Talotekniikan perustutkinnon opetussuunnitelma

Talotekniikan perustutkinto LVI-asennuksen koulutusohjelma, LVI-asentaja LVI-asennuksen koulutusohjelma, kiinteistönhoitaja

Talotekniikan perustutkinnon opetussuunnitelma LVI-asennuksen koulutusohjelma, LVI-asentaja LVI-asennuksen koulutusohjelma, Kiinteistönhoitaja Talotekniikan perustutkinnon opetussuunnitelman on hyväksynyt elokuussa 2006 johtava rehtori Esa Juvonen Painos 70 kpl

SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTON OPETUSSUUNNITELMA YHTEINEN OSA

2 Opetussuunnitelma on oppilaitoksen pedagogisen toiminnan tärkein asiakirja ja sen toiminnan perusta. Savon ammatti- ja aikuisopiston opetussuunnitelman yhteinen osa määrittää ne koulutukselliset tavoitteet ja perustekijät, joiden varaan oppilaitoksen koulutustoiminta perustuu. Opetussuunnitelman sisällöstä on määrätty ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan perusteissa. Opetussuunnitelman hyväksyvät kuntayhtymän toimintasäännön mukaan johtavat rehtorit. Opetussuunnitelman yhteinen osa määrittää toiminnan linjaukset oppilaitoksen kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja varten ja sitä täydentävät tutkinnoittain laadittavat opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelma kokonaisuudessaan on aina sidoksissa siihen aikaan ja hetkeen jolloin se laaditaan. Sen sisältö ja linjaukset heijastavat niitä painotuksia ja tarpeita yhteiskunnassa ja sen työ -, elinkeino- ja kulttuurielämässä, jotka ovat voimassa opetussuunnitelman laatimisen aikaan. Opetussuunnitelmalla on yhteiskunnallisesti kahtalainen funktio. Toisaalta se kehittyy ja mukautuu yhteiskunnan kehittymisen mukaisesti ja on siten jatkuvan kehityksen alaisena. Toisaalta siinä esitetyille näkemyksillä ja linjauksilla on vaikutusta yhteiskunnan kehitykseen ja se on osaltaan sitä ohjaava. Opetussuunnitelmaprosessin ylläpitäminen on oppilaitoksen tärkeimpiä tehtäviä ja opetussuunnitelman yhteinen osa luo tuolle prosessille kestävän linjan. Opetussuunnitelman yhteinen osa ja tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ovat vuorovaikutuksessa oppilaitoksen pedagogisen strategian kanssa ja niissä toteutuvat oppimisen kannalta tärkeät pedagogiset linjaukset. Näitä asiakirjoja on valmisteltu samanaikaisesti. Opetussuunnitelman yhteinen osa on syntynyt yhteistyössä oppilaitoksen opetussuunnitelmatyöryhmän ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Markku Rissanen Kuntayhtymän johtaja

3 SISÄLLYSLUETTELO KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN SAATESANAT 1 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 6 1.1 Johdanto 6 1.2 Keskeiset arvot ja toiminnan kehittämisstrategiat 7 1.3 Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen 9 1.4 Koulutuksen itsearvioinnin toteuttaminen 9 2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 11 2.1 Koulutuksen tavoitteet 11 2.2 Koulutuksen järjestämistavat 13 2.3 Opetuksen järjestäminen 14 2.4 Opintojen tarjonta yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa 15 2.5 Opinto-ohjaus ja opiskeluun liittyvät tukipalvelut 15 2.6 Maahanmuuttajien sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen järjestäminen 17 3 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEISENA PERUSKOULUTUKSENA 18 3.1 Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen 18 3.2 Osaamisen tunnustaminen 18 3.3 Erityisopetuksen järjestäminen 19 3.4 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön toteuttaminen 20 3.5 Työssäoppiminen 20 3.6 n arviointi 21 4 TUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA 24 4.1 HENKILÖKOHTAISTAMINEN 24 4.2 Valmistavan koulutuksen järjestäminen 25 4.3 n arviointi 25 5. KÄSITTEET 27

4 6. YHTEISET OPINNOT 20 OV 31 6.1 ÄIDINKIELI 31 6.2 VIERAS KIELI, ENGLANTI (A-kieli) 39 6.3 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI 45 6.4 MATEMATIIKKA 47 6.5 FYSIIKKA JA KEMIA 52 6.6 YHTEISKUNTA-, YRITYS- JA TYÖELÄMÄTIETO 56 6.7 LIIKUNTA 58 6.8 TERVEYSTIETO 60 6.9 TAIDE JA KULTTUURI 62 6.10 VALINNAISET YHTEISET OPINNOT 66 7 TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 120 OV 67 7.1 TUTKINNON RAKENNE 67 7.2 TUTKINNON KUVAUS 67 7.3 TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT 68 7.3.1. TALOTEKNIIKAN PERUSTAIDOT 68 7.3.1 A. Talotekniikan perusvalmiudet 75 7.3.1 B. Lämmitys-, vesi- ja viemäritekniikan perusteet 79 7.3.1 C. Ilmanvaihtotekniikan perusteet 82 7.3.1 D Kiinteistöhoidon perusteet 85 7.3.1 E. Metallitekniikan perusteet 88 7.3.1 F. Työnhaku 91 7.3.1 G. Minä oppijana 92 7.4 KOULUTUSOHJELMITTAIN ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT 94 7.4.1 MITTAUS-, SÄÄTÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKKA 94 7.4.1 A. LVI mittaukset ja säädöt 99 7.4.1 B. LVI automaatio 103 7.4.2 LV-ASENNUSTYÖT 105 7.4.2 A. Lämmitystekniikka 112 7.4.2 B. Vesi- ja viemäritekniikka 117 7.4.3 KYLMÄASENNUSTYÖT 121 7.4.3 A. Kylmätekniikan perusteet 126 7.4.3 B. Kylmälaitoksen rakentaminen 127 7.4.3 C. Kylmälaitoksen käyttöönotto, käyttö ja huolto 127 7.4.4 HITSAUSTEKNIIKKA 127 7.4.4 A. Putkien kaasuhitsaus 132 7.4.4 B. Putkien kaarihitsaus 135 7.5 VALINNAISET AMMATILLISET OPINNOT 138 7.5.1 TALOTEKNIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT 138 7.5.1 A. Minustakin yrittäjä 140 7.5.1 B. LV-asennukset 142 7.5.1 C. IV-asennukset 146 7.5.2 IV- PUHDISTUS JA HUOLTO 149

5 7.5.3 TALOTEKNIIKAN ATK -SOVELLUKSET 152 7.5.4 PERUSSÄÄTÖ (LV- tai IV-painotteinen) 157 7.6 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 162 7.6.1 LVI-SANEERAUS JA HUOLTO 162 7.6.2 RAKENNUSPELTITYÖT 165 7.6.3 TALOTEKNIIKKA-ALAN ORIENTOITUMINEN 167 7.6.4 TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN 168 7.6.2 LV-TEKNISET ERITYISLAITTEISTOT 168 7.7 OPINNÄYTETYÖ 168 7.8 OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNOSSA 171

6 1 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 1.1 JOHDANTO Savon koulutuskuntayhtymä järjestää toisen asteen ammatillista peruskoulutusta, aikuisten lisä- ja täydennyskoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta. Oppilaitoksen nimi on Savon ammatti- ja aikuisopisto. Oppisopimuskoulutuksesta vastaavan yksikön nimi on Savon oppisopimuskeskus. Kuntayhtymässä on 21 jäsenkuntaa. Savon koulutuskuntayhtymä tuottaa Pohjois-Savoon hyvinvointia tarjoamalla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisia ja vetovoimaisia koulutuspalveluja, jotka perustuvat laaja-alaiseen vuorovaikutukseen työelämän kanssa ja elinikäiseen oppimiseen. Savon ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa koulutusta seuraavilla koulutusaloilla: kulttuuriala luonnontieteiden ala luonnonvara- ja ympäristöala matkailu-, ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala tekniikan ja liikenteen ala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Koulutusta järjestetään ja kehitetään koulutusalojen yhteistyönä asiakaslähtöisesti elinikäisen oppimisen periaatteella. Koulutustoiminnan lisäksi Savon koulutuskuntayhtymä harjoittaa koulutusta tukevaa hotelli- ja ravintolatoimintaa sekä alkoholijuomien valmistusta, vähittäis- ja tukkumyyntitoimintaa sekä muuta palvelutoimintaa. Tavoitteena on jatkuvasti kehittää koulutuksen, omistajakuntien, yritysten ja muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa. Koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yhteinen osa toimii koko oppilaitoksen sekä oppisopimustoimiston sisäisen kehittämisen, laadunhallinnan ja tiedottamisen välineenä. Samalla se ohjaa opiskelijoita, opettajia ja oppilaitosyhteisöä sekä perehdyttää työelämän edustajia ja muita sidosryhmiä perustutkintoihin sekä ammattija erikoisammattitutkintoihin.

7 1.2 KESKEISET ARVOT JA TOIMINNAN KEHITTÄMISSTRATEGIAT Koulutuskuntayhtymän opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön päivittäistä toimintaa ohjaavat kuntayhtymän keskeiset arvot ja toiminnan kehittämislinjaukset. Arvot Savon koulutuskuntayhtymän toimintaa ohjaavat perustekijät ovat ihmisyyden kunnioitus, yhteisöllisyys ja osaaminen. Organisaation kulttuuriset tekijät, arvot ja arvostukset muodostavat perustan, mahdollisuudet ja rajat toiminnalle. Ihmisyyden kunnioitus (rehellisyys, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, erilaisuuden hyväksyminen, yksilöllisyys) Yhteisöllisyys (sitoutuminen, vastuullisuus, arvostus, keskinäinen kunnioitus, avoimuus, luottamus) Osaaminen (terve ammattiylpeys, ammattitaito, asiakaslähtöisyys, johdonmukaisuus, kannustaminen, taloudellisuus ja tehokkuus) Oppilaitoksen menestystekijät Menestystekijät ovat strategisia valintoja ja kehittämisen kohteita, joista muodostuu sisäinen ja ulkoinen tehokkuus. Menestyäksemme meidän on pystyttävä varmistamaan seuraavien toimintojemme laadukkuus. Asiakkaiden ja alueen osaamistarpeen ja tarjonnan kohtaaminen nyt ja tulevaisuudessa Ennakoimme tulevaisuutta ja suuntaamme sen pohjalta toimintaamme. Ennakoinnissa keskeistä on selvittää muutos- ja osaamistarpeet sekä huolehtia yhteyksistä tutkimukseen, kehittämiseen ja työelämään. Oman osaamisen varmistaminen Uudistamme ja kehitämme osaamistamme ja toimimme verkottuneesti muiden osaajien kanssa. Varmistamme, että toimintamme on motivoivaa, henkilöstöä sitouttavaa, turvallisuutta tuovaa ja luottamukseen perustuvaa. Tuloksellinen toiminta Toimimme tehokkaasti, taloudellisesti ja kustannustietoisesti. Toiminnassamme hyödynnämme koko oppilaitoksen osaamista ja kehitämme sitä niin, että se tarjoaa asiakkaalle monipuoliset mahdollisuudet ja motivoivan kokonaisuuden.

8 Erityistä huomiota kohdistamme opetussuunnitelmien toteutukseen sekä yhteisten painotusten ja ydinosaamisen toteutuksen laadukkuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Varmistamme omistajien tyytyväisyyden ja tuen tuloksellisen toiminnan kautta. Strategiset päämäärät Päämäärät antavat oppilaitoksellemme suunnan tehokkaaseen toimintaan sekä konkreettiset tavoitteet tekemiselle. Asiakkaiden ja alueiden osaamistarpeen ja tarjonnan kohtaaminen (tarvelähtöisyys, vaikuttavuus) Savon koulutuskuntayhtymä ja Savon ammatti- ja aikuisopisto on aktiivisesti kohottamassa maakunnan osaamistasoa osallistumalla aloitteellisesti ammattikorkeakoulun, yliopiston ja tutkimuksen muodostamaan osaamisketjuun. Yritys- ja työelämäkumppaneiden kanssa käytävän systemaattisen vuoropuhelun kautta tunnistamme koulutuksen muutostarpeet sekä reagoimme niihin innovatiivisesti ja nopeasti. Näin varmistamme, että opiskelijoille tarjottava koulutus on ajantasaista ja laadukasta sekä vastaa elinkeinon asettamia ammattitaitovaatimuksia. Yrittäjyyteen, itsenäiseen ajatteluun ja oma-aloitteisuuteen kannustavat opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt (tilat ja laitteet) mahdollistavat opiskelijoiden ryhtymisen koulutuksen jälkeen myös itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi tai yrittäjiksi. Otamme osaltamme vastuun alueen väestön elinikäisestä oppimisesta ja varmistamme kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen (määrällinen ja laadullinen ennakointi) sekä koulutuksen kattavuuden maakunnan eri alueilla. Tuloksellinen toiminta ja taloudellisuus Maakunnan eri seutukunnilla ja koulutusaloilla annettavan koulutuksen taloudellisuus ja tehokkuus tunnistetaan ja tunnustetaan koulutustarjontaa päätettäessä ja oppimisympäristöihin investoitaessa. Pedagoginen kehittäminen Oppilaitoksen pedagogisen toiminnan ja kehittämisen viitekehyksenä on elinikäinen oppiminen. Turvaamme pedagogisen osaamisen ja sen toteuttamisen kehittämismahdollisuudet kaikissa yksiköissä ja kehitämme oppimisympäristöjä sekä niitä tukevia tietojärjestelmiä. Kehitämme myös oppimista työpaikoilla ja luomme sitä tukevia oppimisen perusrakenteita. Korostamme myös eri koulutusasteiden oppilaitoksien välisten koulutusketjujen merkitystä.

9 Kuntayhtymän osaaminen kaikkien käyttöön Opetuksen perustehtävään liittyvän avainosaamisen tulee olla organisaatiolla itsellään. Joustavuus ja muutosherkkyys voidaan varmistaa verkottumalla ja yhteistyöllä muiden organisaatioiden kanssa. Osaamisen kokoaminen ja hyödyntäminen tapahtuu organisoitumalla oppilaitosja toimialuekohtaisesti työryhmiksi. Seutukuntakohtaisiin koulutustarpeisiin vastataan oppilaitoksen seutukuntaorganisaation kautta. 1.3 HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstön osaaminen on koko kuntayhtymän käytössä. Osaamisen johtamisella ja työhyvinvointia edistävillä toimenpiteillä turvataan henkilöstön sitoutuminen ja jaksaminen sekä ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus tulevaisuudessa. Osaamisen kehittäminen perustuu kuntayhtymän strategisiin päämääriin ja tutkimuksen kautta saatuun tietoon. Henkilöstön kehittämistarpeet määritellään osaamiskartoituksella, joka dokumentoidaan sähköiselle lomakkeelle. Henkilöstön kehittämissuunnitelmia laaditaan ja niiden toteutumista ja tuloksia seurataan vuosittain käytävillä kehityskeskusteluilla. 1.4 KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Laadunhallinta perustuu toimintastrategiaan sekä määritettyyn toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Periaatteena on toimintajärjestelmämme, toimintamme laadun ja vaikuttavuuden jatkuva parantaminen. Johtamisjärjestelmä tukee tämän periaatteen toteutumista. Toimintaa tarkastellaan omistajien, rahoittajien ja asiakkaiden odotusten näkökulmasta sekä prosessien sujuvuuden ja henkilöstön aikaansaannoskyvyn näkökulmista. Suorituskyvyn seurantaan on laadittu mittarit (tuloskortti). Laatujärjestelmään kuuluvat olennaisena osana itsearviointi ja auditointi. Laadun arvioinnin yhtenä menetelmänä Savon koulutuskuntayhtymässä on Euroopan laatupalkintomalli (EFQM). Itsearvioinnin avulla arvioidaan kuntayhtymän koko toimintaa ja sen tasoa, menettelytapoja ja toiminnan tuloksia järjestelmällisellä ja osallistavalla tavalla. Arvioinnin avulla tunnistetaan organisaation vahvuudet ja kehittämisalueet. Arviointi auttaa osaltaan vastaamaan paremmin asiakkaittemme tarpeisiin ja odotuksiin. Sisäinen auditointi perustuu ISO9001-järjestelmään. Auditoinnissa keskitytään itsearvioinneissa ilmenneiden vahvuuksien ja parantamisalueiden tarkasteluun. Sekä itsearviointi että sisäinen auditointi ovat osa vuotuista toimintaa. Myös säännöllisten mittausten ja kyselyiden avulla selvitetään toiminnan vahvuuksia ja kehittämisalueita. Henkilöstökysely toteutetaan syksyisin. palautteita kootaan systemaattisesti, ne ovat osa opiskelua. Palautteista koostetaan keskeisimmät vahvuudet ja kehittämisalueet; näin saadaan itsearviointituloksia täydentävää kuvaa

10 toiminnan kehittämiselle. Osallistumme aktiivisesti kansallisiin arviointeihin, joiden tuloksia hyödynnämme systemaattisesti. Laadunhallintaan liittyy tutkimustoiminta, joka tukee perustehtävän kehittämistä, aluekehitystoiminnan hankkeita sekä työelämälle suunnattujen koulutus- ja kehittämispalveluiden tuottamista.

11 2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 KOULUTUKSEN TAVOITTEET Savon ammatti- ja aikuisopiston keskeiset pedagogiset lähtökohdat ja kehittämisen kohteet ovat oppijakeskeisyys opetuksessa ja oppimisessa opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen sekä oppimisen ja kasvamisen tuen ja ohjauksen kehittäminen koulutuksen lähentäminen ympäröivään maailmaan, erityisesti työelämään. Lähtökohtamme on, että ihminen on yksilö ja arvokas sellaisena kuin on ja uskomme jokaisen kykyyn ja haluun oppia ja kehittyä. Oppiminen on elinikäistä ja se kuuluu kaikille. Tavoitteena on, että Savon ammatti ja aikuisopiston opiskelija kantaa vastuun omasta kasvamisestaan ja kehittymisestään sekä ammattiin että elämään. Hän tuntee vastuuta kanssaihmisistä ja kohtelee näitä kunnioittavasti. Hän ottaa huomioon ihmisten ja kulttuurien välisen erilaisuuden ja tutustuu kansainvälistymisen tarjoamiin mahdollisuuksiin opiskelussa ja työelämässä. n oikeuksista ja velvollisuuksista säädellään ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä sekä oppilaitoksen järjestyssäännöissä. Valtakunnallisissa tutkintojen perusteissa määritellään ammatillisen koulutuksen tehtävät ja tavoitteet, yhteiset painotukset sekä kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen tavoitteena on, että opiskelijalle kehittyy tarvittavat oppimis-, ongelmanratkaisu-, vuorovaikutus- ja viestintä-, yhteistyö- sekä eettisten ja esteettisten taitojen valmiudet. Ydinosaamisen elementtejä kehitetään opiskelijalähtöisellä pedagogiikalla ja didaktiikalla, jolloin opettaja on ohjaaja ja työhön valmentaja, mutta myös rajojen asettaja. Oppimistilanteet sisältävät aina näitä ydinosaamisalueita. Ne ovat olennainen osa uutta ammattilaisuutta. Nämä ydinosaamistaidot ovat osa opiskelija-arviointia ja niitä täsmennetään tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa.

12 Yhteiset painotukset Ammatillisen ydinosaamisen ohella Savon ammatti- ja aikuisopiston koulutusaloilla toteutetaan seuraavia yhteisiä painotuksia. Menetelmiä niiden tavoitteitten saavuttamiseksi tarkennetaan tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa ja ne otetaan huomioon arvioinnissa. Seuraavassa on kiteytetty yhteisten painotusten tavoitteet: Kansainvälisyys opiskelijalle kehittyy valmiuksia toimia monikulttuurisessa ja kansainvälisessä työympäristössä opiskelija voi osallistua kansainvälisiin vaihtoprojekteihin, yhteisiin eurooppalaisiin opintojaksoihin sekä työssä oppimiseen ulkomailla opiskelijalle tarjotaan monipuolisesti kulttuuri- ja kieltenopetusta Kestävä kehitys opetuksessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja opiskelija harjaantuu ottamaan ne huomioon opiskelussa, työssä ja kansalaisena. tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa selvitetään, kuinka ympäristöasiat otetaan huomioon kyseisiä ammatteja harjoitettaessa. Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen opiskelija osaa hyödyntää tietoyhteiskunnassa tarvittavia perusvalmiuksia ja osaa ottaa toiminnassaan huomioon teknologian vaikutuksia omaan alaansa ja sen tulevaisuuteen Yrittäjyyden kehittyminen opiskelija ymmärtää elinkeinoelämän rakennetta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia työllistymiseen opiskelijasta kehittyy oma-aloitteinen ja omaa työtään arvostava työntekijä, ammatinharjoittaja tai yrittäjä Laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta opiskelija ymmärtää laadun merkityksen ja osaa soveltaa laadunhallinnan menetelmiä omassa työssään opiskelija osaa ottaa huomioon asiakkaan odotukset ja yksilölliset tarpeet palvelutilanteessa

13 Kuluttajaosaaminen opiskelija osaa soveltaa kuluttajalainsäädäntöä opiskelija osaa toimia kuluttajana ja kansalaisena kansantaloutta edistävästi Työsuojelu ja terveydestä huolehtiminen Työsuojelun ja terveydestä huolehtimisen periaatteita noudatetaan koulutuksessa ja niiden toteutumista seurataan työssäoppimisen aikana. Koulutuksen aikana varmistetaan, että opiskelija osaa pitää huolta omasta terveydestään ja ylläpitää työkykyään osaa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä on motivoitunut noudattamaan työsuojelumääräyksiä osaa huolehtia työympäristönsä ergonomiasta ymmärtää henkisen työsuojelun periaatteita sekä ilmapiirin ja ihmissuhteitten merkityksen työyhteisössä. 2.2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTAVAT Yleiset puitteet koulutuksen järjestämiselle asettaa kuntayhtymän koulutuksen järjestämislupa. Opetusministeriön myöntämässä järjestämisluvassa on määritelty mm. ammatillisen peruskoulutuksen osalta kunnat, joissa koulutusta voidaan järjestää sekä koulutusalat, opiskelijamäärät ja erityiset koulutustehtävät. Lisäksi järjestämislupa sisältää luvan ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen. Ammatillinen perustutkinto (120 ov) voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena opetussuunnitelman perusteiden mukaan tai näyttötutkintona näyttötutkinnon perusteiden mukaan. Ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan aina näyttötutkintona. Näyttötutkinnoissa oppilaitokset antavat valmistavaa koulutusta sekä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat näytöt tutkintotoimikuntien kanssa solmittujen järjestämissopimusten mukaisesti. Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot ammattiosaamisen näytöillä. Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä vaadittava ammattitaito ja erikoisammattitutkinnoissa alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Koulutuksen järjestäjä päättää järjestämissopimuksen asettamissa rajoissa, miltä osin perustutkintojen koulutus järjestetään opetussuunnitelmaperusteisena ja miltä osin näyttötutkintoina

14. 2.3 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Koulutuksen käytännön opetusjärjestelyt ovat toimialue- ja yksikkökohtaisia. Monipuoliset yhteisölliset ja yksilölliset opetusjärjestelyt vahvistavat oppimista, persoonallisuuden kehittymistä ja opiskelijan itsetuntoa. lla on Savon ammattija aikuisopistossa mahdollisuus oman opiskelunsa suunnitteluun, henkilökohtaisiin valintoihin, yksilöllisyyteen opinnoissa etenemiseen sekä oman oppimisensa arviointiin, kuitenkin huomioiden mitä suoritettavan tutkinnon opetussuunnitelmien perusteissa sanotaan. Opetuksen toteuttaminen määritellään tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa ja vuosittaiset käytänteet opetuksen toteuttamissuunnitelmissa. Yksiköt päättävät, järjestetäänkö opetus ensisijaisesti lähi-, etä- tai monimuotoopetuksena. Koulutusta voidaan järjestää myös oppisopimuskoulutuksena. Opintojen järjestämistavoista riippumatta varmistetaan, että opiskelija saa riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjausta. Kuntayhtymän tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian tavoitteiden mukaisesti opetuksessa hyödynnetään myös verkko-opetusta. Lähi- ja etäopiskelu Opiskelu muodostuu yleensä lähi- ja etäopiskelusta. Lähiopetuksessa opiskellaan opettajan/kouluttajan johdolla joko oppilaitoksessa tai työpaikalla. Lähiopetuksessa opiskellaan yhteiset ja yksilölliset pohjatiedot ja luodaan yhteysverkko opiskelijan ja opettajan/kouluttajan välille. Etäopiskelu voidaan usein toteuttaa opiskelupaikasta ja aikasidonnaisuudesta riippumatta itsenäisesti, kuitenkin niin, että yhteisesti sovitussa aikataulussa pysytään ja asetetut tavoitteet saavutetaan. Työssäoppiminen Kaikkiin opetussuunnitelmaperusteisiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Näyttötutkintona suoritettavissa perustutkinnoissa sekä ammattitutkinnoissa työssäoppimisen käyttö ja laajuus sovitaan valmistavan koulutuksen suunnitelmissa ja henkilökohtaisissa opiskeluohjelmissa. Työssäoppimisen järjestelyistä päätetään koulutusalakohtaisesti. Monimuoto-opiskelu Monimuoto-opiskelu on joustavaa, ihmisten erilaiset lähtökohdat huomioonottavaa, ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua. Se ei ole perinteistä opettajakeskeistä luokkaopiskelua, vaan siinä opiskelutilanteet voivat vaihtua työn ohessa työpaikalla tai kotona tapahtuvaan itsenäiseen tavoitteiden mukaiseen opiskeluun. Vastuu opiskelusta on pääosin opiskelijalla. Monimuoto-opiskelussa yhdistyvät lähi- ja etäopiskelu sekä omatoiminen itseopiskelu. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksena Savon ammatti- ja aikuisopistossa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Lisäksi oppisopimuskoulutuk-

15 sena voidaan järjestää lyhytkestoista muuta koulutusta, joka ei johda tutkintoon. Koulutus suunnitellaan ja toteutetaan yrityksen ja opiskelijan tavoitteita vastaavaksi. Tutkintotavoitteinen oppisopimuskoulutus toteutetaan näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena tutkinnon opetussuunnitelman ja siitä laaditun näyttösuunnitelman mukaisesti. 2.4 OPINTOJEN TARJONTA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN KANSSA Koulutusta järjestetään niin, että opiskelijan on mahdollista suorittaa opintoja muissa oppilaitoksessa ja saada ne tunnustetuksi ja hyväksiluetuksi ammatilliseen perustutkintoonsa. Tämä tehdään hyödyntämällä maakunnan monipuolista koulutustarjontaa. Savon ammatti- ja aikuisopisto on mukana alueellisessa lukioyhteistyössä. Lisäksi tarjoamme opiskelijoille opintojaksoja yhdessä muiden 2. asteen oppilaitosten kanssa. Kehitämme verkostoitumista eri oppilaitosten ja eri koulutusasteiden välillä. Teemme yhteistyötä sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston kanssa. 2.5 OPINTO-OHJAUS JA OPISKELUUN LIITTYVÄT TUKIPALVELUT Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen tavoitteena on kaikkien opiskelijoiden opintojen häiriötön eteneminen. Työtä tehdään aktiivisesti yhteistyössä opiskelijan kanssa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada opintojensa aikana riittävästi ohjausta, jotta hän sitoutuu opiskeluunsa ja kehittää persoonallisuuttaan ja ammatillisuuttaan sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojaan. Opinto-ohjauksen suunnittelusta ja koordinoinnista Savon ammatti- ja aikuisopistossa vastaavat opinto-ohjaajat. Opinto-ohjaajat toimivat yhteistyössä rehtoreiden, koulutuspäälliköiden, erityisopetuksesta vastaavien opettajien, ryhmänohjaajien ja muun henkilöstön kanssa. Ryhmänohjaaja on opiskelijan lähin ohjaaja, mutta myös muut opettajat, opiskelijatutorit ja koko muu henkilöstö toimivat opiskelijan ohjaajina ja kasvattajina. Opinto-ohjaus perustuu kuntayhtymän yhteisesti hyväksyttyyn opinto-ohjauksen suunnitelmaan, jossa on määritelty sekä ohjauksen teoreettinen perusta että tehtäväjako yleisellä tasolla. Yksikkökohtaisesti laaditaan tarkempi suunnitelma, jossa määritellään ohjauksen käytännön toimenpiteet. Opinto-ohjauksen toteutus edellyttää lisäksi joustavaa yhteistyötä oppilaitosten ulkopuolisten asiantuntijoiden, eri oppilaitosten, työelämän sekä opiskelijoiden kotien kanssa.

16 huollon järjestäminen Savon ammatti- ja aikuisopiston tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja viihtyisyyttä. huollollisin toimenpitein edistetään oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistään koulutuksen keskeytymistä. Oppilaitoksen opiskelijahuoltopalvelut on järjestetty eri yksiköissä eri tavoilla. Opiskelijoiden käytettävissä ovat kuraattoreiden, terveydenhoitajien, lääkärien ja majoitusvastaavien lisäksi myös turvallisuuspäällikkö sekä Kuopiossa evankelisluterilaisen seurakunnan oppilaitospastorit. huollon alueella tehtävää yhteistyötä koordinoi yksikön opiskelijahuoltoryhmä, joka arvioi myös erityis- ja tukiopetuksen tarvetta sekä järjestää muita opiskelijoiden tarvitsemia tukitoimia. Ryhmä käsittelee koko oppilaitosyhteisöä koskevia asioita sekä yksittäisten opiskelijoiden tilanteita pyrkien puuttumaan ongelmiin, jotka vaikeutuessaan saattavat johtaa opintojen keskeytymiseen ja koulutuksesta syrjäytymiseen. Kuraattorit ohjaavat ja auttavat opiskelijaa erilaisissa elämäntilanteissa, kuten asumiseen, toimeentuloon, mielenterveyteen, työkuntoon ja opiskeluvalmiuksiin liittyvissä asioissa. Kuraattorit tekevät tarvittaessa tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden asioita hoitavien tahojen kanssa ja voivat osallistua opiskelijaa koskeviin verkostoihin oppilaitoksen edustajina. terveydenhuolto vastaa opiskelijan terveydentilan huomioimisesta opiskelijavalinnoissa sekä opintojen aikana. Tarvittaessa opiskelija ohjataan muuhun hänen tarvitsemaansa perusterveydenhuollon tutkimukseen tai hoitoon ensisijaisesti kotikuntansa terveyskeskukseen. Erikoissairaanhoitoa tarvitsevat opiskelijat saavat lähetteen opiskelijaterveydenhuollon lääkäriltä. Jokaisen yksikön opiskelijahuolto vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden tahojen tarjoamien palveluiden ja etuisuuksien tiedottamisesta opiskelijoille sekä heidän ohjaamisestaan näiden palveluiden piiriin. huoltohenkilöstö tekee tiivistä yhteistyötä erilaisissa hoitoonohjaustilanteissa, kuten päihde- ja mielenterveysongelmien ilmetessä, turvatakseen opiskelijan opintojen jatkumisen ja tutkinnon suorittamisen hoito- ja kuntoutusjaksojen aikana ja niiden jälkeen. Oppilaitoksessamme on päihdeohjelma. Oppilaitoksessa on kriisisuunnitelma, jonka tavoitteena on tukea oppilaitosyhteisöä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Kriisisuunnitelma sisältää ohjeet käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapauksien varalle. kuntatoiminta kuntatoiminnan yleisenä tehtävänä on toimia Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden edunvalvojana ja yhdyssiteenä Savon koulutuskuntayhtymän johtoon.

17 kunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa lain ammatillisesta koulutuksesta 36 mukaisesti. kunnan jäseniä ovat kaikki Savon ammatti- ja aikuisopiston varsinaiset opiskelijat ja jäsenyys päättyy opinto-oikeuden päättyessä. Savon koulutuskuntayhtymän yhteisen opiskelijakunnan Salkun tehtävänä on suunnitella ja edistää Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden yhteistoimintaa ja opiskeluedellytyksiä sekä suunnitella tapahtumia eri yhteistyötahojen kanssa. Salkun tavoitteena on toiminnallaan tukea ja aktivoida yksiköiden opiskelijakuntien hallituksia niiden toiminnassa, joka omalta osaltaan edesauttaa yksiköiden opiskelijoiden oikeusturvaa. 2.6 MAAHANMUUTTAJIEN SEKÄ ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on antaa maahanmuuttajille valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä pitää yllä heidän omaa kulttuuri-identiteettiään. Savon ammatti- ja aikuisopistossa maahanmuuttajaopiskelijoille mahdollistetaan tasa-arvoinen asema koulutuspalvelujen ja opintososiaalisten etujen käytössä ottaen huomioon heidän erityistarpeensa. Koulutuksen avulla annetaan valmiuksia tehdä tietoisia valintoja elämässä. Aikuisten maahanmuuttajien työelämässä tarvittava koulutus, jatkokoulutus sekä ammattitaidon ylläpitäminen pyritään turvaamaan. Tavoitteena on, että ulkomailla suoritetut tutkinnot ja opinnot sekä työkokemus luovat pohjan koulutuksen suunnittelulle ja täydentämiselle. Tavoitteena on myös mahdollisimman toimiva kaksikielisyys. Suomen tai ruotsin kielen hallitsemisen lisäksi tuetaan maahanmuuttajan oman äidinkielen ja kulttuurin ylläpitämisestä. Eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden ammatillisten tavoitteiden tulee olla samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Maahanmuuttajalle, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, varmistetaan ammatissa tarvittavan suomen kielen osaaminen erityisillä opetusjärjestelyillä. Maahanmuuttajien omalla äidinkielellä ja kulttuurilla nähdään olevan tärkeä merkitys heidän oman kotiutumisensa kannalta ja toisaalta myös suomalaista kulttuuria rikastuttavana tekijänä.

18 3 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEISENA PERUSKOULUTUKSENA Seuraava osa koskee opetussuunnitelmaperusteisesti toteutettavaa ammatillista peruskoulutusta, jota toteutetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lainsäädännön mukaisesti. Opetussuunnitelman mukainen perustutkintokoulutus on iästä riippumatonta. 3.1 HENKILÖKOHTAISEN OPISKELUSUUNNITELMAN (HOPS) LAATIMINEN Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) laaditaan suoritettavan tutkinnon opetussuunnitelman ja opiskelijan omien valintojen perusteella yhteistyössä ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Suunnitelmaan vaikuttavat opiskelijan omat valinnat, aikaisemmin hankittu ja tunnustettu osaaminen sekä yksilöllinen eteneminen opiskelussa. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon sisältyy henkilökohtainen opetussuunnitelma. 3.2 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN lla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat, aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata tutkinnon pakollisia, valinnaisia tai vapaasti valittavia opintoja. Suoritetut tutkinnot eivät vanhene, mutta osaaminen voi vanheta, siksi osaaminen on tarvittaessa osoitettava esim. näytöllä. n on itse haettava osaamisen tunnustamista riittävän ajoissa ennen mainittujen opintojen tai opintokokonaisuuden alkamista. n tulee esittää osaamisen arvioinnin edellyttämä selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan opintoohjaajalle, tutkintovastaavalle tai ko. alan opettajalle. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. Hyväksiluettujen opintojen arvosanat, suorituspaikka ja -aika siirretään aina tutkintotodistukseen. Vapaasti valittavat opinnot voidaan opiskelijan niin halutessa arvioida suoritettu (S) -merkinnällä.

19 Tunnustettavat ja hyväksiluettavat opinnot voivat olla esimerkiksi: lukio-opintoja toisen ammatillisen perustutkinnon opintoja työkokemusta ulkomailla suoritettuja opintoja opintoja korkeakoulussa ja yliopistossa ohjattua harrastustoiminta (esim. urheiluvalmennus, tutor-toiminta) varusmiespalveluksen aikana suoritettuja opintoja. Ammatillisen perustutkinnon täydentämiseen liittyvä osaamisen tunnustaminen Kesken jääneen tutkinnon suorittaminen ja vanhan tutkinnon täydentäminen uudeksi Hyväksi luetaan ne aiemmat opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään voimassa olevan OPS:n mukaisia ja lisäksi opiskelija täydentää opintojaan puuttuvilta osilta. Työkokemuksella hankitun osaamisen tunnustaminen n työtehtävissä (kesätyö ja aikaisempi työkokemus) hankkima alan ammatillinen osaaminen voidaan hyväksi lukea tutkinnon opintoihin. Jos työkokemuksella hankittu osaaminen kattaa koko opintokokonaisuuden, on opiskelijan arvosanan saadakseen ositettava osaamisensa jollakin tavoin esim. näytöllä. voi osallistua opintoihin, jotka hän voi saada hyväksi luettua. Oppilaitoksella ei kuitenkaan ole velvollisuutta erikseen järjestää näitä opintoja Mikäli opiskelija hakee tunnustamista sellaiselle osaamiselle, josta ei ole arvosanaa tai jonka osaamisesta on epäselvyyttä, hän osoittaa osaamisensa näytöllä. 3.3 ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Savon ammatti- ja aikuisopistossa tuetaan erityisopetuksella niitä opiskelijoita, jotka eivät voi tavanomaisen opetuksen keinoin edetä opinnoissaan. Erityisopetusta annetaan, jos opiskelija tarvitsee vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus-

20 tai oppilashuoltopalveluja. Tällöin opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään opiskelijalle annettavat opetukselliset ja opiskelijahuollolliset tukitoimenpiteet. Erityisopetuksen järjestämisen periaatteet esitellään oppilaitoskohtaisessa erityisopetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Se sisältää erityisopetusta koskevat lait ja muut säädökset sekä oppilaitoskohtaiset menettelytavat erityisopetuksen järjestämisessä. Suunnitelma sisältää myös ohjeet mukauttamiseen. Joillakin aloilla on käytössä erikseen laaditut tutkintokohtaiset mukautetut tavoitteet. Yhteisten aineiden mukauttamisessa hyödynnetään Keskuspuiston ammattioppilaitoksessa valmistettua mukauttamiseen liittyvää materiaalia. Erityisopetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa täydentävät tulosaluekohtaiset erityisopetuksen toteuttamisen ohjeet. Ammatillisiin opintoihin valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta ja ohjausta järjestetään Savon ammatti- ja aikuisopiston eri yksiköissä. Ammatillisiin opintoihin valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (Valmentava I) on tarkoitettu peruskoulun päättäneille nuorille ja nuorille aikuisille, joilla on oppimisvaikeuksia ja/tai sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi epävarmuutta uravalinnassa. Vaikeimmin vammaisille nuorille suunnattua työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (Valmentava II) järjestetään kokeiluluontoisesti kahdessa yksikössä. 3.4 KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖN TOTEUTTAMINEN Vanhempien tai huoltajien kanssa tehdään aloitteellista ja myönteistä yhteistyötä. Yhteistyöllä tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyön lähtökohtana on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Jokainen koulutusyksikkö suunnittelee oman toimintatapansa yhteistyön toteuttamiseksi. 3.5 TYÖSSÄOPPIMINEN Työssäoppiminen on työpaikalla tapahtuvaa opetussuunnitelman mukaista ohjattua ja arvioitua opiskelua, jossa osa suoritettavan tutkinnon mukaisesta osaamisesta (ammattitaidosta) hankitaan aidossa työympäristössä. Työssäoppimisen laajuus ammatillisissa perustutkinnoissa on vähintään 20 ov. Työssäoppiminen voi sisältyä ammatillisiin tai valinnaisiin opintoihin. Perustutkintoihin kuuluvat ammattiosaamisen näytöt annetaan työssäoppimisjaksojen aikana työpaikalla tai oppilaitoksessa, kuitenkin niin, että ensisijainen näyttöpaikka on aito työympäristö. Koulutuksen järjestäjän (toimialueen) vastuulla on järjestää opiskelijoille työssäoppimispaikka. Työssäoppiminen täydentää oppilaitoksessa tapahtuvaa oppimista. Työssäoppimispaikan valinnassa otetaan huomioon työssäoppimisjaksolle asetetut oppimistavoitteet.

