SAVONLINNAN KAUPUNKI MOINSALMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS MÄÄRÄALALLE TILASTA 740-518-12-10 EHDOTUS SELOSTUS Teknisen toimialan kaupunkisuunnittelu / yleiskaavoitus 26.4.2016 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... 1 MOINSALMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS... 2 1. JOHDANTO... 2 2. LÄHTÖKOHDAT... 2 2.1 YLEISTÄ... 2 2.2 SUUNNITTELUALUE... 2 2.3 KAAVOITUSTILANNE... 2 2.4 MAANOMISTUSOLOT... 3 2.5 YMPÄRISTÖN NYKYTILA, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 3 3. OSAYLEISKAAVA... 3 3.1 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 3 3.2 KAAVAKARTTA JA SEN MERKINNÄT... 4 3.3 KOKONAISRAKENNE... 4 3.4 MAANKÄYTTÖ... 4 4. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 6 4.1 YLEISTÄ... 6 5. LAADITUT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT... 6 6. OSAYLEISKAAVAN LAADINTA... 7 6.1 LAADINTAORGANISAATIO... 7 6.2 SUUNNITTELU- JA KÄSITTELYVAIHEET... 7 EHDOTUS MOINSALMEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMISEKSI, LAUSUNNOT, MUISTUTUKSET JA NIIDEN VASTINEET... 7 LIITE 1: OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
2 Moinsalmen osayleiskaavan muutos 1. Johdanto Nyt laadittava osayleiskaavan muutos koostuu yhdestä alueesta Kosolan kylän tilalla Suoaho. Kaupungin toimesta on menossa oasyleiskaavan tarkistaminen Pihlajaveden alueella. Etelä- Savon ELY-keskus on nykyisten norppatietojen perusteella merkinnyt Pihlajaveden osayleiskaavan alueelle niitä rakennuspaikkoja, joiden siirtoa tai korvaamista pitää osayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä tutkia. Pahasaaren länsipuolella on tehty saimaannorpan pesähavaintoja. Etelä-Savon ELY-keskus esittää lomarakennuspaikkojen siirtoja. Maanomistaja on neuvotellut ELY-keskuksen kanssa rakennuspaikkojen siirroista ja esittää 2 rakennuspaikan siirtämistä Valkiajärvelle omistamalleen tilalle Moinsalmen osayleiskaavan alueelle. Kaavan tarkistuksella on tarkoitus saattaa alueen maankäyttöä ja rakentamista ohjaava yleiskaava ajan tasalle ja vastaamaan syntyneisiin ja arvioitavissa oleviin tuleviin tarpeisiin. 2. Lähtökohdat Tarkemmin Moinsalmen lähtökohtia, tavoitteita ja kaavaratkaisuja on esitetty alkuperäisessä kaavaselostuksessa ja kaavatyön aikana tehdyissä eri selvityksissä. Seuraavassa selvityksiä on päivitetty ja tarkasteltu erityisesti nyt muutettavan alueen osalta. 2.1 Yleistä Tarkistettavana olevan Moinsalmen rantaosayleiskaavan lähtökohtia on tarkasteltu osayleiskaavan perusselvitysraportissa 1987 ja kaavaselostuksessa 1996. 2.2 Suunnittelualue Kaava-alue käsittää Kosolan kylässä olevan määräalan tilasta Suoaho 740-518-12-10. 2.3 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Seutukaava (vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2000) muuttui maakuntakaavaksi maankäyttö- ja rakennuslain siirtymäajan loputtua 1.1.2010. Uusi Etelä-Savon maakuntakaava on 4.10.2010 vahvistettu ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa muutosalueella ei ole erityismerkintöjä. Yleiskaava Moinsalmen osayleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.6.2004. Osayleiskaavan tarkistus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.9.2012. Nyt käsillä oleva osayleiskaavan muutos sijoittuu edellä mainitun kaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Osayleiskaavojen ohella loma-asumista ja rantarakentamista on suunniteltu rantaasemakaavoilla (ent. rantakaava). Moinsalmen osayleiskaava-alueella on voimassa kaksi ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaava-alueella osayleiskaava ei ole voimassa. Nyt kyseessä oleva kohde ei sijoitu ranta-asemakaava-alueelle. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on 9.12.2013 hyväksynyt Savonlinnan nykyisen rakennusjärjestyksen ja rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2014. Siinä määrätään muun muassa rakentamisesta asemakaava-alueen ulkopuolella.
