1 (5) Pasi Ronkainen UPM-Kymmene Oyj Jänisjoen ranta-asemakaava, Tohmajärvi UPM-Kymmene Oyj, Kyyrönlammen ja Mäntylammen ympäristöjen ranta-asemakaava, Joensuu Tornator Oyj, Palojärven, Tekojärven ja Ala-Koitajoen ranta-asemakaavat, Joensuu ja Ilomantsi Aika, klo 9.00 11.45 Paikka Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Joensuu Läsnä Timo Korkalainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Mika Pirinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Jyrki Suorsa Päivi Kankkunen Kalle Sivén Pentti Kesti Tohmajärven kunta Olli Summala Ilomantsin kunta Ahti Laakso UPM-Kymmene Oyj Jarmo Hamara Tornator Oyj Timo Leskinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pasi Ronkainen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1 Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Timo Korkalainen toimii puheenjohtajana ja Pasi Ronkainen laatii n. 2 Jänisjoen ranta-asemakaava, Tohmajärvi 2.1 Hankkeen, OAS:n ja tavoitteiden esittely Timo Leskinen esitteli hankkeen. Tavoitteena osoittaa Jänisjoen rantarakennuspaikkoja kohtuullisesti suhteessa jokirantaviivan määrään. Rantaviivaa kaava-alueilla on yhteensä noin 15 kilometriä, josta kiinteistön syvyyden osalta leveämpää jokirantaa noin 8 kilometriä. Keskustelussa nostettiin esille jokimitoituksen osalta esimerkkinä Pohjois- Savo, jonka puolella käytetty mitoituksia välillä 2-4 rakennuspaikkaa/jokikilometri. 2.2 Viranomaisten puheenvuorot - UPM:n maanomistuksia koottu perustellusti Jänisjoen varrelta yhteen kaavaan. - On syytä miettiä, voiko laskea mitoitukseen mukaan syvyydeltään niin kapeaa kiinteistönosaa, ettei esimerkiksi rakennusjärjestyksen mukainen rakentaminen onnistu. ELY:llä valitus oikeuskäsittelyssä
2 (5) kapeasta rakennuspaikasta, joka ei mahdollista rakennusjärjestyksen mukaista rakennuspaikkaa. - Jänisjoki on Pohjois-Karjalan 2. tai 3. paras melontajoki, jonka virkistyskäyttömahdollisuudet on turvattava. - Kaavaratkaisussa tulee huomioida melontaharrastus ja siihen liittyvät tarpeet, kuten esimerkiksi rantautumisen mahdollisuudet. Viranomaisneuvottelussa esitetty alustava luonnos (4 korttelia, 13 rakennuspaikkaa) ei vaikuttane rantautumismahdollisuuksiin heikentävästi. - Esitettiin melontaseura Joensuun Kauhojien lisäämistä osallisiin. - Mitoitus hyvä pitää mahdollisimman matalana. - Myös kerrosneliöiden määrä on hyvä olla jokirannassa maltillinen. - Kannattaa miettiä rantapuuston käsittelyn ohjeistusta kaavamääräyksin. - Jänisjoen tulvahistoriaa ja tulvariskejä hyvä selostaa kaavaselostuksessa. (PK-ELY:n yhteyshenkilö tulva-asioissa Teppo Linjama) - Kaavassa tulee osoittaa ohjeelliset ajoyhteydet rakennuspaikoille. ELY-L - LT- aluetta ei tule sisällyttää kaavaan Tervosen lammen alueella, yhdystie 15609 sivuaa aluetta idässä. - Liikenteelliset vaikutukset huomioitu OAS:ssa - Maakuntakaavan merkintöjen mukaiset virkistyskäyttömahdollisuudet (vesiretkeily- ja ulkoilureitit) ja kulttuuri- ja maisema-arvot on turvattava. - Jänisjoki arkeologian ja rakennusperinnön kannalta arvokas reitti - Kulttuuriympäristöä maiseman ja rakennusperinnön kannalta tulisi kommentoida ja käydä läpi kaavaselostuksessa. - Saarion arvokkaan maisema-alueen sijainti suhteessa kaavaalueeseen hyvä tarkastaa. - Muuttuvan maankäytön alueet tulee arkeologian osalta tarkastaa maastokäynnein. - Myös rantaviiva tarkastettava jokirakenteita silmälläpitäen - Alueen lähistöllä on myös salpalinja-alueita Tohmajärven kunta - Kapeat kaistaleet on hyvä merkitä M-alueeksi. Kaikkialla ei ole välttämättä riittävästi syvyyttä rakennuspaikan muodostamiseen. - Jänisjoki ja Jänispolku retkeily- ja virkistysreitteinä tulee ottaa huomioon kaavaratkaisussa ja turvata hyvät käyttömahdollisuudet jatkossakin. 3 Kyyrönlammen ja Mäntylammen ympäristöjen ranta-asemakaava, Joensuu