21 Koulutusyksikkö solmii työsäoppimisen järjestämisestä kirjallisen sopimuksen työssäoppimispaikkojen kanssa. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen mukaisista asioista. Sopimus on asiakirja, jossa sovitaan työssäoppimisen järjestämiseen liittyvistä vastuista ja velvoitteista oppilaitoksen ja työpaikan välillä. voi suorittaa osan koulutuksen työssäoppimisesta myös ulkomailla. Erityisopiskelijalle, joka tarvitsee erityisiä opetus- ja opiskelijahuoltopalveluja, pyritään järjestämään työssäoppimispaikka ottaen huomioon hänen erityistarpeensa. Työssäoppimisjaksojen tavoitteet laaditaan kaikille jaksoille erikseen, kuitenkin niin, että ne vastaavat ja tukevat opiskelijan omia (HOPS) ja oppimiselle asetettuja tavoitteita. Ennen työssäoppimisjakson alkua opiskelijat perehdytetään oppilaitoksessa työssäoppimiseen liittyviin asioihin. Opiskelijoiden informoimisesta vastaa työssäoppimisen vastaava opettaja. n ohjauksesta ja arvioinnista työssäoppimisen aikana työpaikoilla vastaa työnantajan nimeämä työpaikkaohjaaja. Työssäoppimisen osapuolten on sovittava työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työn aloittamista työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija-arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa. Työssäoppimisen loppuvaiheessa pidetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat työpaikkaohjaaja, opiskelija ja ohjaava opettaja. Arviointikeskustelu käydään opiskelijan itsearvioinnin ja ohjaajan arvioinnin pohjalta. Työssäoppiminen arvioidaan hyväksytty/hylätty -periaatteella. Työssäoppimiseen liittyvät ammattiosaamisen näytöt arvioidaan arvosana-asteikolla T1,T2, H3, H4, K5. Työssäoppimisen laadun seuraamiseksi opiskelijoilta kerätään palautetta suullisesti ja kirjallisesti työssäoppimisjakson päätyttyä. 3.6 OPISKELIJAN ARVIOINTI Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelijaa sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnin tulee tukea opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja kasvua ammatti-ihmisenä. Sen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. n on saatava valmiudet arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä suunnitella opiskeluaan. Opintojen alussa opiskelijoille tiedotetaan arvioinnin yleisistä periaatteista, arvioinnin kohteista, arvosanojen muodostumisesta, arvosana-asteikosta ja vaatimustasoista, arvosanan uusimisesta, korottamisesta ja arvioinnin oikaisemisesta sekä opintokortin ja tutkintotodistuksen sisällöstä. Opintojakson alussa opettaja esittää opiskelijoille jakson arviointisuunnitelman.

22 Kaikki opetussuunnitelman perusteiden mukaiset opiskelijan opintoihin kuuluvat opintokokonaisuudet tulee arvioida ja kaikkien ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien keskeinen osaaminen tulee osoittaa ammattiosaamisen näytöillä työelämän kokonaisuuksina eli tekemällä käytännön työtehtäviä. Ammattiosaamisen kansallisissa näyttöaineistoissa ja oppilaitoksen tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa opintokokonaisuuksien arviointikriteerit on kirjoitettu kolmiportaisesti (T, H, K) ja arviointi suoritetaan viisiportaisesti. Vammaisten opiskelijoiden valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa voidaan poiketa edellä olevista arvioinnin perusteista siten kuin opetushallituksen vahvistamissa opetussuunnitelman perusteissa määrätään. n hyväksytyt suoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (4-3) ja tyydyttävä (2-1). Arvosana on annettava kaikista opetussuunnitelman perusteiden mukaisista opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuuden osa voidaan hyväksyä suoritetuksi myös ilman arvosanaa. On kuitenkin varmistuttava, että opiskelijalle pystytään antamaan opintokokonaisuudesta arvosana tutkintotodistukseen. Opintokokonaisuuden arvosanaa annettaessa painotetaan opintojen loppuvaiheen osaamista. Vapaasti valittavat opinnot voidaan arvioida opiskelijan pyynnöstä merkinnällä S, suoritettu. n arvioinnista päättää arvioitavien opintojen opetuksesta vastaava opettaja tai, mikäli opettajia on useita, opettajat yhdessä. n osaamista verrataan opintokokonaisuuden tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa määritellään ne opinnot, jotka opiskelijan on suoritettava hyväksytysti, jotta opintokokonaisuus voidaan arvioida. Erityisopetuksessa arvioinnin lähtökohtana ovat opetussuunnitelman arviointikriteerit ja ohjeet. Mikäli erityistä tukea tarvitseva opiskelija ei saavuta näitä tavoitteita, arvioidaan osaaminen mukautettujen tavoitteiden mukaisesti. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa täsmennetään arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin on kohdistuttava yhteisiin painotuksiin kaikille aloille yhteiseen ydinosaamiseen työmenetelmien, -välineiden, materiaalin ja työprosessin hallintaan työturvallisuuden hallintaan sekä työn perustana olevan tiedon hallintaan. n osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytön lisäksi monipuolisilla menetelmillä, mm. erilaisilla tehtävillä, projektituotoksilla tai -tehtävillä, portfolioilla, tenteillä, työkokeilla, raporteilla, yksilö- ja ryhmätöillä sekä suullisilla esittelyillä. Arviointitietoa voidaan hankkia esimerkiksi havainnoinnilla, haastatteluilla, keskusteluilla sekä asiakaspalautteilla.

23 Arviointimenetelmien tietoisella vaihtelulla varmistetaan, että kaikki opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa. Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arvioinnissa käytetään heille parhaiten soveltuvia arviointimenetelmiä. Työssäoppimisen arvioinnin perusteet löytyvät oppilaitoksen Työssäoppimisen järjestämissuunnitelmasta. Opinnäytetyö arvioidaan osana niitä ammatillisia opintokokonaisuuksia, joihin se sisältyy. Opinnäytetyöstä annetaan lisäksi erillinen arvosana ja se merkitään tutkintotodistukseen. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa määritellään arviointikriteerit asteikolla kiitettävä (K5), hyvä (4-3) ja tyydyttävä (2-1). Tutkintokohtaisesti määritellään tarkennukset opinnäytetyöhön. Opettaja tallentaa arvosanat opiskelijahallintojärjestelmään kahden viikon kuluessa siitä, kun opintojakso on arvioitavissa. Päättöarvosanan antavat opintokokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen opettajat. voi katsoa omat arvosanansa tietoverkon kautta. Tarvitessaan opiskelija saa opettajan allekirjoittaman opintokortin tai toimistohenkilön vahvistaman opintorekisteriotteen (maksullinen määritellyin perustein). 1.8.2006 jälkeen opintonsa aloittavilla opiskelijoilla tutkintotodistus sisältää päättötodistus- ja näyttötodistusosat, jotka tehdään OPH:n ohjeen mukaisesti. Kesken ammatillisen tutkinnon suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään suoritetut opinnot ja ammattiosaamisen näytöt arvosanoineen. Jos opiskelija ei suorita kaikkia tutkintoon kuuluvia opintoja, hänelle voidaan antaa todistus suoritetuista opinnoista/opintoihin osallistumisesta. Tällöin todistuksen liitteeksi annetaan sanallinen arviointi siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa määritellään, mitä opintojaksoja tulee olla suoritettuna ennen seuraaviin opintojaksoihin etenemistä. Samalla huolehditaan, että opiskelijan kanssa tehdään suunnitelma, joka varmistaa opinnoissa etenemisen. lle järjestetään mahdollisuus uusia tai korottaa saamansa arvosana. n arviointia koskeva arviointiaineisto on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta. Arvosanatiedot tallennetaan opiskelijahallintojärjestelmään. lla on oikeus valittaa saamastaan arvosanasta 14 päivän sisällä arvosanan antamisesta. Oikaisupyyntö voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti rehtorille, arvioinnin suorittaneelle opettajalle tai muulle arvioinnista päätöksen tehneelle henkilölle. Edellä mainittuun arviointipäätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea kirjallisesti oikaisua sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä. Toimielin arvioi arvioinnin oikeudenmukaisuuden ja velvoittaa tarvittaessa toimittamaan arvioinnin uudelleen.

24 4 TUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA Seuraava osa koskee ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettujen säädösten nojalla toteutettavia, ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja sekä niihin valmistavaa koulutusta. 4.1 HENKILÖKOHTAISTAMINEN Näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisessa noudatetaan Opetushallituksen määräyksen mukaisia periaatteita. Tutkinnon suorittajalle laaditaan kirjallinen henkilökohtaistamissuunnitelma, joka sisältää lähtötilanteen selvittämisen, tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen. Henkilökohtaistamissuunnitelman laatiminen aloitetaan lähtötilanteen selvittämisellä, joka sisältää: tutkinnon suorittajan perehdyttämisen tutkinnon perusteiden mukaisiin ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin osaamisen ja aiemmin hankitun ammattitaidon lähtötason kartoittamisen aiemmin hankitun osaamisen dokumentoinnin osana tutkintosuoritusta mahdollisen koulutustarpeen määrittelyn ohjauksen ja erityisten tukitoimien tarpeellisuuden selvittämisen arvion työpaikan soveltuvuudesta näyttöjen toteuttamiseen ja arviointiin. Lähtötilanteen selvittämisen perusteella suunnitellaan tutkinnon suorittajan osallistuminen valmistavaan koulutukseen. Opiskelujärjestelyissä sekä -menetelmissä otetaan huomioon tutkinnon suorittajan elämän- ja työtilanne. Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisessa (henkilökohtainen näyttösuunnitelma HENSU) sovitaan näyttöjen antamiseen liittyvät järjestelyt: työpaikalla työtehtävissä annettavat näytöt mahdolliset työpaikkanäyttöjä täydentävät näytöt näyttöjen tarkempi sisältö näyttöjen ja näyttökeskustelujen ajankohdat

25 näyttöjen arviointi ja dokumentointi ketkä toimivat näyttöjen arvioijina eri tilanteissa. 4.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Näyttötutkintoihin osallistuminen ei lähihoitajan tutkintoa lukuun ottamatta vaadi valmistavaan koulutukseen osallistumista, mikäli henkilö on saavuttanut esimerkiksi työelämässä tutkinnossa vaadittavan ammattitaidon. Yleensä tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta toteutetaan rahoituksesta riippuen omaehtoisena koulutuksena, henkilöstökoulutuksena, oppisopimuskoulutuksena tai työvoimapoliittisena koulutuksena. Näyttötutkintoihin valmistava koulutus käynnistetään aina voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti ja sille laaditaan opetussuunnitelma. Tutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle järjestetään osana koulutusta mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto. Valmistavan koulutuksen avulla tai muutoin oppilaitoksen todentaman osaamisen kautta henkilö suorittaa ao. tutkintoon kuuluvat näytöt. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaan perustutkintoon sisältyvät yhteiset opinnot eivät ole pakollisia koulutuksessa, joka valmistaa näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon. Yhteisten opintojen tavoitteet tulee ottaa kuitenkin soveltuvin osin huomioon valmistavan koulutuksen suunnitelmassa ja opetuksen järjestämisessä. Monipuoliset yhteisölliset ja yksilölliset opetusjärjestelyt vahvistavat oppimista, persoonallisuuden kehittymistä ja opiskelijan itsetuntoa. Näyttösuunnitelmat laaditaan tutkintojen opetussuunnitelmien yhteyteen. Näyttösuunnitelmat vahvistaa ja tutkintotodistuksen myöntää kunkin alan tutkintotoimikunta, jotka ovat Opetushallituksen nimeämiä. 4.3 OPISKELIJAN ARVIOINTI Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelijaa sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnin tulee tukea opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja kasvua ammatti-ihmisenä. Sen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. n on saatava valmiudet arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä suunnitella opiskeluaan. Arviointi tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opettajille, työnantajille ja jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Opetushallituksen määräysten mukaisesti opiskelija saa todistuksen näyttötutkinnosta ja valmistavasta koulutuksesta. Oppisopimuskoulutuksesta on lisäksi omat määräyksensä. Valmistavan koulutuksen opettaja arvioi opiskelijan suoriutumista suhteessa valmistavan koulutuksen suunnitelman tavoitteisiin. Arviointiasteikko on 1 5 tai S, sen mukaan, mitä valmistavan koulutuksen suunnitelmassa on sanottu.

26 Tutkintotodistuksen arvosana perustuu näyttöjen arviointiin. Tutkinnon perusteissa on määritelty arvioitavat osaamisalueet ja hyväksytty näyttösuunnitelma sisältää arvioinnin kohteet ja arvioinnin kriteerit. Arvioinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia menetelmiä. Arviointiaineiston perusteella arviointipäätöksen tekevät työnantajan, työntekijöiden sekä oppilaitoksen edustajat kolmikantaisesti. Myös tutkinnonsuorittajan itsearviointi otetaan huomioon arviointipäätöstä tehtäessä. Perustutkinnoissa tutkinnon suorittajan hyväksytyt suoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (4-3) ja tyydyttävä (2-1). Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa tutkinnon osat arvioidaan hyväksytty / hylätty. Tutkintotodistuksen saamisen ehtona on, että tutkinnon suorittaja on saanut hyväksytysti suoritettua kaikki vaadittavat tutkinnon osat. Mikäli henkilö ei ole saanut suoritettua kaikkia tutkinnon osia hyväksytysti, hänelle voidaan antaa todistus tietyn tai tiettyjen tutkinnon osien suorittamisesta. Opintojen alussa opiskelijoille tiedotetaan arvioinnin yleisistä periaatteista, arvioinnin kohteista, arvosana-asteikosta ja vaatimustasoista, arvosanan uusimisesta, korottamisesta ja arvioinnin oikaisemisesta sekä tutkintotodistuksen ja valmistavan koulutuksen todistuksen sisällöstä. Mikäli arvioinnissa on tapahtunut selvä virhe, arvioijat voivat suorittaa uuden arvioinnin ilman virallista oikaisumenettelyä. Valmistavan koulutuksen opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta osaltaan tietoonsa. Oppisopimuskoulutuksessa pyyntö tehdään työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arvioinnista työnantajalle. Tietopuolisten opintojen arvioinnin sekä tässä momentissa tarkoitettujen arviointien yhdistelmän osalta noudatetaan, mitä 2 momentissa säädetään., joka on tyytymätön edellä mainittuun päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 25 a :ssä tarkoitetulta toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Näyttötutkinnosta tai sen osasta saatuun arviointiin haetaan muutosta kyseisen tutkinnon tutkintotoimikunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon suorittaja on saanut päätöksestä tiedon. Näyttötutkinnon ja sen osan arvioinnin oikaisemisesta päättää tutkintotoimikunta. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

27 5. KÄSITTEET Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja hyväksilukeminen lla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen tunnustetuksi. Kun opiskelija on tunnistanut aikaisemmin hankkimansa osaamisen opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia vastaavaksi, hän voi hakea osaamisensa tunnustamista. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi tutkinnon pakollisia, valinnaisia tai vapaasti valittavia opintoja. Aiempien opintojen tunnustamisella ja hyväksilukemisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään opiskeluaikaa. Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näyttö on opiskelijan osaamista testaava työtehtävä tai tehtäväkokonaisuus. Näyttöjen tehtävänä on ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja koulutuksen ja työelämän vastaavuuden parantaminen. Arviointi Arvioinnin tehtävä on antaa tietoa siitä, miten tavoitteet on saavutettu. Se myös tukee opiskelijan ammatillista kasvua. Erityisopetus Erityisopetus on vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetusta. HOJKS Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jossa kuvataan ne opiskelun edellyttämät erityiset opetus- ja oppilashuoltopalvelut, jotka opetuksessa ja sen yhteydessä annetaan sekä mitä muita henkilökohtaisia palvelu- ja tukitoimia erityistä tukea tarvitseva opiskelija saa.

28 HOPS HOPS on henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, opiskelijan kehittymissuunnitelma, joka laaditaan opiskelijan ja opettajan yhteistyönä. Se on opetussuunnitelman ja opiskelijan tavoitteista lähtevä suunnitelma, johon opiskelija sitoutuu. Koulutusala Ammattien ja yhteiskunnallisten tehtäväalueiden pohjalta muodostettu kokonaisuus, jolla on tiedollinen ja toiminnallinen perusta. Savon ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa koulutusta seuraavilla koulutusaloilla: kulttuuriala, luonnontieteiden ala, luonnonvara- ja ympäristöala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Koulutusohjelma Ammatillisen perustutkinnon osa, jonka aikana erikoistutaan tietylle ammattialalle. Mukautetut tavoitteet Mikäli opiskelija ei saavuta T1-tason mukaista osaamista hänen osaamisensa arvioidaan mukautettujen tavoitteiden ja arviointikriteereiden mukaan. Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden pohjalta tutkinnoittain laadittu suunnitelma siitä, mitä ja miten opiskellaan ja miten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Opinnäytetyö Opinnäytetyö voi olla joko opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osa-alueen erikoisosaamista osoittava tehtäväkokonaisuus, joka toteuttaa tutkinnon tavoitteita. Opinnäytetyö suunnataan siten, että se palvelee työelämän tarpeita, antaa mahdollisuuden osallistua työelämään ja helpottaa työelämään siirtymistä. Se voidaan suorittaa yksilö- tai ryhmätyönä tai laajempana projektina. Työn laajuus on vähintään 2 opintoviikkoa.

29 Opintokokonaisuus Alojen valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden mukaiset osaamiskokonaisuudet ja niihin liittyvä osaaminen arvioidaan myös ammattiosaamisen näytöin. Opintokokonaisuuksien nimet ovat opetussuunnitelmassamme valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Opintojakso Tuottavat opintokokonaisuuteen kuuluvaa osaamista. Tämän osaamisen lähtökohdat löytyvät alojen valtakunnallisista opetussuunnitelman perusteista opintokokonaisuuden keskeisinä sisältöinä ja valtakunnallisten näyttöaineistojen näytönkohteina. Opintojaksot laaditaan ottaen huomioon työelämän lähtökohdat. Opintojen järjestämis- ja jaksotussuunnitelma Suunnitelma siitä, miten opinnot sijoittuvat ajallisesti opintoajalle. Suunnitelma tehdään opintojen alkaessa ja sitä tarkistetaan lukuvuosittain. Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja antaa ohjausta opintojen suunnitteluun, opiskelutaitoihin ja jatkoopintoihin sekä työllistymiseen liittyvissä asioissa. Hän myös tukee elämänhallintaan liittyvissä vaikeuksissa. Opinto-ohjaaja suunnittelee ja koordinoi opinto-ohjausta. Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen lähtökohtana on, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus yksilölliseen opiskelupolkuun. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada opintojensa aikana riittävästi ohjausta, jotta hän sitoutuu opiskeluunsa ja kehittää persoonallisuuttaan ja ammatillisuuttaan sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojaan. Opintoviikko Opintoviikko on opiskelijan 40 h:n työpanos. Opintoviikko (ov) voi sisältää sekä lähi-, etä- että itsenäistä opiskelua. Opiskeluaika Tutkinnon nimellislaajuus on aina 120 ov. Opintoihin kuluva aika voi kuitenkin vaihdella yksilöllisesti etenemisväylän, aikaisempien opintojen tai työkokemuksen perusteella.

30 n tulee suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä aikaa (3 v.) pidemmässä ajassa. jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Tutkintojen muodostuminen Kaikkiin tutkintoihin kuuluu vähintään 20 ov työssäoppimista ja vähintään 2 ov laajuinen opinnäytetyö. Tutkinnot muodostuvat seuraavista opinnoista: Yhteiset opinnot 20 ov Kaikille yhteiset opinnot, joilla turvataan kaikille ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneille yhteinen yhteiskunnassa, ammateissa ja elämässä vaadittava osaaminen sekä valmiudet jatko-opintoihin. Yhteisiin opintoihin sisältyy 16 ov pakollisia opintokokonaisuuksia ja 4 ov valinnaisia opintokokonaisuuksia. Ammatilliset opinnot 90 ov Sisältävät ammattialan perusosaamisen (=Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot), ammattialan erikoisosaamisen (=Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot) ja ammatillisia opintoja syventäviä tai laajentavia opintoja, yhteisiä opintoja tai lukio-opintoja (=Muut valinnaiset opinnot). Vapaasti valittavat opinnot 10 ov lle valinnaisia opintoja. Ne voivat olla joko ammatillisesti täydentäviä tai ne voivat lisätä yhteisten opintojen määrää siten, että opiskelijalla on mahdollisuus lisätä jatko-opintovalmiuksiaan. Vapaasti valittavat opinnot voivat olla myös harrastustavoitteisia. Työssäoppiminen Työssäoppiminen on työpaikalla tapahtuvaa opetussuunnitelman mukaista ohjattua ja arvioitua opiskelua, missä osa suoritettavan tutkinnon mukaisesta osaamisesta (ammattitaidosta)hankitaan aidossa työympäristössä. Työssäoppimisen laajuus ammatillisissa perustutkinnoissa on vähintään 20 ov. Työssäoppiminen voi sisältyä ammatillisiin tai valinnaisiin opintoihin.

31 6. YHTEISET OPINNOT 20 OV PAKOLLISET YHTEISET OPINNOT 16 ov 6.1 ÄIDINKIELI Laajuus Yleistavoitteet 4 ov arvioi omaa oppimistaan ja pyrkii kehittämään jatkuvasti sekä äidinkielen että oppimisen taitojaan. Hän etsii tietoa eri lähteistä nykyaikaista teknologiaa hyödyntäen ja suhtautuu tietoon kriittisesti. tuntee oman alansa keskeisen sanaston ja käsitteet sekä ymmärtää tekstin olennaisen sisällön ja tarkoituksen. hallitsee alansa työelämän vaatimat kielenkäyttötilanteet. Hän käyttää puheenvuoroja, perustelee mielipiteensä ja ehdotuksensa, kuuntelee aktiivisesti toisia ja ilmaisee ajatuksiaan ymmärrettävästi. Hän laatii ammattinsa ja yhteisönsä tavallisimmat kirjalliset työt, kuten raportit ja muut omalla alallaan tarpeelliset asiakirjat. ymmärtää opinnäytetyön raportoinnin ohjeet. Hän toimii työnhakutilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja laatii työpaikanhakuun liittyvät asiakirjat. ymmärtää kielen ja kulttuurin merkityksen oman identiteettinsä kehittymisessä ja henkisessä hyvinvoinnissa sekä työyhteisön henkilöstön ja sidosryhmien toiminnassa. Opintojaksot Opiskelu- ja vuorovaikutustaidot 1 ov Puheviestintä 1 ov Kirjallinen viestintä 1 ov Ammattikieli ja kulttuuri 1 ov Tavoitteet ja arviointikriteerit Tyydyttävä T1 osallistuu oppitunneille ja tekee vaaditut tehtävät ymmärtää, että eri tilanteissa puhutaan ja kirjoitetaan eri lailla ja pyrkii muuntamaan omaa kielenkäyttöään tilanteittain ymmärtää alaan liittyvien tekstien ydinasiat ja keskeisimmät käsitteet ja osaa käyttää oman alansa peruskäsitteitä myös omassa kielenkäytössään osaa ja uskaltaa pyydettäessä käyttää puheenvuoroja opiskelu- ja työryhmien keskusteluissa

32 tuntee sanattoman viestinnän keinoja harjoittelee työelämän tavallisimpia suullisia ja kirjallisia kielenkäyttötilanteita osaa hankkia ohjatusti ja ryhmässä tietoa eri lähteistä tietää oman alansa keskeiset aikakauslehdet ja tietokirjat osaa tarvittaessa hyödyntää kirjastopalveluja ja nykyaikaista teknologiaa tiedonhankinnassa ja välittämisessä tuntee mahdollisuutensa hyödyntää kulttuuritarjontaa pystyy toimimaan monikulttuurisessa työ- ja opiskeluyhteisössä erilaisten ihmisten kanssa harjaantuu arvioimaan omaa oppimistaan ja ymmärtää äidinkielen taitojen merkityksen elämässään. Tyydyttävä T2 Hyvä H3 Hyvä H4 Kiitettävä K5 edellisten lisäksi: toimii omatoimisemmin osaa toimia työryhmän jäsenenä. edellisten lisäksi: osallistuu aktiivisesti kaikkeen opetukseen osaa hankkia sujuvasti tietoa eri lähteistä ja muokata sitä omien tarpeidensa mukaan osaa kirjoittaa sujuvasti erilaisia tekstejä osaa perustella mielipiteensä suullisesti ja kirjallisesti osaa kiinnittää huomiota oikeakielisyyteen osoittaa käyttäytymisellään suvaitsevaisuutta ja toisten kunnioittamista osaa arvioida omaa oppimistaan osaa hyödyntää kulttuuritarjontaa. edellisten lisäksi: osallistuu keskusteluihin ja muihin puhetilanteisiin tavoitteellisesti viestien osaa kirjoittaa sujuvasti ja lähes virheettömästi tyyliltään erilaisia tekstejä osaa tehdä päätelmiä ja arvioida lukemaansa. edellisten lisäksi: puhuu ja toimii tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti alansa perussanastoa käyttäen ryhmissä ja tiimeissä sekä asiakaspalvelutilanteissa ymmärtää omaan alaansa liittyvien tekstien keskeiset käsitteet, olennaisen sisällön ja tekstien tarkoituksen sekä erottaa pää- ja sivuasiat toisistaan suhtautuu tietoon kriittisesti eli valikoi, arvioi ja tulkitsee tietoa eri näkökulmista

33 vaikuttaa yhteisen tavoitteen saavuttamiseen, tulkitsee sanatonta viestintää, osoittaa tasa-arvoa erilaisia viestijöitä kohtaan hankkii itseään rikastuttavia kokemuksia ja elämyksiä kirjallisuuden, teatterin, elokuvan ym. median käyttäjänä osaa analysoida ja tulkita kaunokirjallisia tekstejä sekä elokuva- tai teatteriesityksiä kehittää äidinkielen taitoaan jatkuvasti. Arvioinnin toteutus Opettaja arvioi kirjalliset ja suulliset tehtävät ja huolehtii jatkuvasta palautteesta. arvioi omaa oppimistaan ja saa palautetta muilta opiskelijoilta. Arvosana muodostuu opintojaksojen arvosanasta siten, että opintojen loppuvaiheen osaamista painotetaan. Integrointi ammattiaineisiin Opinnoissa käytetään mahdollisuuksien mukaan materiaalina oman alan ammattilehtiä ja kirjallisuutta. Esiintymistilanteiden ja kirjoitelmien harjoituksissa aiheet etsitään omalta alalta. Esitysten arvioinnissa tehdään yhteistyötä oman alan ammatinopettajien kanssa. Opiskelu- ja vuorovaikutustaidot 1 ov Tavoitteet ymmärtää, että äidinkieltä tarvitaan kaikessa opiskelussa ja ammatissa toimimisessa. perehtyy äidinkielen tavoitteisiin, opetussisältöihin ja arviointikriteereihin. kiinnittää huomiota omaan opiskeluasenteeseensa, - motivaatioonsa ja -tekniikkaansa. kehittää kielellistä viestintäänsä ja vuorovaikutustaitojaan ja ymmärtää niiden merkityksen opinnoissa, ammatissa toimimisessa ja elinikäisessä oppimisessa. kehittää valmiuksiaan monipuoliseen ja kriittiseen tiedonhankintaan sekä tiedonlähteiden tarkoituksenmukaiseen valintaan. tutustuu tietoa hakien omaan alaansa ja alan ammattilehtiin sekä harjaantuu ammattitekstien referointiin ja kirjoittamiseen. Keskeinen sisältö Opiskelutaitojen osa-alueet Omien opiskelutaitojen arvioiminen Muistiinpanotekniikka Tekstin rakentumisen säännöt Word-ohjelman käyttö Tiedonhakua, tutustuminen oman alan ammattilehtiin Arvioitavan referaatin sekä esseen laatiminen Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Opiskelutaidot

34 Kirjastokäynti Itsenäinen opiskelu Oppimateriaali Tiedonhaku Tekstin rakentamisen perusteet Word-ohjelman käyttö Ammattilehdet Vuorovaikutustaidot Harjoitustehtävät edellisistä Tiedonhaun harjoittelu Kotitehtäviä edellisistä Luento- ja tehtävämonisteet Ammatti- ja sanomalehdet Internetistä haettava tieto Alakohtaisesti oppikirja Kytkennät muihin opintoihin Opintojakson sisällöt kytkeytyvät Minä oppijana opintojakson sisältöihin. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H3 Kiitettävä K5 osallistuu opetukseen suorittaa opintojaksoon kuuluvat tehtävät ja harjoitukset on tutustunut äidinkielen tavoitteisiin, opetussisältöihin ja arviointikriteereihin tietää, mistä hyvät opiskelutaidot koostuvat ja ymmärtää niiden merkityksen omaan opintomenestykseensä rakentaa tekstin ja käyttää Word-ohjelmaa ohjeiden mukaan hallitsee muistiinpanotekniikan hankkii ohjatusti ja ryhmässä tietoa eri lähteistä tietää alansa keskeiset aikakauslehdet ja on harjoitellut kirjastopalvelujen ja Internetin käyttöä ilmaisee itseään ymmärrettävästi kirjallisesti ja suullisesti. edellisen lisäksi: hallitsee olennaiset oppimisen taidot: hän ymmärtää lukemansa keskeisen sisällön, osaa erotella pää- ja sivuasioita toisistaan ja jonkin verran pohtia asioiden syitä ja seurauksia osaa periaatteessa hankkia tietoa eri lähteistä ja suhtautua siihen kriittisesti. toimii tarkoituksenmukaisesti ryhmän jäsenenä. edellisen lisäksi: hallitsee oppimisen taidot: hän ymmärtää lukemansa tekstin keskeiset käsitteet, olennaisen sisällön ja tekstin tarkoituksen, osaa erottaa pää- ja sivuasiat toisistaan,

35 pohtia asioiden syitä ja seurauksia sekä tehdä johtopäätöksiä osaa hankkia tietoa eri lähteistä ja suhtautuu tietoon kriittisesti. toimii tavoitteellisesti ryhmän jäsenenä. Arvioinnin toteutus Opettaja arvioi kirjalliset ja suulliset tehtävät ja huolehtii jatkuvasta palautteesta. arvioi omaa oppimistaan ja saa palautetta muilta opiskelijoilta. Puheviestintä 1ov Tavoitteet kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan sekä kykyään toimia yhteistyötilanteissa, esim. ryhmissä ja tiimeissä, perustellen ja ymmärrettävästi. käyttää alansa perussanastoa toimiessaan työyhteisössä ja asiakaspalvelussa. ymmärtää hyvän viestintäilmapiirin syntymiseen vaikuttavien tekijöiden merkityksen. Hän tiedostaa esiintymisjännityksen syyt ja madaltaa kynnystä ilmaista itseään suullisesti. Hän harjaantuu sanattoman viestinnän tulkinnassa ja käytössä. löytää omat viestinnälliset vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. totuttautuu suullisiin kielenkäyttötapoihin niin, että hän pystyy toimimaan erilaisissa puheviestintätilanteissa, kuten kokouksissa, selostuksissa, raportoinneissa ja työhaastatteluissa. osaa laatia selkeän, tavoitteellisen, tehtävänannon mukaisesti rajatun puheesityksen. Keskeinen sisältö Kokoustekniikka, keskustelu-, neuvottelu- ja vuorovaikutustaidot Esiintymisjännityksen tunnistaminen ja hallinta Sanaton viestintä Hyvän suullisen esityksen perusteet ja harjoituksia Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Itsenäinen opiskelu Esiintymistaito Esiintymisjännitys Sanaton viestintä Työhaastattelu Ryhmätyömuodot Kokoustekniikka Suullisen esityksen rakenne Harjoitustehtävät edellisistä Kotitehtäviä edellisistä, esim. viestintäpäiväkirja

36 Oppimateriaali Luento- ja tehtävämonisteet Opetusnauhoitteet Alakohtaisesti oppikirja Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H3 Kiitettävä K5 Arvioinnin toteutus osallistuu opetukseen ja tekee vaaditut tehtävät tietää, millainen on hyvä suullinen esitys ja pyrkii soveltamaan tätä tietoa valmistamassaan esityksessä uskaltaa osallistua keskustelutilanteisiin ilmaisten omat ajatuksensa ja mielipiteensä osaa esitellä itsensä ja esittää asiansa tuntee kokouskäytännöt tuntee työhaastattelukäytännöt tukee ryhmänsä jäseniä esiintymis- ja keskustelutilanteissa ja on kohtelias kuuntelija. edellisten lisäksi: osaa toteuttaa tehtävänannon mukaisen suullisen esityksen toimii luontevasti ja kohteliaasti esim. puhelimessa ja asiakaspalvelutilanteissa osaa toimia työhaastattelu-, kokous- ja yhteistyötilanteissa tuntee hyvin tavanomaisen kokouskäytännön. edellisten lisäksi: osaa toteuttaa selkeän, tavoitteellisen, tehtävänannon mukaan rajatun suullisen esityksen ja ottaa huomioon erilaiset vastaanottajat osaa toimia tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti yhteistyötilanteissa, esim. kokouksissa, ryhmätyötilanteissa ja työhaastattelussa sekä puhelinasioimisessa osaa esittää perusteltuja mielipiteitä ja ehdotuksia sekä kuunnella aktiivisesti toisten puheenvuoroja on kohtelias ja joustava vuorovaikutustilanteissa ja muuttaa omaa kielenkäyttöään tilanteen mukaiseksi osoittaa suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa erilaisia viestijöitä ja viestintätapoja kohtaan. Opettaja arvioi suulliset ja kirjalliset tehtävät ja huolehtii jatkuvasta palautteesta. arvioi omaa oppimistaan ja saa palautetta muilta opiskelijoilta.

37 Kirjallinen viestintä 1 ov Tavoitteet Keskeinen sisältö hallitsee asioimiskirjoittamisen perusteet ja kykenee laatimaan tavallisimpia asiakirjoja ja täyttämään lomakkeita. Hän tietää, että on olemassa erilaisia teksti- ja tyylilajeja eri tarkoituksiin ja osaa soveltaa tietoaan käytännössä. osaa laatia raportin ja viimeistellä sen ulkoasultaan edustavaksi. perehtyy syvällisemmin esseen kirjoittamiseen. Tutustuminen eri teksti- ja tyylilajeihin Asioimiskirjoittaminen, työnhakuun liittyvät ja muut tavallisimmat asiakirjat Raportin laatiminen Esseen rakenne ja lähdetietojen merkintä Kielentuntemus ja kielenhuolto soveltuvin osin Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Itsenäinen opiskelu Vierailu Oppimateriaali Teksti- ja tyylilajien vertailu Asiakirjamallin käyttö ja lomakkeiden täyttö Työnhaun ym. asiakirjat Raportti Essee Harjoitustehtävät edellisistä Tehtävien materiaalin kerääminen ja tiedonhaku Raportin materiaalin kerääminen (integrointi ammattiaineisiin) Luento- ja tehtävämonisteet Lehtiartikkelit Internetistä etsitty materiaali Alakohtaisesti oppikirja Kytkennät muihin opintoihin Työnhakuasiakirjojen osalta tehdään yhteistyötä Työnhakuopintojakson kanssa. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 osallistuu opetukseen ja tekee vaaditut tehtävät osaa täyttää työssään tarvittavia keskeisiä lomakkeita ymmärtää puhekielen ja asiatekstissä käytettävän kielen eron osaa laatia mallin mukaan työnhakuasiakirjat kirjoittaa ja viimeistelee raportin ohjatusti laatii esseen ohjatusti.

38 Hyvä H3 Kiitettävä K5 Arvioinnin toteutus edellisten lisäksi: laatii ohjeiden mukaan kirjoitetun ja viimeistellyn raportin laatii ohjeiden mukaan kirjoitetun ja viimeistellyn esseen. edellisten lisäksi: kykenee kirjoittamaan monipuolisen ja kiinnostavan sekä ulkoasultaan viimeistellyn raportin ja esseen. Opettaja arvioi kirjalliset ja suulliset tehtävät ja huolehtii jatkuvasta palautteesta. arvioi omaa oppimistaan ja saa palautetta muilta opiskelijoilta. Ammattikieli ja kulttuuri 1 ov Tavoitteet harjoittelee omaan alaan liittyvää tutkielmakirjoittamista. syventää kykyään tarkastella medioiden vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Hän hankkii itseään rikastuttavia kokemuksia ja elämyksiä kirjallisuuden, teatterin, elokuvan ym. median käyttäjänä. Hän analysoi ja tulkitsee kaunokirjallisiakin tekstejä. ymmärtää kielen ja kulttuurin merkityksen oman identiteettinsä kehittymisessä. Hän osaa välittää tietoa kielestään ja kulttuuristaan esimerkiksi ulkomailla vieraillessaan. Keskeinen sisältö Tutkielmakirjoittaminen Medialukutaito Elokuvan tai teatteriesityksen arviointi Suomalaiseen kirjallisuuteen tutustuminen esim. novellien avulla Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Vierailu Itsenäinen opiskelu Oppimateriaali Harjoitustutkielma Mediatehtäviä Kirjallisuustehtäviä Teatteriesityksen seuraaminen Mahdollisesti asiakasprojekti Tehtävien materiaalin kerääminen ja tiedonhaku Luento- ja tehtävämonisteet Kirjallisuus Nauhoitteet

39 Internetistä haettava tieto Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H3 Kiitettävä K5 Arvioinnin toteutus osallistuu opetukseen ja tekee vaaditut tehtävät tuottaa ohjatusti ammattiinsa liittyvän pienimuotoisen tutkielman tutustuu ohjattuna elokuva- tai teatteriesitykseen ja osaa arvioida sitä tutustuu ohjattuna suomalaiseen nykykirjallisuuteen ja perehtyy mediatekstien tulkintaan. edellisten lisäksi: osaa itsenäisesti toteuttaa ammattiinsa liittyvän pienimuotoisen tutkielman osaa analysoida näkemäänsä elokuva- tai teatteriesitystä tai kaunokirjallista tekstiä ja tulkita mediatekstejä. edellisten lisäksi: osaa itsenäisesti toteuttaa pienimuotoisen, kieliasultaan kiitettävän tutkielman osaa monipuolisesti analysoida näkemäänsä elokuva- tai teatteriesitystä ja kaunokirjallista tekstiä sekä tulkita mediatekstejä kriittisesti. Opettaja arvioi kirjalliset ja suulliset tehtävät ja huolehtii jatkuvasta palautteesta. arvioi omaa oppimistaan ja saa palautetta muilta opiskelijoilta. 6.2 VIERAS KIELI, ENGLANTI (A-KIELI) Kielitaidon tavoite on sama kuin yleisen kielitutkinnon asteikolla 1-3 (eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla A1-B1). Kielitaitoa kehitetään kaikilla kielitaidon osa-alueilla (puhuminen, kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen) painottaen alakohtaisia tarpeita ja vuorovaikutustilanteissa toimimista. Lisätietoa eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoista löytyy Internet-osoitteesta http://www.uta.fi/laitokset/okl/tokl/projektit/eks/suomi/salkku.html Laajuus 2 ov Opintojaksot Viestintä ja vuorovaikutus 1ov Työelämän viestintä 1ov

40 Yleistavoitteet Opiskelutavat ymmärtää vieraan kielen merkityksen Suomessa ja kansainvälisessä työympäristössä ja selviytyy vieraalla kielellä myös jokapäiväiseen elämään liittyvistä puhetilanteista. Hän pystyy osallistumaan keskusteluun ja kirjoittamaan viestejä. osaa kertoa omasta työstään ja alastaan. osaa käyttää apuneuvoja kuten sanakirjoja ja uusinta teknologiaa. Yksilö- ja ryhmätyöskentelyä opettajan johdolla ja itsenäisesti. a ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan, koska kielitaidon ylläpito ja kehittäminen vaatii jatkuvaa opiskelua. Arvioinnin kohteet Kaikille yhteinen ydinosaamisen lisäksi arvioidaan vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, yhteistyötaitoja ja suvaitsevaisuuteen ja kansainvälisyyteen kasvua. Alakohtaisesti painottaen: Tavoitteet ja arviointikriteerit suullisten ja kirjallisten viestien ymmärtäminen viestien välittyminen suullisesti ja kirjallisesti alan sanaston hallinta rohkeus puhua (oma-aloitteisuus ja reagointi) puheen sujuvuus (riippumatta oikeakielisyydestä) oikeakielisyys (ääntäminen, oikeinkirjoitus, lauserakenteet) kielen käyttökelpoisuus (toimivuus työtilanteessa) kohdekielen kulttuurin huomiointi Tyydyttävä T1 Tyydyttävä (taitotasoasteikon perustaso 1) ymmärtää helppoja omaan elämään liittyviä suullisia ja kirjallisia viestejä ymmärtää lyhyitä yksinkertaisia työhön ja työturvallisuuteen liittyviä kirjallisia ja suullisia viestejä selviää rutiininomaisissa vuorovaikutustilanteissa osaa täyttää työhön liittyviä lomakkeita osaa esitellä itsensä suullisesti. Tyydyttävä T2 edellisten lisäksi: osaa hakea tietoa esimerkiksi ruokalistoista, aikatauluista ja esitteistä pystyy hakemaan tietoa vieraskielisistä, työhön liittyvistä esittelylehtisistä, ohjeistoista ja luetteloista osaa toimia rutiininomaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä yksityishenkilönä että työntekijänä asiallisesti ja kohteliaasti osaa kertoa itsestään ja kuvailla taustaansa ja työtään osaa kirjoittaa yksinkertaisia henkilökohtaisia viestejä.

