoitteineen tarjoavat suuria mahdollisuuksia kehittää kaikki elämänkaaren vaiheet kattavaa hyvinvointi-infrastruktuuria": Järjestää tiloja ja rakenteita kulttuurille, harrastamiselle, yhteisöllisyydelle ja yleisödemokratialle. Suunnitella asumisen ja työssäkäynnin kokonaisuutta, sekä joustavia ja toimivia liikennejärjestelyjä. Rakentaa viihtyisiä asumisympäristöjä ottaen huomioon luonnonympäristöjä ja viherkäytäviä. Varautua väestönkasvun edellyttämiin palvelutarpeisiin. Suunnitella ja vakauttaa kunnan taloutta pitkäjänteisesti kasvuodotuksin. Liite Liite 1 / 15 KOULJAOS: Sipoon kunnan hyvinvointikertomus Sivistysjohtajan ehdotus Hyvinvointikertomuksen luvussa Elämänlaatu, turvallisuus sekä terveys ja toimintakyky todetaan ystävyyssuhteiden kehittyneen Sipoon kunnassa myönteiseen suuntaan sekä toisaalta vanhemmuuden puutteiden kokemuksen olevan kunnassa muuta maata korkeammalla tasolla. Samoin terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus on Sipoossa merkittävästi korkeampi kuin maassa keskimäärin. Suomenkielinen

Osallistumisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden uudet muodot; puolue- ja vaaliosallistuminen korvautuu yleisödemokratialla ja verkkokanssakäymisellä.

5 koulutusjaosto pitää tärkeänä, että syitä näille kehityskuluille analysoitaisiin tarkemmin. Vanhemmuuden puutteiden kokemuksen sekä keskinkertaiseksi tai huonoksi koetun terveydentilan osalta Suomenkielinen koulutusjaosto katsoo oleelliseksi pohtia sitä, mitä kehityskulkuja tilanteen taustalla on ja kuinka niihin voidaan kunnassa konkreettisesti puuttua. Hyvinvointikertomuksen tulevaisuuden ja strategisen hyödynnettävyyden osalta Suomenkielinen koulutusjaosto katsoo, että tämän kertomuksen laatimiselle tulisi asettaa selkeät yhteismitalliset arviointi- ja esitystapakriteerit, joiden pohjalta Sipoon kunnan tilannetta ja sen muutosta suuntaan tai toiseen voidaan luotettavasti analysoida. Tämä on edellytys sille, että kertomuksen pohjalta on mahdollista suunnitella tulevia konkreettisia kehittämistoimia. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

taustalla on ja kuinka niihin voidaan kunnassa konkreettisesti puuttua.

Samankaltaiset tiedostot

Sipoon hyvinvointikoordinaattorin tehtävä ja toiminta. Sipoon vammaisneuvoston kokous , Kuntala, leena p-t

Sipoon hyvinvointikoordinaattorin tehtävä ja toiminta Sipoon vammaisneuvoston kokous 9.12.2015, Kuntala, leena p-t Työntekijän taustasta - koulutus: sh, esh, thm:, terveydenhuollon opettaja - työkokemus: