Työelämän tuottavuus ja laatu kansallisena savottana ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi Rovaniemi 15.5.2013 Margita Klemetti Työ- ja elinkeinoministeriö
Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian, joka valmistuu vuoden 2012 alkupuolella. Strategian tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvin- vointia ja työn tuottavuutta. Strategian toteuttamiseksi yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla käynnistetään laaja kansallinen yhteistyöhanke. Suomen työelämä Työelämän kehittämisstrategia 2012 käsitelty hallituksen iltakoulussa toukokuussa 2012 hyväksytty osana työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman saatavuuden turvaamisesta tehtyä Valtioneuvoston periaate- päätöstä 31.5.2012. EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 2
Ydintoimijat Ministeriöt Työmarkkinakeskusja muut järjestöt Asiantuntijat Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Valtiovarainministeriö Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Akava ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK KT Kuntatyönantajat Valtion työmarkkinalaitos VTML Kirkon työmarkkinalaitos Suomen Yrittäjät ry VATES -säätiö Työsuojelurahasto Työterveyslaitos Työturvallisuuskeskus Tekes Yhteistyölupaukset 3
Työelämän muutos 1 Työllisyysaste 69% Työttömyysaste 8% Keskimääräinen työhöntuloaika 22v/28v Keskimääräinen työhistoria 35,4v Keskimääräinen työkyvyttömyys- eläkkeelle siirtymisikä 52v Keskimääräinen töistä lähtöikä 60,4v Työurien pidennys 4
Työelämän muutos 2 Työvoimarakenteen uudistuminen Eläköityminen Vuonna 2030 työvoimasta 50% Y- sukupolvea (1977-97) ja 20% Z- sukupolvea (1998-) Koulutustausta v. 1970 perusaste 72-75%, v. 2010 perusaste 23-17% Maahanmuuttajat - kasvua n. 20.000 /vuosi (nyt 170.000) Osatyökykyisten määrä kasvaa Työvoimapula tietyillä toimialoilla ja tehtävissä 5
Työelämämuutos 3 Asenneilmaston muutos Työn tekemisen muutos Negatiivisuus työ pahaksi ihmiselle? Kovien arvojen korostuminen Turvattomuuden tunne Työn merkitys muuttumassa Työn tekeminen suhteessa aikaan ja paikkaan Verkostoissa toimiminen, itsensä johtaminen 6
Työelämän muutos 4 Tuhansia 8 6 4 2 +52 0-2 -4-100 -6-8 -10-12 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 n. 100.000 työpaikkaa hävinnyt lisäys n. 50.000 lähinnä palvelualoille henkilöstön määrän kasvu pääasiassa pienissä 1-4 henkilöä työllistävissä yrityksissä rakennetyöttömyys 200.000 uutta työpaikkaa 7
Huoltosuhteen kehitys indeksi 80 indeksi 80 70 60 50 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli ennätyksellisen edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy Talous kiristyy Hoivatarve kasvaa 70 60 50 40 40 0 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 vuosi 8 8
Mihin strategia nojaa? Työelämän laadun myönteinen kehittyminen pohjaa viime kädessä korkeaan työllisyyteen ja riittävään työvoimaan. Hyvän työelämän ja Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat jatkossa hyvin toimivat tulokselliset työpaikat, jotka luovat uutta työtä. Työelämäämme pitää kehittää joustavin uudistuksin siihen suuntaan, että vahvistetaan mahdollisimman monen ihmisen halua ja kykyä jatkaa työelämässä riittävän kauan motivoituneina. Se tarkoittaa luottamuksen ja yhteistyön syvenemistä, innovoinnin ja tuloksellisuuden vahvistamista, osaavan työvoiman sekä ihmisten ja työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin varmistamista. 9
Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Eniten kehitettävää Vahvuudet 10 10