3 2.4 Maanomistusolot Muutosalue on yksityisessä omistuksessa. 2.5 Ympäristön nykytila, rakennettu ympäristö 2.51 Nykyinen maankäyttö Valkeajärven rannalle tilalle Suoaho sijoittuva muutosalue on metsätalouskäytössä ja alueen länsiosa rajoittuu rakennettuun lomarakennuspaikkaan. 2.52 Keskukset ja palvelut Osayleiskaava-alueella ei ole yhtä toisista selvästi erottuvaa kyläkeskusta vaan alueen asutus on sijoittunut moneen eri kylään. Moinsalmella toimii peruskoulun ala-aste. Yläasteen oppilaat käyvät koulua Savonlinnan keskustaajamassa. Virkistys- ja urheilupalveluja on tarjolla Tanhuvaaran urheiluopistossa. Osayleiskaava-alueella kiertää sekä kirjastoauto että postipalveluauto. 2.53 Virkistys Tärkeimpiä virkistäytymismuotoja alueella ovat veneily, veneretkeily, uinti, telttailu, virkistyskalastus, metsästys, marjastus ja sienestys sekä yleensä luonnossa liikkuminen. Yleisen virkistyksen kannalta merkittäviä alueita ja kohteita osayleiskaava-alueella ovat kyläja laivarannat, paikallisten asukkaiden vene- ja uimarannat sekä venevalkamat, yleiseen virkistyskäyttöön soveliaat retkeilymetsät, leiriytymiseen ja uimiseen soveltuvat rannat sekä rannat ja ankkuripaikat, jotka soveltuvat retkeilijöille. 2.54 Liikkuminen ja liikennöinti Moinsalmen osayleiskaava-alue on liikenteellisen saavutettavuutensa kannalta vaihteleva. Keskustaajaman läheiset alueet Pitkälän-Moinsalmen seudulle saakka ovat maanteitse varsin hyvin saavutettavissa. Suunnittelualueen eteläisimmät alueet sekä saaristo on sitä vastoin liikenteellisesti huonommassa asemassa. Tiheän yksityistieverkoston ansiosta ovat alueen mannerrannat ja suurimpien saarten rannat kuitenkin saatu tieyhteyksien päähän. Reiteillä Pellossalo-Keskusta ja Ikoinniemi-Keskusta liikennöidään kuusi linja-autovuoroa arkipäivisin ja koulujen loma-aikana kaksi vuoroa, jotka hoitaa taksipalvelu. 2.55 Tekninen huolto Alue on sähkö- ja puhelinverkoston piirissä. Mannerrannat ja tieyhteyksien päässä olevat saaret ovat järjestetyn jätehuollon piirissä. 2.56 Rakennetun ympäristön erityispiirteet Alueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä tai kohteita. Alueelle ei ole Moinsalmen osayleiskaavassa osoitettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä tai kohteita. 3. Osayleiskaava 3.1 Osayleiskaavan kuvaus Moinsalmen osayleiskaavalla edistetään luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden luontotyyppien sekä luonnonvaraiselle eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden luonnon ominaispiirteiden säi-