41 Hyvä H3 Hyvä H4 Kiitettävä K5 Arvioinnin toteutus edellisten lisäksi: selviytyy oman alansa asiakaspalvelutilanteissa työntekijänä sekä kasvotusten että puhelimessa pystyy lyhyesti esittelemään ammattialansa tuotteita ja palveluita ymmärtää asiakkaan antamaa palautetta ja pystyy vastaamaan lyhyesti asiakkaan kysymyksiin ymmärtää lyhyitä kirjallisia ja suullisia työohjeita pystyy kirjoittamaan lyhyitä ohjeita ja viestejä. edellisten lisäksi: viestii kohteliaasti oman alansa asiakaspalvelutilanteissa osaa vastata tutuissa tilanteissa työpaikkaa, työtä, työtehtäviä, materiaaleja ja työvälineitä koskeviin kysymyksiin pystyy esittelemään ammattialansa tuotteita ja palveluita ymmärtää työhön ja tuotteisiin liittyviä lyhyitä kirjallisia ja suullisia ohjeita siten, että osaa toimia asianmukaisesti selviytyy kansainvälisessä työympäristössä ja osaa etsiä ammattialaansa koskevaa vieraskielistä tietoa apuneuvoja hyväksi käyttäen osaa kirjoittaa työhönsä liittyviä yksinkertaisia, lyhyitä tekstejä, kuten tilauksia, ohjeita ja viestejä. edellisten lisäksi: osaa viestiä asiallisesti ja kohteliaasti oman alansa asiakaspalvelutilanteissa työntekijänä sekä kasvotusten että puhelimessa. osaa keskustella asiakkaan kanssa muun muassa vastaamalla tuotteita ja palveluita koskeviin tavallisiin kysymyksiin. osaa kertoa oman maansa työpaikkakulttuuriin, myös työturvallisuuteen ja ympäristön huomioon ottamiseen, kuuluvista normeista ja tavoista sekä tuntee keskeiset kohdekielialueen vastaavat normit ja tavat osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan ja perustella tarvittavat ratkaisut ja korjaukset palautteen mukaisesti pystyy toimimaan kansainvälisissä työyhteisöissä ja osaa kysyä työhönsä liittyviä lisäohjeita osaa lukea ammattialansa kirjallisuutta osaa kirjoittaa työhönsä liittyviä yksinkertaisia, yhtenäisiä tekstejä, kuten tilauksia, ohjeita ja viestejä. : itsearviointi Opettaja: Kirjallisia ja suullisia harjoitustehtäviä ja kokeita sekä jatkuva palaute työskentelyn aikana. Lisäksi on mahdollista antaa suullinen ja kirjallinen näyttö kielitaidosta.

42 Viestintä ja vuorovaikutus 1 ov Tavoitteet Keskeinen sisältö n selviytyy arkielämän puhetilanteissa ja osaa kertoa maastaan ja kulttuuristaan. Opintojaksolla painotetaan opiskelijan omaa aktiivisuutta ja sitä, että opiskelija tiedostaa kielitaidon olevan osa tulevaa ammattitaitoa. n tulee ymmärtää keskeiset ajatukset kirjallisista viesteistä sekä pystyä kirjoittamaan henkilökohtaisia viestejä myös käyttäen nykyaikaisia viestintäteknisiä menetelmiä. Arkielämän puhetilanteet Esittäytyminen, omien kokemusten ja ajatusten kuvaaminen Harrastuksiin ja matkailuun liittyvät tilanteet Oma maa ja kulttuuri Oman oppilaitoksen ja koulutusalan kuvailu Ajankohtaisista asioista keskustelu ja lukeminen Ammatilliseen sanastoon ja kielenkäyttötilanteisiin tutustuminen. Opiskelutavat Vuorovaikutustilanteitten harjoittelua, yksilö- ja ryhmätyöskentelyä sekä omatoimista opiskelua. Informaatioteknologiaa ja verkkoympäristöjä käytetään alakohtaiset erityispiirteet huomioon ottaen. Oppimateriaali Oppikirjat, ammattilehdet, sanakirjat ja tavoitteita vastaava verkkomateriaali. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H3 ymmärtää helpohkoja omaan elämään liittyviä suullisia ja kirjallisia viestejä osaa kertoa itsestään ja kuvailla elinolojaan sekä kirjoittaa tavanomaisia henkilökohtaisia viestejä osaa toimia rutiininomaisissa vuorovaikutustilanteissa osaa myös etsiä tietoa vieraskielisistä esitteistä, ohjeistoista ja luetteloista sekä ymmärtää lyhyitä, yksinkertaisia alaan liittyviä suullisia ja kirjallisia viestejä. edellisten lisäksi: selviytyy arkielämän puhetilanteista ja pystyy kuvailemaan omaa taustaansa, lähiympäristöään ja välittömiä tarpeitaan ja kokemuksiaan sekä kertomaan maastaan ja kulttuuristaan ymmärtää pääkohdat selkeistä yleiskielisistä viesteistä pystyy viestimään suullisesti ja kirjallisesti yksinkertaisissa, rutiininomaisissa tilanteissa, jotka edellyttävät tiedonvaihtoa

43 tutuista, jokapäiväisistä asioista, esimerkiksi opiskelusta, opintoalasta ja ajankohtaisista asioista. Kiitettävä K5 edellisten lisäksi: selviytyy hyvin arkielämän puhetilanteista ja osaa kuvata tapahtumia, kokemuksiaan, unelmiaan, toiveitaan ja pyrkimyksiään sekä kertoa maastaan ja kulttuuristaan ymmärtää keskeiset ajatukset tavanomaisesta normaalitempoisesta puheesta ja henkilökohtaisista kirjeistä ja viesteistä sekä osaa tarvittaessa pyytää tarkennuksia pystyy osallistumaan keskusteluun ja kirjoittamaan henkilö kohtaisia kirjeitä ja viestejä aiheista, jotka ovat tuttuja ja henkilökohtaisesti kiinnostavia ja koskevat arkipäivän elämää, esimerkiksi opiskelua, perhettä, harrastuksia, matkustamista ja ajankohtaisia asioita. Arvioinnin toteutus : itsearviointi. Opettaja: Kirjallisia ja suullisia harjoitustehtäviä ja kokeita sekä jatkuva palaute työskentelyn aikana. Lisäksi on mahdollista antaa suullinen ja kirjallinen näyttö kielitaidosta. Työelämän viestintä 1 ov Tavoitteet osaa viestiä asiallisesti ja kohteliaasti alansa asiakaspalvelutilanteissa. Hän pystyy esittelemään alansa tuotteita ja palveluita asiakkaalle. Lisäksi hän osaa esitellä työpaikkaansa vieraalla kielellä sekä ymmärtää ja osaa kirjoittaa työhön ja alakohtaisiin tuotteisiin liittyviä suullisia ja kirjallisia viestejä. selviytyy työhön liittyvissä ongelmatilanteissa sekä pystyy toimimaan kansainvälisessä työyhteisössä apuvälineiden tuella. Keskeinen sisältö Työelämässä ja asiakaspalvelussa tarvittavat suulliset ja kirjalliset viestintätaidot: oman alan palveluiden ja tuotteiden esittely työpaikan, työtehtävien, laitteiden ja työtapojen esittely esitteiden ja käyttöohjeiden ymmärtäminen työturvallisuusohjeitten ymmärtäminen työtapojen ja teknisten ongelmien kuvailu kirjallisten viestien laatiminen Opiskelutavat Työelämän viestinnän harjoittelua. Itsenäisiä opiskelutapoja, informaatioteknologiaa ja verkkoympäristöjä käytetään alakohtaiset erityispiirteet huomioon ottaen.

44 Oppimateriaali Oppikirjat, ammattilehdet ja työohjeet, sanakirjat ja alan tavoitteita vastaava verkkomateriaali. Kytkennät muihin opintoihin Kielitaito on osa ammattitaitoa. Työelämässä tarvittavien viestintätaitojen opiskelu integroidaan alan erityistarpeisiin ja ammattisisältöihin. a rohkaistaan käyttämään kielitaitoaan alakohtaisissa opinnoissaan, esimerkiksi vieraskielisten manuaalien ja oppimateriaalien käytössä sekä kansainvälisessä työssäoppimisessa. Annetaan tietoa vieraan kielen taitotasovaatimuksista jatko-opinnoissa. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H3 Kiitettävä K5 ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia oman alan työhön ja työturvallisuuteen liittyviä kirjallisia ja suullisia viestejä sekä pystyy hakemaan tietoa vieraskielisistä esittelylehtisistä, ohjeistoista ja luetteloista toimii vuorovaikutustilanteissa työntekijänä asiallisesti ja kohteliaasti osaa apuneuvojen avulla kuvailla alansa työtehtäviä sekä osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä ja täyttää oman ammattialansa työhön liittyviä lomakkeita. edellisten lisäksi: selviytyy oman alansa asiakaspalvelutilanteissa työntekijänä sekä kasvotusten että puhelimessa pystyy esittelemään ammattialansa tuotteita ja palveluita ja vastaamaan asiakkaan kysymyksiin osaa vastata tutuissa tilanteissa työpaikkaa, työtä, työtehtäviä, materiaaleja ja työvälineitä koskeviin kysymyksiin ymmärtää työhön ja tuotteisiin liittyviä lyhyitä kirjallisia ja suullisia ohjeita siten, että osaa toimia asianmukaisesti ymmärtää selkeää palautetta selviytyy kansainvälisessä työympäristössä ja osaa etsiä ammattialaansa koskevaa vieraskielistä tietoa apuneuvoja hyväksi käyttäen osaa kirjoittaa työhönsä liittyviä yksinkertaisia, lyhyitä tekstejä, kuten tilauksia, ohjeita ja viestejä. edellisen lisäksi: osaa esitellä ammattialansa tuotteita ja palveluita ja keskustella niistä asiakkaan kanssa muun muassa vastaamalla tuotteita ja palveluita koskeviin tavallisiin kysymyksiin

45 osaa kertoa työpaikastaan, työstään, työtehtävistä, materiaaleista ja työvälineistä vieraskieliselle työtoverille tai vierailijalle osaa kertoa oman maansa työpaikkakulttuuriin, myös työturvallisuuteen ja ympäristön huomioon ottamiseen, kuuluvista normeista ja tavoista sekä tuntee keskeiset kohdekielialueen vastaavat normit ja tavat ymmärtää työhön ja tuotteeseen liittyviä kirjallisia ja suullisia ohjeita siten, että osaa toimia asianmukaisesti ymmärtää myös työstä ja tuotteesta annettua palautetta sekä osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan ja perustella tarvittavat ratkaisut ja korjaukset pystyy toimimaan kansainvälisissä työyhteisöissä, jolloin hän osaa kysymällä hankkia työhönsä liittyviä lisäohjeita ja osaa lukea ammattialansa kirjallisuutta osaa käyttää tarvittaessa apuvälineitä, myös uusinta teknologiaa osaa kirjoittaa työhönsä liittyviä yksinkertaisia, yhtenäisiä tekstejä, kuten tilauksia, ohjeita ja viestejä. Arvioinnin toteutus : itsearviointi Opettaja: Kirjallisia ja suullisia harjoitustehtäviä ja kokeita sekä jatkuva palaute työskentelyn aikana. Lisäksi on mahdollista antaa suullinen ja kirjallinen näyttö kielitaidosta. 6.3 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI Kielitaidon tavoite on sama kuin yleisen kielitutkinnon asteikolla 1-3 (eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla A1 A2 ). Jos opiskelija on suorittanut yleisen kielitutkinnon vaaditulla tasolla, häneltä edellytetään lisäsuorituksia ammattikielessä. Kielitaitoa kehitetään kaikilla kielitaidon osa-alueilla painottaen kielen ymmärtämistä ja vuorovaikutustilanteissa selviämistä. Laajuus Yleistavoitteet Opiskelutavat 1 ov ymmärtää ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa ja osaa toimia asianmukaisesti pohjoismaisissa yhteyksissä. Hän selviytyy ruotsin kielellä jokapäiväiseen elämään ja työelämään liittyvistä puhetilanteista. osaa kertoa omasta työstään ja alastaan. osaa käyttää apuneuvoja kuten sanakirjoja ja uusinta teknologiaa. Yksilö- ja ryhmätyöskentelyä opettajan johdolla ja itsenäisesti. a ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan, koska kielitaidon ylläpito ja kehittäminen vaatii jatkuvaa opiskelua.

46 Arvioinnin kohteet Kaikille yhteisen ydinosaamisen lisäksi arvioidaan vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä suvaitsevaisuuteen ja kansainvälisyyteen kasvua. Alakohtaisesti painottaen: suullisten ja kirjallisten viestien ymmärtäminen viestien välittyminen suullisesti ja kirjallisesti alan sanaston hallinta rohkeus puhua (oma-aloitteisuus ja reagointi) puheen sujuvuus (riippumatta oikeakielisyydestä) kielen käyttökelpoisuus (toimivuus työtilanteessa) kohdekielen kulttuurin huomiointi Tavoitteet ja arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T2 Hyvä H3 Hyvä H4 ymmärtää tuttuja ja yksinkertaisia omaan elämään liittyviä suullisia ja kirjallisia sanoja ja ilmauksia, jotka käsittelevät häntä itseään ja lähiympäristöä ymmärtää lyhyiden ja yksinkertaisten omaan työhön ja työturvallisuuteen liittyvien kirjallisten ja suullisten viestien keskeisen sisällön ja osaa toimia niiden mukaan osaa muutamalla sanalla palvella asiakasta ainakin keskeisissä työtilanteissa täyttää tavallisimpia omaan työhönsä liittyviä lomakkeita. osallistuu opetukseen ja tekee vaadittavat tehtävät. edellisten lisäksi: osaa toimia itsenäisemmin hallitsee jonkin verran oman alan keskeistä ammattisanastoa osaa apuvälineitä käyttäen etsiä tietoa ruotsinkielisistä esitteistä, ohjeista ja luetteloista. edellisten lisäksi: toimii omaan elämään ja asiakaspalveluun liittyvissä yksinkertaisissa puhetilanteissa kirjoittaa työhön ja päivittäiseen elämään liittyviä muistiinpanoja. edellisten lisäksi: osaa tulkita ammattiin liittyvien pitempienkin tekstien keskeisen sisällön sanakirjan tai muun apuvälineen avulla osaa toimia oma-aloitteisemmin, vastuullisemmin ja itsenäisemmin selvittää auttavasti arkipäivän ja työelämän puhetilanteet.

47 Kiitettävä K5 Arvioinnin toteutus edellisten lisäksi: selviytyy rutiininomaisista päivittäiseen elämään, työhön, omaan maahan ja kulttuuriin liittyvistä puhetilanteista, vaikka ei itse pystyisikään ylläpitämään keskustelua. osaa toimia työhön liittyvien käskyjen, kieltojen ja kehotusten mukaan selviytyy tavanomaisimmissa asiakaspalvelutilanteissa sekä kasvotusten, että puhelimessa. Osaa tarvittaessa pyytää tarkennusta ja selvennystä pystyy lukemaan lyhyitä tekstejä (ruokalistat, aikataulut, mainokset) ja työhön liittyviä käyttö-, työ- ja turvaohjeita. osaa hakea ammatissa tarvittavaa lisätietoa apuvälineitä käyttäen osaa kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä muistiinpanoja, ohjeita ja tilauslistoja motivoituu ymmärtämään ruotsin kielen merkityksen ammatissaan ja haluaa jatkossakin kehittää kielitaitoaan. n suorittama itsearviointi Kokeet, kirjalliset ja suulliset harjoitustehtävät ja tuntiaktiivisuus 6.4 MATEMATIIKKA Laajuus 3 ov Yleistavoitteet ratkaisee alallaan esiintyviä matemaattisia tehtäviä käyttäen hyväksi peruslaskutoimituksia, mallintamista ja geometriaa. osaa hyödyntää laskinta tehtävien ratkaisussa ja pystyy arvioimaan saatujen tuloksien oikeellisuuden. laatii ja tulkitsee tilastoja ja taulukoita, sekä osaa käyttää arki- ja työelämässä tarvittavaa talousmatematiikkaa. Opintojaksot Peruslaskutoimitukset 1 ov Yhtälöt ja geometria 1 ov Talous- ja tilastomatematiikka 1 ov Opiskelutavat Opintoihin sisältyy yksilö- ja ryhmätyöskentelyä sekä itsenäistä opiskelua. Opintoihin voi kuulua vierailukäyntejä tai -luentoja. Opintoihin voi sisältyä verkko-opiskelua. Tavoitteet ja arviointikriteerit

48 Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T2 Hyvä H3 Hyvä H4 Kiitettävä K5 laskee alalla tarvittavat yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskut laskee prosenttiosuudet ja käyttää mittayksiköitä oikein ratkaisee tavallisimpia alalla esiintyviä matemaattisia ongelmia joko päättelemällä tai kuvaamalla ongelmat yhtälöiden avulla käyttää laskinta apuna alan keskeisten matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa lukee alaa koskevia tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä laskee yleisimpien tasokuvioiden pinta-aloja ja kappaleiden tilavuuksia laskee materiaali- ja valmistuskustannuksia tekemilleen töille. edellisten lisäksi: osaa peruslaskutoimitukset sujuvasti hallitsee yksiköiden muuntamisen ammattiinsa liittyvissä tehtävissä osaa prosenttilaskun perustapaukset osaa ohjatusti muotoilla tavallisimmat matemaattiset ongelmat matemaattisiksi malleiksi ja ratkaista ne osaa geometrian perusteet lukee ja tulkitsee tilastoja. edellisten lisäksi: osaa itsenäisesti ratkaista alalla esiintyviä matemaattisia ongelmia joko yhtälön tai päättelyn avulla hallitsee sujuvasti peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskennan ammattiinsa liittyvissä tehtävissä laskee pinta-aloja ja tilavuuksia sekä käyttää mittakaavaa osaa laskea yleisimpiä tilastollisia tunnuslukuja ja laatia graafisia esityksiä. edellisten lisäksi: ilmaisee suureiden välisiä yhteyksiä yhtälöiden avulla muodostaa työ- ja arkielämän ilmiöistä matemaattisia lausekkeita, taulukoita ja graafisia esityksiä osaa kerätä tietoa ja laatia tiedoista alaa koskevia tilastoja, taulukoita ja kuvaajia osaa arvioida saatujen tulosten tarkkuutta ja mielekkyyttä. edellisten lisäksi: ymmärtää asiat ja osaa soveltaa matematiikkaa ammatissaan esiintyvissä ongelmanratkaisutilanteissa osaa soveltaa geometriaa alan vaatimassa laajuudessa

49 kerää itsenäisesti tietoa ja laatii tiedoista omaa alaansa koskevia tilastoja, taulukoita ja kuvaajia sekä kykenee tulkitsemaan niitä monipuolisesti soveltaa arki- ja työelämässä tarvittavaa talousmatematiikkaa. Arvioinnin toteutus Arvosana muodostuu opintojaksojen arvosanasta siten, että alalla tarvittavaa osaamista painotetaan. Peruslaskutoimitukset 1 ov Tavoitteet Keskeinen sisältö Opiskelutavat Oppimateriaali hallitsee matematiikan perustaidot sekä tottuu käyttämään matematiikkaa arki- ja työelämässä. osaa peruslaskutoimitukset kokonais-, desimaali- ja murtoluvuilla, prosenttilaskut ja mittayksiköiden muuntamisen. osaa käyttää laskinta apuna näiden tehtävien ratkaisemisessa. Yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskut kokonaisluvuilla, murtoluvuilla sekä desimaaliluvuilla Juuret ja potenssit Mittayksiköiden muuntaminen Laskimen käyttö Prosenttilaskut Opintoihin sisältyy yksilö- ja ryhmätyöskentelyä sekä itsenäistä opiskelua. Opintoihin voi kuulua vierailukäyntejä tai -luentoja. Opintoihin voi sisältyä verkko-opiskelua. Oppikirja, muu kirjallisuus, monisteet, verkko-opetusmateriaali Kytkennät muihin opintoihin Ei edeltävyysopintoja. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H3 laskee alalla tarvittavat yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskut oikein laskee prosenttiosuudet osaa hyödyntää laskinta näiden laskujen laskemisessa käyttää yksiköitä oikein. edellisten lisäksi: laskee peruslaskutoimitukset sujuvasti hallitsee prosenttilaskennan perusteet osaa arvioida tulosten suuruusluokan.

50 Kiitettävä K5 Arvioinnin toteutus edellisten lisäksi: osaa soveltaa peruslaskutoimituksia ja prosenttilaskentaa arkielämässä ja ammatissaan. : itsearviointi Opettaja: summatiivinen koe, kirjalliset ja suulliset harjoitustehtävät, jatkuva palaute työskentelyn aikana. Yhtälöt ja geometria 1 ov Tavoitteet Keskeinen sisältö Opiskelutavat Oppimateriaali osaa esittää ja ratkaista tavallisimpia arki- ja työelämän matemaattisia ongelmia. Hän osaa laskea tasokuvioiden pinta-aloja ja kappaleiden tilavuuksia, sekä ratkaista geometrisia ongelmia oman ammattialan vaatimassa laajuudessa. Yhtälön ratkaisu Kuvaajat Mittakaava Tasokuviot ja kolmiulotteiset kappaleet Opintoihin sisältyy yksilö- ja ryhmätyöskentelyä sekä itsenäistä opiskelua. Opintoihin voi kuulua vierailukäyntejä tai -luentoja. Opintoihin voi sisältyä verkko-opiskelua. Oppikirja, muu kirjallisuus, monisteet, verkko-opetusmateriaali Kytkennät muihin opintoihin Suositellaan Matematiikka 1 kurssin suorittamista ennen tälle kurssille osallistumista. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H3 osaa ratkaista tavallisimpia alalla esiintyviä matemaattisia ongelmia joko päättelemällä tai kuvaamalla ongelmat yhtälöiden avulla osaa laskea yleisimpien tasokuvioiden pinta-aloja ja kappaleiden tilavuuksia. edellisten lisäksi: ratkaisee matemaattisia ongelmia itsenäisesti päättelemällä tai yhtälöiden avulla osaa mittakaavan ja osaa sujuvasti pinta-ala- ja tilavuuslaskut.

51 Kiitettävä K5 Arvioinnin toteutus edellisten lisäksi: osaa soveltaa yhtälön ratkaisua ja geometriaa arkielämässä sekä työelämän ongelmien ratkaisemisessa arvioi tulosten oikeellisuuden. : itsearviointi Opettaja: summatiivinen koe, kirjalliset ja suulliset harjoitustehtävät, jatkuva palaute työskentelyn aikana. Talous- ja tilastomatematiikka 1ov Tavoitteet Keskeinen sisältö Opiskelutavat Oppimateriaali osaa käyttää arki- ja työelämässä tarvittavaa talousmatematiikkaa. hallitsee tilastomatematiikan peruskäsitteet ja osaa lukea alan tilastoja, taulukoita ja kuvaajia. Kustannus- ja korkolaskut Verotus Otanta, tilastolliset muuttujat ja taulukointi Graafiset esitykset Tilastollisten tunnuslukujen laskeminen ja tulkinta Opintoihin sisältyy yksilö- ja ryhmätyöskentelyä sekä itsenäistä opiskelua. Opintoihin voi kuulua vierailukäyntejä tai -luentoja. Opintoihin voi sisältyä verkko-opiskelua. Oppikirja, muu kirjallisuus, monisteet, verkko-opiskelumateriaali Kytkennät muihin opintoihin Suositellaan kurssien Peruslaskutoimitukset ja Yhtälöt ja geometria opintojaksojen suorittamista ennen tälle kurssille osallistumista. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H3 osaa ohjatusti laskea tuotteiden materiaali- ja valmistuskustannuksia osaa ohjatusti laskea verotus- ja lainalaskelmia lukee oman alansa tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä tuntee jakauman kuvaamisessa käytettävät tavallisimmat tunnusluvut. edellisen lisäksi: osaa laskea materiaali- ja valmistuskustannuksia osaa laskea verotus- ja lainalaskelmia

52 osaa laatia ammattialaansa koskevia tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä osaa laskea tavallisimmat tunnusluvut. Kiitettävä K5 Arvioinnin toteutus edellisten lisäksi: osaa soveltaa talous- ja tilastomatematiikkaa arkielämässä ja ammatissaan kerää itsenäisesti tietoja, laatii ja tulkitsee tilastoja laskee tavallisimpia tunnuslukuja ja tulkitsee niiden merkityksen osaa tehdä tilastoista, taulukoista ja kuvaajista alalla tarvittavia johtopäätöksiä. : itsearviointi Opettaja: summatiivinen koe, kirjalliset ja suulliset harjoitustehtävät, jatkuva palaute työskentelyn aikana 6.5 FYSIIKKA JA KEMIA Laajuus Yleistavoitteet 2 ov ymmärtää fysiikan ja kemian osana elinympäristöä. Hän osaa ammattinsa kannalta tärkeimmät fysiikan ja kemian lainalaisuudet ja ilmiöt. osaa käyttää tarvitsemiaan laitteita ja kemikaaleja turvallisesti ja taloudellisesti. Opintojaksot Fysiikka 1 ov Kemia 1 ov osaa työskentelyssään ottaa huomioon aineiden ja laitteiden erityisominaisuudet niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta. osaa ottaa huomioon luonnon lainalaisuudet ja toimia niiden mukaisesti ympäristöä ja energiaa säästäen. Tavoitteet ja arviointikriteerit Tyydyttävä T1 osaa tunnistaa ammattinsa kannalta tavallisimpiin työtehtäviin liittyvät keskeiset fysiikan ja kemian ilmiöt ja lainalaisuudet

53 työskentelee ohjatusti aiheuttamatta vaaraa itselleen, muille tai ympäristölle ja käyttää turvallisesti ja taloudellisesti erilaisia laitteita, kuten sähkölaitteita säilyttää ja käyttää työssään tarvittavia kemikaaleja oikein ja hävittää jätteet asianmukaisesti tunnistaa ja tulkitsee omalla ammattialallaan käytettävien /valmistettavien keskeisten aineiden ja materiaalien merkinnöistä niiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja osaa toimia merkintöjen edellyttämällä tavalla osaa kuvata jonkin tuotteen elinkaaren osaa tehdä ohjeen mukaan harjoiteltuja mittauksia, kirjata mittaustulokset ja laatia tuloksista luettavan raportin. Tyydyttävä T2 Hyvä H3 Hyvä H4 Kiitettävä K5 Arvioinnin toteutus edellisten lisäksi: toimii omatoimisemmin ja osoittaa myönteistä asennetta ja aktiivisuutta fysiikan ja kemian opiskeluun. edellisten lisäksi: osaa ammattinsa kannalta tavallisimpiin työtehtäviin liittyvät fysiikan ja kemian ilmiöt ja lainalaisuudet työskennellä aiheuttamatta vaaraa itselleen ja ympäristölle arvioida saatujen mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä. edellisten lisäksi: ymmärtää ammattinsa kannalta tavallisimpiin työtehtäviin liittyvät fysiikan ja kemian ilmiöt ja lainalaisuudet osaa hankkia ammatissaan tarvittavaa tietoa eri lähteistä, suhtautua tietoon kriittisesti ja muokata sitä käytännölliseen muotoon edellisten lisäksi: osaa itsenäisesti soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksia käytäntöön ja työelämään osaa itsenäisesti hankkia ammatissaan tarvittavaa tietoa eri lähteistä, suhtautua tietoon kriittisesti ja muokata sitä käytännölliseen muotoon. Arvosana muodostuu opintojaksojen arvosanoista keskiarvona.

54 Fysiikka 1 ov Tavoitteet Keskeinen sisältö tuntee arki- ja työelämässä tarvittavat fysiikan käsitteet ja ilmiöt. Hän osaa ammattinsa kannalta tärkeimmät fysiikan lainalaisuudet esim. lämmön siirtymisen ja lämpölaajenemisen. osaa tehdä havaintoja ja mittauksia ammattiinsa keskeisesti liittyvistä fysiikan ilmiöistä kuten tiheyden määrittäminen, ja arvioida niiden luotettavuutta ja tarkkuutta. Hän osaa laatia saamistaan mittaustuloksista raportin. Suureet, yksiköt ja mittaaminen Mekaniikka (esim. liike-oppi, voima, kitka, työ, energia ja teho) Lämpöoppi (esim. paine, lämpölaajeneminen, olomuodot) Sähkölaitteiden turvallisuus ja taloudellisuus Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Opintoihin sisältyy yksilö- ja ryhmätyöskentelyä sekä itsenäistä opiskelua. Oppimateriaali Oppikirja, muu kirjallisuus ja monisteet, tallenteet, havaintovälineet, verkkomateriaali Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H3 osallistuu opetukseen ja tekee vaaditut tehtävät osaa tunnistaa ammattinsa kannalta tavallisimpiin työtehtäviin liittyvät keskeiset fysiikan ilmiöt ja lainalaisuudet osaa työskennellä ohjatusti aiheuttamatta vaaraa itselleen ja ympäristölle osaa käyttää turvallisesti ja taloudellisesti erilaisia laitteita osaa tehdä ohjeen mukaan mittauksia, kirjata mittaustulokset ja laatia tuloksista luettavan raportin. edellisten lisäksi: osaa ammattinsa kannalta tavallisimpiin työtehtäviin liittyvät keskeiset fysiikan ilmiöt ja lainalaisuudet osaa työskennellä aiheuttamatta vaaraa itselleen ja mpäristölle osaa arvioida saatujen mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä.

55 Kiitettävä K5 Arvioinnin toteutus edellisten lisäksi: osaa itsenäisesti soveltaa fysiikan lainalaisuuksia käytäntöön ja työelämään osaa itsenäisesti hankkia ammatissaan tarvittavaa tietoa eri lähteistä, suhtautua tietoon kriittisesti ja muokata sitä käytännölliseen muotoon. Opettaja: arvioi oppimista summatiivisen kokeen, jatkuvan näytön ja harjoitustehtävien avulla. : arvioi omaa oppimistaan. Kemia 1 ov Tavoitteet Keskeinen sisältö tuntee arki- ja työelämässä tarvittavat kemian käsitteet ja ilmiöt. Hän osaa ammattinsa kannalta tärkeimmät kemialliset reaktiot esim. hapettuminen. Hän osaa käyttää ja hävittää oikein oman alansa kemikaaleja ja materiaaleja ja ottaa huomioon työturvallisuuden. osaa tehdä havaintoja ja mittauksia ammattiinsa keskeisesti liittyvistä kemian ilmiöistä kuten happamuuden mittaamisesta, ja arvioida tulosten luotettavuutta ja tarkkuutta. Hän osaa laatia saamistaan mittaustuloksista raportin. Yleinen kemia (esim. atomien rakenne, alkuaineet, yhdisteet, sidokset, reaktiot) Orgaaninen kemia (esim. rasvat, sokerit, valkuaisaineet, öljytuotteet, liuottimet) Kemikaalien käyttö, säilytys ja hävitys (käyttöturvatiedotteet) Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Opintoihin sisältyy yksilö- ja ryhmätyöskentelyä sekä itsenäistä opiskelua. Oppimateriaali Oppikirja, muu kirjallisuus ja monisteet, tallenteet, havaintovälineet, WWW-sivut. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 osallistuu opetukseen ja tekee vaaditut tehtävät

56 osaa tunnistaa ammattinsa kannata tavallisimpiin työtehtäviin liittyvät keskeiset kemian ilmiöt osaa työskennellä ohjatusti aiheuttamatta vaaraa itselleen ja ympäristölle osaa käyttää turvallisesti ja taloudellisesti erilaisia kemikaaleja osaa tehdä ohjatusti mittauksia, kirjata mittaustulokset ja laatia tuloksista luettavan raportin. Hyvä H3 Kiitettävä K5 Arvioinnin toteutus edellisten lisäksi: osaa selittää ammattinsa kannalta tavallisimpiin työtehtäviin liittyvät keskeiset kemian ilmiöitä osaa työskennellä aiheuttamatta vaaraa itselleen ja ympäristölle osaa arvioida saatujen mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä. edellisten lisäksi: osaa soveltaa kemian ilmiöitä käytäntöön ja työelämään osaa itsenäisesti hankkia ammatissaan tarvittavaa tietoa eri lähteistä, suhtautua tietoon kriittisesti ja muokata sitä käytännölliseen muotoon. Opettaja: arvioi oppimista summatiivisen kokeen, jatkuvan näytön ja harjoitustehtävien avulla. : arvioi omaa oppimistaan. 6.6 YHTEISKUNTA-, YRITYS- JA TYÖELÄMÄTIETO Laajuus Yleistavoitteet 1 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto edistää opiskelijan valmiuksia toimia yhteiskunnan vastuullisena ja osallistuvana jäsenenä sekä Euroopan unionin kansalaisena. tuntee yhteiskunnan rakenteet ja ajankohtaiset muutokset sekä kykenee toimimaan demokraattisen yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä. perehtyy kansantalouden kiertokulkuun voidakseen toimia vastuullisena kuluttajana ymmärtäen yksittäisen kotitalouden ja sen velvoitteiden merkityksen suhteessa yritystoimintaan ja kansantalouteen. tutustuu työmarkkinoiden menettelytapoihin voidakseen hakeutua

57 aktiivisesti työmarkkinoille. ymmärtää oman osaamisensa, työnsä ja toimintansa merkityksen hänelle itselleen, työyhteisölle ja sen jäsenille sekä elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle. Keskeinen sisältö Yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä ja EU-kansalaisena toimiminen Kotitalouksien ja yritysten toimimisen keskeinen vaikutus Suomen kansantalouteen Työyhteisön jäsenenä ja työmarkkinoiden menettelytapojen mukaan toimiminen Opintojakso Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov Opiskelutavat Lähituntityöskentely Itsenäinen opiskelu Oppimateriaali Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon keskeisten sisältöjen perusteet hyödyntäen oppimistehtäviä, opiskeltaviin aihealueisiin liittyviä tallenteita ja muuta materiaalia. Tutustuminen keskeisten sisältöjen osalta erilaisiin toimintaympäristöihin ja organisaatioihin. Tiedon hankinta ja oppimistehtävät keskeisten sisältöjen osalta. Koe Sovitaan erikseen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T2 tuntee oppilaitoksessaan ja työssäoppimispaikoissa noudatettavat säännöt ja toimii niiden mukaan etsii ja käsittelee tietoa omaan ikäkauteen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista, kansalaisen perusoikeuksista ja velvollisuuksista, valtiollisen ja kunnallisen toiminnan periaatteista, yhteiskunnallisesta ja EU:n sisäisestä päätöksenteosta sekä työmarkkinoista osallistuu tuntityöskentelyyn. edellisten lisäksi: tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa työntekijänä laatii työhakemuksen, neuvottelee työsopimukseen kuuluvista asioista ja ymmärtää työsopimuksen sisällön ja sen merkityksen työsuhteen kannalta suunnittelee omaa talouttaan ja huolehtii siihen liittyvistä velvoitteista

58 ymmärtää verotuksen merkityksen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta suhtautuu myönteisesti opiskeluun sekä omaan ammattialaansa ja sen erityisvaatimuksiin. Hyvä H3 Hyvä H4 Kiitettävä K5 edellisten lisäksi: on motivoitunut hankkimaan tietoa ja käsittelemään sitä verotuksen periaatteiden osalta tuntee kunnallisen ja valtiollisen toiminnan periaatteet pohtii omia vaikuttamismahdollisuuksiaan yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä. edellisten lisäksi: pohtii omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan kuluttajuuden, asiakaspalvelijan ja työntekijän rooleista käsin. edellisten lisäksi: hakee aktiivisesti ja omatoimisesti tietoa ja hyödyntää sitä omassa toiminnassaan muodostaa omia näkemyksiä ja mielipiteitä yhteiskunnallisista asioista sekä perustelee ne. Arvioinnin toteutus Opettaja: arvioi oppimistaitoa jatkuvalla seurannalla ja oppimistehtävillä sekä kokeen arvioinnilla. : arvioi omaa osaamistaan opintojakson keskeisten sisältöjen ja tavoitteiden osalta koko opintojakson ajan erilaisten tehtävien ja keskustelujen avulla. 6.7 LIIKUNTA Laajuus Yleistavoitteet 1 ov kykenee edistämään ja haluaa edistää terveellistä ja liikunnallista elämää. Hän hyödyntää liikuntaa oman terveyden, hyvinvoinnin sekä toiminta- ja työkyvyn yläpitäjänä ja edistäjänä. Hän laatii itselleen henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman, noudattaa sitä ja seuraa sen vaikutuksia omaan jaksamiseensa.