Työolobarometri Palkansaajan mahdollisuudet oppia ja osallistua koulutukseen työpaikalla ovat lisääntyneet viimeiset kymmenen vuotta. Suurin osa palkansaajista mieltää työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi oppia koko ajan uusia asioita. Julkinen sektori panostaa työssä oppimiseen ja koulutukseen osallistumiseen selvästi enemmän kuin yksityinen. Yli puolet palkansaajista (57%) osallistui työnantajan maksamaan koulutukseen viime vuonna. Osuus on noussut 2000-luvun alusta kymmenellä prosenttiyksiköllä. Lähde: Työolobarometri 2012, TEM
Mitä kehittämishaasteita henkilöstötyössä on vuoteen 2018 mennessä? Kaikki osallistujat (N= 2579) Lukuohje: Mitä suurempi pallo, sitä enemmän aiheesta on puhuttu. Pystyakseli kuvaa asioiden koettua tärkeyttä ja vaakaakseli erimielisyyttä niiden tärkeydestä. Yhteenveto tuloksista 12 HR BAROMETRI 16.4.2013
Työelämän kehittämisstrategian ydinviesti Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen! 13
Työelämä 2020 hankkeen tavoitteet Työelämästrategian toimeenpano 1) Työelämän eri toimijoiden työn koordinointi, ohjaus ja seuranta 2) Vahvistaa työelämätoimijoiden mahdollisuuksia tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheesta toiselle 3) Kannustaa ja innostaa työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen 4) Rakentaa ja turvata hankkeen toimintaedellytykset. 14
Työelämä 2020 -hanke Yhteinen visio, suunta Verkosto-oppiminen Saumaton yhteistyö 15
Vuoropuhelu Ydintoimijat Aikaansaada laajaalaista voimaa työelämän kehittämiselle Verkostot Luoda pysyviä yhteistoimintarakenteita Hankkeen toimeenpanopolut Tarve Innovointi ja tuottavuus Oppiminen Luottamus ja yhteistyö Hyvät käytännöt Osaava työvoima Työpaikat Työhyvinvointi ja terveys Tiedonhallinta Työpaikkojen työelämätiedon lisääminen ja työllistymisen edistäminen Viestintä Viestinnälliset linjaukset ja toimenpiteet Kehittäjät Tarjota työpaikoille työelämätietoon perustuvia toimintamalleja ja työkaluja Hyvät käytännöt Suomen työelämän arvopohja 16
Toimijayhteistyö Ydintoimijat Yhteistyölupaukset laadittu Toteutuksen seuranta Uudet toimijat Pelisääntöjen luominen kevään 2013 aikana Liittyminen hankkeeseen yhteistyölupauksilla Y H T E I S T Y Ö Laaja ja monipuolinen palvelutarjonta 17
OKM:n yhteistyölupaus Parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja työelämälähtöisyyttä Parannetaan aikuisten mahdollisuuksia osallistua ammattitaitoa kasvattavaan koulutukseen ja tutkintojen suorittamiseen Lisätään osaamista ja hyvinvointia työpaikoilla toteuttamalla nuorten aikuisten osaamisohjelmaa Työpaikkojen henkilöstön ja erityisesti vähän liikkuvien työikäisten fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistäminen tuottavuuden, terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi Luovan talouden ja luovan osaamisen kehittämisellä työelämän laatua ja tuottavuutta 18
Toimijayhteistyö alueilla ja työpaikkatuki Vahvistaa alueellisia verkostoja, jotka osaamisellaan ja toiminnallaan kykenevät tukemaan ja ohjaamaan työpaikkoja, varsinkin pk-yrityksiä työelämästrategian kaikilla painopistealueilla. Tavoitteena on madaltaa pienten perustason (tai alle perustason) yritysten kynnystä käynnistää omaa kehittymistään. Kirje ELYjen ylijohtajille lähetetty maaliskuussa 2013 Alueelliset verkostovastaavat nimetään huhtikuussa 2013 Ydinverkosto selvillä kesäkuussa 2013 Verkostojohtamiskoulutus verkostovastaaville syyskuussa 2013 + AVIen työsuojeluvastuualueet, TTL, maakuntaliitot, Kauppakamari, yrittäjäjärjestöt (muut toimijat esim. oppilaitokset myöhemmin mukaan) Alueelliset koulutustilaisuudet syyslokakuussa 2013 alueiden yhteistyölupausten tekemiseksi 1pv Alueellisia tilaisuuksia työpaikoille 19