4 lymistä. Myös rakennetun ympäristön suojelun kannalta arvokkaiden kohteiden ja alueiden säilyminen turvataan sekä turvata ja kehittää voimakkaassa virkistys- ja retkeilykäytössä olevia alueita ja kohteita. Eläimistön suojelussa turvataan erityisesti saimaanhylkeen elinmahdollisuudet ja lisääntymis- ja elinalueiden säilyminen. Kaavaratkaisuilla tuetaan saimaanhylkeen suotuisan suojelun tason saavuttamista. Lisäksi suunnittelun lähtökohtana on ollut maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaate. 3.2 Kaavakartta ja sen merkinnät Pohjakartta Osayleiskaava on laadittu numeeriselle peruskartalle. Yleiskaavamerkinnät ja määräykset Käytetyt merkinnät ovat sisäasiainministeriön päätöksen 15.1.1980 antaman asetuksen mukaiset. Yleiskaavamerkinnät ovat luonteeltaan yleismerkintöjä, jotka osoittavat alueen pääkäyttötarkoituksen. Yleiskaavamerkinnän osoittamaa maankäyttöä täsmennetään yleiskaavamääräyksillä. 3.3 Kokonaisrakenne Moinsalmen osayleiskaavan muutosalueen pinta-ala on 2,76 ha. 3.4 Maankäyttö 3.41 Rakennettu ympäristö Loma-asuntoalue (RA) Osayleiskaavaan on merkitty loma-asuntoaluetta yhteensä n. 2,76 ha. Loma-asuntorakentamista on ohjattu alueille, jotka soveltuvat loma-asutukseen. Loma-asutus on pyritty maanomistusolojen puitteissa keskittämään ja ohjaamaan peitteisille, hyvin rakentamiseen soveltuville ranta-alueille. Rantavyöhykkeen laajat peltoalueet, avokalliot ja riittävää suojapuustoa vailla olevat niemet, kannakset ja muut rannat on pyritty jättämään rakentamiselta vapaaksi. Loma-asuntorakentaminen on ohjattu pois suojelu sekä yleiseen käyttöön varatuilta alueilta. Loma-asutuksen mitoituksessa ja suunnittelussa on varmistettu maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja otettu huomioon rakennuslain takaama hajarakennusoikeus. Loma-asuntoalueiden maankäyttöä on täsmennetty seuraavalla kaavamääräyksellä. ALUE VARATAAN PÄÄASIASSA LOMA-ASUNTOJEN RAKENTAMISEEN. ASUNTOTARKOITUKSEEN KÄYTETTÄVÄN RAKENNUSPAIKAN ON OLTAVA SIJAINNIL- TAAN, MUODOLTAAN JA MAASTOSUHTEILTAAN ASUMISTARKOITUKSEEN SOVELIAS JA PINTA-ALALTAAN VÄHINTÄÄN 2000 M 2 :N SUURUINEN. RAKENNUSTA EI SAA RAKENTAA 25 METRIÄ LÄHEMMÄKSI KESKIVEDENKORKEUDEN MUKAISTA RANTAVIIVAA. TÄMÄ EI KOSKE YKSIKERROKSISTA, KERROSALALTAAN ENINTÄÄN 25 M 2 :N JA KATETULTA POHJAPINTA-ALALTAAN ENINTÄÄN 35 M 2 :N SUU- RUISTA SAUNAA, JONKA ETÄISYYDEN RANTAVIIVASTA ON OLTAVA KUITENKIN VÄ- HINTÄÄN 15 METRIÄ. KERROSALALTAAN YLI 100 M 2 :N SUURUISTA TAI HARJAKORKEUDELTAAN YLI 5.5 METRIN KORKUISTA RAKENNUSTA EI SAA RAKENTAA 50 METRIÄ LÄHEMMÄKSI KESKIVEDENKORKEUDEN MUKAISTA RANTAVIIVAA.