3 (5) 3.1 Hankkeen, OAS:n ja tavoitteiden esittely Ahti Laakso ja Pasi Ronkainen esittelivät hanketta. Tavoitteena on ratkaista rantavyöhykkeen maankäyttö ranta-asemakaavalla. Kaavan kaksi osa-aluetta sijaitsevat noin 25 kilometrin etäisyydellä toisistaan, mutta rakennuspaikkojen siirtoja näiden alueiden välillä ei tehdä. 3.2 Viranomaisten puheenvuorot - ELY ohjaa emätilajaotuksen osalta käyttämään vuotta 1959 - Kannattaa pohtia, onko luontokohteista osa osoitettavissa SL-alueiksi - Rakennuspaikkojen sijoitteluun syytä kiinnittää huomiota - Viitattiin KHO:n päätökseen 2003/88, kaavoituksen tarkoituksenmukainen kokonaisuus. - ELY:n näkemyksen mukaan kaava ei muodosta tällaisenaan MRL:n tarkoittamaa tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. Kaavassa on kaksi toisistaan noin 25 km etäisyydellä olevaa osa-aluetta. ELY-L: - Liikennevirasto lisättävä osallisiin, rautatie sivuaa Kyyrönlammen osa-aluetta - Vornan museotie huomioitu - Liikenteelliset vaikutukset huomioitu OAS:issa - Sähkölinjat merkittävä kaavaan ja huomioitava suojaetäisyydet. - Kaava-alueen ulkopuolelle jätettävät Teerilammen rannat Vornan tien läheisyydessä tulee poistaa kaikista dokumenteista. Nyt olivat vielä OAS:ssa mukana. - Pohjoisempi alue ja eteläiseltä Mäntylampi on syytä käydä inventoimassa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta - Rakennuskannan osalta kuvausta kaavaselostukseen - Tulee tarkastella tonttien kokoa ja etäisyysvaatimuksia rannasta. Neuvottelussa esitetyssä alustavassa kaavakartassa ja määräyksissä on mahdollinen ristiriita 40 metrin etäisyysvaatimuksen ja rakennuspaikan syvyyden välillä. - Kaupungin näkökulmasta ei ole ongelmaa yhden kaavan laatimisessa, vaikka osa-alueet ovat erillään. Yhdellä prosessilla vähennetään alueiden kaavoittamisen vaatiman kokonaistyön määrää. - Kun OAS laitetaan nähtäville, päivitetään OAS:aan tieto nähtävillä olon aikavälistä. - Selvempää puhua kaavaluonnoksesta kuin valmisteluaineistosta
4 (5) - OAS:ssa viitattu yleisesti alueella toimiviin puhelin-, sähkö- ja vesiyhtiöihin. Fingrid hyvä olla nimellä mukana. - Poistetaan OAS:sta kaupunkirakenneyksikön kaavoitus paikoista, joissa kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta kuulutetaan. OAS:n viittaukset Kuopion hallinto-oikeuteen muutetaan Itä-Suomen hallinto-oikeudeksi. 4 Palojärven, Tekojärven ja Ala-Koitajoen ranta-asemakaava, Joensuu ja Ilomantsi 4.1 Hankkeen, OAS:n ja tavoitteiden esittely Jarmo Hamara ja Pasi Ronkainen esittelivät hanketta. Tavoitteena on ratkaista rantavyöhykkeen maankäyttö ranta-asemakaavalla. Rakennusoikeus Koitajoesta on tarkoitus siirtää Palojärven ja Tekojärven rannoille. 4.2 Viranomaisten puheenvuorot - Mitoitus tulee eritellä osioittain (esim. joet, lammet, saaret, manner) ELY-L: - Ei LT-aluetta kaavaan (yhdystie 15764 Tekojärven pohjoisrannalla) - Liikenteelliset vaikutukset huomioitu OAS:issa - Koitajoen maakuntakaavan 1. vaiheen ma-2-merkintä on kumottu 3. vaiheen kaavassa. - Maakuntakaavan 5. vaiheen pääteemoja ovat luonto ja kulttuuriympäristöt. : - Hyvä, että Koitajoki ollaan jättämässä uuden rakentamisen ulkopuolelle. - Koitajoki kuuluu Life IP-hankealueeseen, joka käynnistyy, mikäli rahoitus hankkeelle saadaan. Hankkeeseen kuuluisi mm. kulttuuriympäristön inventointi. - Tokrajärven osa kaava-alueesta tulisi arkeologian osalta inventoida maastokäynnein. Muilla alueilla ei tarvetta alustavasti ole, mutta varaa vielä mahdollisuuden laajentaa inventointitarpeen rajausta. - Poistetaan OAS:sta kaupunkirakenneyksikön kaavoitus paikoista, joissa kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta kuulutetaan. OAS:n viittaukset Kuopion hallinto-oikeuteen muutetaan Itä-Suomen hallinto-oikeudeksi. - Mitoitus tulee eritellä osioittain (esim. joet, lammet, saaret, manner) Ilomantsin kunta
5 (5) - Alustava luonnos ja kaavoituksen suuntaviivat ovat maakuntakaavan mukaisia. - Kunnalla ei ole mitään kaavoitusta vastaan. 5 Muut asiat Muita asioita ei ollut. 6 Kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo 11.45. Muistion vakuudeksi, Pasi Ronkainen Jakelu: - Osallistujat - Pertti Asikainen, Pohjois-Savon ELY-keskus - Seppo Siponen, Tohmajärven kunta - Juha Rissanen, UPM-Kymmene Oyj