59 ymmärtää liikunnan ja rentoutumisen vaikutukset terveyteen ja toiminta- ja työkykyyn. hankkii monipuolisen liikunnan avulla fyysistä kuntoa edistäviä ja mielihyvää tuottavia kokemuksia erilaisissa ympäristöissä kaikkina vuodenaikoina. Hän ottaa vastuuta omasta liikunnallisesta toiminnastaan sekä noudattaa sopimuksia ja sovittuja aikatauluja. Hän ottaa huomioon toiset ja auttaa heitä liikunta- ja muissa vuorovaikutustilanteissa. Keskeinen sisältö Oman henkilökohtaisen liikuntaohjelman laatiminen Liikunnan eri muotojen harjoittaminen erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina Opintojaksot Opiskelutavat Arvioinnin kohteet Liikunta 1 ov Monipuolista liikuntaa eri paikoissa sisällä ja ulkona. Opintoihin voi kuulua vierailuja eri liikuntapaikoissa, joista osa on maksullisia. Kaikille yhteinen ydinosaaminen: oppimistaidot, vuorovaikutusja viestintätaidot, yhteistyötaidot, eettiset ja esteettiset taidot. Yhteiset painotukset: työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen, kestävä kehitys, kansainvälisyys Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T2 Hyvä H3 osaa ohjattuna laatia itselleen henkilökohtaisen liikuntaohjelman sekä osaa noudattaa ja seurata sitä osaa ohjattuna hankkia fyysistä kuntoaan edistäviä ja mielihyvää tuottavia kokemuksia kaikkina vuodenaikoina noudattaa liikunnallisessa toiminnassaan sopimuksia ja aikatauluja tai sopii muutoksista sekä tekee oman osuutensa liikunnassa ja muissa tehtävissä osoittaa tiedoillaan ja taidoillaan vähäistä kiinnostusta liikunnan ja terveyden välisiin yhteyksiin ei osaa toimia itsenäisesti eikä ota vastuuta ryhmän jäsenenä ei noudata aina oma-aloitteisesti sopimuksia ja aikatauluja. edellisten lisäksi: : ymmärtää liikunnan ja rentoutumisen vaikutukset terveyteen ja toiminta- ja työkykyyn osallistuu aktiivisesti sovittuihin liikuntatilanteisiin. edellisten lisäksi:

60 : osaa itsenäisesti hankkia liikunnan avulla fyysistä kuntoa edistäviä ja mielihyvää tuottavia kokemuksia kaikkina vuodenaikoina ja hän kykenee edistämän ja haluaa edistää terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa liikkuu melko aktiivisesti, toimii sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä osittain vastuullisesti, toiset huomioon ottaen ja asiallisesti käyttäytyen osaa osittain ohjattuna laatia henkilökohtaisen liikuntaohjelman. Hyvä H4 Kiitettävä K5 Arvioinnin toteutus edellisten lisäksi: : osaa itsenäisesti laatia henkilökohtaisen, monipuolisen liikuntaohjelman ja seuraa henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman noudattamisen vaikutuksia omaan jaksamiseensa osaa hyödyntää liikuntaa oman terveyden ylläpitäjänä osaa kehittää toimintaansa ja arvioida toimintaansa edellisten lisäksi: : osaa hyödyntää liikuntaa oman terveyden, hyvinvoinnin sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitäjänä liikkuu aktiivisesti, osaa toimia sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä vastuullisesti, toiset huomioiden ja asiallisesti käyttäytyen, noudattaa kiitettävästi sopimuksia ja aikatauluja. ; itsearviointi, vertaisarviointi Opettaja; liikuntaohjelman arviointi, jatkuva palaute työskentelyn aikana 6.8 TERVEYSTIETO Terveystiedon opinnot ovat vapaaehtoisia opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opintonsa täytettyään 18 vuotta. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998). Laajuus Yleistavoitteet 1 ov osoittaa toiminnallaan ja tiedoillaan kykyä ja halua ylläpitää ja edistää terveyttä ja hän ymmärtää, mikä merkitys mielenterveydellä, ihmissuhteilla ja seksuaalisuudella on yksilön hyvinvointiin. tietää tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset ja osaa ehkäistä terveyttä kuluttavia tekijöitä.

61 on tietoinen terveyttä edistävistä elintavoista ja tottumuksista, kuten liikunnan, ravinnon, levon, virkistyksen ja terveyden välisistä yhteyksistä. Hän tunnistaa ammattialansa keskeiset terveyttä kuormittavat tekijät ja osaa kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään turvalliseksi ja terveelliseksi yhteistyössä muiden kanssa. hallitsee työnsä ergonomiset vaatimukset, tapaturmien ehkäisemisen ja tavallisimmat ensiaputilanteet. Hän tunnistaa työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä, tiedostaa oman jaksamisensa ja toimii jaksamista edistävällä tavalla. osaa tarvittaessa käyttää työterveys- ja muita terveydenhuoltopalveluja sekä työpaikkaliikunnan mahdollisuuksia työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Keskeinen sisältö Terveyttä ja jaksamista ylläpitävä toiminta työssä ja vapaaaikana Työperäisten riskitekijöiden ehkäiseminen Opintojaksot Opiskelutavat Arvioinnin kohteet Terveystieto 1 ov Opintoihin voi kuulua vierailukäyntejä tai luentoja. Opintoihin sisältyy yksilö- ja ryhmätyöskentelyä. Kaikille yhteinen ydinosaaminen: oppimistaidot, vuorovaikutusja viestintätaidot, yhteistyötaidot, eettiset ja esteettiset taidot. Yhteiset painotukset: terveydestä huolehtiminen ja kestävä kehitys Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T2 Hyvä H3 osoittaa olevansa tietoinen terveyttä edistävistä elintavoista ja tottumuksista sekä tupakoinnin ja päihteiden käytön terveyshaitoista tunnistaa ammattialansa keskeiset kuormitustekijät ja kehittää ohjattuna työtapojaan ja työympäristöään turvalliseksi ja terveelliseksi yhteistyössä muiden kanssa. edellisten lisäksi osoittaa halunsa ylläpitää terveyttä osaa tiedostaa oman jaksamisensa ja osaa hakea apua ja ohjausta työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. edellisten lisäksi on tietoinen terveyttä edistävistä elintavoista ja tottumuksista

62 mm. liikunta, ravinto, mielenterveys, ihmissuhteet ja seksuaalisuus tunnistaa ammattialansa keskeiset kuormitustekijät ja kehittää työtapojaan ja työympäristöään turvalliseksi ja terveelliseksi toimii omaa jaksamista edistävällä tavalla. Hyvä H4 Kiitettävä K5 edellisten lisäksi osoittaa toiminnallaan ja tiedoillaan kykyä ja halua ylläpitää terveyttä sekä ehkäistä terveyttä kuluttavia tekijöitä hallitsee työnsä keskeiset ergonomiset vaatimukset, yleisempien tapaturmien ehkäisemisen ja tavallisimmat ensiaputilanteet tunnistaa työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä. edellisten lisäksi ehkäisee terveyttä kuluttavia tekijöitä. Arvioinnin toteutus : itsearviointi, mahdollisesti vertaisarviointi Opettaja: kirjalliset ja suulliset harjoitustehtävät, jatkuva palaute työskentelystä, summatiivinen koe. 6.9 TAIDE JA KULTTUURI Laajuus Yleistavoitteet 1 ov Taiteen ja kulttuurin opinnot auttavat opiskelijaa saavuttamaan laaja-alaisen ammattisivistyksen ja tukevat hänen persoonallisuuden kehittymistään. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteen merkityksen omassa elämässään ja tuntee sen ilmenemismuotoja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Hän osaa hankkia, käsitellä, arvioida ja analysoida median välittämää tietoa. tietää ammattialansa perinteitä ja arvostaa niitä sekä tunnistaa luovuuden merkityksen oman ammattialansa tehtävissä. Tavoitteena on, että opiskelija havainnoi, arvioi ja analysoi ympäristöään ja kulttuuriaan aktiivisesti ja monipuolisesti. Hän osaa jäsentää kokemaansa sekä käyttää mielikuviaan, ajatuksiaan ja havaintojaan tietoisesti ja persoonallisesti omassa työskentelyssään. osaa tarkastella kriittisesti omia ja toisten työprosesseja, joista hän pystyy keskustelemaan ja lausumaan perusteltuja mielipiteitä.

63 osaa käyttää saamaansa palautetta hyödykseen jatkaessaan työskentelyään. Keskeinen sisältö Mitä taide on? Taide yhteiskunnallisena ilmiönä. osallistuminen koulun kulttuuritapahtumiin sekä opettajan johdolla tutustuminen paikkakunnan taide- ja/tai kulttuurihistoriallisiin tapahtumiin, näyttelyihin ja museoihin oman paikkakunnan rakennettuun ympäristöön ja sen kehitykseen tutustuminen Ammattialan perinne; o ammattialan esineympäristön tarkastelu ja analysointi o ammattialan kuvallisten symbolien tarkastelu, analysointi ja suunnittelu median välittämän kuvallisen viestinnän kriittinen tarkastelu, tulkinta ja analysointi Opintojaksot Opiskelutavat Arvioinnin kohteet Taide ja kulttuuri 1 ov Opintojakso koostuu laajemmista aihekokonaisuuksista, joiden etenemisessä noudatetaan ennalta tiedotettua aikataulua. Oppituntien keskeinen työskentelytapa on alustuksiin pohjautuva, keskustellen etenevä, omia kokemuksia, ajatuksia ja tunteita pohtiva opettajan ohjaama työskentely sekä ohjatusti järjestetyt vierailukäynnit paikkakunnan taide- ja kulttuuritapahtumiin. Yhteinen ydinosaaminen; oppimistaidot, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, yhteistyötaidot Osallistuminen tuntityöskentelyyn Teoriatiedon soveltamistaito ja omaperäisyys Työprosessit ja työskentelyn tulokset Työmenetelmät ja ajankäyttö Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 osallistuu oppitunneille. suorittaa ohjatusti opintojaksoon kuuluvat tehtävät ja saavuttaa tuettuna niiden tavoitteet ennakkoon sovittujen arviointikriteerien mukaan. tarvitsee oppimistaidoissa opettajan jatkuvaa tukea, ohjausta ja kannustusta. osaa nimetä tehtävissään käyttämiensä lähdemateriaalien alkuperän ja aitouden.

64 osaa ohjattuna huolehtia työympäristön viihtyisyydestä ja käytetyistä opiskeluvälineistä havainnoida oman kulttuuriympäristön muutosta etsiä ja arvioida tehtäviään varten median välittämää tietoa hyödyntää tehtävissään löytämiään tietolähteitä ilmaista tehtävissään omia ajatuksiaan, tunteitaan ja mielikuviaan noudattaa annettuja aikatauluja. Tyydyttävä T2 edellisten lisäksi: työskentelee itsenäisemmin osaa huolehtia työympäristön viihtyisyydestä ja käytetyistä opiskeluvälineistä osaa etsiä tehtäviään varten median välittämää tietoa hyödyntää tehtävissään löytämiään tietolähteitä noudattaa annettuja aikatauluja osaa ohjattuna havainnoida oman kulttuuriympäristön muutoksia osaa arvioida median välittämää tietoa osaa ilmaista tehtävissään omia ajatuksiaan, tunteitaan ja mielikuviaan. Hyvä H3 edellisten lisäksi: osallistuu aktiivisesti oppitunneille huolehtii oma-aloitteisesti työympäristön viihtyisyydestä ja käytetyistä opiskeluvälineistä osaa työskennellä itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaan ja tarvittaessa pyytää apua työskentelyn jatkamiseksi

65 osaa itsenäisesti ja oma-aloitteisesti havainnoida oman kulttuuriympäristön muutoksia etsiä ja arvioida tehtäviään varten median välittämää tietoa hyödyntää tehtävissään löytämiään tietolähteitä ilmaista tehtävissään omia ajatuksiaan, tunteitaan ja mielikuviaan noudattaa annettuja aikatauluja osaa tuettuna arvioida oman kulttuuriympäristön muutosta arvioida tehtävissään kuvaamiaan ajatuksiaan, tunteitaan ja mielikuviaan sekä niiden ilmaisutapaa. Hyvä H4 edellisten lisäksi: työskentelee tavoitteellisemmin ja motivoituneena kantaa omalta osaltaan vastuun myönteisen työilmapiirin syntymisestä osaa työskennellä itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaan ja tarvittaessa pyytää apua työskentelyn jatkamiseksi osaa itsenäisesti ja oma-aloitteisesti havainnoida ja arvioida oman kulttuuriympäristön muutoksia etsiä ja arvioida tehtäviään varten median välittämää tietoa hyödyntää monipuolisesti tehtävissään löytämiään tietolähteitä ilmaista ja arvioida tehtävissään omia ajatuksiaan, tunteitaan ja mielikuviaan noudattaa annettuja aikatauluja osaa tuettuna analysoida omaa kulttuuriympäristöään

66 analysoida median välittämää tietoa analysoida ja perustella tehtävissään kuvaamiaan ajatuksiaan, tunteitaan ja mielikuviaan sekä niiden ilmaisutapaa. Kiitettävä K5 edellisten lisäksi: kantaa luokassa vastuun myönteisen työilmapiirin säilymisestä osaa työskennellä itsenäisesti, toisia kannustaen, annettujen ohjeiden mukaan ja osaa tarvittaessa pyytää apua työskentelyn jatkamiseksi. suorittaa huolellisesti, tavoitteellisesti ja motivoituneena opintojaksoon kuuluvat tehtävät. osaa itsenäisesti ja oma-aloitteisesti havainnoida, arvioida ja analysoida oman kulttuuriympäristön muutoksia etsiä, arvioida ja analysoida monipuolisesti tehtäviään varten median välittämää tietoa hyödyntää monipuolisesti tehtävissään löytämiään tietolähteitä ilmaista, arvioida ja analysoida tehtävissään omia ajatuksiaan, tunteitaan ja mielikuviaan sekä perustella omia mielipiteitään noudattaa annettuja aikatauluja. Arvioinnin toteutus : itsearviointi, vertaisarviointi Opettaja: oppitunneilla suoritetut tehtävät, aktiivinen osallistumi nen oppitunneille, jatkuva palaute työskentelyn aikana. 6.10 VALINNAISET YHTEISET OPINNOT Valinnaisten yhteisten opintojen määrä on 4 opintoviikkoa. lla on mahdollisuus tutustua yhteisten valinnaisten opintojen tarjontaan oppilaitoksen www-sivuilla. Opintojen tarjonta tarkistetaan vuosittain ja valinnat tehdään ohjatusti koulutusalan / yksikön ohjeiden mukaan.

67 7 TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 120 OV 7.1 TUTKINNON RAKENNE 7.2 TUTKINNON KUVAUS Talotekniikka on osa rakentamista ja on nimitys lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö-, tele- ja muille aloille, jotka palvelevat ihmisen toimintaa ja pidentävät kiinteistön elinkaarta. LVI-ala käsittää rakennusten lämmityksen, vesihuollon ja ilmanvaihdon, mikä on tärkeä osa talotekniikkaa. Perinteiseen LVI-alaan liittyy yhä enemmän tulevaisuudessa rakennusautomaatiota ja sähköalan osaamista. Tutkinnon suorittaneet työskentelevät sekä uudis- että jo valmiissa rakennuksissa. Asennus- ja osanvalmistustöissä tavanomaisia työvälineitä ovat käsi- ja konetyökalut. Ammattialana talotekniikka on monipuolinen sekä vaativa ja edellyttää tekniikan alan työmenetelmien ja materiaalien tuntemusta. Myös tietotekniikan hallinta on tärkeää, koska erilaisten rekisterien ylläpito,

68 tarjous- ja urakka-asiakirjojen laadinta ja laskenta-tehtävät tehdään LVIalalla tietokoneavusteisesti. Ala on melko kiinteästi sidoksissa talonrakennusalan suhdanteisiin, mutta alalla on myös osa-alueita, jotka eivät ole varsinaisesti rakentamista, mm. saneeraus, korjaus ja huolto. LVI-asennuksen koulutusohjelma Tutkinnon suorittanut asentaa, korjaa ja huoltaa rakennusten lämpö-, vesija ilmastointilaitteita sekä putkistoja. Hän työskentelee LVI-alan yrityksissä uudis- ja korjausrakennustyömailla. Hän voi toimia myös rakennusteollisuuden, kuntien vesi-, viemäri ja energialaitosten sekä kiinteistöhuoltoyhtiöiden palveluksessa. LV-asentaja (putkiasentaja) toimii lämpö- ja vesialan tehtävissä, IV-asentaja (ilmastointiasentaja) ilmastointialan tehtävissä. LVI-asentaja voi erikoistua kylmätekniikkaan, joka palvelee ihmisten hyvinvointia ja elintarviketeollisuutta. Kylmäalalla on jäähdytystekniikan ja siihen soveltuvan LVI-tekniikan hallinta tärkeää. Kylmälaiteasentaja hallitsee LVI- ja metallialan perustyöt, erityisesti juotos- ja hitsaustekniset työt sekä mahdollisesti sähkötyöt työmaalla ja muissa työkohteissa. Kiinteistönhoidon koulutusohjelma Tutkinnon suorittanut vastaa kiinteistön tekniikan toimivuudesta ja siitä, että suunnitelmissa esitetyt ratkaisut toteutuvat oikein. Hän on moniosaaja, jolla on tietoa sekä rakennuksen kokonaisuudesta että toimivuudesta. Hän tuntee kiinteistöjen rakennus-, LVI- ja sähköjärjestelmät. Kiinteistönhoitaja vastaa monesti kiinteistönhuollon tehtävistä sekä ulkoalueiden hoidosta. 7.3 TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT 7.3.1. TALOTEKNIIKAN PERUSTAIDOT Laajuus 30 OV Yleistavoitteet tekee metallialan perustöitä, jokamiehen sähkötöitä, LVI laitteiden kiinnityksiä. käyttää taloudellisesti raaka- ja lisäaineita, noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä sekä ohjeita.

69 käyttää tietokoneen perusohjelmistoja (mm. tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja internet) sekä LVI- ja kiinteistönhoitoalan ohjelmasovelluksia ohjekirjan avulla. toimii vastuullisesti työssään yksilönä ja työryhmän jäsenenä. Pitää yllä omaa työkykyään ja tietää päihteiden käytön aiheuttamat riskit ja niiden vaikutukset työkykyyn. tuntee LVI-teknisten laitteiden toiminnan periaatteen niin, että osaa huomioida sen kiinteistön ylläpidossa ja huollossa. osaa toimia huolto ja asennustehtävissä huomioiden terveydelliset seikat ja ympäristövaikutukset. toimii niin, ett ottaa huomioon työskennellessään kiinteistön hallinnon ja oman aseman palvelutuotteita tarjoavassa organisaatiossa sekä asiakkaiden yksityisyyden suojan sekä turvallisuuden. tekee ulkoalueiden sekä pitää oman toimialueensa niin puhtaana kuin vaaditaan huomioiden jätehuollon määräykset ja ohjeet. tekee helpohkoja LVI-asennuksia ja liitoksia tavanomaisten piirustusten sekä työselitysten mukaisesti. laatii yksinkertaisia tarvikeluetteloita piirustusten ja työselitysten mukaisesti. valitsee oikeat LVI-alalla käytettävät eristeet ja päällysteet (kuten talotekninen, teollisuus-, lämpö-, kylmä-, palo- ja äänieristys) sekä asentaa tekee helpohkoja putkieristyksiä ja päällystystöitä Opintojaksot 7.3.1 A. Talotekniikan perusvalmiudet 7 ov 7.3.1 B. Lämmitys, vesi- ja viemäritekniikan perusteet 8 ov 7.3.1 C. Ilmanvaihtotekniikan perusteet 4 ov 7.3.1 D. Kiinteistönhoidon perusteet 2 ov 7.3.1 E. Metallitekniikan perusteet 7 ov 7.3.1 F. Työnhaku 1 ov 7.3.1 G. Minä oppijana 1 ov

70 Työssäoppiminen Ei sisälly näihin opintoihin Kytkennät muihin opintoihin Tämän opintokokonaisuuden suoritus on edellytys ammatillisten jatko-opintojen opiskelulle. Tavoitteet ja arviointikriteerit Tyydyttävä osaa käyttää omaksumiaan tietoja ja taitoja harjoitelluissa, usein toistuvissa tilanteissa. noudattaa työaikoja ja annettuja ohjeita. käyttää turvallisesti työkaluja ja laitteita sekä henkilökohtaisia, työvälineitä ja suojaimia. osaa koota alle kaksi metriä korkeita rakennustelineitä ja ohjata torninosturia käsimerkein. käyttää turvallisesti henkilönostinta käyttää työssään kemikaaleja turvallisesti ja osaa pyytää käyttöturvallisuustiedotteen. osaa kertoa LVI-järjestelmien toiminnan tarkoituksen ja osaa lukea helppoja asennuspiirustuksia. lla on voimassaoleva tulityö-, työturvakortti ja perustiedot ensiavun antamisesta. Hyvä osaa toimia erilaisissa tilanteissa omatoimisesti ja hän käyttää taitojaan ja työn perustana olevaa tietoa uusissa tilanteissa. suoriutuu opintokokonaisuuden tavoitteissa kuvatuista tehtävistä seuraavasti:

71 työvaiheiden eteneminen on sujuvaa, mutta opiskelija uusii joitakin työvaiheita väärien toimenpiteiden takia työn lopputulos noudattaa pääosin piirustuksia ja ohjeita, joten se voidaan hyväksyä opiskelija osaa tutun suoritustavan, jolla hän selviää sujuvan itsenäisesti tehtävästään opiskelija käyttää omatoimisesti tarvittavia työvälineitä opiskelija käyttää oikein työpiirustuksissa ja selostuksissa määrättyjä materiaaleja, ja materiaalihukka on pienehköä opiskelija käyttää tietojaan ja pystyy tarvittaessa etsimään lähes omatoimisesti lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä opiskelija laatii piirustusten ja ohjeiden pohjalta lähes paikkansapitävän osa- ja tarveaineluettelon opiskelija noudattaa turvallisia työtapoja sekä käyttää työssään aina asianmukaisia henkilökohtaisia ja laitekohtaisia suojaimia opiskelija huomioi myös työskennellessään muut työntekijät Kiitettävä tekee omatoimisesti muitakin kuin annettuja tehtäviä ja hän löytää uusia ratkaisuja tilanteisiin. tekee metallialan perustöitä ja käyttää turvallisesti metallialan tyypillisimpiä käsityökoneita. tekee kaasuhitsaus- ja juotosliitoksia sekä tuntee kaarihitsausmenetelmien pää-periaatteet käyttää taloudellisesti raaka- ja lisäaineita. noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä sekä ohjeita. tekee hänelle sallittuja ns. jokamiehen sähkötöitä (esimerkiksi jatkojohdon kytkennän) ja huomioi sähkölaitteiden turvallisuusmääräykset sekä noudattaa sähkölaitteiden yhteydessä oikeita ja turvallisia työtapoja. valitsee tarkoituksenmukaisen kiinnitysmenetelmän LVIlaitteille, kuten pattereille, pesualtaille ja hanakulmille, tekee tarvittavat tuennat ja kiinnitykset rakenteisiin huomioiden erilaisten rakennusmateriaalien ominaisuudet. käyttää tietokoneen perusohjelmistoja (mm. tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja internet) sekä LVI- ja kiinteistönhoitoalan ohjelmasovelluksia ohjekirjan avulla. ottaa työskentelyssään huomioon työturvallisuuden ja suojavälineiden käytön

72 ymmärtää vastuunsa työstään yksilönä ja työryhmän jäsenenä, pitää yllä omaa työkykyään ja tietää päihteiden käytön aiheuttamat riskit ja niiden vaikutukset työkykyyn. osaa selostaa tavanomaisten vesi-, viemäri-, kylmä- ja ilmanvaihtojärjestelmien toiminnan ja niissä käytettävät putket, putkistovarusteet, kalusteet, laitteet, kojeet, putkikytkennät ja asennustavat ottaa huomioon työskennellessään kiinteistön hallinnon ja oman aseman palvelutuotteita tarjoavassa organisaatiossa sekä asiakkaiden yksityisyyden suojan. osaa liikkua kiinteistössä piirustusten ja ohjeiden mukaisesti. arvioi häiriötilanteita ja hälyttää tarvittaessa poliisin, vartiointiliikkeen tai ambulanssin. tekee ulkoalueiden hoitotyötä ja pystyy kertomaan, kuinka ulkoalueiden hoitotyö vaikuttaa kiinteistön käyttöön ja viihtyisyyteen. pitää oman toimialueensa niin puhtaana kuin vaaditaan. toimii tärkeimpien jätehuollon määräysten ja ohjeiden mukaisesti. selvittää pääpiirteittäin LVI-teknisten järjestelmien osuuden sisäilmaston luomisessa ja ylläpidossa sekä niiden osuuden rakennuksen käyttökustannuksissa (energiankulutus) osaa esitellä yleisimpien ilmanvaihtojärjestelmien toimintaperiaatteet ja niiden vaikutuksen asumisviihtyvyyteen ja rakennuksen kuntoon, pääpiirteittäin rakennusten tavanomaisimmat lämmitysjärjestelmät ja yleisimmät lämmityksen tuotantotavat (vesikiertoisen ja sähkölämmitysjärjestelmän, kaukolämpö, öljylämmitys, lämpöpumppu ja kotimaiset polttoaineet). tuntee veden hankinnan ja veden jakelun kuluttajalle ja takaisin luontoon siinä määrin, että hän osaa työssään välttää puhdistamattoman veden aiheuttamat terveysriskit huomioi vedessä olevien aineiden asettamat vaatimukset putkiasennuksille sekä niissä käytettäville materiaaleille. tekee helpohkoja LVI-asennuksia tavanomaisten taso-, leikkaus- ja kaavio-piirustusten sekä työselitysten mukaisesti. laatii yksinkertaisia tarvikeluetteloita piirustusten ja työselitysten mukaisesti.

73 tekee kierreliitoksia ja asentaa lämpöpatterin kytkentäjohdot käyttämällä valmiita osia. tekee muoviviemärin liitoksia ja asentaa viemärikalusteita, kuten WC-istuimen tai pesualtaan. tekee puserrusliitoksia ja asentaa vesikalusteita, esimerkiksi pesuallas- tai suihkuhanan. tekee pienehköjä ilmanvaihtokanaviston liitos- ja haaroitustöitä, kuten pääte-elimen asentaminen haaroituksineen valitsee oikeat LVI-alalla käytettävät eristeet ja päällysteet (kuten talotekninen, teollisuus-, lämpö-, kylmä-, palo- ja äänieristys) sekä asentaa helpohkoja putkieristyksiä huomioiden rakennusteknisen palo-osastoinnin ja paloteknisen luokituksen. Arvioinnin toteutus ja kohteet Arvosana muodostuu opintojaksoista painottuen niiden laajuuden ja ammatin kannalta sisältöjen tärkeyden mukaan. Opettaja arvioi arvioi työprosessin hallintaa arvioimalla työvaiheiden etenemistä, työmenetelmiä ja lopputulosta. työtehtävän hallintaa arvioimalla työsuoritusten omaaloitteisuutta ja itsenäisyyttä, työvälineiden ja materiaalien käyttöä työn perustana olevan tiedon hallintaa mahdollisten kokeiden avulla, tiedonhankintatapoja seuraten sekä arvioimalla kuinka hyvin on noudatettu piirustuksia ja ohjeita. työturvallisuuden hallintaa jatkuvalla työtapojen seurannalla. ydinosaamisen ja yhteisten painotusten hallintaa seuraamalla ryhmätyöskentely- ja viestintätaitoja, ohjeiden ja määräysten noudattamista, työskentelyn nopeutta, materiaalien käyttöä kestävän kehityksen kannalta, työaikojen noudattamista, asiakaspalvelun joustavuutta. omaa kehittymistään ja työskentelytapoja em. arviointikohteissa sekä oppilaitoksessa että työssäoppimispaikalla.

74 Ammattiosaamisen näyttö Keskeinen osaaminen, joka näytetään tekee työpiirustusten, työselityksen ja ohjeiden mukaisia talotekniikan perustöitä. osoittaa osaavansa talotekniikan työturvallisuuden perustaidot ennen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa. toimii turvallisesti ja käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työvälineitä ja suojaimia sekä lisäksi seuraavia työkaluja ja laitteita: kulmahiomakone, purkusaha, kierrekone i(sompi jaloilla seisova), kierrekone (käsikäyttöinen), viemärinavauskone, puikkohitsauskone, kaasuhitsauslaitteet, katkaisusirkkeli, MIG/MAG-hitsauskone, pop-niittipihdit, kanttikone, peltisakset, kaarisakset, ohutlevytöiden sähköleikkurit, käsiporakoneet, valurautaleikkuri, piikkauskone, halogeenivalaisin. Lisäksi opiskelijalla on voimassa oleva tulityökortti ja perustiedot ensiavun antamisesta. Hän kokoaa alle kaksi metriä korkeita rakennustelineitä ja ohjaa torninosturia käsimerkein. käyttää turvallisesti henkilönostinta ja tietää henkilönostimien turvallisen käytön perusteet, kuten tuennat ja suoja- sekä turvaetäisyydet. hallitsee työssään tarvitsemiensa kemikaalien turvallisen käytön ja pyytää käyttöturvallisuustiedotteen. Näyttöympäristö Näyttö annetaan oppilaitoksen tiloissa tai mahdollisuuksien mukaan oppilaitoksen työmaalla. Käytössä on työvälineet ja koneet, jotka täyttävät työturvallisuuden vaatimukset. lla on saatavilla työssään tarvittavat henkilökohtaiset ja laitekohtaiset turva- tai suojavälineet sekä tehtävässä käytettävät materiaalit ja työvälineet. Näytöt suoritetaan henkilökohtaisena näyttönä. Arvioinnin kohteet Kansallisen näyttöaineiston mukaan

75 www.oph.fi/ Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet/voimassaolevat Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet/ammatilliset perustutkinnot/tekniikan ja liikenteen ala/talotekniikan perustutkinto Näyttöaineisto.doc tai.pdf http://www.oph.fi/pagelast.asp?path=1,17627,927,1561,44909 7.3.1 A. Talotekniikan perusvalmiudet Laajuus 7 ov Tavoitteet tuntee taloteknisen ammattipiirustuksen perusteet, johon kuuluvat konepiirustus, LVI-piirustus, sähköpiirustus, instrumentoinnin piirrosmerkit ja rakennuspiirustus. ymmärtää viivojen käytön, projisointimenetelmät, leikkausmenetelmät, mitoitusmenetelmät ja mittakaavat. tuntee LVI-piirrosmerkit ja osaa tehdä yksinkertaisia piirustuksia. hyödyntää työssään tavanomaisia LVI-töiden taso-, leikkaus- ja kaaviopiirustuksia sekä työselityksiä siten, että pystyy suorittamaan helpohkoja LVI-asennuksia piirustusten ja työselityksen mukaisesti.. pystyy laatimaan yksinkertaisia tarvikeluetteloita piirustuksien ja työselitysten perusteella. pystyy myös laatimaan yksinkertaisia asennuspiirustuksia. hallitsee tietotekniikan perusteet, joihin kuuluvat mm. tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta. tuntee LVI- ja kiinteistön hoitoalan ohjelmasovelluksia ja pystyy käyttämään niitä ohjekirjan avulla. tietää sähkötekniikan peruslait ja suorittaa yksinkertaisia sähköteknisiä tarkasteluja, laskuja ja mittauksia. tuntee rakennuksen yleisimmät sähköjärjestelmät ja sähkölaitteet, erityisesti LVI-tekniikkaan liittyvät laitteet ja niiden toimintaperiaatteet. tekee yksinkertaisia sähköteknisiä mittauksia ja jatkojohdon kytkennän tuntee sähkölaitteiden turvallisuusmääräykset LVI-alan työntekijän kannalta ja ottaa ne huomioon työssään. tietää rakennustyömaalla ja kiinteistössä työskentelevän sähköasentajan työtehtävät.

76 ymmärtää tapaturmavaaran sähkölaitteiden käsittelyssä ja asennustöissä ja osaa noudattaa sähkölaitteiden yhteydessä oikeita ja turvallisia työtapoja. tietää rakentamisen työtavat ja yleisimmät rakennushankkeen toteutuksen organisaatiomallit. tuntee yleisimmät rakennusmiehen käsi- ja konetyökalut, rakennusmateriaalit ja niiden käyttökohteet. osaa käyttää perustyökaluja. pystyy lukemaan alaansa liittyviä rakennuspiirustuksia ja osaa soveltaa tietoja taloteknisissä asennuksissa. tekee kiinnityksiä erilaisiin rakenteisiin ja materiaaleihin. Hän tukee ja kiinnittää rakenteisiin kiinnitettävät LVI-laitteet, kuten patterit, pesualtaat ja hanakulmat. tuntee perustiedot rakentamiseen liittyvistä materiaaleista, rakenteista ja töistä, mm. rakennuksen runko ja rakenteet, julkisivut, kiinnitysmenetelmät, maalauksen ja laatoituksen pintakorjaukset, hiekkapuhallus ja kattojen läpiviennit. tietää asbesti-, home- ja kosteusvauriot sekä rakentamisen ja saneerauksen aikaiset suojausmenetelmät. tietää miten rakennushanke etenee ja sen miten LVI-työt liittyvät kokonaisuuteen. tietää kuinka työmaalla toimitaan turvallisesti ja ajoittaa oman työnsä oikein. perehtyy rakennusalan työsuojeluohjeisiin ja pystyy ottamaan ne huomioon työssään. käyttää henkilökohtaisia suojaimia kuten kuulo-, hengitys- ja silmäsuojaimia sekä kypärää ja suojajalkineita. suorittaa työkortin. tietää, miten urakkarajaliite vaikuttaa asentajan työhön ja mitäasioita työmaakokouksissa käsitellään. tietää eri urakoitsijoiden velvoitteista ja oikeuksista siinä määrin, kuin ne koskettavat asentajan työtehtäviä. käyttää turvallisesti työmaan yleisimpiä työkoneita. tietää työmaajärjestyksen ja ymmärtää työaikataulut sekä työselitykset. tunnistaa työmaan tapaturma-alttiit kohteet ja osaa toimia oikein eteen tulevissa vaaratilanteissa (kaatuminen, putoaminen, sortuminen ja räjähdysvaara). osaa antaa ensiapua pisto- ja ruhjehaavoihin sekä palovammoihin. Keskeinen sisältö Ammattipiirustuksen perusteet Tietotekniikan perusteet Sähkötekniikan perusteet

77 Rakennustekniikan perusteet Työmaatekniikan perusteet Eristystekniikan perusteet Työnhaku Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Keskeisten sisältöalueiden teoriaopinnot sekä kirjalliset harjoitustehtävät ja piirustusharjoitukset. Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät. Työsaliopiskelu Sisältöalueittain pieniä harjoitteita. Oppimateriaali Alan kirjallisuus (esim. Teknisen piirtämisen perusteet LVIpiirustus, Pentti Harju/Penan Tieto-Opus Ky)ja tietolähteet sekä sisältökohtaiset monisteet Arviointikriteerit Noudatetaan opintokokonaisuuden yhteydessä mainittuja yleisiä kriteerejä. Tyydyttävä noudattaa työaikoja ja annettuja ohjeita. osaa käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työvälineitä ja suojaimia sekä lisäksi seuraavia työkaluja ja laitteita: kulmahiomakone, purkusaha, kierrekone (isompi jaloilla seisova), kierrekone (käsikäyttöinen), viemärinavauskone, puikkohitsauskone, kaasuhitsauslaitteet, katkaisusirkkeli, MIG/MAG hitsauskone, pop-niittipihdit, kanttikone, peltisakset, kaarisakset, ohutlevytöiden sähköleikkurit, käsiporakoneet, valurautaleikkuri, piikkauskone, halogeenivalaisin.

78 osaa koota alle kaksi metriä korkeita rakennustelineitä ja ohjata torninosturia käsimerkein. osaa käyttää työssään kemikaaleja turvallisesti ja osaa pyytää käyttöturvallisuustiedotteen. osaa kertoa LVI-järjestelmien toiminnan tarkoituksen. Hän osaa lukea helppoja asennuspiirustuksia. Hyvä suoriutuu opintojakson tavoitteissa kuvatuista tehtävistä seuraavasti: työvaiheiden eteneminen on sujuvaa, mutta opiskelija uusii joitakin työvaiheita väärien toimenpiteiden takia työn lopputulos noudattaa pääosin piirustuksia ja ohjeita, joten se voidaan hyväksyä opiskelija suoriutuu itsenäisesti tehtävästään opiskelija käyttää omatoimisesti tarvittavia työvälineitä opiskelija käyttää oikein työpiirustuksissa ja selostuksissa määrättyjä materiaaleja, ja materiaalihukka on pienehköä opiskelija käyttää tietojaan ja pystyy tarvittaessa etsimään lähes omatoimisesti lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä opiskelija laatii piirustusten ja ohjeiden pohjalta lähes paikkansapitävän osa- ja tarveaineluettelon opiskelija noudattaa turvallisia työtapoja sekä käyttää työssään aina asianmukaisia henkilökohtaisia ja laitekohtaisia suojaimia opiskelija huomioi myös työskennellessään muut työntekijät Kiitettävä noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä sekä ohjeita. osaa tehdä hänelle sallittuja ns. jokamiehen sähkötöitä (esimerkiksi jatkojohdon kytkennän) ja huomioi sähkölaitteiden turvallisuusmääräykset sekä noudattaa sähkölaitteiden yhteydessä oikeita ja turvallisia työtapoja. osaa käyttää tietokoneen perusohjelmistoja (mm. tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja internet) sekä LVI- ja kiinteistönhoitoalan ohjelmasovelluksia ohjekirjan avulla. ottaa työskentelyssään huomioon työturvallisuuden ja suojavälineiden käytön ymmärtää vastuunsa työstään yksilönä ja työryhmän jäsenenä, pitää yllä omaa työkykyään ja tietää päihteiden käytön aiheuttamat riskit ja niiden vaikutukset työkykyyn. ymmärtää pitää oman toimialueensa niin puhtaana kuin vaaditaan. osaa laatia yksinkertaisia tarvikeluetteloita piirustusten ja työselitysten mukaisesti.