Laatua ja tuottavuutta Lapin työelämään -projekti Lapin ELY-keskuksen ESR-rahoitteinen oman tuotannon projekti 2012 2014 Yritysrajapinnassa työskentelevien henkilöiden perehdytys palvelu- ja rahoitusmahdollisuuksiin, sidosryhmien toimintaan ja työelämän laadun (TYLA) näkökulman esiintuomiseen. Yritysten ja organisaatioiden tietoisuuden lisääminen laadun ja tuottavuuden kehittämismahdollisuuksista. Koulutuksia, tapahtumia, seminaareja, sidosryhmäyhteistyön vahvistamista. TYLA-toiminta- ja palvelumallin luominen: sisältää Lapin ELY-keskuksen TYLA-asioiden ohjauksen, vastuuhenkilöt, TEM-konsernin tarjoamat työelämän laadun ja tuottavuuden palvelu- ja rahoitusmahdollisuudet, TYLAasioiden osaamisen kehittämisen ja viestinnän, toimintasuunnitelman, sidosryhmäyhteistyön sekä palveluprosessin kuvauksen. Alueverkoston kokoaminen: Kootaan ydintoimijat eri sidosryhmistä. Verkosto tukee Lapin ELY-keskusta TYLA-toiminnan toteuttamisessa ja edelleen kehittämisessä ja toimii myös Työelämä 2020 -hankkeen alueverkostona. Ydintoimijat nimetään 15.6. mennessä, alueen avaintavoitteet lokakuussa. Laatua ja tuottavuutta Lapin työelämään -projekti, Lapin ELY-keskus, F11991
Kehittämisohjelmat Liideri liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa-ohjelma (Tekes) 15 kehityshanketta hyväksytty (tavoite 70), tiedotuskampanja 13 paikkakunnalla huhtikesäkuussa 4 teemaa; arvostava johtaminen, uusi tapa innovoida, uudet tavat organisoida ja jatkuva arviointi) Johtamisen kehittämisverkosto (TTL/STM) Hyvät käytännöt Laatukriteerit julkiselle sektorille Ikäjohtaminen Johtamiskoulutus Työhyvinvointifoorumi (TTL/STM) Viestintätapahtumat Yhteydenpito TTL:n alueneuvottelukuntiin 21
Suomen työelämäarvojen etsiminen Tavoite Yhteisesti hyväksytyt, yleispätevät ja työelämästrategian tavoitteita vahvistavat arvot kuvataan niin, että niitä voi käyttää kansallisen yhteistyöhankkeen arvopohjana mm. työurien jatkamiseksi työyhteisöjen ja työpaikkojen innostamiseksi mukaan eri työelämätoimijoiden sitoutumiseksi hankkeen tavoitteisiin helpottamaan hankkeen tavoitteiden viestintää auttamaan hankkeen tavoitteiden jalkauttamista ja laajentumista erilaisiin työpaikkoihin ja muihin toimijoihin. Prosessi Arvokeskustelu eri foorumeissa - hankkeen valmisteluryhmä - valitut kohderyhmät - hankkeen neuvottelukunta - sosiaalinen media (22.4. alk.) Aikaisemman tiedon hyödyntäminen - tutkimusten ja raporttien analysointi Aineiston jalostaminen Suomen työelämän arvoiksi - hyväksyntä hankkeen johtoryhmässä 9.9.2013 22
Strategiset painopistealueet Menestyksen perusta Menestyksen tekijät Työhyvinvointi ja terveys Osaavat työntekijät Menestyksen periaatteet Menestyksen moottorit Luottamus ja yhteistyö Innovointi ja tuottavuus 23
Työpaikkojen kehityspolut Edelläkävijät Erinomaiset tai maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen Kehittäjät Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti Hyvä perustaso Perusasiat kunnossa, arki ja velvoitteiden hoitaminen sujuvaa 24