5 KULLEKIN RAKENNUSPAIKALLE SAA RAKENTAA YHDEN, YKSIKERROKSISEN LOMA- ASUNNON JA KÄYTTÖTARKOITUKSEEN LIITTYVIÄ TALOUSRAKENNUKSIA. YHDEN RAKENNUSPAIKAN RAKENNUSTEN YHTEENLASKETTU KERROSALA SAA OLLA ENIN- TÄÄN 200 M 2. KUITENKIN SAIMAANNORPAN LISÄÄNTYMISALUEILLA (sl) SIJAITSEVILLE RAKENNE- TUILLE RAKENNUSPAIKOILLE SAA KULLEKIN RAKENNUSPAIKALLE RAKENTAA YH- DEN, YKSIKERROKSISEN LOMA-ASUNNON JA KÄYTTÖTARKOITUKSEEN LIITTYVIÄ TALOUSRAKENNUKSIA. YHDEN RAKENNUSPAIKAN RAKENNUSTEN YHTEENLASKET- TU KERROSALA SAA OLLA ENINTÄÄN 120 M 2. ALLE 1 HEHTAARIN SUURUISISSA SAARISSA OLEVILLE RAKENNETUILLE RAKEN- NUSPAIKOILLE SAA KULLEKIN RAKENNUSPAIKALLE RAKENTAA YHDEN YKSIKER- ROKSISEN LOMA-ASUNNON JA KÄYTTÖTARKOITUKSEEN LIITTYVIÄ TALOUSRAKEN- NUKSIA. YHDEN RAKENNUSPAIKAN RAKENNUSTEN YHTEENLASKETTU KERROSALA SAA OLLA ENINTÄÄN 80 M 2. KYLÄALUEILLA (ak) LOMA-ASUNTOALUEILLE OSOITETTUJA RAKENNUSPAIKKOJA VOIDAAN KÄYTTÄÄ MYÖS YMPÄRIVUOTISEEN ASUMISEEN. YMPÄRIVUOTISEEN ASUMISEEN KÄYTETTÄVÄÄ RAKENNUSTA EI SAA RAKENTAA 50 METRIÄ LÄHEM- MÄKSI KESKIVEDENKORKEUDEN MUKAISTA RANTAVIIVAA. RAKENNUSPAIKAN PIN- TA-ALAN TULEE OLLA VÄHINTÄÄN 5000 M 2 :N SUURUINEN JA SAMALLE RAKENNUS- PAIKALLE SAA RAKENTAA AINOASTAAN YHDEN YKSIKERROKSISEN ASUINRAKEN- NUKSEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEEN LIITTYVIÄ TALOUSRAKENNUKSIA. YHDEN RA- KENNUSPAIKAN RAKENNUSTEN YHTEENLASKETTU KERROSALA SAA OLLA ENIN- TÄÄN 300 M 2. MRL 43.2 :N NOJALLA KIELLETÄÄN ERITYISTEN LUONNONARVOJEN VYÖHYKKEEL- LÄ (ev) LOMA-ASUNTOALUEILLE OSOITETTUJEN RAKENNUSPAIKKOJEN KÄYTTÖ YMPÄRIVUOTISEEN ASUMISEEN. RAKENNUKSEN ALIN SALLITTU LATTIAKORKEUS ON +78,00 M. RAKENNUSPAIKOILLA RAKENNUSTEN JA RANTAVIIVAN VÄLINEN SUOJAPUUSTO ON SÄILYTETTÄVÄ JA RAKENNUSTEN JA RANTAVIIVAN VÄLISEN ALUEEN MAISEMAKU- VA ON MUUTOINKIN SÄILYTETTÄVÄ LUONNONMUKAISENA. RAKENNUSTEN TULEE OLLA MUODON, MATERIAALIN JA VÄRITYKSEN PUOLESTA LUONNONMAISEMAAN SOPEUTUVIA. RANTA-ALUEILLE, JOILLE RANTAKAAVAA ON RAKL 123 a 1 MOMENTIN SÄÄNNÖS- TEN MUKAAN PIDETTÄVÄ TARPEELLISENA, ON TAVANOMAISEN OMARANTAISEN LOMARAKENNUKSEN RAKENTAMINEN SALLITTU ENNEN VAHVISTETTUA RANTA- KAAVAA. RA-4 RA- INDEKSI RA-MERKINTÖJEN YHTEYDESSÄ OSOITTAA SALLITUN LOMARAKENNUS- PAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN ALUEELLA, VANHAT JO RAKENNETUT RAKENNUS- PAIKAT MUKAANLUETTUINA. POIKKIVIINA RA MERKINNÄN YHTEYDESSÄ OSOITTAA, ETTÄ RAKENTAMINEN ON SALLITTU VAIN JO RAKENNETUILLA RAKENNUSPAIKOILLA. UUSIEN RAKENNUS- PAIKKOJEN MUODOSTAMINEN ON KIELLETTY.