79 Arvioinnin toteutus ja menetelmät Opintojakson arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta. Tarkemmat opintojakson arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa. 7.3.1 B. Lämmitys-, vesi- ja viemäritekniikan perusteet Laajuus 8 ov Tavoitteet tuntee tavanomaisten vesi-, viemäri-, kylmä- ja ilmanvaihtojärjestelmien sekä vesikeskuslämmitysjärjestelmien toimintaperiaatteet ja niissä käytettävät putket, putkistovarusteet, kalusteet, laitteet, kojeet, putkikytkennät ja asennustavat siinä määrin, että hän osaa selostaa niiden toiminnan pääperiaatteet. osaa esitellä pääpiirteittäin rakennusten tavanomaisimmat lämmitysjärjestelmät ja yleisimmät lämmityksen tuotantotavat (vesikiertoisen ja sähkölämmitysjärjestelmän, kaukolämpö, öljylämmitys, lämpöpumppu ja kotimaiset polttoaineet). tuntee veden hankinnan ja veden jakelun kuluttajalle ja takaisin luontoon siinä määrin, että hän osaa työssään välttää puhdistamattoman veden aiheuttamat terveysriskit ja osaa huomioida vedessä olevien aineiden asettamat vaatimukset putkiasennuksille sekä niissä käytettäville materiaaleille. Keskeinen sisältö Lämmitystekniikan perusteet (4 ov) Vesi- ja viemäritekniikan perusteet (4 ov)

80 Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Keskeisten sisältöalueiden teoriaopinnot sekä kirjalliset harjoitustehtävät ja piirustusharjoitukset. Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät. Työsaliopiskelu Sisältöalueittain pieniä harjoitteita. Oppimateriaali Alan kirjallisuus (esim. LVI-tekniikan perusteet ja Lämmitystekniikan perusteet, Pentti Harju/Penan Tieto-Opus Ky) ja tietolähteet sekä sisältökohtaiset monisteet Arviointikriteerit Noudatetaan opintokokonaisuuden yhteydessä mainittuja yleisiä kriteerejä. Tyydyttävä noudattaa työaikoja ja annettuja ohjeita. osaa käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työvälineitä ja suojaimia sekä lisäksi seuraavia työkaluja ja laitteita: kulmahiomakone, purkusaha, kierrekone (isompi jaloilla seisova), kierrekone (käsikäyttöinen), viemärinavauskone, puikkohitsauskone, kaasuhitsauslaitteet, MIG/MAG hitsauskone, käsiporakoneet, valurautaleikkuri, piikkauskone, halogeenivalaisin. osaa käyttää työssään kemikaaleja turvallisesti ja osaa pyytää käyttöturvallisuustiedotteen. tuntee LVI-järjestelmien toiminnan tarkoituksen. Hän osaa lukea helppoja asennuspiirustuksia. Hyvä suoriutuu opintojakson tavoitteissa kuvatuista tehtävistä seuraavasti: työvaiheiden eteneminen on sujuvaa, mutta opiskelija uusii joitakin työvaiheita väärien toimenpiteiden takia

81 työn lopputulos noudattaa pääosin piirustuksia ja ohjeita, joten se voidaan hyväksyä opiskelija suoriutuu itsenäisesti tehtävästään opiskelija käyttää omatoimisesti tarvittavia työvälineitä opiskelija käyttää oikein työpiirustuksissa ja selostuksissa määrättyjä materiaaleja, ja materiaalihukka on pienehköä opiskelija käyttää tietojaan ja pystyy tarvittaessa etsimään lähes omatoimisesti lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä opiskelija laatii piirustusten ja ohjeiden pohjalta lähes paikkansapitävän osa- ja tarveaineluettelon opiskelija noudattaa turvallisia työtapoja sekä käyttää työssään aina asianmukaisia henkilökohtaisia ja laitekohtaisia suojaimia opiskelija huomioi myös työskennellessään muut työntekijät Kiitettävä osaa käyttää taloudellisesti raaka- ja lisäaineita. noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä sekä ohjeita. osaa valita tarkoituksenmukaisen kiinnitysmenetelmän LVIlaitteille, kuten pattereille, pesualtaille ja hanakulmille, tekee tarvittavat tuennat ja kiinnitykset rakenteisiin huomioiden erilaisten rakennusmateriaalien ominaisuudet. ottaa työskentelyssään huomioon työturvallisuuden ja suojavälineiden käytön ymmärtää vastuunsa työstään yksilönä ja työryhmän jäsenenä, pitää yllä omaa työkykyään ja tietää päihteiden käytön aiheuttamat riskit ja niiden vaikutukset työkykyyn. osaa selostaa tavanomaisten vesi-, viemärijärjestelmien toiminnan ja niissä käytettävät putket, putkistovarusteet, kalusteet, laitteet, kojeet, putkikytkennät ja asennustavat pitää oman toimialueensa niin puhtaana kuin vaaditaan. osaa toimia tärkeimpien jätehuollon määräysten ja ohjeiden mukaisesti. osaa esitellä pääpiirteittäin rakennusten tavanomaisimmat lämmitysjärjestelmät ja yleisimmät lämmityksen tuotantotavat (vesikiertoisen ja sähkölämmitysjärjestelmän, kaukolämpö, öljylämmitys, lämpöpumppu ja kotimaiset polttoaineet). tuntee veden hankinnan ja veden jakelun kuluttajalle ja takaisin luontoon siinä määrin, että hän osaa työssään välttää puhdistamattoman veden aiheuttamat terveysriskit ymmärtää vedessä olevien aineiden asettamat vaatimukset putkiasennuksille sekä niissä käytettäville materiaaleille. suorittaa helpohkoja LVI-asennuksia tavanomaisten taso-, leikkaus- ja kaavio-piirustusten sekä työselitysten mukaisesti.

82 laatii yksinkertaisia tarvikeluetteloita piirustusten ja työselitysten mukaisesti. tekee kierreliitoksia ja asentaa lämpöpatterin kytkentäjohdot käyttämällä valmiita osia. tekee muoviviemärin liitoksia ja asentaa viemärikalusteita, kuten WC-istuimen tai pesualtaan. tekee puserrusliitoksia ja asentaa vesikalusteita, esimerkiksi pesuallas- tai suihkuhanan. Arvioinnin toteutus ja menetelmät Opintojakson arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta. Tarkemmat opintojakson arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa 7.3.1 C. Ilmanvaihtotekniikan perusteet Laajuus 4 ov Tavoitteet tuntee tavanomaisten ilmanvaihtojärjestelmien toimintaperiaatteet ja niissä käytettävät putket, putkistovarusteet, kalusteet, laitteet, kojeet, putkikytkennät ja asennustavat siinä määrin, että hän osaa selostaa niiden toiminnan pääperiaatteet. osaa selvittää pääpiirteittäin LVI-teknisten järjestelmien osuuden sisäilmaston luomisessa ja ylläpidossa sekä niiden osuuden rakennuksen käyttökustannuksissa (energiankulutus). osaa esitellä yleisimpien ilmanvaihtojärjestelmien toimintaperiaatteet ja niiden vaikutuksen asumisviihtyvyyteen ja rakennuksen kuntoon. Keskeinen sisältö Ilmanvaihtotekniikan perusteet

83 Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Keskeisten sisältöalueiden teoriaopinnot sekä kirjalliset harjoitustehtävät ja piirustusharjoitukset. Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät. Työsaliopiskelu Sisältöalueittain pieniä harjoitteita. Oppimateriaali Alan kirjallisuus (esim. LVI-tekniikan perusteet, Pentti Harju/ Penan Tieto-Opus Ky) ja tietolähteet sekä sisältökohtaiset monisteet Arviointikriteerit Noudatetaan opintokokonaisuuden yhteydessä mainittuja yleisiä kriteerejä. Tyydyttävä noudattaa työaikoja ja annettuja ohjeita. käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työvälineitä ja suojaimia sekä lisäksi seuraavia työkaluja ja laitteita: osaa kertoa IV-järjestelmien toiminnan tarkoituksen. Hän osaa lukea helppoja asennuspiirustuksia. lla on voimassaoleva tulityökortti ja perustiedot ensiavun antamisesta. Hyvä suoriutuu opintojakson tavoitteissa kuvatuista tehtävistä seuraavasti: työvaiheiden eteneminen on sujuvaa, mutta opiskelija uusii joitakin työvaiheita väärien toimenpiteiden takia työn lopputulos noudattaa pääosin piirustuksia ja ohjeita, joten se voidaan hyväksyä

84 opiskelija osaa tutun suoritustavan, jolla hän selviää sujuvan itsenäisesti tehtävästään opiskelija käyttää omatoimisesti tarvittavia työvälineitä opiskelija käyttää oikein työpiirustuksissa ja selostuksissa määrättyjä materiaaleja, ja materiaalihukka on pienehköä opiskelija käyttää tietojaan ja pystyy tarvittaessa etsimään lähes omatoimisesti lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä opiskelija laatii piirustusten ja ohjeiden pohjalta lähes paikkansapitävän osa- ja tarveaineluettelon opiskelija noudattaa turvallisia työtapoja sekä käyttää työssään aina asianmukaisia henkilökohtaisia ja laitekohtaisia suojaimia opiskelija huomioi myös työskennellessään muut työntekijät Kiitettävä tekee IV-alan töitä ja käyttää turvallisesti tyypillisimpiä käsityökoneita. käyttää taloudellisesti raaka- ja lisäaineita. noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä sekä ohjeita. valitsee tarkoituksenmukaisen kiinnitysmenetelmän IVlaitteille, tekee tarvittavat tuennat ja kiinnitykset rakenteisiin huomioiden erilaisten rakennusmateriaalien ominaisuudet. ottaa työskentelyssään huomioon työturvallisuuden ja suojavälineiden käytön ymmärtää vastuunsa työstään yksilönä ja työryhmän jäsenenä, pitää yllä omaa työkykyään ja tietää päihteiden käytön aiheuttamat riskit ja niiden vaikutukset työkykyyn. osaa selostaa tavanomaisten ilmanvaihtojärjestelmien toiminnan ja niissä käytettävät putket, putkistovarusteet, kalusteet, laitteet, kojeet, putkikytkennät ja asennustavat osaa liikkua kiinteistössä piirustusten ja ohjeiden mukaisesti. pitää oman toimialueensa niin puhtaana kuin vaaditaan. toimii tärkeimpien jätehuollon määräysten ja ohjeiden mukaisesti. selvittää pääpiirteittäin LVI-teknisten järjestelmien osuuden sisäilmaston luomisessa ja ylläpidossa sekä niiden osuuden rakennuksen käyttökustannuksissa (energiankulutus) osaa esitellä yleisimpien ilmanvaihtojärjestelmien toimintaperiaatteet ja niiden vaikutuksen asumisviihtyvyyteen ja rakennuksen kuntoon. tekee helpohkoja IV-asennuksia tavanomaisten taso-, leikkaus- ja kaavio-piirustusten sekä työselitysten mukaisesti.

85 laatii yksinkertaisia tarvikeluetteloita piirustusten ja työselitysten mukaisesti. tekee pienehköjä ilmanvaihtokanaviston liitos- ja haaroitustöitä, kuten pääte-elimen asentaminen haaroituksineen valitsee oikeat IV-alalla käytettävät eristeet ja päällysteet (kuten talotekninen, teollisuus-, lämpö-, kylmä-, palo- ja äänieristys) sekä asentaa helpohkoja putkieristyksiä huomioiden rakennusteknisen palo-osastoinnin ja paloteknisen luokituksen. Arvioinnin toteutus ja menetelmät Opintojakson arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta. Tarkemmat opintojakson arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa 7.3.1 D Kiinteistöhoidon perusteet Laajuus 2 ov Tavoitteet ottaa huomioon työskennellessään kiinteistön hallinnon ja oman aseman palvelutuotteita tarjoavassa organisaatiossa sekä asiakkaiden yksityisyyden suojan. liikkuu kiinteistössä piirustusten ja ohjeiden mukaisesti. osaa arvioida häiriötilanteita ja tarvittaessa hälyttää poliisin, vartiointiliikkeen tai ambulanssin. tekee ulkoalueiden hoitotyötä ja pystyy kertomaan, kuinka ulkoalueiden hoitotyö vaikuttaa kiinteistön käyttöön ja viihtyisyyteen. pitää oman toimialueensa niin puhtaana kuin vaaditaan. toimii tärkeimpien jätehuollon määräysten ja ohjeiden mukaisesti

86 Keskeinen sisältö Kiinteistöpalvelut, ylläpito- ja huoltotyöt Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Keskeisten sisältöalueiden teoriaopinnot sekä kirjalliset harjoitustehtävät ja piirustusharjoitukset. Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät. Työsaliopiskelu Sisältöalueittain pieniä harjoitteita. Oppimateriaali Alan kirjallisuus ja tietolähteet sekä sisältökohtaiset monisteet Arviointikriteerit Noudatetaan opintokokonaisuuden yhteydessä mainittuja yleisiä kriteerejä. Tyydyttävä noudattaa työaikoja ja annettuja ohjeita. käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työvälineitä ja suojaimia sekä lisäksi seuraavia työkaluja ja laitteita: kulmahiomakone, purkusaha, kierrekone (isompi jaloilla seisova), kierrekone (käsikäyttöinen), viemärinavauskone, puikkohitsauskone, kaasuhitsauslaitteet, katkaisusirkkeli, MIG/MAG hitsauskone, pop-niittipihdit, kanttikone, peltisakset, kaarisakset, ohutlevytöiden sähköleikkurit, käsiporakoneet, piikkauskone, halogeenivalaisin. käyttää työssään kemikaaleja turvallisesti ja osaa pyytää käyttöturvallisuustiedotteen. osaa kertoa LVI-järjestelmien toiminnan tarkoituksen. Hän osaa lukea helppoja asennuspiirustuksia. Hyvä suoriutuu opintojakson tavoitteissa kuvatuista tehtävistä seuraavasti:

87 työvaiheiden eteneminen on sujuvaa, mutta opiskelija uusii joitakin työvaiheita väärien toimenpiteiden takia työn lopputulos noudattaa pääosin piirustuksia ja ohjeita, joten se voidaan hyväksyä opiskelija osaa tutun suoritustavan, jolla hän selviää sujuvan itsenäisesti tehtävästään opiskelija käyttää omatoimisesti tarvittavia työvälineitä opiskelija käyttää tietojaan ja pystyy tarvittaessa etsimään lähes omatoimisesti lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä opiskelija noudattaa turvallisia työtapoja sekä käyttää työssään aina asianmukaisia henkilökohtaisia ja laitekohtaisia suojaimia opiskelija huomioi myös työskennellessään muut työntekijät Kiitettävä tekee kiinteistönhoidon perustöitä ja käyttää turvallisesti tyypillisimpiä käsityökoneita. noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä sekä ohjeita. tekee hänelle sallittuja ns. jokamiehen sähkötöitä (esimerkiksi jatkojohdon kytkennän) ja huomioi sähkölaitteiden turvallisuusmääräykset sekä noudattaa sähkölaitteiden yhteydessä oikeita ja turvallisia työtapoja. valitsee tarkoituksenmukaisen kiinnitysmenetelmän LVIlaitteille, kuten pattereille, pesualtaille ja hanakulmille, tekee tarvittavat tuennat ja kiinnitykset rakenteisiin huomioiden erilaisten rakennusmateriaalien ominaisuudet. käyttää tietokoneen perusohjelmistoja (mm. tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja internet) sekä LVI- ja kiinteistönhoitoalan ohjelmasovelluksia ohjekirjan avulla. ottaa työskentelyssään huomioon työturvallisuuden ja suojavälineiden käytön ymmärtää vastuunsa työstään yksilönä ja työryhmän jäsenenä, pitää yllä omaa työkykyään ja tietää päihteiden käytön aiheuttamat riskit ja niiden vaikutukset työkykyyn. ottaa huomioon työskennellessään kiinteistön hallinnon ja oman aseman palvelutuotteita tarjoavassa organisaatiossa sekä asiakkaiden yksityisyyden suojan. osaa liikkua kiinteistössä piirustusten ja ohjeiden mukaisesti. arvioi häiriötilanteita ja hälyttää tarvittaessa poliisin, vartiointiliikkeen tai ambulanssin. tekee ulkoalueiden hoitotyötä ja pystyy kertomaan, kuinka ulkoalueiden hoitotyö vaikuttaa kiinteistön käyttöön ja viihtyisyyteen. pitää oman toimialueensa niin puhtaana kuin vaaditaan. toimii tärkeimpien jätehuollon määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

88 Arvioinnin toteutus ja menetelmät Opintojakson arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta. Tarkemmat opintojakson arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa 7.3.1 E. Metallitekniikan perusteet Laajuus 7 ov Tavoitteet tekee metallialan perustöitä ja käyttää turvallisesti metallialan tyypillisimpiä käsityökoneita. tekee kaasuhitsaus- ja juotosliitoksia sekä tuntee kaarihitsausmenetelmien pääperiaatteet. käyttää taloudellisesti raaka- ja lisäaineita. noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä sekä ohjeita. Keskeinen sisältö Metallialan perustyöt (3 ov) Hitsaustekniikan perusteet (4 ov) Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Keskeisten sisältöalueiden teoriaopinnot sekä kirjalliset harjoitustehtävät ja piirustusharjoitukset.

89 Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät. Työsaliopiskelu Sisältöalueittain pieniä harjoitteita. Oppimateriaali Alan kirjallisuus (esim. LVI-tekniikan perusteet, Pentti Harju/ Penan Tieto-Opus Ky, Hitsaustekniikka 1, Harri Katainen, Armas Mäkinen/ WSOY) ja tietolähteet sekä sisältökohtaiset monisteet Arviointikriteerit Noudatetaan opintokokonaisuuden yhteydessä mainittuja yleisiä kriteerejä. Tyydyttävä noudattaa työaikoja ja annettuja ohjeita. käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työvälineitä ja suojaimia sekä lisäksi seuraavia työkaluja ja laitteita: kulmahiomakone, kierrekone (isompi jaloilla seisova), kierrekone (käsikäyttöinen), puikkohitsauskone, kaasuhitsauslaitteet, MIG/MAG hitsauskone, pop-niittipihdit, kanttikone, peltisakset, kaarisakset, ohutlevytöiden sähköleikkurit ja käsiporakoneet käyttää työssään kemikaaleja turvallisesti ja osaa pyytää käyttöturvallisuustiedotteen. lla on voimassaoleva tulityökortti ja perustiedot ensiavun antamisesta. Hyvä suoriutuu opintojakson tavoitteissa kuvatuista tehtävistä seuraavasti: työvaiheiden eteneminen on sujuvaa, mutta opiskelija uusii joitakin työvaiheita väärien toimenpiteiden takia työn lopputulos noudattaa pääosin piirustuksia ja ohjeita, joten se voidaan hyväksyä opiskelija osaa tutun suoritustavan, jolla hän selviää sujuvan itsenäisesti tehtävästään opiskelija käyttää omatoimisesti tarvittavia työvälineitä opiskelija käyttää oikein työpiirustuksissa ja selostuksissa määrättyjä materiaaleja, ja materiaalihukka on pienehköä

90 opiskelija käyttää tietojaan ja pystyy tarvittaessa etsimään lähes omatoimisesti lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä opiskelija laatii piirustusten ja ohjeiden pohjalta lähes paikkansapitävän osa- ja tarveaineluettelon opiskelija noudattaa turvallisia työtapoja sekä käyttää työssään aina asianmukaisia henkilökohtaisia ja laitekohtaisia suojaimia opiskelija huomioi myös työskennellessään muut työntekijät Kiitettävä tekee metallialan perustöitä ja käyttää turvallisesti metallialan tyypillisimpiä käsityökoneita. tekee kaasuhitsaus- ja juotosliitoksia sekä tuntee kaarihitsausmenetelmien pää-periaatteet käyttää taloudellisesti raaka- ja lisäaineita. noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä sekä ohjeita. ottaa työskentelyssään huomioon työturvallisuuden ja suojavälineiden käytön ymmärtää vastuunsa työstään yksilönä ja työryhmän jäsenenä, pitää yllä omaa työkykyään ja tietää päihteiden käytön aiheuttamat riskit ja niiden vaikutukset työkykyyn. pitää oman toimialueensa niin puhtaana kuin vaaditaan. toimii tärkeimpien jätehuollon määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Arvioinnin toteutus ja menetelmät Opintojakson arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta. Tarkemmat opintojakson arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa.

91 7.3.1 F. Työnhaku Laajuus: 1 ov. Tavoitteet osaa hakeutua aktiivisesti työmarkkinoille. osaa hakea työtä, toimia työnhakutilanteessa ja laatia työnpaikan-hakuun liittyvät asiakirjat. Hän osaa esitellä osaamisensa työn-antajille, jolloin hän arvostaa ammattiaan ja ammattitaitoaan. osaa tehdä osaltaan työsopimuksen. Keskeinen sisältö oma osaaminen, vahvuudet ja itsetuntemus työnhakeminen työnhakustrategiat ja -kanavat erilaiset työpaikkahakemukset ja asiakirjat työhaastattelu työsopimuksen solmiminen? Opiskelutavat Luennot, ryhmätyöt, parityöskentely, itsenäiset tehtävät vierailija työelämästä / yritysvierailu Oppimateriaali Ajankohtainen kirjallisuus Internetistä haettava tieto Kytkennät muihin opintoihin Äidinkielen, tietotekniikan ja yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto opinnot sekä ammatillisten opintokokonaisuuksien työssä oppiminen kytkeytyvät opintojaksossa opiskeltaviin asioihin. Sisältöalueiden integroinnin osalta tehdään yhteistyötä ko. opettajien kanssa. Arviointikriteerit Suoritettu / hylätty

92 Opintojakson arvioidaan suoritetuksi, kun opiskelija osallistuu aktiivisesti opetukseen tekee suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät tunnistaa omia vahvuuksiaan ja osaamisalueitaan ottaa vastaan palautetta ja pyrkii muuttamaan toimintaansa saamansa palautteen perusteella Arvioinnin toteutus : itsearviointi ja vertaisarviointi Opettaja: jatkuva palaute työskentelyn aikana, kirjalliset ja suulliset harjoitustehtävät. 7.3.1 G. Minä oppijana Laajuus 1 ov Tavoitteet ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja ymmärtää oman toiminnan merkityksen oppimisprosessissa. Hän tunnistaa oman oppimistyylinsä ja ammatillisen kasvun vaiheen sekä pystyy asettamaan opiskelulleen tavoitteita. löytää itselleen sopivia oppimis- ja opiskelutaitoja. Hän oppii ottamaan vastaan ja antamaan palautetta sekä arvioimaan itseään. tutustuu ryhmän muihin opiskelijoihin ja oppii toimimaan vastuullisesti työryhmän jäsenenä. Keskeinen sisältö: oppimiseen liittyvät perusasiat: motivaatio, muisti, oppimistaidot, erilaiset oppimistyylit, oman oppimistyylin tunnistaminen opiskelutekniikat itsearviointitaidot, ammatillisen kasvun käsite, omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen omalle kehittymiselle palautteen antaminen ja vastaanottaminen vastuullinen ja itseohjautuva opiskeluote itsetuntemus ryhmässä toimiminen ja ryhmän toimintaan liittyvät lainalaisuudet yksilö-, pari ja ryhmätyöskentelytaidot

93 Opiskelutavat Luennot, ryhmätyöt, parityöskentely, itsenäiset tehtävät Oppimateriaali Ajankohtainen kirjallisuus, internetistä haettava tieto Kytkennät muihin opintoihin Äidinkielen ja tietotekniikan opinnot kytkeytyvät opintojaksossa opiskeltaviin asioihin. Sisältöalueiden integroinnin osalta tehdään yhteistyötä ko. opettajien kanssa. Arviointi Suoritettu / hylätty Opintokokonaisuus arvioidaan suoritetuksi, kun opiskelija osallistuu aktiivisesti opetukseen tekee oppimistehtävät ottaa vastuuta omasta oppimisestaan tunnistaa oman oppimistyylinsä tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan ottaa vastaan palautetta ja pyrkii muuttamaan toimintaansa saamansa palautteen perusteella toimii ryhmän jäsenenä noudattaen sääntöjä hakee lisätietoa, ohjausta ja tukea Arvioinnin toteutus : itsearviointi Opettaja: jatkuva palaute työskentelyn aikana, kirjalliset ja suulliset harjoitustehtävät.

94 7.4 KOULUTUSOHJELMITTAIN ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT 7.4.1 MITTAUS-, SÄÄTÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKKA Laajuus 6 ov Yleistavoitteet ymmärtää laitoksen säädön tärkeyden ja välttämättömyyden kokonaiskäyttöön ja energiatalouteen. tuntee taloteknisen säätöjärjestelmän toimintaperiaatteen. tekee laitoksen perusmittauksia. lukee säätölaitepiirustuksia. ymmärtää säätölaitepiirustusten merkityksen taloteknisten järjestelmien toimintaan. (Pääpaino osaamisessa on mittaustekniikan perusteorian lisäksi mittalaitteiden käsittelyssä ja perusmittauksissa sekä tulosten dokumentoinnissa.) tekee tavallisimmat taloteknisissä järjestelmissä tarvittavat mittaukset, joita ovat sisäilman, äänitason, ilmamäärän ja vesimäärän mittaukset. ymmärtää mittauksissa vaadittavat laskutoimitukset ja nomogrammien käytön ja osaa laatia mittauksista tarvittavat dokumentit. soveltamaan mittaustuloksia työn vaatimiin jatkotoimiin. tuntee matematiikkaa ja fysiikkaa siinä määrin kuin mittaustyöt vaativat, jotta osaa laskea mm. hyötysuhteen ja ymmärtää aineen ominaisuuksien muutokset lämpötilan muuttuessa. ymmärtää säätölaitteiden merkityksen erilaisissa lämmitysjärjestelmissä sekä eri lämmönsäätöjärjestelmien toimintaperiaatteet. tietää, missä laitoksen osissa kertasäätöventtiileitä tarvitaan ja mikä tarkoitus niillä on. tietää, mitä säätöventtiilin kv-arvo tarkoittaa ja mihin se vaikuttaa. tekee huonelämpötilojen, ilmamäärien, vesivirtojen mittauksia ja äänitasomittauksia ja mitata pintalämpötiloja. käyttää yleisimpiin mittauksiin tarvittavia mittareita ja laitteita, kuten virtausmittaria, mikromanometriä, pitotputkea ja desibelimittaria. ymmärtää säätöpiirin ja suljetun silmukan periaatteen.

95 käyttää säätimiä ja antureja ja tuntee niiden toimintaperiaatteet. tietää säätöventtiilin toiminnan ja käsikäytön. muuttaa säätökäyrän ja ymmärtää LVI-automaatio- ja hälytysjärjestelmien toimintaperiaatteen. tekee LVI-järjestelmien käyttö-, ohjaus- ja asetustoimenpiteitä automatiikkalaitteiston avulla. tietää yleisimmät IV-laitosten pakkokytkennät, kuten puhaltimen ja raitisilmapellin varolaitteiden toiminnan. selvittää säätökaavioiden ja toimintaselostusten perusteella laitoksen toimintaperiaatteen ja löytää sen eri komponentit. osaa nimetä yleisimpiä hälytyksen aiheuttaneita vikoja ja toimintahäiriöitä. tietää, millaisia keskitettyjä säätö- ja valvontajärjestelmiä Suomessa käytetään. Opintojaksot 7.4.1 A. LVI mittaukset ja säädöt 4 ov 7.4.1 B. LVI automaatio 2 ov Työssäoppiminen Osa opinnoista suoritetaan työssäoppien, esim. 2 ov. Kytkennät muihin opintoihin Perusopintojen opiskelu on edellytys tämän opintokokonaisuuden suorittamiselle. Tavoitteet ja arviointikriteerit Tyydyttävä osaa käyttää omaksumiaan tietoja ja taitoja harjoitelluissa, usein toistuvissa tilanteissa. mittaa ilmavirran päätelaitteesta ja kanaviston kiinteistä mittalaitteista mittaa vesimäärän linjasäätöventtiilistä käyttämällä apunaan mittareita ja taulukoita tietää mittaustekniikan perusteista, mitä suureita mitataan ja osaa lukea ne mittareilta tietää säätökaavioista lämmitys- ja IV-laitoksen perustoiminnot tietää IV-laitoksen pakkokytkennät toimii rakennustyömaalla työturvallisuusohjeita noudattaen noudattaa työaikoja ja kykenee työskentelemään ryhmässä osaa kertoa, mitä työvaihetta on tekemässä.

96 Hyvä osaa toimia erilaisissa tilanteissa omatoimisesti ja hän käyttää taitojaan ja työn perustana olevaa tietoa uusissa tilanteissa. käyttää ilma- ja vesivirtojen mittauksiin ja säätöihin joitakin mittausmenetelmiä. käyttää ja joissakin tapauksissa valitsee tarvittavia mittareita ja taulukoita. käyttää jonkin varolaitteen testausmenetelmää sekä säädintä. ymmärtää piirustuksia, laskutoimituksia, taulukoiden käyttöä, säätölaitteen merkityksen lämmitysjärjestelmässä ja lämmönsäätöjärjestelmän toimintaperiaatteen. tuntee tarvittavien mittareiden toimintaperiaatteet tai osaa käyttää apuna ohjekirjoja. Hän tietää mistä kv-arvon saa, joten hän suoriutuu mittauksia. lukee säätökaavioita ja ymmärtää niiden merkityksen. tuntee säätimien toimintaperiaatteet sekä lukee ja osittain ymmärtää ohjekirjoja. tietää ilmastointikoneen pakkokytkennät, kuten puhaltimet, pumpun, pellistöt ja joidenkin niistä toiminnat. toimii työmaalla työturvallisesti huomioiden myös työturvallisuuden puutteita. työskentelee yhteistyössä ottaen sivulliset huomioon ja kertoo, mitä työvaihetta on tekemässä ja mihin se vaikuttaa tietää säädön tärkeyden energiatalouden kannalta. Kiitettävä tekee omatoimisesti muitakin kuin annettuja tehtäviä ja hän löytää uusia ratkaisuja tilanteisiin. ymmärtää laitoksen säädön tärkeyden ja välttämättömyyden kokonaiskäyttöön ja energiatalouteen. Hän tuntee taloteknisen säätöjärjestelmän toimintaperiaatteen. osaa tehdä laitoksen perusmittauksia. Hän osaa lukea säätölaitepiirustuksia. ymmärtää säätölaitepiirustusten merkityksen taloteknisten järjestelmien toimintaan. Pääpaino osaamisessa on mittaustekniikan perusteorian lisäksi mittalaitteiden käsittelyssä ja perusmittauksissa sekä tulosten dokumentoinnissa. osaa tehdä tavallisimmat taloteknisissä järjestelmissä tarvittavat mittaukset, joita ovat sisäilman, äänitason, ilmamäärän ja vesimäärän mittaukset.

97 ymmärtää mittauksissa vaadittavat laskutoimitukset ja nomogrammien käytön ja osaa laatia mittauksista tarvittavat dokumentit. Hän pystyy soveltamaan mittaustuloksia työn vaatimiin jatkotoimiin. tuntee matematiikkaa ja fysiikkaa siinä määrin kuin mittaustyöt vaativat, jotta osaa laskea mm. hyötysuhteen ja ymmärtää aineen ominaisuuksien muutokset lämpötilan muuttuessa. ymmärtää säätölaitteiden merkityksen erilaisissa lämmitysjärjestelmissä sekä eri lämmönsäätöjärjestelmien toimintaperiaatteet. tietää, missä laitoksen osissa kertasäätöventtiileitä tarvitaan ja mikä tarkoitus niillä on. Hän tietää, mitä säätöventtiilin kvarvo tarkoittaa ja mihin se vaikuttaa. osaa tehdä huonelämpötilojen, ilmamäärien, vesivirtojen mittauksia ja äänitasomittauksia ja mitata pintalämpötiloja. Hän osaa käyttää yleisimpiin mittauksiin tarvittavia mittareita ja laitteita, kuten virtausmittaria, mikromanometriä, pitotputkea ja desibelimittaria. Arvioinnin toteutus ja kohteet Arvosana muodostuu opintojaksoista painottuen niiden laajuuden ja ammatin kannalta sisältöjen tärkeyden mukaan. Opettaja arvioi työprosessin hallintaa arvioimalla työvaiheiden etenemistä, työmenetelmiä ja lopputulosta. työtehtävän hallintaa arvioimalla työsuoritusten omaaloitteisuutta ja itsenäisyyttä, työvälineiden ja materiaalien käyttöä työn perustana olevan tiedon hallintaa mahdollisten kokeiden avulla, tiedonhankintatapoja seuraten sekä arvioimalla kuinka hyvin on noudatettu piirustuksia ja ohjeita. työturvallisuuden hallintaa jatkuvalla työtapojen seurannalla. ydinosaamisen ja yhteisten painotusten hallintaa seuraamalla ryhmätyöskentely- ja viestintätaitoja, ohjeiden ja määräysten noudattamista, työskentelyn nopeutta, materiaalien käyttöä kestävän kehityksen kannalta, työaikojen noudattamista, asiakaspalvelun joustavuutta. Työpaikkaohjaaja arvioi

98 opiskelijan kehittymistä ja työskentelytapoja em. arviointikohteissa niiltä osin kuin toteutus on työpaikalla. arvioi omaa kehittymistään ja työskentelytapoja em. arviointikohteissa sekä oppilaitoksessa että työssäoppimispaikalla. Ammattiosaamisen näyttö Keskeinen osaaminen, joka näytetään näyttää osaamisensa mittaamisen, säätämisen sekä automaation taidoissa. LVI- laitosten mittauksien ja säädön tekeminen lukee suunnitelmista ja asiakirjoista mitattavien ja säädettävien kohteiden perusarvot. Hän valitsee kohteeseensa oikean mittausmenetelmän ja siihen soveltuvat mittalaitteet sekä taulukot. Hän suorittaa mittaukset ja säätää yksittäisen laitteen suunnitelmien edellyttämälle tasolle sekä täyttää työn edetessä asianmukaisesti mittaus- ja säätöpöytäkirjan. käsittelee mitta- ja apuvälineitä huolellisesti. Arvioitsijat täydentävät työn perustana olevan tiedon hallinnan arviointia täydentävillä kysymyksillä, joilla selvitetään opiskelijan LVI-laitosten perusmittausten hallintaa sekä ydinosaamista kommunikointi- ja yhteistyötaitojen osilta. LVI- automaation perustaidot selvittää säätökaavioiden ja toimintaselostuksen avulla LVI-laitoksen perustoiminnot sekä tekee

99 yksikkösäätimillä energiankulutukseen vaikuttavia toimenpiteitä, kuten lämpötila-asetuksia, säätökäyrän asetuksia ja kelloajan muutoksia. Hän saattaa LVI-laitoksen käsikäytölle automatiikkalaitteistoja apuna käyttäen. Arvioitsijat täydentävät työn perustana olevan tiedon hallinnan arviointia täydentävillä kysymyksillä, joilla selvitetään opiskelijan LVI-laitosten perustoimintojen hallintaa sekä ydinosaamista kommunikointi- ja yhteistyötaitojen osilta. Näyttöympäristö Näyttö annetaan oppilaitoksen tiloissa tai oppilaitoksen työmaalla. Käytössä on työvälineet ja koneet, jotka täyttävät työturvallisuuden vaatimukset. lla on saatavilla työssään tarvittavat henkilökohtaiset ja laitekohtaiset turva- tai suojavälineet sekä tehtävässä käytettävät työvälineet. Näytöt suoritetaan henkilökohtaisena näyttönä, ei parityöskentelynä. Arvioinnin kohteet Kansallisen näyttöaineiston mukaan www.oph.fi/ Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet/voimassaolevat Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet/ammatilliset perustutkinnot/tekniikan ja liikenteen ala/talotekniikan perustutkinto Näyttöaineisto.doc tai.pdf http://www.oph.fi/pagelast.asp?path=1,17627,927,1561,44909 7.4.1 A. LVI mittaukset ja säädöt Laajuus 4 ov Tavoitteet ymmärtää laitoksen säädön tärkeyden ja välttämättömyyden kokonaiskäyttöön ja energiatalouteen. tuntee taloteknisen säätöjärjestelmän toimintaperiaatteen.

100 tekee laitoksen perusmittauksia. lukee säätölaitepiirustuksia. ymmärtää säätölaitepiirustusten merkityksen taloteknisten järjestelmien toimintaan. (Pääpaino osaamisessa on mittaustekniikan perusteorian lisäksi mittalaitteiden käsittelyssä ja perusmittauksissa sekä tulosten dokumentoinnissa.) tekee tavallisimmat taloteknisissä järjestelmissä tarvittavat mittaukset, joita ovat sisäilman, äänitason, ilmamäärän ja vesimäärän mittaukset. ymmärtää mittauksissa vaadittavat laskutoimitukset ja nomogrammien käytön ja osaa laatia mittauksista tarvittavat dokumentit. soveltaa mittaustuloksia työn vaatimiin jatkotoimiin. tuntee matematiikkaa ja fysiikkaa siinä määrin kuin mittaustyöt vaativat, jotta osaa laskea mm. hyötysuhteen ja ymmärtää aineen ominaisuuksien muutokset lämpötilan muuttuessa. ymmärtää säätölaitteiden merkityksen erilaisissa lämmitysjärjestelmissä sekä eri lämmönsäätöjärjestelmien toimintaperiaatteet. tietää, missä laitoksen osissa kertasäätöventtiileitä tarvitaan ja mikä tarkoitus niillä on. tietää, mitä säätöventtiilin kv-arvo tarkoittaa ja mihin se vaikuttaa. tekee huonelämpötilojen, ilmamäärien, vesivirtojen mittauksia ja äänitasomittauksia ja mitata pintalämpötiloja. käyttää yleisimpiin mittauksiin tarvittavia mittareita ja laitteita, kuten virtausmittaria, mikromanometriä, pitotputkea ja desibelimittaria. Keskeinen sisältö LVI-laitosten mittauksien ja säädön tekeminen. Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Keskeisten sisältöalueiden teoriaopinnot sekä kirjalliset harjoitustehtävät. Työsaliopiskelu Sisältöalueittain pieniä mittausharjoitteita.

101 Työssäoppiminen Opintojaksoon kuuluu työssäoppimista 2 ov Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät. Oppimateriaali Alan kirjallisuus (esim. Talotekniikan automaatio, Pentti Harju/Penan Tieto-Opus Ky)ja tietolähteet sekä sisältökohtaiset monisteet Kytkennät muihin opintoihin Perusopintojen opiskelu on edellytys tämän opintojakson suorittamiselle. Arvointikriteerit Noudatetaan opintokokonaisuuden yhteydessä mainittuja yleisiä kriteerejä. Tyydyttävä Hyvä mittaa ilmavirran päätelaitteesta ja kanaviston kiinteistä mittalaitteista mittaa vesimäärän linjasäätöventtiilistä käyttämällä apunaan mittareita ja taulukoita tietää mittaustekniikan perusteista, mitä suureita mitataan ja osaa lukea ne mittareilta tietää säätökaavioista lämmitys- ja IV-laitoksen perustoiminnot toimii rakennustyömaalla työturvallisuusohjeita noudattaen noudattaa työaikoja kykenee työskentelemään ryhmässä osaa kertoa, mitä työvaihetta on tekemässä. käyttää ilma- ja vesivirtojen mittauksiin ja säätöihin joitakin mittausmenetelmiä. käyttää ja joissakin tapauksissa valitsee tarvittavia mittareita ja taulukoita. käyttää jonkin varolaitteen testausmenetelmää sekä säädintä. ymmärtää piirustuksia, laskutoimituksia, taulukoiden käyttöä, säätölaitteen merkityksen lämmitysjärjestelmässä ja lämmönsäätöjärjestelmän toimintaperiaatteen.

102 tuntee tarvittavien mittareiden toimintaperiaatteet tai osaa käyttää apuna ohjekirjoja. Hän tietää mistä kv-arvon saa, joten hän suoriutuu mittauksia. lukee säätökaavioita ja ymmärtää niiden merkityksen. tuntee säätimien toimintaperiaatteet sekä lukee ja osittain ymmärtää ohjekirjoja. tietää ilmastointikoneen pakkokytkennät, kuten puhaltimet, pumpun, pellistöt ja joidenkin niistä toiminnat. toimii työmaalla työturvallisesti huomioiden myös työturvallisuuden puutteita. työskentelee yhteistyössä ottaen sivulliset huomioon ja kertoo, mitä työvaihetta on tekemässä ja mihin se vaikuttaa tietää säädön tärkeyden energiatalouden kannalta. Kiitettävä ymmärtää laitoksen säädön tärkeyden ja välttämättömyyden kokonaiskäyttöön ja energiatalouteen. tuntee taloteknisen säätöjärjestelmän toimintaperiaatteen. ymmärtää säätölaitepiirustusten merkityksen taloteknisten järjestelmien toimintaan. (Pääpaino osaamisessa on mittaustekniikan perusteorian lisäksi mittalaitteiden käsittelyssä ja perusmittauksissa sekä tulosten dokumentoinnissa.) tuntee matematiikkaa ja fysiikkaa siinä määrin kuin mittaustyöt vaativat, jotta osaa laskea mm. hyötysuhteen ja ymmärtää aineen ominaisuuksien muutokset lämpötilan muuttuessa. ymmärtää säätölaitteiden merkityksen erilaisissa lämmitysjärjestelmissä sekä eri lämmönsäätöjärjestelmien toimintaperiaatteet. tietää, missä laitoksen osissa kertasäätöventtiileitä tarvitaan ja mikä tarkoitus niillä on. Hän tietää, mitä säätöventtiilin kvarvo tarkoittaa ja mihin se vaikuttaa. Arvioinnin toteutus ja menetelmät Opintojakson arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta. Tarkemmat opintojakson arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa.