OSAAVA TYÖVOIMA Hyvä perustaso Kehittäjät Edelläkävijät Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaaminen riittää perustehtävien tekemiseen Osaamisen kehittämisen lähtökohtana ovat työtehtävien ja niiden muutosten edellyttämät vaatimukset Työyhteisö mahdollistaa aidon oppimisen ja osaamisen hyödyntämisen. Tarvittavaa osaamista kehitetään myös yhdessä kumppanien kanssa. Työyhteisöt ja yksilöt kykenevät laajasti oppimaan ja uudistumaan Johdetaan ja ennakoidaan osaamista Työ itsessään on kehittävää. Henkilöstön kanssa tehdään suunnitelmallista yhteistyötä osaamisen kehittämiseksi Henkilöstövoimavarojen johtaminen Henkilöstöjohtamisen perusasiat ja yhteistyötaidot ovat kunnossa Tehdään tarvittavat henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat Henkilöstöjohtaminen on kehittämispainotteista Tulevaisuuden työvoiman lähteet on tunnistettu ja uuden henkilöstön kanavat ja tavat tulla mukaan työyhteisöön mietitty Henkilöstöjohtaminen on edistyksellistä, strategialähtöistä ja aktiivisen kehittämisen kohteena Monimuotoisuutta johdetaan Palkitsemista ja palkitsemisen kokonaisuuksia johdetaan ja kehitetään. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö on tunnistettu Osataan hyödyntää tarjolla olevia koulutus-, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja Otetaan esimerkiksi harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä perehtymään työelämään Koulutuksen ja työelämän yhteistyö on vastavuoroista ja toimivaa Yritykset ja organisaatiot voivat tehdä tiivistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa esimerkiksi henkilöstön osaamisen kehittämiseksi, uusien työntekijöiden ja vastavalmistuneiden rekrytoimiseksi, opinnäytteiden tekemiseksi ja oppisopimuskoulutuksen järjestämiseksi Yhteistyö koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän välillä on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä Aktiivinen vaikuttaminen siihen, että koulutusjärjestelmä tuottaa tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi tehdään räätälöityjä ratkaisuja työpaikan tarpeista lähtien 25
Työelämän tulevaisuus KOULU- TUS Työ Opiskelu Työ Työ Opiskelu Opiskelu Työ ELÄKE TYÖURA Yhteiskunta Työpaikat Työntekijät Lainsäädäntö Koulutusjärjestelmä Täydennyskoulutus Nuorisotakuu Työvoimapalvelut Tavoitteellisen osaamisen kehittäminen Muutoksen hallinta Varhaisen puuttumisen käytäntö Motivaatio ja muutoskyky Tietoa vaihtoehdoista Työyhteisötaidot Madaltaa työelämään pääsemisen esteitä Poistaa kuilut liian aikaiselta poistumiselta työelämästä 26
Osaamisen kehä työpaikalla halu kehittyä Perusosaaminen Erityistarpeet Substanssi Tiimi, verkosto Työnkuva Selkeys Mielekkyys Työssä oppiminen Tavoitteet Innovaatiot Kehittyminen Tulos Osaamispääoma Hyvä työnantajamaine Tuottavuuden nousu Osaaminen Suoriutuminen tavoitteellisuus osaamisvaje jaksaminen, motivaatio, työkyky, markkinakelpoisuus työilmapiiri, henkilöstökustannuksia, tuottavuus 27
Mitä Suomi hyötyy siitä, että maassa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020? Taloudellisen hyvinvoinnin turvaaminen Suomalaiset jatkavat työelämässä muita pidempään. Tämä kompensoi kilpailuaseman menetystä, joka uhkaa Suomea muita maita epäedullisemmaksi kääntyvästä vanhushuoltosuhteesta. Työvoiman saatavuus ja työelämän innovatiivisuus Tämä houkuttelee Suomeen muualta sellaisia osaajia, joiden avulla voidaan lievittää supistuvasta työvoiman tarjonnasta aiheutuvia ongelmia ja lisätä innovatiivisuutta työelämässä. Houkuttelevuus investointikohteena Tästä voidaan luoda brändi, jota Suomi käyttää hyväkseen houkutellessaan investointeja maahan ja jota suomalaiset yritykset hyödyntävät luodessaan positiivista yrityskuvaa kansainvälisesti. Uudet vientimahdollisuudet Tämä synnyttää kysyntää suomalaista työelämäosaamista kohtaan lisäten sen vientimahdollisuuksia ja synnyttäen uusia vientiyrityksiä. 28
Kiitos! margita.klemetti@tem.fi 29