6 4. Osayleiskaavan vaikutukset 4.1 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhteiskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Yhteenvetona voidaan todeta, että merkittävimmät hyödyt osayleiskaavoituksesta ja suunnittelusta saavutetaan uhanalaisten eläinlajien, erityisesti saimaannorpan pesimä- ja esiintymisalueiden suojelussa. Mitoitusvyöhykkeillä (luonnonarvoiltaan merkittäville alueille vähemmän rakennusoikeutta), rakennusoikeuksien siirroilla, valtiolle lunastettavaksi osoitettavilla rakennusoikeuksilla, suojeluvarauksilla ja -määräyksillä pystytään kiistatta vaikuttamaan norpan suojeluun positiivisesti ja toisaalta selkiinnyttämään ja yhdenmukaistamaan suojeluun liittyviä rakennusoikeus-, lunastus- ja korvauskysymyksiä. Näin pystytään myös suojelualuepäätökset ottamaan huomioon ja huomattavasti edesauttamaan niiden toteuttamista. Toinen merkittävä hyöty liittyy rakentamiseen liittyvien selkeiden suunnittelu- ja mitoitusperusteiden määrittelyyn ja niiden siirtämiseen kaavasuunnitteluun ja rakentamisen sijoitteluun kaavakartalle. Suunnitelmallisuus, varmuus tulevasta, "selvät pelisäännöt", sekä maanomistajien tasapuolisuus ovat selkeitä etuja, joita yleiskaavalla saavutetaan. Mitoitusvyöhykkeiden avulla on rakennusoikeuden määrää pystytty vähentämään luonnonarvojen lisääntymisen myötä. Rakennuspaikkojen sijoittelulla ja siirroilla on saatu laajempia rakentamattomia alueita ja rakennuspaikkoja pois aroilta alueilta. Poikkeamis- suunnittelutarveratkaisulupien ja rakennuslupien hakemistarve "varmuuden vuoksi" poistuu, myös rantojaan säästävät voivat olla varmoja rakentamismahdollisuuksien säilymisestä myös tulevaisuudessa. Naapuri ei voi "ylirakentamisella" viedä rantojaan säästävältä rakennusoikeutta. Rakentaminen tapahtuu rakennusluvin ilman poikkeamis- suunnittelutarveratkaisulupakierrosta. Myös yleiset tarpeet on pystytty varmistamaan. Rakentamisen kokonaismäärä erittäin todennäköisesti vähenee kaavoituksen myötä, tämä puolestaan vähentää teiden rakentamistarvetta, liikennettä, "mökkiläisten" virkistyskäyttöä ym. ja toisaalta jättää laajempia alueita jokamiehen oikeudella tapahtuvaan virkistyskäyttöön. Alkuperäisen kaavan selostuksessa on lisäksi selvitetty kaavan vaikutukset valtioneuvoston hyväksymään Natura 2000 ohjelmaan sisältyviin alueisiin. Osayleiskaavamuutoksen ratkaisut on pääsääntöisesti tehty Natura-alueen suojeluarvojen lisäämiseksi ja Norpan esiintymisalueiden rauhoittamiseksi. Osayleiskaava ei merkittävästi heikennä valtioneuvoston Natura 2000 verkostoon sisällytettyjen alueiden luonnonarvoja. Nyt käsillä olevat tarkistukset eivät aiheuta muutoksia aiemmin arvioituihin vaikutuksiin. 5. Laaditut selvitykset ja suunnitelmat Osayleiskaavan perustaksi on laadittu seuraavat erillisinä raportteina ilmestyneet selvitykset ja suunnitelmat: - Moinsalmen osayleiskaava perusselvitysraportti 1996. - Moinsalmen osayleiskaava, luontoselvitykset 1990. - Savonlinnan rantaosayleiskaavan tarkistus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2005.
7 6. Osayleiskaavan laadinta 6.1 Laadintaorganisaatio Yleiskaavatyö on suoritettu teknisen toimialan kaupunkisuunnittelussa yleiskaavoitushenkilöstön toimesta ja teknisen lautakunnan johdolla. Yhteystiedot: Kaavoituspäällikkö Risto Aalto, 044-4174659 Kaavavalmistelija Armi Saukkonen, 044-4174656 etunimi.sukunimi@savonlinna.fi Savonlinnan kaupunki, tekninen toimiala, kaavoituspalvelut, Olavinkatu 27, 57130 Savonlinna 6.2 Suunnittelu- ja käsittelyvaiheet 2015 Moinsalmen osayleiskaavan muutoksen valmisteluaineisto nähtävänä 14.7.-14.8.2015 ja maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä koko kaavatyön ajan. Nähtävänä olon aikana ei jätetty muistutuksia. Kaavahankkeen vähäisyyden johdosta kaavaluonnosta ei asetettu nähtäville. Ehdotus Moinsalmen osayleiskaavan tarkistamiseksi, lausunnot, muistutukset ja niiden vastineet