103 7.4.1 B. LVI automaatio Laajuus 2 ov Tavoitteet ymmärtää säätöpiirin ja suljetun silmukan periaatteen. Hän osaa käyttää säätimiä ja antureja ja tuntee niiden toimintaperiaatteet. tietää säätöventtiilin toiminnan ja käsikäytön. osaa muuttaa säätökäyrän ja ymmärtää LVI-automaatio- ja hälytysjärjestelmien toimintaperiaatteen. osaa tehdä LVI-järjestelmien käyttö-, ohjaus- ja asetustoimenpiteitä automatiikkalaitteiston avulla. tietää yleisimmät IV-laitosten pakkokytkennät, kuten puhaltimen ja raitisilmapellin varolaitteiden toiminnan. pystyy selvittämään säätökaavioiden ja toimintaselostusten perusteella laitoksen toimintaperiaatteen ja löytämään sen eri komponentit. osaa nimetä yleisimpiä hälytyksen aiheuttaneita vikoja ja toimintahäiriöitä. tietää, millaisia keskitettyjä säätö- ja valvontajärjestelmiä Suomessa käytetään. Keskeinen sisältö Keskeinen sisältö on LVI-automaation perustaidot. Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Keskeisten sisältöalueiden teoriaopinnot sekä kirjalliset harjoitustehtävät. Työsaliopiskelu Sisältöalueittain pieniä mittausharjoitteita. Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät. Oppimateriaali Alan kirjallisuus (esim. Talotekniikan automaatio, Pentti Harju/Penan Tieto-Opus Ky)ja tietolähteet sekä sisältökohtaiset monisteet Kytkennät muihin opintoihin

104 Perusopintojen opiskelu on edellytys tämän opintojakson suorittamiselle. Arviointikriteerit Noudatetaan opintokokonaisuuden yhteydessä mainittuja yleisiä kriteerejä. Tyydyttävä Hyvä lukee säätökaavioista perustoiminnot (lämmitys- ja IV). tietää IV-laitoksen pakkokytkennät. tietää säätökaavioista lämmitys- ja IV-laitoksen perustoiminnot noudattaa työaikoja ja kykenee työskentelemään ryhmässä osaa kertoa, mitä työvaihetta on tekemässä. lukee säätökaavioita ja ymmärtää niiden merkityksen. tuntee säätimien toimintaperiaatteet sekä lukee ja osittain ymmärtää ohjekirjoja. tietää ilmastointikoneen pakkokytkennät, kuten puhaltimet, pumpun, pellistöt ja joidenkin niistä toiminnat. toimii työmaalla työturvallisesti huomioiden myös työturvallisuuden puutteita. työskentelee yhteistyössä ottaen sivulliset huomioon ja kertoo, mitä työvaihetta on tekemässä ja mihin se vaikuttaa tietää säädön tärkeyden energiatalouden kannalta. Kiitettävä ymmärtää säätöpiirin ja suljetun silmukan periaatteen. Hän osaa käyttää säätimiä ja antureja ja tuntee niiden toimintaperiaatteet. tietää säätöventtiilin toiminnan ja käsikäytön. osaa muuttaa säätökäyrän ja ymmärtää LVI-automaatio- ja hälytysjärjestelmien toimintaperiaatteen. osaa tehdä LVI-järjestelmien käyttö-, ohjaus- ja asetustoimenpiteitä automatiikkalaitteiston avulla. tietää yleisimmät IV-laitosten pakkokytkennät, kuten puhaltimen ja raitisilmapellin varolaitteiden toiminnan. pystyy selvittämään säätökaavioiden ja toimintaselostusten perusteella laitoksen toimintaperiaatteen ja löytämään sen eri komponentit. osaa nimetä yleisimpiä hälytyksen aiheuttaneita vikoja ja toimintahäiriöitä. tietää, millaisia keskitettyjä säätö- ja valvontajärjestelmiä Suomessa käytetään.

105 Arvioinnin toteutus ja menetelmät Opintojakson arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta. Tarkemmat opintojakson arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa. 7.4.2 LV-ASENNUSTYÖT Laajuus 26 ov Yleistavoitteet ymmärtää vesikeskuslämmitysjärjestelmän toimintaperiaatteen sekä muiden lämmitystapojen käytön ja soveltuvuuden kiinteistön lämmitykseen. ymmärtää tavanomaiset vesi- ja viemärijärjestelmät ja niiden toimintaperiaatteet sekä osaa asentaa näitä järjestelmiä piirustusten mukaan. osaa toimia ryhmän jäsenenä, osaa tehdä kirjallisen työsuunnitelman ja osaa raportoida työnsä vaiheista ja tuloksista asiakkaalleen tai muulle sidosryhmän edustajalle. osaa arvioida oman työnsä ja työsuorituksensa laatua, ymmärtää itseään koskevia talotekniikka-alan työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä sekä osaa laskea miten hänen palkkansa muodostuu. tuntee lämmityksen eri energianlähteet, ja ymmärtää lämmitystekniikan osuuden rakennuksen kokonaiskäytössä ja energiatalouteen sekä tuntee rakennuksen lämmitystekniikkaan liittyviä fysiikan ilmiöitä ja osaa soveltaa niitä työssään. ymmärtää yleisimpien vesikeskuslämmitysjärjestelmien toimintaperiaatteen ja tuntee yleisimmät lämmitysjärjestelmien periaatteet, niissä käytettävät laitteet ja niiden toiminnan.

106 omaa kokonaiskäsityksen rakennushankkeen työaikatauluista ja siitä miten LV-asennustyöt sovitetaan yhteen muihin taloteknisiin ja rakennustöihin. tietää LV-asennuksiin liittyvät viranomaismääräykset ja ohjeet. ymmärtää vesi- ja viemärijärjestelmän toimintaperiaatteen, kytkentäjärjestyksen, liitosmenetelmät ja -osat, putkistojen kannakoinnin, kiinnitystekniikan ja tarvikeluettelon. tekee piirustusten ja työselitysten mukaisesti tavanomaiset lämmitysverkostoasennukset sekä vesi- ja viemäriasennukset, ja hän käyttää niissä oikeita työvälineitä ja materiaaleja. suunnittelee asennustapaa ja materiaalinkäyttöä siten, että asennuksesta tulee taloudellinen ja esteettisesti miellyttävä. osaa ottaa työssään huomioon asennuksia koskevat viranomaismääräykset, ohjeet ja työturvallisuuden. osaa laatia tarvikeluetteloita piirustusten perusteella ja pystyy selvittämään työn urakkahinnan piirustusten perusteella tai mittaamalla valmiista asennuksesta. osaa pientalon lämmitys-, vesi- ja viemäritekniikan piirustuksien mukaan ja työselityksen avulla asentaa LVjärjestelmän. osaa suorittaa yleisimmät LV-verkostoasennukset oikeita työvälineitä ja materiaaleja käyttäen sekä työturvallisuutta noudattaen osaa tehdä teollisuus- tai liikekiinteistöjen lämpöjohto-, vesija viemäriasennuksia. hallitsee työmaan toimintoja ja käytäntöjä niin, että voi työskennellä asennustyöryhmän jäsenenä Opintojaksot 3.1 Lämmitystekniikka 14 ov 3.2 Vesi- ja viemäritekniikka 12 ov Työssäoppiminen Osa opinnoista voidaan suorittaa työssäoppien, esim. 12 ov Kytkennät muihin opintoihin Perusopintojen opiskelu on edellytys tämän opintokokonaisuuden suorittamiselle Tavoitteet ja arviointikriteerit Tyydyttävä osaa käyttää omaksumiaan tietoja ja taitoja harjoitelluissa, usein toistuvissa tilanteissa.

107 kytkee yleisimmät lämpöjohtolaitteet viranomaismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. tekee pienehköjä vesi- ja viemärilaitteistojen asennustöitä tuntee lämmityksen eri energianlähteet ymmärtää yleisimpien vesikeskuslämmitysjärjestelmien toimintaperiaatteen ymmärtää vesi- ja viemärijärjestelmän toimintaperiaatteen osaa asentaa tavanomaiset lämmitysverkostot sekä vesijohdot ja viemärit osaa käyttää perustyökaluja asentaessaan KVV-osia kykenee työskentelemään työryhmän jäsenenä osaa kertoa, mitä työvaihetta on tekemässä osaa toimia rakennustyömaalla työturvallisesti noudattaa työaikoja osaa laskea, miten hänen palkkansa muodostuu. Hyvä osaa toimia erilaisissa tilanteissa omatoimisesti ja hän käyttää taitojaan ja työn perustana olevaa tietoa uusissa tilanteissa. suunnittelee asennuksiaan siten, että ne täyttävät viranomaismääräykset ja soveltuu käyttötarkoituksen mukaiseksi asennukseksi. laatii piirustusten perusteella osan tarvikeluetteloista. asentaa suunnitelmien mukaisesti pientalon tai vastaavan LV-järjestelmän. tekee rivi- ja kerros-talojen LV-asennuksia sekä ohjattuna muiden kiinteistöjen LV-asennuksia. selviytyy tehtävistään kohtuullisen ajan puitteissa, joskin oikeiden työjärjestysten hahmottamisessa on hiukan vaikeuksia. käyttää oikeita asennus-, taivutus- ja liitosmenetelmiä. käyttää perustyövälineiden lisäksi joitakin tarvittavia välineitä, kuten kierteityskoneita, haaroituskoneita ja koneleikkureita. käyttää piirustuksissa ilmoitettuja materiaaleja. ymmärtää yleisimpien (kattila-, kaukolämpö-, varaava sähköjärjestelmä) vesikeskuslämmitysjärjestelmien toimintaperiaatteen ja niissä käytettävät laitteet, jotta hän osaa asentaa laitteet oikeassa järjestyksessä ja virtaussuunnassa oikein. ymmärtää vesi- ja viemäri-järjestelmän toiminta-periaatteen, liitos-menetelmät ja -osat sekä putkistojen kannakoinnit. Näiden perusteella hän rakentaa järjestelmät kokonaisuuksiksi.

108 lukee ja tulkitsee työpiirustuksia ja tietää LV-asennuksiin liittyvät viranomais-määräykset sekä ohjeet, jotka tässä työssä esiintyvät. tietää lämmitystekniikkaan liittyviä fysiikan ilmiöitä, kuten lämpölaajenemiset ja paineet. toimii rakennustyömaalla työturvallisesti sekä tuntee työturvallisuusmääräykset ja -ohjeet. käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä ja konekohtaisia suojalaitteita. arvioi itseään ja työtään monipuolisesti. Uudelleen tehtynä hän eliminoi edellä tekemänsä virheet. pyrkii selvittämään eteen tulevat LV-tekniikan ongelmatilanteet. esittää oppimansa tiedon ryhmälleen. toimii työryhmän jäsenenä ja ottaa heidät huomioon tasavertaisesti ja kannustavasti samaan työyhteisöön kuuluvana. Hän selvittää eteen tulevat ongelmat yhteistyössä muiden työryhmän jäsenten kanssa. keskustelee luontevasti työstään myös asiakkaiden kanssa. tietää lämmitystekniikan osuuden energiataloudessa. tietää itseään koskevia talotekniikka-alan työehtosopimuksia ja -lainsäädäntöä sekä laskee palkkansa ja osittain määrittää asennuksestaan urakkahinnan. Kiitettävä tekee omatoimisesti muitakin kuin annettuja tehtäviä ja hän löytää uusia ratkaisuja tilanteisiin. ymmärtää vesikeskuslämmitysjärjestelmän toimintaperiaatteen sekä muiden lämmitystapojen käytön ja soveltuvuuden kiinteistön lämmitykseen. ymmärtää tavanomaiset vesi- ja viemärijärjestelmät ja niiden toimintaperiaatteet sekä osaa asentaa näitä järjestelmiä piirustusten mukaan osaa toimia ryhmän jäsenenä, osaa tehdä kirjallisen työsuunnitelman ja osaa raportoida työnsä vaiheista ja tuloksista asiakkaalleen tai muulle sidosryhmän edustajalle. osaa arvioida oman työnsä ja työsuorituksensa laatua, ymmärtää itseään koskevia talotekniikka-alan työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä sekä osaa laskea miten hänen palkkansa muodostuu. tuntee lämmityksen eri energianlähteet, ja ymmärtää lämmitystekniikan osuuden rakennuksen kokonaiskäytössä ja energiatalouteen sekä tuntee rakennuksen lämmitystekniikkaan liittyviä fysiikan ilmiöitä ja osaa soveltaa niitä työssään. ymmärtää yleisimpien vesikeskuslämmitysjärjestelmien toimintaperiaatteen ja tuntee yleisimmät

109 lämmitysjärjestelmien periaatteet, niissä käytettävät laitteet ja niiden toiminnan. omaa kokonaiskäsityksen rakennushankkeen työaikatauluista ja siitä miten LV-asennustyöt sovitetaan yhteen muihin taloteknisiin ja rakennustöihin. tietää LV-asennuksiin liittyvät viranomaismääräykset ja ohjeet. ymmärtää vesi- ja viemärijärjestelmän toimintaperiaatteen, kytkentäjärjestyksen, liitosmenetelmät ja -osat, putkistojen kannakoinnin, kiinnitystekniikan ja tarvikeluettelon. osaa tehdä piirustusten ja työselitysten mukaisesti tavanomaiset lämmitysverkostoasennukset sekä vesi- ja viemäriasennukset, ja hän käyttää niissä oikeita työvälineitä ja materiaaleja. osaa suunnitella asennustapaa ja materiaalinkäyttöä siten, että asennuksesta tulee taloudellinen ja esteettisesti miellyttävä. osaa ottaa työssään huomioon asennuksia koskevat viranomaismääräykset, ohjeet ja työturvallisuuden. osaa laatia tarvikeluetteloita piirustusten perusteella ja pystyy selvittämään työn urakkahinnan piirustusten perusteella tai mittaamalla valmiista asennuksesta. osaa pientalon lämmitys-, vesi- ja viemäritekniikan piirustuksien mukaan ja työselityksen avulla asentaa LVjärjestelmän. osaa suorittaa yleisimmät LV-verkostoasennukset oikeita työvälineitä ja materiaaleja käyttäen sekä työturvallisuutta noudattaen osaa tehdä teollisuus- tai liikekiinteistöjen lämpöjohto-, vesija viemäriasennuksia. hallitsee työmaan toimintoja ja käytäntöjä niin, että voi työskennellä asennustyöryhmän jäsenenä Arvioinnin toteutus ja kohteet Arvosana muodostuu opintojaksoista painottuen niiden laajuuden ja ammatin kannalta sisältöjen tärkeyden mukaan. Opettaja arvioi työprosessin hallintaa arvioimalla työvaiheiden etenemistä, työmenetelmiä ja lopputulosta. työtehtävän hallintaa arvioimalla työsuoritusten omaaloitteisuutta ja itsenäisyyttä, työvälineiden ja materiaalien käyttöä

110 työn perustana olevan tiedon hallintaa mahdollisten kokeiden avulla, tiedonhankintatapoja seuraten sekä arvioimalla kuinka hyvin on noudatettu piirustuksia ja ohjeita. työturvallisuuden hallintaa jatkuvalla työtapojen seurannalla. ydinosaamisen ja yhteisten painotusten hallintaa seuraamalla ryhmätyöskentely- ja viestintätaitoja, ohjeiden ja määräysten noudattamista, työskentelyn nopeutta, materiaalien käyttöä kestävän kehityksen kannalta, työaikojen noudattamista, asiakaspalvelun joustavuutta. Työpaikkaohjaaja arvioi opiskelijan kehittymistä ja työskentelytapoja em. arviointikohteissa niiltä osin kuin toteutus on työpaikalla. arvioi omaa kehittymistään ja työskentelytapoja em. arviointikohteissa sekä oppilaitoksessa että työssäoppimispaikalla. Ammattiosaamisen näyttö Keskeinen osaaminen, joka näytetään tekee työpiirustusten ja työselityksen mukaista LVasennustyötä. Hän suunnittelee mahdolliset vaihtoehtoiset putkistojen kulkureitit sekä tekee tarvittavat osaluettelot. käyttää asiakirjoissa mainittuja materiaaleja, kalusteita sekä osia. Hän käyttää asennus- ja kiinnitystöihin soveltuvia työmenetelmiä. valitsee ja käyttää oikein tarvittavia työkaluja sekä suorittaa asennukset ja kiinnitykset hyväksyttyjen LVI-RYL (rakennusten yleiset laatuvaatimukset) - tapojen mukaisesti. Hän testaa asennuksensa toimivuuden esimerkiksi vesipainekokeella. viimeistelee työnsä siten, että se on laadullinen ja esteettisesti miellyttävä. Hän työskentelee työturvallisesti noudattaen työturvallisuusmääräyksiä sekä käyttää aina tarvittavia suojavälineitä. arvioi työtään ja työsuoritustaan. Hän selvittää eteen tulevia ongelmatilanteita, kuten putkien lämpölaajenemisia. työskentelee ja kommunikoi joustavasti muiden työmaalla olevien ihmisten kanssa.

111 Näytön arvioitsijat täydentävät LV-asennustöiden perustana olevan tiedon hallintaa suullisilla kysymyksillä, joilla selvitetään opiskelijan kokonaistietämystä järjestelmistä ja näyttämättä jääneistä osakokonaisuuksista (esimerkiksi kun näyttönä on lämmitystekniikka, kysytään vesi- ja viemäritekniikasta lisäkysymyksiä). Näytön arvioitsijat kyselevät urakkalaskennan, palkkauksen ja energiatalouden tietämystä. Kyselyllä saadaan vastauksia myös kommunikointi- ja yhteistyötoimintaan ja asiakaslähtöiseen toimintaan. Näyttöympäristö Näyttö annetaan uudisrakennus- tai saneeraustyömaalla työmaan normaaleissa työolosuhteissa. Näyttö voidaan antaa myös oppilaitoksen omalla työmaalla tai harjoitustyösalissa. lla on käytössää tarvittavat materiaalit ja työvälineet sekä henkilökohtaiset suojaimet n käyttöön on annettava yksi sarja näyttötehtäviin liittyviä piirustuksia sekä työselitys. Näyttö annetaan pääsääntöisesti yksilösuorituksena. Jos opiskelija suorittaa näytön ryhmätyöskentelyn yhteydessä, on opiskelijan tekemät työt pystyttävä erittelemään. Arvioinnin kohteet Kansallisen näyttöaineiston mukaan www.oph.fi/ Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet/voimassaolevat Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet/ammatilliset perustutkinnot/tekniikan ja liikenteen ala/talotekniikan perustutkinto Näyttöaineisto.doc tai.pdf http://www.oph.fi/pagelast.asp?path=1,17627,927,1561,44909

112 7.4.2 A. Lämmitystekniikka Laajuus 14 ov Tavoitteet ymmärtää vesikeskuslämmitysjärjestelmän toimintaperiaatteen sekä muiden lämmitystapojen käytön ja soveltuvuuden kiinteistön lämmitykseen. osaa toimia ryhmän jäsenenä, osaa tehdä kirjallisen työsuunnitelman ja osaa raportoida työnsä vaiheista ja tuloksista asiakkaalleen tai muulle sidosryhmän edustajalle. osaa arvioida oman työnsä ja työsuorituksensa laatua, ymmärtää itseään koskevia talotekniikka-alan työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä sekä osaa laskea miten hänen palkkansa muodostuu. tuntee lämmityksen eri energianlähteet, ja ymmärtää lämmitystekniikan osuuden rakennuksen kokonaiskäytössä ja energiatalouteen sekä tuntee rakennuksen lämmitystekniikkaan liittyviä fysiikan ilmiöitä ja osaa soveltaa niitä työssään. ymmärtää yleisimpien vesikeskuslämmitysjärjestelmien toimintaperiaatteen ja tuntee yleisimmät lämmitysjärjestelmien periaatteet, niissä käytettävät laitteet ja niiden toiminnan. omaa kokonaiskäsityksen rakennushankkeen työaikatauluista ja siitä miten lämmitystekniset asennustyöt sovitetaan yhteen muihin taloteknisiin ja rakennustöihin. tietää lämmitysasennuksiin liittyvät viranomaismääräykset ja ohjeet. tekee piirustusten ja työselitysten mukaisesti tavanomaiset lämmitysverkostoasennukset ja käyttää niissä oikeita työvälineitä ja materiaaleja. suunnittelee asennustavan ja materiaalinkäytön siten, että asennuksesta tulee taloudellinen ja esteettisesti miellyttävä. ottaa huomioon työssään asennuksia koskevat viranomaismääräykset, ohjeet ja työturvallisuuden. laatii tarvikeluetteloita piirustusten perusteella ja pystyy selvittämään työn urakkahinnan piirustusten perusteella tai mittaamalla valmiista asennuksesta. asentaa pientalon lämmitysjärjestelmän piirustuksien mukaan ja työselityksen avulla suorittaa yleisimmät lämmitysverkostoasennukset oikeita työvälineitä ja materiaaleja käyttäen sekä työturvallisuutta noudattaen tekee teollisuus- tai liikekiinteistöjen lämpöjohto-asennuksia hallitsee työmaan toimintoja ja käytäntöjä niin, että voi työskennellä asennustyöryhmän jäsenenä

113 Keskeinen sisältö Lämmitystekniikan perustaidot. Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Keskeisten sisältöalueiden teoriaopinnot sekä kirjalliset harjoitustehtävät. Työsaliopiskelu Sisältöalueittain harjoitustehtäviä. Työssäoppiminen Osa opintojaksosta suoritetaan työssäoppien, esim. 6 ov. Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät. Oppimateriaali Alan kirjallisuus (esim. Lämmitystekniikan oppikirja, Pentti Harju/Penan Tieto-Opus Ky)ja tietolähteet sekä sisältökohtaiset monisteet Kytkennät muihin opintoihin Perusopintojen opiskelu on edellytys tämän opintojakson suorittamiselle Arviointikriteerit Noudatetaan opintokokonaisuuden yhteydessä mainittuja yleisiä kriteerejä. Tyydyttävä kytkee yleisimmät lämpöjohtolaitteet viranomaismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. tuntee lämmityksen eri energianlähteet ymmärtää yleisimpien vesikeskuslämmitysjärjestelmien toimintaperiaatteen

114 asentaa tavanomaiset lämmitysverkostot kykenee työskentelemään työryhmän jäsenenä osaa kertoa, mitä työvaihetta on tekemässä osaa toimia rakennustyömaalla työturvallisesti noudattaa työaikoja osaa laskea, miten hänen palkkansa muodostuu. Hyvä suunnittelee asennuksiaan siten, että ne täyttävät viranomaismääräykset ja soveltuu käyttötarkoituksen mukaiseksi asennukseksi. laatii piirustusten perusteella osan tarvikeluetteloista. asentaa suunnitelmien mukaisesti pientalon tai vastaavan lämmitysjärjestelmän. tekee rivi- ja kerros-talojen lämmitysverkosto asennuksia sekä ohjattuna muiden kiinteistöjen lämmitysasennuksia selviytyy tehtävistään kohtuullisen ajan puitteissa, joskin oikeiden työjärjestysten hahmottamisessa on hiukan vaikeuksia. käyttää oikeita asennus-, taivutus- ja liitosmenetelmiä. käyttää perustyövälineiden lisäksi joitakin tarvittavia välineitä, kuten kierteityskoneita, haaroituskoneita ja koneleikkureita. käyttää piirustuksissa ilmoitettuja materiaaleja. ymmärtää yleisimpien (kattila-, kaukolämpö-, varaava sähköjärjestelmä) vesikeskuslämmitysjärjestelmien toimintaperiaatteen ja niissä käytettävät laitteet, jotta hän osaa asentaa laitteet oikeassa järjestyksessä ja virtaussuunnassa oikein. lukee ja tulkitsee työpiirustuksia ja tietää lämmitysasennuksiin liittyvät viranomais-määräykset sekä ohjeet, jotka tässä työssä esiintyvät. tietää lämmitystekniikkaan liittyviä fysiikan ilmiöitä, kuten lämpölaajenemiset ja paineet. toimii rakennustyömaalla työturvallisesti sekä tuntee työturvallisuusmääräykset ja -ohjeet. Hän käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä ja konekohtaisia suojalaitteita. arvioi itseään ja työtään monipuolisesti. Uudelleen tehtynä hän eliminoi edellä tekemänsä virheet. pyrkii selvittämään eteen tulevat lämmitustekniikan ongelmatilanteet. esittää oppimansa tiedon ryhmälleen. toimii työryhmän jäsenenä ja ottaa heidät huomioon tasavertaisesti ja kannustavasti samaan työyhteisöön kuuluvana. Hän selvittää eteen tulevat ongelmat yhteistyössä muiden työryhmän jäsenten kanssa. keskustelee luontevasti työstään myös asiakkaiden kanssa. tietää lämmitystekniikan osuuden energiataloudessa.

115 tietää itseään koskevia talotekniikka-alan työehtosopimuksia ja -lainsäädäntöä sekä laskee palkkansa ja osittain määrittää asennuksestaan urakkahinnan. Kiitettävä suunnittelee ja soveltaa osaamistaan siten, että asennuksista tulee viranomais-määräysten mukainen taloudellinen ja esteettisesti miellyttävä. laatii piirustusten ja työselityksen perusteella tarvikeluettelot. Hän asentaa suunnitelmien mukaisesti asuinkiinteistöön toimivan lämmitysjärjestelmän, sekä testaa sen toimivuuden. Hän tekee suunnitelmien mukaisesti teollisuus- tai liikekiinteistöjen lämmitysasennuksia. selviytyy tehtävistään kohtuullisen ajan puitteissa ja ennakoi tulevat työvaiheet, jotka etenevät jouhevasti oikeassa järjestyksessä. käyttää oikeita asennus-, taivutus- ja liitosmenetelmiä, sekä tarvittaessa vaihtaa niitä. valitsee ja käyttää perustyövälineiden lisäksi kaikkia tarvittavia välineitä, kuten kierteityskoneita, haaroituskoneita ja koneleikkureita. valitsee ja käyttää piirustuksissa sekä työselityksissä mainittuja materiaaleja ymmärtää yleisimpien (kattila-, kaukolämpö-, varaava sähköjärjestelmä) vesikeskuslämmitysjärjestelmien toimintaperiaatteen, niissä käytettävät laitteet ja niiden toiminnan, jotta hän osaa asentaa laitteet oikeassa järjestyksessä ja virtaussuunnassa oikein sekä testata niiden toiminnat. lukee ja tulkitsee työpiirustuksia sekä työselitystä. Hän tietää ja kohdistaa työhönsä lämmitysasennuksiin liittyvät viranomais-määräykset ja ohjeet, joita tässä työssä esiintyy. tuntee rakennuksen lämmitystekniikkaan liittyviä fysiikan ilmiöitä, kuten lämpölaajenemiset ja paineet. Hän ottaa ne myös huomioon läpimenoissa, kannatuksissa, pituuden laajentumisissa ja liitoksissa. huomioi ja noudattaa kaikkia rakennustyömaata ja asennuksia koskevia työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Hän käyttää aina tarvittavia henkilökohtaisia ja konekohtaisia suojavälineitä. Hän huomioi myös hioma- tai katkaisusuihkun suuntaamiset, työvälineiden tai koneiden käsittelyt ja niiden työturvallisuuteen liittyvien puutteiden eliminoimisen, telineillä työskentelyn, työpaikan siisteyden jne. arvioi ja kehittää työskentelytapojaan sekä oman työnsä ja työsuorituksensa laatua. Hän arvioi myös työsuorituksen aikana työtään sekä muuttaa työsuoritustaan tarkoituksenmukaisempaan suuntaan.

116 soveltaa itsenäisesti tietämystään tavanomaisissa lämmitysasennuksien ongelma-tilanteissa hallitsemansa teorian ja työssäoppimisen aikana näkemänsä mallioppimisen pohjalta. raportoi työnsä vaiheista ja tuloksista asiakkaalleen tai muulle sidosryhmän edustajalle. on vastuuntuntoinen, oma-aloitteinen ja päämäärään pyrkivä. Työryhmän jäsenenä hän ottaa muut kannustavasti ja auttavaisesti huomioon. Hän kommunikoi kaikkien kanssa luontevasti ja edistää ryhmän päämäärään pääsemistä. keskustelee ja raportoi luontevasti työstään myös asiakkailleen. ymmärtää lämmitystekniikan osuuden rakennuksen kokonaiskäytössä sekä energiataloudessa. ymmärtää itseään koskevia talotekniikka-alan työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä sekä laskee palkkansa ja määrittää asennuksestaan urakkahinnan. Arvioinnin toteutus ja menetelmät Opintojakson arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta. Tarkemmat opintojakson arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa.

117 7.4.2 B. Vesi- ja viemäritekniikka Laajuus 12 ov Tavoitteet Keskeinen sisältö ymmärtää tavanomaiset vesi- ja viemärijärjestelmät ja niiden toimintaperiaatteet sekä osaa asentaa näitä järjestelmiä piirustusten mukaan osaa toimia ryhmän jäsenenä, osaa tehdä kirjallisen työsuunnitelman ja osaa raportoida työnsä vaiheista ja tuloksista asiakkaalleen tai muulle sidosryhmän edustajalle. osaa arvioida oman työnsä ja työsuorituksensa laatua, ymmärtää itseään koskevia talotekniikka-alan työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä sekä osaa laskea miten hänen palkkansa muodostuu. omaa kokonaiskäsityksen rakennushankkeen työaikatauluista ja siitä miten vesi- ja viemärilaitteistojen asennustyöt sovitetaan yhteen muihin taloteknisiin ja rakennustöihin. tietää vesi- ja viemäri-asennuksiin liittyvät viranomaismääräykset ja ohjeet. ymmärtää vesi- ja viemärijärjestelmän toimintaperiaatteen, kytkentäjärjestyksen, liitosmenetelmät ja -osat, putkistojen kannakoinnin, kiinnitystekniikan ja tarvikeluettelon. tekee piirustusten ja työselitysten mukaisesti tavanomaiset vesi- ja viemäriasennukset, ja hän käyttää niissä oikeita työvälineitä ja materiaaleja. suunnittelee asennustapaa ja materiaalinkäyttöä siten, että asennuksesta tulee taloudellinen ja esteettisesti miellyttävä. ottaa työssään huomioon asennuksia koskevat viranomaismääräykset, ohjeet ja työturvallisuuden. laatii tarvikeluetteloita piirustusten perusteella ja pystyy selvittämään työn urakkahinnan piirustusten perusteella tai mittaamalla valmiista asennuksesta. asentaa pientalon vesi- ja viemärijärjestlmän piirustuksien ja työselityksen mukaan. suorittaa yleisimmät vesi- ja viemäriverkostoasennukset oikeita työvälineitä ja materiaaleja käyttäen sekä työturvallisuutta noudattaen hallitsee työmaan toimintoja ja käytäntöjä niin, että voi työskennellä asennustyöryhmän jäsenenä osaa tehdä teollisuus- tai liikekiinteistöjen vesi- ja viemäriasennuksia. Keskeinen sisältö on kiinteistöjen vesi- ja viemäritekniikan perustaidot.

118 Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Keskeisten sisältöalueiden teoriaopinnot sekä kirjalliset harjoitustehtävät. Työsaliopiskelu Sisältöalueittain harjoitustehtäviä. Työssäoppiminen Osa opintojaksosta toteutetaan työssäoppien, esim. 6 ov Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät. Oppimateriaali Alan kirjallisuus (esim. LVI-tekniikan perusteet, Pentti Harju/Penan Tieto-Opus Ky)ja tietolähteet sekä sisältökohtaiset monisteet Kytkennät muihin opintoihin Perusopintojen opiskelu on edellytys tämän opintojakson suorittamiselle Arviointikriteerit Noudatetaan opintokokonaisuuden yhteydessä mainittuja yleisiä kriteerejä. Tyydyttävä osaa tehdä pienehköjä vesi- ja viemärilaitteistojen asennustöitä ymmärtää vesi- ja viemärijärjestelmän toimintaperiaatteen osaa asentaa tavanomaiset vesijohdot ja viemärit

119 osaa käyttää perustyökaluja asentaessaan vesi- ja viemäriasennuksia kykenee työskentelemään työryhmän jäsenenä osaa kertoa, mitä työvaihetta on tekemässä osaa toimia rakennustyömaalla työturvallisesti noudattaa työaikoja osaa laskea, miten hänen palkkansa muodostuu. Hyvä suunnittelee asennuksiaan siten, että ne täyttävät viranomaismääräykset ja soveltuu käyttötarkoituksen mukaiseksi asennukseksi. laatii piirustusten perusteella osan tarvikeluetteloista. asentaa suunnitelmien mukaisesti pientalon tai vastaavan vesi- ja viemärijärjestelmän. tekee rivi- ja kerros-talojen vesi- ja viemäri asennuksia sekä ohjattuna muiden kiinteistöjen vastaavia asennuksia selviytyy tehtävistään kohtuullisen ajan puitteissa, joskin oikeiden työjärjestysten hahmottamisessa on hiukan vaikeuksia. käyttää oikeita asennus-, taivutus- ja liitosmenetelmiä. käyttää perustyövälineiden lisäksi joitakin tarvittavia välineitä, kuten kierteityskoneita, haaroituskoneita ja koneleikkureita. käyttää piirustuksissa ilmoitettuja materiaaleja. ymmärtää vesi- ja viemäri-järjestelmän toiminta periaatteen, liitos-menetelmät ja -osat sekä putkistojen kannakoinnit. Näiden perusteella hän rakentaa järjestelmät kokonaisuuksiksi. lukee ja tulkitsee työpiirustuksia ja tietää vesi- ja viemäriasennuksiin liittyvät viranomaismääräykset sekä ohjeet, jotka tässä työssä esiintyvät. tietää vesi- ja viemäritekniikkaan liittyviä fysiikan ilmiöitä, kuten lämpölaajenemiset ja paineet. toimii rakennustyömaalla työturvallisesti sekä tuntee työturvallisuusmääräykset ja -ohjeet. Hän käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä ja konekohtaisia suojalaitteita. arvioi itseään ja työtään monipuolisesti. Uudelleen tehtynä hän eliminoi edellä tekemänsä virheet. pyrkii selvittämään eteen tulevat vesi- ja viemäritekniikan ongelmatilanteet. esittää oppimansa tiedon ryhmälleen. toimii työryhmän jäsenenä ja ottaa heidät huomioon tasavertaisesti ja kannustavasti samaan työyhteisöön kuuluvana. selvittää eteen tulevat ongelmat yhteistyössä muiden työryhmän jäsenten kanssa. keskustelee luontevasti työstään myös asiakkaiden kanssa.

120 tietää itseään koskevia talotekniikka-alan työehtosopimuksia ja -lainsäädäntöä sekä laskee palkkansa ja osittain määrittää asennuksestaan urakkahinnan. Kiitettävä suunnittelee ja soveltaa osaamistaan siten, että asennuksista tulee viranomais-määräysten mukainen taloudellinen ja esteettisesti miellyttävä. laatii piirustusten ja työselityksen perusteella tarvikeluettelot. Hän asentaa suunnitelmien mukaisesti asuinkiinteistöön toimivan vesi- ja viemärijärjestelmän, sekä testaa sen toimivuuden. tekee suunnitelmien mukaisesti teollisuus- tai liikekiinteistöjen vesi- ja viemäriasennuksia. selviytyy tehtävistään kohtuullisen ajan puitteissa ja ennakoi tulevat työvaiheet, jotka etenevät jouhevasti oikeassa järjestyksessä. käyttää oikeita asennus-, taivutus- ja liitosmenetelmiä, sekä tarvittaessa vaihtaa niitä. valitsee ja käyttää perustyövälineiden lisäksi kaikkia tarvittavia välineitä, kuten kierteityskoneita, haaroituskoneita ja koneleikkureita. valitsee ja käyttää piirustuksissa sekä työselityksissä mainittuja materiaaleja ymmärtää vesi- ja viemäri-järjestelmän toimintaperiaatteen, kytkentäjärjestyksen, liitosmenetelmät ja -osat, putkistojen kannakoinnit, kiinnitystekniikan ja tarvikeluettelon. Näiden perusteella hän rakentaa järjestelmät toimiviksi kokonaisuuksiksi. lukee ja tulkitsee työpiirustuksia sekä työselitystä. Hän tietää ja kohdistaa työhönsä vesi- ja viemäri asennuksiin liittyvät viranomais-määräykset ja ohjeet, joita tässä työssä esiintyy. huomioi ja noudattaa kaikkia rakennustyömaata ja asennuksia koskevia työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Hän käyttää aina tarvittavia henkilökohtaisia ja konekohtaisia suojavälineitä. Hän huomioi myös hioma- tai katkaisusuihkun suuntaamiset, työvälineiden tai koneiden käsittelyt ja niiden työturvallisuuteen liittyvien puutteiden eliminoimisen, telineillä työskentelyn, työpaikan siisteyden jne. arvioi ja kehittää työskentelytapojaan sekä oman työnsä ja työsuorituksensa laatua. Hän arvioi myös työsuorituksen aikana työtään sekä muuttaa työsuoritustaan tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. soveltaa itsenäisesti tietämystään tavanomaisissa vesi- ja viemäriasennuksien ongelmatilanteissa hallitsemansa teorian ja työssäoppimisen aikana näkemänsä mallioppimisen pohjalta.

121 raportoi työnsä vaiheista ja tuloksista asiakkaalleen tai muulle sidosryhmän edustajalle. on vastuuntuntoinen, oma-aloitteinen ja päämäärään pyrkivä. Työryhmän jäsenenä hän ottaa muut kannustavasti ja auttavaisesti huomioon. kommunikoi kaikkien kanssa luontevasti ja edistää ryhmän päämäärään pääsemistä. keskustelee ja raportoi luontevasti työstään myös asiakkailleen. ymmärtää itseään koskevia talotekniikka-alan työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä sekä laskee palkkansa ja määrittää asennuksestaan urakkahinnan. Arvioinnin toteutus ja menetelmät Opintojakson arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta. Tarkemmat opintojakson arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa. 7.4.3 KYLMÄASENNUSTYÖT (vaihtoehto 7.4.2:lle) Laajuus 26 ov Yleistavoitteet asentaa itsenäisesti tavanomaisen pienehkön kylmälaitoksen kylmäainepiirin putkistovarusteineen ja tarvittavine eristyksineen annettujen työohjeiden mukaisesti. Tällaisessa kylmäkoneistossa on yli kolmen kilon kylmäainetäyttö ja esimerkiksi hermeettinen kompressori, ilmanlauhdutin ja puhallinhöyrystin ohjauslaitteineen. Lisäksi hän työskentelee opastettuna asennusryhmän jäsenenä suurempien kylmäprojektien toteutuksessa.

122 Opintojaksot 7.4.3 A. Kylmätekniikan perusteet 6 ov 7.4.3 B. Kylmälaitoksen rakentaminen 10 ov 7.4.3 C. Kylmälaitoksen käyttöönotto, käyttö ja huolto 10 ov Työssäoppiminen Voidaan toteuttaa osittain työssäoppien. Kytkennät muihin opintoihin Perusopintojen opiskelu on edellytys tämän opintokokonaisuuden suorittamiselle Tavoitteet ja arviointikriteerit Tyydyttävä osaa käyttää omaksumiaan tietoja ja taitoja harjoitelluissa, usein toistuvissa tilanteissa. rakentaa ammattimiehen opastamana pienehkön kylmälaitoksen kylmäainepiirin käyttää asennuksissa tarvittavia työkaluja ja menetelmiä käsittelee kylmäaineita turvallisesti ja määräysten mukaisesti mittaa kylmälaitoksen lämpötilat ja paineet työskentelee turvallisesti selostaa kylmäteknisen kiertoprosessin perusperiaatteen kertoo, mitä työvaihetta on tekemässä hakee eri kylmäkomponentit putkipiirustuksesta noudattaa työaikoja Hyvä osaa toimia erilaisissa tilanteissa omatoimisesti ja hän käyttää taitojaan ja työn perustana olevaa tietoa uusissa tilanteissa.

123 asentaa osittain itsenäisesti tavanomaisen pienehkön kylmälaitoksen kylmäainepiirin putkistovarusteineen ja tarvittavine eristyksineen annettujen työohjeiden ja piirustusten mukaisesti työskentelee opastettuna asennusryhmässä suurempien kylmäprojektien toteutuksessa. Osittain hän huomioi kosteuden ja epäpuhtauksien vaikutuksen sekä tarkistaa laitoksen tiiviyden, tyhjiö ja tekee kylmäainetäytön annetun ohjeen mukaan. Hän käyttää kylmäaineiden talteenottolaitteita. käynnistää ja tekee joitakin säätötoimenpiteitä sekä mittauksia ohjeiden mukaisesti kuvatun kaltaisessa kylmälaitoksessa sekä paikallistaa mahdolliset kylmäainevuodot. tuntee kylmäputkistojen ja koneikkojen asennusmenetelmät ja liitostavat käyttää kylmäteknisiä työkaluja sekä mitta- ja testivälineitä tuntee asennettavien materiaalien, laitteiden ja kylmäaineiden ominaisuudet. Ohjattuna hän valitsee materiaalit, tarvikkeet ja kylmäaineet tulkitsee työpiirustuksia sekä tuntee kylmätekniikan perusteet, jotta voi työskennellä kylmäalalla tuntee työssään termodynamiikan peruskäsitteet, kuten lämpötilan ja olomuotomuutokset selittää kylmäteknisen kiertoprosessin sekä kylmätekniset pääkomponentit toimii kylmälaiteasennustyömaalla työturvallisesti sekä tuntee työturvallisuusmääräykset ja ohjeet käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä ja konekohtaisia suojalaitteita tuntee kylmäaineiden käyttöturvallisuustiedotteet ja ottaa huomioon kylmäaineiden ympäristöhaitat arvioi itseään ja työtään monipuolisesti. Uudelleen tehdessään hän eliminoi edellä tekemänsä virheet. pyrkii selvittämään eteen tulevat LV-tekniikan ongelmatilanteet esittää työnsä eri vaiheet ryhmälleen tietää asiakaspalvelun ja opastuksen merkityksen yrityksen ja asiakkaan näkökulmasta käyttää kylmäaineiden talteenottolaitteita ja huolehtii, ettei kylmäainetta pääse luontoon tuntee itseään koskevan työlainsäädännön ja työsopimuksen merkityksen Kiitettävä tekee omatoimisesti muitakin kuin annettuja tehtäviä ja hän löytää uusia ratkaisuja tilanteisiin.

124 asentaa itsenäisesti tavanomaisen pienehkön kylmälaitoksen kylmäainepiirin (täytös yli 3kg kylmäainetta) putkistovarusteineen ja tarvittavine eristyksineen annettujen työohjeiden mukaisesti työskentelee opastettuna asennusryhmän jäsenenä suurempien kylmäprojektien toteutuksessa käyttää kylmäteknisiä työkaluja sekä mitta- ja testivälineitä oikein rakentaa kylmäaineputkiston samalla huomioiden öljynkierron laitoksessa huomioi työssään kosteuden ja epäpuhtauksien vaikutuksen kylmälaitoksen toiminnassa osaa tarkistaa laitoksen tiiviyden, tyhjiöidä ja tehdä kylmäainetäytön määräysten mukaan osaa käyttää kylmäaineiden talteenottolaitteita käynnistää ja säätää ohjeiden mukaisesti edellä kuvatun kaltaisen kylmälaitoksen paikallistaa kylmäainevuodot tuntee asentajan työhön liittyvät SFS-EN 378:n turva- ja ympäristövaatimukset sekä muut työturvallisuusmääräykset ja -ohjeet ja noudattaa niitä työssään ottaa huomioon työssään kylmälaitteisiin liittyvän sähkötapaturmavaaran raportoi työnsä vaiheista ja tuloksista esimiehelleen ymmärtää hyvän asiakas-palvelun ja opastuksen merkityksen yrityksen ja asiakkaan näkökulmasta arvioi omaa työtään ja työsuoritustaan laadullisesti ymmärtää itseään koskevaa työlainsäädäntöä ja työsopimuksen merkityksen huomioi työssään termodynamiikan peruskäsitteet, kuten lämpötilan, lämpöenergian ja olomuotomuutokset ja eri lämmönsiirtotavat tuntee kylmäteknisen kiertoprosessin sekä kylmätekniset pääkomponentit ja niiden toiminnan tulkitsee kylmäteknisiä piirustuksia ja PI-kaavioita työskentelee kylmäainelainsäädännön mukaisesti Arvioinnin toteutus ja kohteet Arvosana muodostuu opintojaksoista painottuen niiden laajuuden ja ammatin kannalta sisältöjen tärkeyden mukaan.

125 Opettaja arvioi työprosessin hallintaa arvioimalla työvaiheiden etenemistä, työmenetelmiä ja lopputulosta. työtehtävän hallintaa arvioimalla työsuoritusten omaaloitteisuutta ja itsenäisyyttä, työvälineiden ja materiaalien käyttöä työn perustana olevan tiedon hallintaa mahdollisten kokeiden avulla, tiedonhankintatapoja seuraten sekä arvioimalla kuinka hyvin on noudatettu piirustuksia ja ohjeita. työturvallisuuden hallintaa jatkuvalla työtapojen seurannalla. ydinosaamisen ja yhteisten painotusten hallintaa seuraamalla ryhmätyöskentely- ja viestintätaitoja, ohjeiden ja määräysten noudattamista, työskentelyn nopeutta, materiaalien käyttöä kestävän kehityksen kannalta, työaikojen noudattamista, asiakaspalvelun joustavuutta. Työpaikkaohjaaja arvioi opiskelijan kehittymistä ja työskentelytapoja em. arviointikohteissa niiltä osin kuin toteutus on työpaikalla. arvioi omaa kehittymistään ja työskentelytapoja em. arviointikohteissa sekä oppilaitoksessa että työssäoppimispaikalla. Ammattiosaamisen näyttö Keskeinen osaaminen, joka näytetään asentaa itsenäisesti tavanomaisen pienehkön kylmälaitoksen kylmäainepiirin putkistovarusteineen ja tarvittavine eristyksineen annettujen piirustusten ja työohjeiden mukaisesti. Tällaisessa kylmälaitoksessa on yli kolmen kilon kylmäainetäyttö ja esimerkiksi hermeettinen kompressori, ilmalauhdutin ja puhallinhöyrystin ohjauslaitteineen. Asennuksien jälkeen hän tyhjiöi ja täyttää järjestelmän kylmäaineella. tarkastaa mahdolliset vuodot (tiiviyden) ja koekäyttää sekä säätää järjestelmän. käsittelee kylmäaineita turvallisuusohjeiden mukaisesti. Hän

126 raportoi työstään työnjohdolle, ja raporttiin sisältyy myös koekäyttöpöytäkirjan laatiminen. Näyttöympäristö Näyttö annetaan oppilaitoksen tai yrityksen työmaalla. Kaikkien työturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden pitää olla toteutettuina asiallisesti työsuojeluohjeiden ja -määräysten mukaisesti. lla on käytössää tarvittavat materiaalit ja työvälineet sekä henkilökohtaiset suojaimet n käyttöön on annettava yksi sarja näyttötehtäviin liittyviä piirustuksia sekä työselitys. Hänellä tulee olla saatavilla kylmäaineista käyttöturvallisuusohjeet. Näyttö annetaan pääsääntöisesti yksilösuorituksena. Jos opiskelija suorittaa näytön ryhmätyöskentelyn yhteydessä, on opiskelijan tekemät työt pystyttävä erittelemään. Arvioinnin kohteet Kansallisen näyttöaineiston mukaan www.oph.fi/ Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet/voimassaolevat Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet/ammatilliset perustutkinnot/tekniikan ja liikenteen ala/talotekniikan perustutkinto Näyttöaineisto.doc tai.pdf http://www.oph.fi/pagelast.asp?path=1,17627,927,1561,44909 7.4.3 A. Kylmätekniikan perusteet Täydennetään myöhemmin

127 7.4.3 B. Kylmälaitoksen rakentaminen Täydennetään myöhemmin 7.4.3 C. Kylmälaitoksen käyttöönotto, käyttö ja huolto Täydennetään myöhemmin 7.4.4 HITSAUSTEKNIIKKA Laajuus Yleistavoitteet 16 ov tuntee hitsaustekniikan peruskäsitteet ja sanaston ja hallitsee putkiasennustöissä eri hitsausmenetelmillä tarvittavat hitsaukset. osaa toimia ryhmän jäsenenä, tehdä kirjallisen työsuunnitelman ja raportoida työnsä vaiheista ja tuloksista asiakkaalleen tai muulle sidosryhmän edustajalle. osaa arvioida oman työnsä ja työsuorituksensa laatua. on perehtynyt puikko- ja kaasuhitsaukseen, erilaisiin juotosmenetelmiin, polttoleikkaukseen, vastushitsaukseen, MIG/MAG-hitsaukseen ja TIG-hitsaukseen. Hän tuntee niukkaseosteisten ja ruostumattomien terästen hitsauksen sekä alumiinin ja kuparin hitsauksen. tekee korjaushitsauksia sekä tarkastaa omaa ja muiden hitsausta silmämääräisesti. tietää muita saumantarkistusmenetelmiä. osaa käyttää taloudellisesti hitsauksen raaka- ja lisäaineita. noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä. tietää eri hitsausmenetelmien soveltuvuuden LVI-alan eri osa-alueille sekä tiedostaa hitsaustekniikan merkityksen LVI-tekniikassa. tekee asennuksia hitsaamalla työmaaoloissa. hallitsee työmaan toimintoja ja käytäntöjä niin, että voi työskennellä asennustyöryhmän jäsenenä.

128 osaa tehdä LV-asennuksissa hyväksyttävää saumaa kaarihitsauksella ja kykenee itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä tekemään asennuksia ja arvioimaan omaa työtään. Opintojaksot 7.4.4 A. Putkien kaasuhitsaus 8 ov 7.4.4 B. Putkien kaarihitsaus 8 ov Työssäoppiminen Putkien kaasuhitsauksesta toteutetaan työssäoppien 2 ov Putkien kaarihitsaus toteutetaan työssäoppien 2 ov Kytkennät muihin opintoihin Opintokokonaisuuden suoritus on edellytys ammatillisten jatkoopintojen opiskelulle. Tavoitteet ja arviointikriteerit Tyydyttävä osaa käyttää omaksumiaan tietoja ja taitoja harjoitelluissa, usein toistuvissa tilanteissa. tuntee hitsaustekniikan peruskäsitteet, sanaston ja menetelmien periaatteet. osaa käyttää perustyökaluja hitsatessaan. hallitsee putkiasennustöissä tarvittavat hitsaukset jollain hitsausmenetelmällä. osaa kertoa mitä työvaihetta on tekemässä. kykenee työskentelemään työryhmän jäsenenä. osaa toimia rakennustyömaalla työturvallisesti. noudattaa työaikoja. Hyvä osaa toimia erilaisissa tilanteissa omatoimisesti ja hän käyttää taitojaan ja työn perustana olevaa tietoa uusissa tilanteissa. suunnittelee etukäteen tulevia työvaiheita. Hän tekee työstään suunnitelman. hitsaa LV-asennuksissa hyväksyttävää saumaa kaarihitsauksella tai kaasuhitsauksella sekä juottamalla. Hän silmämääräisesti tarkastaa joitakin hitsauksia. tietää LV-asennuksissa käytettävät puikko-, Tig- tai kaasuhitsauksen sekä juottamisen menetelmät.

129 käyttää tarvittavia perustyövälineitä. Neuvottuna hän itse säätää hitsausvirrat, kaasunvirtaukset sekä muut tarvittavat suureet oikeisiin arvoihin. tuntee hitsaustekniikkaan liittyvät peruskäsitteet, sanaston ja menetelmien periaatteet. tietää perushitsausmenetelmät LVI-alan eri osa-alueille. Hänellä on perustiedot myös juotosmenetelmistä, polttoleikkauksesta, käyttää työpiirustuksissa ilmoitettuja materiaaleja (teräs, kupari ja messinki) ja -lisäaineita. käyttää taloudellisesti raaka- ja lisäaineita siten, että materiaalihukka on mahdollisimman pieni. vastushitsauksesta ja MIG/MAG hitsauksesta. toimii hitsaus-, rakennustyömaalla työturvallisesti sekä tuntee työturvallisuusmääräykset ja -ohjeet. käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä. pyrkii suojaamaan ympäristön kipinöiltä ja kaasuliekin vaikutuksilta. arvioi itseään ja työtään monipuolisesti. Uudelleen tehtynä hän eliminoi edellä tekemänsä virheet. tietää silmämääräisen tarkastusmenetelmän. Kiitettävä tekee omatoimisesti muitakin kuin annettuja tehtäviä ja hän löytää uusia ratkaisuja tilanteisiin. tuntee hitsaustekniikan peruskäsitteet ja sanaston ja hallitsee putkiasennustöissä eri hitsausmenetelmillä tarvittavat hitsaukset. osaa toimia ryhmän jäsenenä, tehdä kirjallisen työsuunnitelman ja raportoida työnsä vaiheista ja tuloksista asiakkaalleen tai muulle sidosryhmän edustajalle. osaa arvioida oman työnsä ja työsuorituksensa laatua. on perehtynyt puikko- ja kaasuhitsaukseen, erilaisiin juotosmenetelmiin, polttoleikkaukseen, vastushitsaukseen, MIG/MAG-hitsaukseen ja TIG-hitsaukseen. tuntee niukkaseosteisten ja ruostumattomien terästen hitsauksen sekä alumiinin ja kuparin hitsauksen. osaa tehdä korjaushitsauksia sekä tarkastaa omaa ja muiden hitsausta silmämääräisesti. Hän tietää muita saumantarkistusmenetelmiä. osaa käyttää taloudellisesti hitsauksen raaka- ja lisäaineita. noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä. tietää eri hitsausmenetelmien soveltuvuuden LVI-alan eri osa-alueille sekä tiedostaa hitsaustekniikan merkityksen LVI-tekniikassa. osaa tehdä asennuksia hitsaamalla työmaaoloissa. hallitsee työmaan toimintoja ja käytäntöjä niin, että voi työskennellä asennustyöryhmän jäsenenä.

130 osaa tehdä LV-asennuksissa hyväksyttävää saumaa kaarihitsauksella ja kykenee itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä tekemään asennuksia ja arvioimaan omaa työtään. Arvioinnin toteutus ja kohteet Arvosana muodostuu opintojaksoista painottuen niiden laajuuden ja ammatin kannalta sisältöjen tärkeyden mukaan. Opettaja arvioi työprosessin hallintaa arvioimalla työvaiheiden etenemistä, työmenetelmiä ja lopputulosta. työtehtävän hallintaa arvioimalla työsuoritusten omaaloitteisuutta ja itsenäisyyttä, työvälineiden ja materiaalien käyttöä työn perustana olevan tiedon hallintaa mahdollisten kokeiden avulla, tiedonhankintatapoja seuraten sekä arvioimalla kuinka hyvin on noudatettu piirustuksia ja ohjeita. työturvallisuuden hallintaa jatkuvalla työtapojen seurannalla. ydinosaamisen ja yhteisten painotusten hallintaa seuraamalla ryhmätyöskentely- ja viestintätaitoja, ohjeiden ja määräysten noudattamista, työskentelyn nopeutta, työaikojen noudattamista, asiakaspalvelun joustavuutta. Työpaikkaohjaaja arvioi opiskelijan kehittymistä ja työskentelytapoja em. arviointikohteissa niiltä osin kuin toteutus on työpaikalla. arvioi omaa kehittymistään ja työskentelytapoja em. arviointikohteissa sekä oppilaitoksessa että työssäoppimispaikalla.

131 Ammattiosaamisen näyttö Keskeinen osaaminen, joka näytetään Putkien kaasuhitsaus tekee kirjallisen työsuunnitelman käytettävistä hitsausmenetelmistä ja -järjestyksistä. valitsee jokaiseen työhön oikean hitsausmenetelmän ja siihen soveltuvat laitteet sekä käytettävät lisäaineet. Hän hitsaa kaasuhitsauksella sekä juottaa LV-asennuksissa hyväksyttävää saumaa. Hän ottaa huomioon hitsausvetelyistä syntyvät jännitystilat. noudattaa tulitöistä annettuja määräyksiä ja ohjeita ennen varsinaista suoritusta, suorituksen aikana sekä sen jälkeen. Työn jälkeen hän arvioi onnistumistaan ja osaamistaan muille osapuolille. Putkien kaarihitsaus tekee kirjallisen työsuunnitelman käytettävistä hitsausmenetelmistä ja -järjestyksistä. valitsee jokaiseen työhön oikean hitsausmenetelmän ja siihen soveltuvat laitteet sekä käytettävät lisäaineet. Hän hitsaa kaarihitsauksella sekä juottaa LV-asennuksissa hyväksyttävää saumaa. Hän ottaa huomioon hitsausvetelyistä syntyvät jännitystilat. noudattaa tulitöistä annettuja määräyksiä ja ohjeita ennen varsinaista suoritusta, suorituksen aikana sekä sen jälkeen. Työn jälkeen hän arvioi onnistumistaan ja osaamistaan muille osapuolille. Näyttöympäristö Näyttö annetaan oppilaitoksen tiloissa. Käytössä on työvälineet ja koneet, jotka täyttävät työturvallisuuden vaatimukset. lla on saatavilla työssään tarvittavat henkilökohtaiset ja laitekohtaiset turva- tai suojavälineet sekä tehtävässä käytettävät työvälineet. Näytöt suoritetaan henkilökohtaisena näyttönä, ei parityöskentelynä. Arvioinnin kohteet Työtehtävän suunnittelutaidot

132 Hitsauksen toteuttaminen Työmenetelmien hallinta Työvälineiden valinta ja käyttö Materiaalien valinta ja käyttö Kansallisen näyttöaineiston mukaan www.oph.fi/ Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet/voimassaolevat Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet/ammatilliset perustutkinnot/tekniikan ja liikenteen ala/talotekniikan perustutkinto Näyttöaineisto.doc tai.pdf http://www.oph.fi/pagelast.asp?path=1,17627,927,1561,44909 7.4.4 A. Putkien kaasuhitsaus Laajuus Tavoitteet 8 ov tuntee hitsaustekniikan peruskäsitteet ja sanaston ja hallitsee putkiasennustöissä eri hitsausmenetelmillä tarvittavat hitsaukset. osaa käyttää taloudellisesti hitsauksen raaka- ja lisäaineita. noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä. tietää eri hitsausmenetelmien soveltuvuuden LVI-alan eri osa-alueille sekä tiedostaa hitsaustekniikan merkityksen LVI-tekniikassa. osaa tehdä asennuksia hitsaamalla työmaaoloissa. hallitsee työmaan toimintoja ja käytäntöjä niin, että voi työskennellä asennustyöryhmän jäsenenä. osaa tehdä LV-asennuksissa hyväksyttävää saumaa kaarihitsauksella ja kykenee itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä tekemään asennuksia ja arvioimaan omaa työtään.

133 Keskeinen sisältö Putkien kaasuhitsaus 8ov. Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Keskeisten sisältöalueiden teoriaopinnot sekä kirjalliset harjoitustehtävät ja piirustusharjoitukset. Työsaliopiskelu Sisältöalueittain pieniä harjoitteita. Työssäoppiminen Opintojaksoon kuuluu työssäoppimista 2 ov Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät. Oppimateriaali Alan kirjallisuus (esim. Hitsaustekniikka 1-2, Harri Katainen ja Armas Mäkinen/ WSOY, sisältökohtaiset monisteet sekä Internet) Kytkennät muihin opintoihin Perusopintojen opiskelu on edellytys tämän opintojakson suorittamiselle. Tämän opintokokonaisuuden suoritus on edellytys ammatillisten jatko-opintojen opiskelulle. Arviointikriteerit Noudatetaan opintokokonaisuuden yhteydessä mainittuja yleisiä kriteerejä. Tyydyttävä tuntee hitsaustekniikan peruskäsitteet, sanaston ja menetelmien periaatteet osaa käyttää perustyökaluja hitsatessaan hallitsee putkiasennustöissä tarvittavat hitsaukset jollain hitsausmenetelmällä

134 osaa kertoa mitä työvaihetta on tekemässä kykenee työskentelemään työryhmän jäsenenä osaa toimia rakennustyömaalla työturvallisesti noudattaa työaikoja. Hyvä suunnittelee etukäteen tulevia työvaiheita. Hän tekee työstään suunnitelman. hitsaa LV-asennuksissa hyväksyttävää saumaa kaasuhitsauksella sekä juottamalla. Hän silmämääräisesti tarkastaa joitakin hitsauksia. tietää LV-asennuksissa käytettävät kaasuhitsauksen sekä juottamisen menetelmät. käyttää tarvittavia perustyövälineitä. Neuvottuna hän itse säätää hitsausvirrat, kaasunvirtaukset sekä muut tarvittavat suureet oikeisiin arvoihin. tuntee hitsaustekniikkaan liittyvät peruskäsitteet, sanaston ja menetelmien periaatteet. tietää perushitsausmenetelmät LVI-alan eri osa-alueille. Hänellä on perustiedot myös juotosmenetelmistä, polttoleikkauksesta, käyttää työpiirustuksissa ilmoitettuja materiaaleja (teräs, kupari ja messinki) ja -lisäaineita. käyttää taloudellisesti raaka- ja lisäaineita siten, että materiaalihukka on mahdollisimman pieni. toimii hitsaus-, rakennustyömaalla työturvallisesti sekä tuntee työturvallisuusmääräykset ja -ohjeet. käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä. pyrkii suojaamaan ympäristön kaasuliekin vaikutuksilta. arvioi itseään ja työtään monipuolisesti. Uudelleen tehtynä hän eliminoi edellä tekemänsä virheet. tietää silmämääräisen tarkastusmenetelmän. Kiitettävä tuntee hitsaustekniikan peruskäsitteet ja sanaston ja hallitsee putkiasennustöissä eri hitsausmenetelmillä tarvittavat hitsaukset. osaa toimia ryhmän jäsenenä, tehdä kirjallisen työsuunnitelman ja raportoida työnsä vaiheista ja tuloksista asiakkaalleen tai muulle sidosryhmän edustajalle. osaa arvioida oman työnsä ja työsuorituksensa laatua. on perehtynyt kaasuhitsaukseen ja erilaisiin juotosmenetelmiin sekä polttoleikkaukseen. osaa käyttää taloudellisesti hitsauksen raaka- ja lisäaineita. noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä.

135 tietää eri hitsausmenetelmien soveltuvuuden LVI-alan eri osa-alueille sekä tiedostaa hitsaustekniikan merkityksen LVI-tekniikassa. hallitsee työmaan toimintoja ja käytäntöjä niin, että voi työskennellä asennustyöryhmän jäsenenä. Arvioinnin toteutus ja menetelmät Opintojakson arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta. Tarkemmat opintojakson arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa. 7.4.4 B. Putkien kaarihitsaus Laajuus Tavoitteet Keskeinen sisältö 8 ov tuntee hitsaustekniikan peruskäsitteet ja sanaston ja hallitsee putkiasennustöissä eri hitsausmenetelmillä tarvittavat hitsaukset. osaa käyttää taloudellisesti hitsauksen raaka- ja lisäaineita. noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä. tietää eri hitsausmenetelmien soveltuvuuden LVI-alan eri osa-alueille sekä tiedostaa hitsaustekniikan merkityksen LVI-tekniikassa. osaa tehdä asennuksia hitsaamalla työmaaoloissa. hallitsee työmaan toimintoja ja käytäntöjä niin, että voi työskennellä asennustyöryhmän jäsenenä. osaa tehdä LV-asennuksissa hyväksyttävää saumaa kaarihitsauksella ja kykenee itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä tekemään asennuksia ja arvioimaan omaa työtään. Putkien kaasuhitsaus. Opiskelutavat

136 Luokkahuoneopiskelu Keskeisten sisältöalueiden teoriaopinnot sekä kirjalliset harjoitustehtävät ja piirustusharjoitukset. Työsaliopiskelu Sisältöalueittain pieniä harjoitteita. Työssäoppiminen Opintojaksoon ei kuulu työssäoppimista. Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät. Oppimateriaali Alan kirjallisuus (esim. Hitsaustekniikka 1-2, Harri Katainen ja Armas Mäkinen/ WSOY, sisältökohtaiset monisteet sekä Internet) Kytkennät muihin opintoihin Perusopintojen opiskelu on edellytys tämän opintojakson suorittamiselle. Tämän opintokokonaisuuden suoritus on edellytys ammatillisten jatko-opintojen opiskelulle. Arviointikriteerit Noudatetaan opintokokonaisuuden yhteydessä mainittuja yleisiä kriteerejä. Tyydyttävä tuntee hitsaustekniikan peruskäsitteet, sanaston ja menetelmien periaatteet osaa käyttää perustyökaluja hitsatessaan hallitsee putkiasennustöissä tarvittavat hitsaukset jollain kaarihitsausmenetelmällä osaa kertoa mitä työvaihetta on tekemässä kykenee työskentelemään työryhmän jäsenenä osaa toimia rakennustyömaalla työturvallisesti noudattaa työaikoja.

137 Hyvä suunnittelee etukäteen tulevia työvaiheita. Hän tekee työstään suunnitelman. hitsaa LV-asennuksissa hyväksyttävää saumaa kaarihitsauksella. Tarkastaa silmämääräisesti joitakin hitsauksia. tietää LV-asennuksissa käytettävät puikko- ja Tig-hitsauksen menetelmät käyttää tarvittavia perustyövälineitä. Neuvottuna hän itse säätää hitsausvirrat, kaasunvirtaukset sekä muut tarvittavat suureet oikeisiin arvoihin. tuntee hitsaustekniikkaan liittyvät peruskäsitteet, sanaston ja menetelmien periaatteet. tietää perushitsausmenetelmät LVI-alan eri osa-alueille. käyttää työpiirustuksissa ilmoitettuja materiaaleja (teräs, kupari ja messinki) ja -lisäaineita. käyttää taloudellisesti raaka- ja lisäaineita siten, että materiaalihukka on mahdollisimman pieni. vastushitsauksesta ja MIG/MAG hitsauksesta. toimii hitsaus-, rakennustyömaalla työturvallisesti sekä tuntee työturvallisuusmääräykset ja -ohjeet. käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä. arvioi itseään ja työtään monipuolisesti. Uudelleen tehtynä hän eliminoi edellä tekemänsä virheet. tietää silmämääräisen tarkastusmenetelmän. Kiitettävä tuntee hitsaustekniikan peruskäsitteet ja sanaston ja hallitsee putkiasennustöissä eri hitsausmenetelmillä tarvittavat hitsaukset. osaa toimia ryhmän jäsenenä, tehdä kirjallisen työsuunnitelman ja raportoida työnsä vaiheista ja tuloksista asiakkaalleen tai muulle sidosryhmän edustajalle. osaa arvioida oman työnsä ja työsuorituksensa laatua. on perehtynyt puikko- ja, polttoleikkaukseen, vastushitsaukseen, MIG/MAG-hitsaukseen ja TIGhitsaukseen. tuntee niukkaseosteisten ja ruostumattomien terästen hitsauksen sekä alumiinin ja kuparin hitsauksen. osaa tehdä korjaushitsauksia sekä tarkastaa omaa ja muiden hitsausta silmämääräisesti. Hän tietää muita saumantarkistusmenetelmiä. osaa käyttää taloudellisesti hitsauksen raaka- ja lisäaineita. noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä.

138 tietää eri hitsausmenetelmien soveltuvuuden LVI-alan eri osa-alueille sekä tiedostaa hitsaustekniikan merkityksen LVI-tekniikassa. osaa tehdä asennuksia hitsaamalla työmaaoloissa. hallitsee työmaan toimintoja ja käytäntöjä niin, että voi työskennellä asennustyöryhmän jäsenenä. osaa tehdä LV-asennuksissa hyväksyttävää saumaa kaarihitsauksella ja kykenee itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä tekemään asennuksia ja arvioimaan omaa työtään. Arvioinnin toteutus ja menetelmät Opintojakson arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta. Tarkemmat opintojakson arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa. 7.5 VALINNAISET AMMATILLISET OPINNOT 7.5.1 TALOTEKNIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT Laajuus 4 ov Yleistavoitteet Täydennetään myöhemmin Opintojaksot 7.5.1 A. Minustakin yrittäjä 2 ov 7.5.1 B. LV-asennukset 2 ov TAI 7.5.1 C. IV-asennukset 2 ov

139 Työssäoppiminen Osa opinnoista voidaan toteuttaa työssäoppien. Kytkennät muihin opintoihin Täydennetään myöhemmin Tavoitteet ja arviointikriteerit Täydennetään myöhemmin Arvioinnin toteutus ja kohteet Arvosana muodostuu opintojaksoista painottuen niiden laajuuden ja ammatin kannalta sisältöjen tärkeyden mukaan. Opettaja arvioi työprosessin hallintaa arvioimalla työvaiheiden etenemistä, työmenetelmiä ja lopputulosta. työtehtävän hallintaa arvioimalla työsuoritusten omaaloitteisuutta ja itsenäisyyttä, työvälineiden ja materiaalien käyttöä työn perustana olevan tiedon hallintaa mahdollisten kokeiden avulla, tiedonhankintatapoja seuraten sekä arvioimalla kuinka hyvin on noudatettu piirustuksia ja ohjeita. työturvallisuuden hallintaa jatkuvalla työtapojen seurannalla. ydinosaamisen ja yhteisten painotusten hallintaa seuraamalla ryhmätyöskentely- ja viestintätaitoja, ohjeiden ja määräysten noudattamista, työskentelyn nopeutta, materiaalien käyttöä kestävän kehityksen kannalta, työaikojen noudattamista, asiakaspalvelun joustavuutta.

140 arvioi omaa kehittymistään ja työskentelytapoja em. arviointikohteissa sekä oppilaitoksessa että työssäoppimispaikalla. Ammattiosaamisen näyttö Täydennetään myöhemmin 7.5.1 A. Minustakin yrittäjä Laajuus 2 ov Tavoitteet Yrittäjyysopinnot edistävät valmistuneen opiskelijan työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. tutustuu erilaisiin yrityksiin ja yrittäjiin ja saa käytännön tuntuman henkilöihin, jotka ovat valinneet yrittäjäuran opiskelijan omalla ammattialalla. Samalla opiskelija perehtyy oman toimialansa yrittäjien toimintatapoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa punnita yrittäjävalmiuksiaan ja hakeutua valinnaisiin yrittäjyysopintoihin. Keskeinen sisältö Millaisia yrityksiä omalla ammattialalla on olemassa? Millaisia yrittäjätyyppejä omalla ammattialalla on olemassa? Mitä on yrittäjäosaaminen? Mikä olisi minun yritysideani? Opiskelutavat Tietopohjainen opiskelu tapahtuu teorialuokassa: yrittäjäosaamisen peruselementit, oman yritysidean kehittäminen ja se integroituu järjestettyihin vierailuihin. Opiskelu täydentyy itsenäisesti suoritettavalla oppimistehtävällä, jossa kehitellään omaa yritysideaa, joka perustuu omaan ammattialaan. Tämä osuus toteutetaan työssäoppimisjaksolla.

141 Järjestetään yrittäjien vierailuja oppilaitoksella yhteistyössä Savon Yrittäjien ja Kuopion kauppakamarin kanssa. Yritysvierailuilla tutustutaan erilaisiin oman ammattialan yrityksiin ja yrittäjiin. Opintojakson opiskelutavat tarkentuvat toteutussuunnitelmassa. Oppimateriaali Kirjallisuus (esim. Leena Raatikainen, Liikeideasta liikkeelle, Edita 2006), monisteet, Internetistä haettava tieto Arviointikriteerit Tyydyttävä osallistuu tuntityöskentelyyn. Hän on mukana yritysvierailuilla ja ideoi omaa yritysideaansa pääpiirteittäin. Hyvä on motivoitunut hankkimaan yrittäjyystietoutta. Häntä kiinnostaa jokin yrittäjyyden alue. Oma yritysidea hahmottuu oman osaamisen pohjalta. Kiitettävä on erittäin motivoitunut hankkimaan yrittäjyystietoutta. Hän tuntee oman ammattialansa yrittäjyyden pääperiaatteet ja hänellä on valmiuksia ryhtyä yrittäjäksi. Arvioinnin toteutus Opettaja arvioi oppimistaitoa jatkuvalla seurannalla oman yritysidean toimivuudella

142 Työelämän edustaja ja/tai yrittäjä arvioi mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä opettajan kanssa palautteella innostumisesta ja motivoitunei-suudesta yrittäjyyteen arvioi omia mahdollisuuksiaan toimia itsenäisenä ammatinharjoittaja (jos opiskelija ei halua ryhtyä yrittäjäksi suoritus ei ole 0, realistisuus voi antaa arvosanan 5). 7.5.1 B. LV-asennukset Laajuus Tavoitteet 2 ov tekee aikaisemmin opittujen tietojen ja taitojen mukaisia työtehtäviä tekee työpiirustusten ja työselityksen mukaista LVasennustyötä. suunnittelee mahdolliset vaihtoehtoiset putkistojen kulkureitit sekä tekee tarvittavat osaluettelot. osaa käyttää asiakirjoissa mainittuja materiaaleja, kalusteita sekä osia. osaa käyttää asennus- ja kiinnitystöihin soveltuvia työmenetelmiä. valitsee ja käyttää oikein tarvittavia työkaluja sekä suorittaa asennukset ja kiinnitykset hyväksyttyjen LVI-RYL (rakennusten yleiset laatuvaatimukset) -tapojen mukaisesti. työskentelee työturvallisesti noudattaen työturvallisuusmääräyksiä sekä käyttää aina tarvittavia suojavälineitä. arvioi työtään ja työsuoritustaan. Hän selvittää eteen tulevia ongelmatilanteita, kuten putkien lämpölaajenemisia. Keskeinen sisältö LV-asennukset

143 Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Keskeisten sisältöalueiden teoriaopinnot sekä kirjalliset harjoitustehtävät. Työsaliopiskelu Sisältöalueittain vaativampia harjoitteita. Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät. Oppimateriaali Alan kirjallisuus, sisältökohtaiset monisteet sekä Internet Kytkennät muihin opintoihin Perusopintojen opiskelu on edellytys tämän opintojakson suorittamiselle. Arviointikriteerit Tyydyttävä suunnittelee asennuksiaan siten, että ne täyttävät viranomaismääräykset ja soveltuu käyttötarkoituksen mukaiseksi asennukseksi. laatii piirustusten perusteella osan tarvikeluetteloista. asentaa suunnitelmien mukaisesti pientalon tai vastaavan LV-järjestelmän. käyttää oikeita asennus-, taivutus- ja liitosmenetelmiä. käyttää perustyövälineiden lisäksi, kierteityskoneita, haaroituskoneita ja koneleikkureita. käyttää piirustuksissa ilmoitettuja materiaaleja. ymmärtää yleisimpien vesikeskuslämmitysjärjestelmien toimintaperiaatteen ja niissä käytettävät laitteet, jotta hän osaa asentaa laitteet oikeassa järjestyksessä ja virtaussuunnassa oikein. ymmärtää vesi- ja viemäri-järjestelmän toimintaperiaat-teen, liitosmenetelmät ja -osat sekä putkistojen kannakoinnit.

144 Näiden perusteella hän rakentaa järjestelmät kokonaisuuksiksi. tietää lämmitystekniikkaan liittyviä fysiikan ilmiöitä, kuten lämpölaajenemiset ja paineet. toimii rakennustyömaalla työturvallisesti sekä tuntee työturvallisuusmääräykset ja -ohjeet. käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä ja konekohtaisia suojalaitteita. arvioi itseään ja työtään monipuolisesti. Uudelleen tehtynä hän eliminoi edellä tekemänsä virheet. pyrkii selvittämään eteen tulevat LV-tekniikan ongelmatilanteet. tietää lämmitystekniikan osuuden energiataloudessa. tietää itseään koskevia talotekniikka-alan työehtosopimuksia ja -lainsäädäntöä sekä laskee palkkansa ja osittain määrittää asennuksestaan urakkahinnan. Hyvä ymmärtää vesikeskuslämmitysjärjestelmän toimintaperiaatteen sekä muiden lämmitystapojen käytön ja soveltuvuuden kiinteistön lämmitykseen. ymmärtää tavanomaiset vesi- ja viemärijärjestelmät ja niiden toimintaperiaatteet sekä osaa asentaa näitä järjestelmiä piirustusten mukaan osaa toimia ryhmän jäsenenä, osaa tehdä kirjallisen työsuunnitelman ja osaa raportoida työnsä vaiheista ja tuloksista asiakkaalleen tai muulle sidosryhmän edustajalle. osaa arvioida oman työnsä ja työsuorituksensa laatua, ymmärtää itseään koskevia talotekniikka-alan työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä sekä osaa laskea miten hänen palkkansa muodostuu. tuntee lämmityksen eri energianlähteet, ja ymmärtää lämmitystekniikan osuuden rakennuksen kokonaiskäytössä ja energiatalouteen sekä tuntee rakennuksen lämmitystekniikkaan liittyviä fysiikan ilmiöitä ja osaa soveltaa niitä työssään. ymmärtää yleisimpien vesikeskuslämmitysjärjestelmien toimintaperiaatteen ja tuntee yleisimmät lämmitysjärjestelmien periaatteet, niissä käytettävät laitteet ja niiden toiminnan. omaa kokonaiskäsityksen rakennushankkeen työaikatauluista ja siitä miten LV-asennustyöt sovitetaan yhteen muihin taloteknisiin ja rakennustöihin. tietää LV-asennuksiin liittyvät viranomaismääräykset ja ohjeet. ymmärtää vesi- ja viemärijärjestelmän toimintaperiaatteen, kytkentäjärjestyksen, liitosmenetelmät ja -osat, putkistojen kannakoinnin, kiinnitystekniikan ja tarvikeluettelon.

145 Kiitettävä osaa tehdä piirustusten ja työselitysten mukaisesti tavanomaiset lämmitysverkostoasennukset sekä vesi- ja viemäriasennukset, ja hän käyttää niissä oikeita työvälineitä ja materiaaleja. osaa suunnitella asennustapaa ja materiaalinkäyttöä siten, että asennuksesta tulee taloudellinen ja esteettisesti miellyttävä. osaa ottaa työssään huomioon asennuksia koskevat viranomaismääräykset, ohjeet ja työturvallisuuden. osaa laatia tarvikeluetteloita piirustusten perusteella ja pystyy selvittämään työn urakkahinnan piirustusten perusteella tai mittaamalla valmiista asennuksesta. osaa pientalon lämmitys-, vesi- ja viemäritekniikan piirustuksien mukaan ja työselityksen avulla asentaa LVjärjestelmän. osaa suorittaa yleisimmät LV-verkostoasennukset oikeita työvälineitä ja materiaaleja käyttäen sekä työturvallisuutta noudattaen osaa tehdä teollisuus- tai liikekiinteistöjen lämpöjohto-, vesija viemäriasennuksia. hallitsee työmaan toimintoja ja käytäntöjä niin, että voi työskennellä asennustyöryhmän jäsenenä Arvioinnin toteutus ja menetelmät Opintojakson arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta. Tarkemmat opintojakson arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa.

146 7.5.1 C. IV-asennukset Laajuus Tavoitteet Keskeinen sisältö 2 ov osaa tehdä kanava-, kone- ja konehuoneasennuksia ja huolehtia laitosten käyttöönotosta liike- ja teollisuusrakennuksissa. osaa toimia ryhmän jäsenenä, tehdä kirjallisen työsuunnitelman ja raportoida työnsä vaiheista ja tuloksista asiakkaalleen tai muulle sidosryhmän edustajalle. osaa arvioida oman työnsä ja työsuorituksensa laatua. osaa tehdä tavanomaisia ilmanvaihtokanaviston, -laitteiden ja -kojeiden asennuksia oikeita työvälineitä ja materiaaleja käyttäen piirustusten ja työselityksen mukaisesti. tuntee erilaisia asennusmenetelmiä ja työtapoja ja osaa soveltaa ja käyttää niitä työssään. Hän osaa suunnitella asennustapaa ja materiaalinkäyttöä siten, että asennuksesta tulee kustannuksiltaan järkevä ja esteettisesti miellyttävän näköinen. osaa ottaa huomioon asennuksia koskevat viranomaismääräykset ja -ohjeet sekä työturvallisuuden. Hän osaa työskennellä turvallisesti rakennustelineillä. ymmärtää pientalon IV-järjestelmän toimintaperiaatteen ja osaa asentaa sen. osaa asentaa ilmastointikanavia, kanavaäänenvaimentimia, säätö- ja palopeltejä, päätelaitteita sekä eristettyjä kanavaosia pientalo- ja rivitalokohteissa sekä tehdä IVtarvikeluetteloita. osaa tehdä ilmanvaihtokanavisto- ja konehuoneasennuksia kiinteistöissä. Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Keskeisten sisältöalueiden teoriaopinnot sekä kirjalliset harjoitustehtävät. Työsaliopiskelu Sisältöalueittain vaativampia harjoitteita. Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät.

147 Oppimateriaali Alan kirjallisuus, sisältökohtaiset monisteet sekä Internet Kytkennät muihin opintoihin Perusopintojen opiskelu on edellytys tämän opintojakson suorittamiselle. Arviointikriteerit Tyydyttävä valmistaa yksinkertaisia kanaviston muunnososia valmiiden piirustusten ja mittakuvien mukaisesti. asentaa suunnitelmien mukaisesti pyöreää ja suorakaidekanavaa pienissä kohteissa sekä muuttaa IVkuvat tehdyn mukaisiksi. tuntee jonkin ilmastointijärjestelmän perusteet. toimii rakennustyömaalla työturvallisesti ja käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä. kertoo, mitä työvaihetta on tekemässä. laskee, miten hänen palkkansa muodostuu. Hyvä tekee muuntokappaleita (esim. suorakaide/pyöreä, neliö/pyöreä) tekemiensä levityspiirustusten mukaisesti. tekee jonkin yksinkertaisen eristetyn kappaleen sekä yksinkertaisia rakennuspeltitöitä (esim. listat ja ikkunapellit). tietää työhönsä liittyviä viranomaismääräyksiä ja ohjeita. tuntee ilmastointijärjestelmien perusteet. Hän määrittää rakennuksen eri tilojen väliset painesuhteet. tietää rakennushankkeen työaikataulun. toimii työmaalla työturvallisesti sekä tuntee työturvallisuusmääräykset ja -ohjeet. Hän käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä ja konekohtaisia suojalaitteita. toimii työryhmänsä jäsenenä ja ottaa heidät huomioon tasavertaisesti ja kannustavasti samaan työyhteisöön kuuluvina.

148 pyrkii selvittämään eteen tulevat ongelmat yhteistyössä muiden työryhmän jäsenten kanssa. tietää itseään koskevia talotekniikka-alan työehtosopimuksia ja -lainsäädäntöä sekä laskee palkkansa ja osittain määrittää asennuksestaan urakkahinnan. Kiitettävä mitoittaa tasokuvista tai työkohteesta muuntokappaleita ja tekee ne (esim. suorakaide/pyöreä, neliö/pyöreä) tekemiensä levityspiirustusten mukaisiksi. tekee ohutlevytyössä muuntokappaleen, eristyksen ja rakennuspeltitöiden tulee olla laadultaan sellaisia, että ne voidaan laadultaan asentaa normaaliin työkohteeseen tekee itsenäisesti piirustuksista poikkeavat pienet tavanomaiset IV-asennus- ja laitemuutokset sekä muutoksista vaadittavat työpiirustukset ja massaluettelon. tietää ja kohdistaa työhönsä liittyvät viranomaismääräykset ja ohjeet. tuntee ilmastointijärjestelmien perusteet, sisäilman laatuluokituksen ja ilmankäsittelyyn liittyvät fysikaaliset ilmiöt ja prosessit. Hän määrittää rakennuksen eri tilojen väliset painesuhteet sekä tilamuutokset HX-diagrammista. huomioi myös työvälineiden/koneiden käsittelyt ja niiden työturvallisuuteen liittyvien puutteiden eliminoimisen, telineillä työskentelyn, työpaikan siisteyden jne. arvioi ja kehittää työskentelytapojaan sekä oman työnsä ja työsuorituksensa laatua. Hän arvioi myös työsuorituksen aikana työtään sekä muuttaa työsuoritustaan tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. soveltaa itsenäisesti tietämystään tavanomaisissa IVasennuksien ja ohutlevytöiden ongelmatilanteissa. laatii kirjallisen tarvikeluettelon jonka perusteella tehdään tarviketilaukset. oman työryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilanteita ja noudattaa työryhmänsä kokeneempien jäsenten antamia ohjeita ja määräyksiä. noudattaa sovittuja työaikoja. Arvioinnin toteutus ja menetelmät Opintojakson arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta.

149 Tarkemmat opintojakson arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa. 7.5.2 IV- PUHDISTUS JA HUOLTO Laajuus Tavoitteet 4 ov tietää kanaviston puhtauden vaikutuksen sisäilman laatuun, tuntee tavanomaiset puhdistusmenetelmät ja osaa puhdistaa IV-koneet ja poistokanavat. osaa huoltaa ja korjata yleisimpiä IV-teknisiä laitteita osaa tehdä yksinkertaisia puhdistus- ja huoltotöitä, kuten etsiä IV-laitteiden vikoja, vaihtaa kiilahihnoja ja juoksupyöriä, tarkistaa moottoripeltien toimintaa. osaa tarkistaa suodatuksen, suodattimien sekä paineeromittarien toiminnan sekä tulo- ja poistoilman päätelaitteet ja kanavistovarusteet, vaihtaa tarvittaessa ja huoltaa laitteet. Keskeinen sisältö huoltotöitä. osaa tehdä yksinkertaisia IV- puhdistus- ja Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Keskeisten sisältöalueiden teoriaopinnot sekä kirjalliset harjoitustehtävät. Työsaliopiskelu Sisältöalueittain vaativampia harjoitteita. Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät. Oppimateriaali Alan kirjallisuus, sisältökohtaiset monisteet sekä Internet

150 Kytkennät muihin opintoihin Perusopintojen opiskelu on edellytys tämän opintojakson suorittamiselle. Arviointikriteerit Tyydyttävä osaa käyttää omaksumiaan tietoja ja taitoja harjoitelluissa, usein toistuvissa tilanteissa. suoriutuu tavanomaisten poistoilmapuhaltimien ja poistoilmakanavien puhdistuksesta. tekee yksinkertaisia huoltotöitä, kuten kiilahihnojen ja suodattimien vaihtoja. Hän tarkastaa suodattimen kunnon. käyttää yksinkertaisissa puhdistus- ja huoltotöissä käytettäviä työvälineitä sekä aineita. tietää kanavistojen ja koneiden puhtauden vaikutuksen sisäilman laatuun tietää tavanomaisen ilmanvaihtolaitoksen yleisimmät huoltoa vaativat komponentit, sekä pääpiirteittäin tavanomaiset puhdistus- ja huoltotyöt. lukee ja ymmärtää tavanomaisia ilmanvaihtopiirustuksia. toimii puhdistus- ja huoltotöissä työturvallisesti. Hyvä osaa toimia erilaisissa tilanteissa omatoimisesti ja hän käyttää taitojaan ja työn perustana olevaa tietoa uusissa tilanteissa. tekee joitakin tavanomaisista ilmastointilaitosten huoltotoimenpiteitä, kuten, moottori- ja palopeltien toiminnan tarkistuksia, suodattimien ja suodatuksen paine-eromittarien toiminnan tarkastuksia. tietää puhdistustoimenpiteitä ja osaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. käyttää tarkoituksenmukaisesti puhdistus- ja huoltovälineitä ja aineita kutakin tilannetta varten. ymmärtää puhtaan sisäilman merkityksen sekä ilmastointikanavien ja laitteistojen puhtauden merkityksen hyvään sisäilman laatuun. tietää tavanomaisen ilmastointikoneen toimintaperiaatteen, siinä käytettävät laitteet ja niiden toiminnan sekä puhdistusja huoltotoimenpiteet.

151 tuntee voimassa olevat tärkeimmät ilmanvaihtokanavien ja - laitteistojen puhdistamisesta annetut määräykset. lukee ja ymmärtää tavanomaisia ilmanvaihtopiirustuksia ja toimintakaavioita. toimii puhdistus- ja huoltotöissä työturvallisesti sekä tuntee työturvallisuusmääräykset ja -ohjeet. Hän huolehtii, etteivät sivulliset voi käynnistää ilmanvaihtokonetta puhdistuksen ja huollon aikana. Kiitettävä tekee omatoimisesti muitakin kuin annettuja tehtäviä ja hän löytää uusia ratkaisuja tilanteisiin. puhdistaa hyvää kädentaitoa osoittaen tehokkaasti, oikein ja siististi ilmastointikanavat ja laitteistot. tekee tavanomaisia ilmastointilaitosten huolto- ja korjaustoimenpiteitä sekä tulo- ja poistoilman päätelaitteiden ja kanavistovarusteiden huoltoja. valitsee tarkoituksenmukaiset puhdistus-, huolto- ja korjaustoimenpiteet kutakin tilannetta varten. Hän tuntee oikean puhdistus- tai huoltojärjestyksen. valitsee ja käyttää kutakin tilannetta varten tarkoituksenmukaisia puhdistus-, huolto- ja korjausvälineitä sekä materiaaleja ja aineita. Hän huolehtii käytetyistä materiaaleista ja aineista. ymmärtää puhtaan sisäilman merkityksen ja yhteyden ihmisten terveyteen sekä ilmastointikanavien ja laitteistojen puhtauden merkityksen hyvään sisäilman laatuun. tuntee voimassa olevat keskeiset ilmanvaihtokanavien ja - laitteistojen puhdistamisesta ja paloturvallisuudesta annetut määräykset ja niiden soveltamisen käytäntöön. huomioi ja noudattaa kaikkia ilmastointikanavien ja laitteistojen puhdistus- ja huoltotöitä koskevia turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Hän huolehtii ja varmistaa, etteivät sivulliset voi käynnistää ilmanvaihtokonetta huollon aikana. Arvioinnin toteutus ja kohteet Opintokokonaisuuden arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta.

152 Tarkemmat opintokokonaisuuden arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa. Opettaja arvioi työprosessin hallintaa arvioimalla työvaiheiden etenemistä, työmenetelmiä ja lopputulosta. työtehtävän hallintaa arvioimalla työsuoritusten omaaloitteisuutta ja itsenäisyyttä, työvälineiden ja materiaalien käyttöä työn perustana olevan tiedon hallintaa mahdollisten kokeiden avulla, tiedonhankintatapoja seuraten sekä arvioimalla kuinka hyvin on noudatettu piirustuksia ja ohjeita. työturvallisuuden hallintaa jatkuvalla työtapojen seurannalla. ydinosaamisen ja yhteisten painotusten hallintaa seuraamalla ryhmätyöskentely- ja viestintätaitoja, ohjeiden ja määräysten noudattamista, työskentelyn nopeutta, materiaalien käyttöä kestävän kehityksen kannalta, työaikojen noudattamista, asiakaspalvelun joustavuutta. arvioi omaa kehittymistään ja työskentelytapoja em. arviointikohteissa sekä oppilaitoksessa että työssäoppimispaikalla. Ammattiosaamisen näyttö Täydennetään myöhemmin 7.5.3 TALOTEKNIIKAN ATK -SOVELLUKSET Laajuus Tavoitteet 4 ov osaa LVI-teknisten atk-ohjelmien perusteet. osaa käyttää alan yleisimpiä atk-ohjelmia ohjekirjojen tai ohjetiedostojen avulla.

153 osaa käyttää työssään Windows-ympäristöä moniajoineen, johon kuuluu ohjelmina tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja erilaiset LVI-tietokannat. tuntee ja osaa käyttää LVI- ja kiinteistönhoitoalan ohjelmasovelluksia, esim. urakkalaskentaohjelmia, ja pystyy ohjeistuksen avulla käyttämään eri valmistajien ohjelmia ja sovelluksia. osaa täyttää laatujärjestelmiä käyttävissä alan yrityksissä dokumentoinnin ja tietotekniikan vaatimukset. Keskeinen sisältö Talotekniikan ATK-sovellukset Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Keskeisten sisältöalueiden opinnot sekä tietotekniset harjoitustehtävät. Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät. Oppimateriaali ATK-ohjelmat (esim. Word tekstinkäsittely, Excel taulukkolaskenta, Koppi-ohjelma) sisältökohtaiset monisteet sekä Internet Kytkennät muihin opintoihin Perusopintojen opiskelu on edellytys tämän opintojakson suorittamiselle. Tämän opintokokonaisuuden suoritus on edellytys ammatillisten jatko-opintojen opiskelulle. Arviointikriteerit Tyydyttävä osaa käyttää omaksumiaan tietoja ja taitoja harjoitelluissa, usein toistuvissa tilanteissa.

154 osaa käyttää alan yleisimpiä atk-ohjelmia ohjekirjojen tai ohjetiedostojen avulla. osaa käyttää tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmia tietää LVI- ja kiinteistönhoitoalan ohjelmasovelluksia. Hyvä osaa toimia erilaisissa tilanteissa omatoimisesti ja hän käyttää taitojaan ja työn perustana olevaa tietoa uusissa tilanteissa. tekee taulukkolaskennan avulla esim. hinnaston sekä tekstinkäsittelyn avulla pienimuotoisen työselityksen. käyttää ohjekirjojen avulla ohjelmaa (esim. ACAD, CADS, JCAD tms.), jotta selviytyy työtehtävästään. Hän käyttää myös laitevalmistajien valmisohjelmia ohjeiden avulla. käyttää opastettuna esimerkiksi LVI- RYL:n tietokantaa. käyttää tietokonetta ja yleisempiä ohjelmia. käsittelee oikein ohjekirjoja sekä levykkeitä ja huolehtii niiden säilytyksestä. tietää Talotekniikka-alan ohjelmasovelluksia sekä näiden perusteita. tuntee tekstinkäsittely, taulukkolaskentaohjelmat sekä jonkin LVI-tietokannan sekä löytää asioita ohjekirjoista tai ohjetiedostoista. lukee ymmärtäen LVI- piirustuksia ja työselityksiä Kiitettävä tekee omatoimisesti muitakin kuin annettuja tehtäviä ja hän löytää uusia ratkaisuja tilanteisiin. tekee taulukkolaskennan avulla esim. osaluettelon ja hinnaston ja tekstinkäsittelyn avulla työselityksen. käyttää alan ATK-ohjelmaa (ACAD, CADS, JCAD tms.) työtehtävissään. Hän osaa käyttää myös laitevalmistajien valmisohjelmia ohjeiden avulla. käyttää hyväkseen esim. LVI-RYL:n tietokantaa. Tehtävät etenevät suunnitelmallisesti oikeassa järjestyksessä. dokumentoi tuloksensa yleisesti hyväksyttyjen laatujärjestelmien mukaisesti. käyttää monipuolisesti tietokonetta ja ohjelmistoja. hallitsee ohjekirjojen ja levykkeiden oikean käytön ja säilytyksen.

155 tuntee Talotekniikka-alan ohjelmasovelluksia sekä näiden ohjelmien perusteet. tuntee tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja erilaiset LVItietokannat. Hän tietää, miten tietotekniikalla saadaan dokumentoinnit laatujärjestelmien mukaisiksi. lukee ja tulkitsee LVI-piirustuksia, työselityksiä, sekä instrumenttipiirustuksia. Arvioinnin toteutus ja kohteet Opintokokonaisuuden arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta. Tarkemmat opintokokonaisuuden arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa. Opettaja arvioi työprosessin hallintaa arvioimalla työvaiheiden etenemistä, työmenetelmiä ja lopputulosta. työtehtävän hallintaa arvioimalla työsuoritusten omaaloitteisuutta ja itsenäisyyttä, työvälineiden ja materiaalien käyttöä työn perustana olevan tiedon hallintaa mahdollisten kokeiden avulla, tiedonhankintatapoja seuraten sekä arvioimalla kuinka hyvin on noudatettu piirustuksia ja ohjeita. työturvallisuuden hallintaa jatkuvalla työtapojen seurannalla. ydinosaamisen ja yhteisten painotusten hallintaa seuraamalla ryhmätyöskentely- ja viestintätaitoja, ohjeiden ja määräysten noudattamista, työskentelyn nopeutta, materiaalien käyttöä kestävän kehityksen kannalta, työaikojen noudattamista, asiakaspalvelun joustavuutta. arvioi omaa kehittymistään ja työskentelytapoja em. arviointikohteissa sekä oppilaitoksessa että työssäoppimispaikalla.

156 Ammattiosaamisen näyttö Keskeinen osaaminen, joka näytetään tekee ATK-ohjelmilla tehtäväkuvauksien mukaisia piirtämistöitä, laite- ja osaluetteloita. Tehtävät edellyttävät myös laitevalmistajien CD-rom-levykkeiden tai ohjelmalevykkeiden käyttöä, kuten kalvopaisunta-astian mitoitus, pumpun mitoitus, eristyspaksuuden mitoitus yms. Tehdyt työt hän dokumentoi laatujärjestelmien mukaisesti. Näyttöympäristö Näytöt annetaan tilassa, jossa on työskentelypöytä sekä tarvittava tietokonevarustus ohjelmineen, riippuen valitusta näyttötehtävästä. Jotta näyttö voidaan suorittaa, opiskelijalle on varattava yksi sarja esimerkiksi LVI-piirustuksia (pohjapiirustuksia, kytkinkaavioita, leikkauspiirustuksia yms.), tarpeellinen määrä paperia, tarvittavat atk- levykkeet sekä tarvittavien ohjelmien ohjeet sekä ohjeistus. Lisäksi tarvitaan viivain sekä taskulaskin. Näyttö annetaan pääsääntöisesti yksilösuorituksena, mutta se voidaan toteuttaa myös ryhmässä (projektityöskentely) siten, että yksilösuoritus voidaan erikseen arvioida. Näytön kohteen on oltava opiskelijalle tuttu työtehtävä, jonka kaltaisia tehtäviä hän on aikaisemmin suorittanut opiskelun yhteydessä. Arvioinnin kohteet Kansallisen näyttöaineiston mukaan www.oph.fi/ Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet/voimassaolevat Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet/ammatilliset perustutkinnot/tekniikan ja liikenteen ala/talotekniikan perustutkinto Näyttöaineisto.doc tai.pdf http://www.oph.fi/pagelast.asp?path=1,17627,927,1561,44909

157 7.5.4 PERUSSÄÄTÖ (LV- tai IV-painotteinen) Laajuus 4 ov Tavoitteet LV-painotteisessa perussäädössä laskee taulukkomitoituksella lämmitysverkoston linjasäätöventtiilien ja patteriventtiilien esisäätöarvot. asettaa venttiileihin laskemalla saamansa arvot ja mittaa linjasäätöventtiilien todelliset vesivirrat verraten niitä laskettuihin. mittaa pumpun vesivirran ja tarvittaessa muuttaa sitä, jotta päästään oikeaan kokonaisvesivirtaan. tekee mittauksista ja säädöistä asianmukaisen pöytäkirjan. Vaihtoehtoisesti: LV-painotteinen normaaleissa työmaaolosuhteissa (suunnittelija laskee esisäätöarvot). asettaa venttiileihin suunnittelijan laskemat esisäätöarvot sekä mittaa linjasäätöventtiilien ja pumpun todelliset vesivirrat verraten niitä laskettuihin. ilmoittaa suunnittelijalle saamansa mittaustulokset, jolloin suunnittelija tekee mahdolliset korjauslaskennat. asettaa mahdolliset uudet säätöarvot, suorittaa mittaukset ja tekee mittauksista ja säädöistä asianmukaisen pöytäkirjan. IV-painotteisessa perussäädössä säätää pienen ilmanvaihtolaitoksen. mittaa kanaviston mittalaitteista, säätöpelleistä ja venttiileistä ilmamäärät verraten niitä haluttuihin arvoihin.

158 säätää ilmanvaihtolaitoksen jollakin hallitsemallaan säätömenetelmällä. Mittaus- ja säätötuloksista hän laatii asianmukaisen pöytäkirjan. Keskeinen sisältö osaa suorittaa valitsemansa sisältöalueen perussädön. Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Keskeisten sisältöalueiden teoriaopinnot sekä kirjalliset harjoitustehtävät. Työsaliopiskelu Sisältöalueittain vaativampia harjoitteita. Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät. Oppimateriaali Alan kirjallisuus, sisältökohtaiset monisteet sekä Internet Kytkennät muihin opintoihin Perusopintojen opiskelu on edellytys tämän opintojakson suorittamiselle. Arviointikriteerit Tyydyttävä osaa käyttää omaksumiaan tietoja ja taitoja harjoitelluissa, usein toistuvissa tilanteissa.

159 asettaa piirustusten mukaisesti esisäätöarvot patteri- ja linjasäätöventtiileihin sekä mittaa linjasäätöventtiilien ja pumpun vesivirrat. Mittauksista ja säädöistä opiskelija laatii pöytäkirjan. laskee ja selvittää nomogrammeista mittausten antamat ilmamäärät, joiden perusteella hän säätää venttiili- tai laitekohtaisen ilmamäärän. laatii työstään mittaus- ja säätöpöytäkirjan. tekee säätöjen asetukset. käyttää mittauksissa vesivirran- ja paineen mittauslaitetta. tietää jonkun säätötavan. osaa käyttää mittauksissa vesivirran- ja paineen mittauslaitetta. lukee LV- piirustuksia, joista hän selvittää mittaus- ja säätökohteet sekä esisäätöarvot. lukee IV- piirustuksia, joista hän selvittää mittaus- ja säätökohteet. toimii säätö- ja mittaustyömaalla työturvallisesti. Hyvä osaa toimia erilaisissa tilanteissa omatoimisesti ja hän käyttää taitojaan ja työn perustana olevaa tietoa uusissa tilanteissa. osittain laskee lämmitysverkoston venttiilien säätöarvot taulukkomitoituksella ja säätää verkoston hallitsemallaan säätötavalla. asettaa linjansäätöventtiilien ja patteriventtiilien esisäätöarvot sekä suorittaa linjansäätöventtiilien mittaukset ja mittaa pumpun vesivirran. Mittaustulosten perusteella opiskelija tekee joitakin jatkotoimenpiteitä, jotta verkosto säätötyössä päästään etenemään. laskee ja selvittää nomogrammeista mittausten antamat ilmamäärät, joiden perusteella säätää ilmanvaihtolaitoksen. laatii työstään asianmukaisen mittaus- ja säätöpöytäkirjan. tietää jonkun perussäätömenetelmän, jolloin hän osittain suorittaa varsinaisen säätötyön. tekee säädöt jollakin säätötavalla. käyttää mittauksissa normaaleja mittausvälineitä, kuten vesivirran- ja paineen mittauslaite ja pintalämpötilamittari ja valintataulukot. tietää yleisimpien lämmitysverkostojen toimintaperiaatteen, jolloin hän osittain säätää nämä verkostot. lukee järjestelmien piirustuksia, joista hän selvittää mittausja säätökohteet sekä esisäätöarvot.

160 tuntee yleisimpien ilmastointikanavistojen toimintaperiaatteen. lukee järjestelmien piirustuksia, joista hän selvittää mittausja säätökohteet sekä halutut ilmamäärät. toimii säätö- ja mittaustyömaalla työturvallisesti sekä tuntee työturvallisuusmääräykset ja -ohjeet. ymmärtää ilmavirtojen säädön merkityksen laitoksen toiminnan kannalta. Kiitettävä tekee omatoimisesti muitakin kuin annettuja tehtäviä ja hän löytää uusia ratkaisuja tilanteisiin. laskee lämmitysverkoston venttiilien säätöarvot taulukkomitoituksella ja säätää verkoston hallitsemallaan säätötavalla. asettaa linjansäätöventtiilien ja patteriventtiilien esisäätöarvot sekä suorittaa linjansäätöventtiilien mittaukset ja mittaa pumpun vesivirran. tekee mittaustulosten perusteella jatkotoimenpiteet, jotka etenevät jouhevasti oikeassa järjestyksessä, jotta koko verkosto saadaan säädettyä halutulle tasolle. laatii mittauksista ja säädöistä asianmukaisen pöytäkirjan. valitsee kohteeseen sopivimman säätötavan ja säätötyön edetessä hän tarvittaessa pystyy vaihtamaan säätötapaa. laskee ja selvittää nomogrammeista säätötyön edetessä sen hetkiset mittausten antamat ilmamäärät, joiden perusteella hän säätää ilmanvaihtolaitoksen. Säädöt etenevät jouheasti ja säätömenetelmän mukaisesti oikeassa järjestyksessä. laatii työstään asianmukaisen mittaus- ja säätöpöytäkirjan. tuntee jonkun perussäätömenetelmän, jolloin hän suorittaa varsinaisen säätötyön. valitsee ja käyttää mittauksissa normaaleja mittausvälineitä kuten vesivirran- ja paineen mittauslaite ja pintalämpötilamittari sekä valintataulukoita. tuntee ja tekee säädöt erilaisilla säätötavoilla. valitsee ja käyttää mittauksissa soveltuvia välineitä kuten paine-eroon, ilmannopeuteen ja tilavuusvirtaan perustuvia mittalaitteita ja erilaisia taulukoita ja nomogrammeja. tuntee yleisimpien lämmitysverkostojen toimintaperiaatteen, jolloin hän säätää nämä verkostot. tuntee yleisimpien ilmastointikanavistojen toimintaperiaatteen, jolloin hän pystyy käyttämään eri säätömenetelmiä ja säätämään nämä verkostot. lukee järjestelmien piirustuksia ja työselityksiä, joista hän selvittää mittaus- ja säätökohteet sekä halutut ilmamäärät.

161 huomioi ja noudattaa kaikkia rakennustyömaata ja säätö- ja mittaustyötä koskevia työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Hän huomioi ympäristössä ilmenevät turvallisuusriskit. ymmärtää ilmavirtojen säädön merkityksen laitoksen toiminnan ja energiatalouden kannalta. Arvioinnin toteutus ja kohteet Opintokokonaisuuden arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta. Tarkemmat opintokokonaisuuden arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa. Opettaja arvioi työprosessin hallintaa arvioimalla työvaiheiden etenemistä, työmenetelmiä ja lopputulosta. työtehtävän hallintaa arvioimalla työsuoritusten omaaloitteisuutta ja itsenäisyyttä, työvälineiden ja materiaalien käyttöä työn perustana olevan tiedon hallintaa mahdollisten kokeiden avulla, tiedonhankintatapoja seuraten sekä arvioimalla kuinka hyvin on noudatettu piirustuksia ja ohjeita. työturvallisuuden hallintaa jatkuvalla työtapojen seurannalla. ydinosaamisen ja yhteisten painotusten hallintaa seuraamalla ryhmätyöskentely- ja viestintätaitoja, ohjeiden ja määräysten noudattamista, työskentelyn nopeutta, materiaalien käyttöä kestävän kehityksen kannalta, työaikojen noudattamista, asiakaspalvelun joustavuutta. arvioi omaa kehittymistään ja työskentelytapoja em. arviointikohteissa sekä oppilaitoksessa että työssäoppimispaikalla.

162 Ammattiosaamisen näyttö Täydennetään myöhemmin 7.6 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT Tutkintoon sisältyy 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja. Opinnot voivat olla oman koulutusalan, muiden alojen ammatillisia tai yhteisiä opintoja, jatko-opintoihin tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen valmentavia opintoja, työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua. Jos vapaasti valittaviin opintoihin sisältyy ammatillisia opintoja, niihin ei sisälly ammattiosaamisen näyttö. lla on mahdollisuus valita vapaasti valittavat opinnot oman yksikön, oppilaitoksen muiden yksiköiden, lukioiden ja paikkakunnan muiden oppilaitosten tarjonnasta. Seuraavan lukuvuoden opetustarjonta tarkistetaan kuluvan lukuvuoden aikana ja tällöin opiskelijat tekevät pääsääntöisesti valinnat seuraavalle lukuvuodelle yksiköiden vastuuhenkilöiden ohjauksessa. Vapaasti valittavat opinnot ovat oleellinen osa opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. 7.6.1 LVI-SANEERAUS JA HUOLTO Laajuus Tavoitteet 2 ov mieltää saneerauksen mielekkyyden ja ymmärtää, mitä etuja peruskorjauksella saavutetaan rakennuksen koko elinkaaren ajaksi. tietää, mitkä ovat LVI-laitteiden tekniset käyttöiät ja hänellä on käsitys siitä millä osilla ja laitteilla käytöstä poistettavat on taloudellisinta korvata. Hän hallitsee purkutöiden ajoituksen ja tekemisen siten, että rakennuksen toiminta häiriytyy mahdollisimman vähän. osaa järjestää saneerauksen aikaiset LVI-tekniset korvaavat toiminnot, kuten vesi- ja viemäripisteet ja väliaikaiset putkistot ja kanavistot. osaa suunnitella saneerauksessa käytettävää asennustapaa ja materiaalin käyttöä siten, että asennuksesta tulee taloudellinen ja esteettisesti miellyttävä.

163 osaa työskennellä yhteistyössä muiden asentajien, rakentajien ja urakoitsijoiden kanssa laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Hän osaa tehdä saneerattavan kohteen asennukset siten, että ne sopivat tyyliltään ja laadultaan vanhaan kokonaisuuteen ja pidentävät rakennuksen elinikää. Keskeinen sisältö LVI-saneeraus ja huolto Opiskelutavat Luokkahuoneopiskeu Keskeisten sisältöalueiden teoriaopinnot sekä kirjalliset harjoitustehtävät. Työsaliopiskelu Sisältöalueittain pieniä harjoitteita Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät. Oppimateriaali Alan kirjallisuus, sisältökohtaiset monisteet sekä Internet Kytkennät muihin opintoihin Perusopintojen opiskelu on edellytys tämän opintojakson suorittamiselle. Arviointikriteerit Tyydyttävä Hyvä osaa järjestää saneerauksen aikaiset LVI-tekniset korvaavat toiminnot tietää, mitkä ovat LVI-laitteiden tekniset käyttöiät osaa tehdä saneerattavassa kohteessa tarvittavat LVIasennukset kykenee yhteistyöhön muiden urakoitsijoiden kanssa.

164 ajoittaa purkutyöt siten, että rakennuksen toiminta häiriytyy mahdollisimman vähän. järjestää saneerauksen aikaiset LVI-tekniset korvaavat toiminnot, kuten vesi- ja viemäripisteet ja väliaikaiset putkistot ja kanavistot. suunnittelee työnsä siten, että asennuksesta tulee taloudellinen ja laadultaan sopiva vanhaan kokonaisuuteen. käyttää turvallisia purku- ja asennusmenetelmiä. käyttää saneeraustyössä tarvittavia työvälineitä. tuntee osan purettavista materiaaleista ja valitsee uudet piirustusten mukaisesti. lukee työpiirustuksia sekä työselitystä, jotta hän selviytyisi saneerauksen työtehtävistään. tietää, mitkä ovat LVI-laitteiden tekniset käyttöiät, ja hänellä on käsitys siitä, millä osilla ja laitteilla käytöstä poistettavat voi korvata. tuntee rakennuksen lämmitystekniikkaan liittyviä fysiikan ilmiöitä, kuten lämpölaajenemiset. Hän ottaa ne myös huomioon läpimenoissa ja pituuden laajentumisissa. toimii rakennustyömaalla työturvallisesti sekä tuntee työturvallisuusmääräykset ja -ohjeet. Hän käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä ja konekohtaisia suojalaitteita selvittää osan piirustuksista johtuvista epäselvyyksistä. työskentelee yhteistyössä muiden asentajien, rakentajien ja urakoitsijoiden kanssa. ymmärtää, mitä peruskorjauksella saavutetaan. Kiitettävä ajoittaa purkutyöt ja tekemisen siten, että rakennuksen toiminta häiriytyy mahdollisimman vähän. järjestää saneerauksen aikaiset LVI-tekniset korvaavat toiminnot, kuten vesi- ja viemäripisteet ja väliaikaiset putkistot ja kanavistot. suunnittelee työnsä siten, että asennuksista tulee suunnitelmien mukaisesti taloudellisia ja esteettisesti miellyttäviä sekä tyyliltään ja laadultaan vanhaan kokonaisuuteen sopivia. käyttää saneerauskohteeseen soveltuvia oikeita purku- ja asennustapoja sekä menetelmiä. tietoisesti valitsee ja käyttää jokaiseen työvaiheeseen parhaiten soveltuvia työvälineitä. tuntee purettavien materiaalien ominaisuudet ja valitsee uudet piirustusten ja työselityksen mukaisesti. lukee ja tulkitsee työpiirustuksia sekä työselitystä, jotta hän selviytyisi saneerauksen työtehtävistään. tietää, mitkä ovat LVI-laitteiden tekniset käyttöiät, ja hänellä on käsitys siitä, millä osilla ja laitteilla käytöstä poistettavat on taloudellisinta korvata.

165 tuntee rakennuksen lämmitystekniikkaan liittyviä fysiikan ilmiöitä, kuten lämpölaajenemiset ja paineet. Hän ottaa ne myös huomioon läpimenoissa, kannatuksissa, pituuden laajentumisissa ja liitoksissa. huomioi ja noudattaa kaikkia saneerauksen aikaisia työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Hän käyttää aina tarvittavia henkilökohtaisia ja konekohtaisia suojavälineitä. Hän huomioi myös hioma- tai katkaisusuihkun suuntaamiset, työvälineiden tai koneiden käsittelyt ja niiden työturvallisuuteen liittyvien puutteiden eliminoimisen, telineillä työskentelyn, työpaikan siisteyden jne. ratkaisee, miten työskennellään siten, ettei saneeraus aiheuta ylimääräisiä katkoksia toimiviin järjestelmiin (vesi, lämpö, viemäri yms.). selvittää pääsääntöisesti piirustuksissa esitettyjen ja olemassa olevien linjojen oikeat paikat. työskentelee yhteistyössä muiden asentajien, rakentajien ja urakoitsijoiden kanssa laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi ymmärtää, mitä etuja peruskorjauksella saavutetaan rakennuksen koko elinkaaren ajaksi. Arvioinnin toteutus ja menetelmät Opintokokonaisuuden arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta. Tarkemmat opintokokonaisuuden arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa. 7.6.2 RAKENNUSPELTITYÖT Laajuus Tavoitteet 2 ov osaa käyttää peltitöissä tarvittavia käsi- ja konetyökaluja, ymmärtää alan terminologian ja osaa tavallisimmat työmenetelmät.

166 osaa tehdä pyöreiden ja suorakaiteen muotoisten piippujen ja kattoläpimenojen juuripellitykset, yksinkertaisia räystäskouruja sekä ikkunapeltejä ja -listoja. Keskeinen sisältö Yksinkertaiset rakennuspeltityöt. Opiskelutavat Luokkahuoneopiskelu Keskeisten sisältöalueiden teoriaopinnot sekä kirjalliset harjoitustehtävät. Työsaliopiskelu Sisältöalueittain pieniä harjoitteita Itsenäinen opiskelu Sisältöalueiden etätehtävät. Oppimateriaali Alan kirjallisuus, sisältökohtaiset monisteet. Kytkennät muihin opintoihin Perusopintojen opiskelu on edellytys tämän opintojakson suorittamiselle. Arviointikriteerit Tyydyttävä Hyvä osaa tehdä suorakaiteen muotoisten piippujen ja kattoläpimenojen juuripellityksiä osaa tehdä yksinkertaisia räystäskouruja. tekee suorakaiteen muotoisen kattoläpiviennin sekä taivuttaa yksinkertaisia lumiesteitä käyttää oikeita taivutusmenetelmiä. käyttää normaaleja ilmastointiasentajan työkaluja ja tunnistaa käytetyt materiaalit. käyttää valmiita piirustuksia valmistaessaan yksinkertaisia kattoläpivientejä. toimii rakennustyömaalla ja oppilaitoksessa työturvallisesti.

167 tekee ikkunapeltejä ja -listoja erillisohjeiden mukaisesti käyttää oikeita saumaus- ja taivutusmenetelmiä. käyttää normaaleja ilmastointiasentajan työkaluja sekä ohjeiden perusteella muita työhön tarvittavia työvälineitä. Hän käyttää tarvittavia materiaaleja. osaa osittain levitysopin sekä tuntee mitoittamisen periaatteet ja tarvittavat saumausmenetelmät. Hän lukee työpiirustuksia ja työselityksiä sekä osittain toimii niiden mukaisesti. toimii rakennustyömaalla ja oppilaitoksessa työturvallisesti sekä tuntee työturvallisuusmääräykset ja -ohjeet. Kiitettävä tekee suorakaiteen ja pyöreän muotoisen kattoläpiviennin, ikkunapeltejä ja -listoja piirustusten, erillisohjeiden ja työselityksen mukaisesti. käyttää oikeita mitoitus-, saumaus- ja taivutusmenetelmiä käyttää käsi- ja konetyökaluja ja valitsee piirustusten tai erillisohjeiden mukaiset materiaalit sekä käyttää niitä oikein osaa levitysoppia, paikalla mitoittamisen ja erilaiset saumausmenetelmät. Hän ymmärtää työssä käytettävät eri käsitteet. Hän lukee työpiirustuksia ja työselityksiä sekä toimii niiden mukaisesti. huomioi ja noudattaa kaikkia rakennustyömaata, oppilaitosta ja asennuksia koskevia työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Arvioinnin toteutus ja menetelmät Opintokokonaisuuden arvosana muodostuu oppimistehtävien, kokeiden, jatkuvan arvioinnin, opiskelijan itsearvioinnin, mahdollisen osanäytön ja muiden opintosuoritusten arvioinneista painottaen päättötason osaamista sekä suoritusten tärkeyttä ammatin kannalta. Tarkemmat opintokokonaisuuden arvioinnin toteutuksen menetelmät ja kohteet opettaja kirjaa opintojakson toteutusseurantaansa. 7.6.3 TALOTEKNIIKKA-ALAN ORIENTOITUMINEN Täydennetään myöhemmin.

168 7.6.4 TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN Täydennetään myöhemmin. 7.6.2 LV-TEKNISET ERITYISLAITTEISTOT Täydennetään myöhemmin. 7.7 OPINNÄYTETYÖ Tutkintoon sisältyy opinnäytetyö, jonka laajuus on kaksi opintoviikkoa. Tavoitteena on, että opinnäytetyö tehdään työelämälähtöisenä ja se voi liittyä opiskelijan työssäoppimispaikkaan. n tuottama opinnäytetyö voi olla opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osa-alueen erityisosaamista osoittava tehtävä kokonaisuus. Tuotos voi olla kirjallinen työ, multimedia- tai hypermediatyö, selvitys, projektityö tai tuote, joka toteuttaa tutkinnon tavoitteita. Työn ohjauksesta ja tarkastamisesta vastaavat ammatinopettaja ja äidinkielen opettaja yhdessä. Opinnäytetyö sisältyy ammatillisiin opintoihin omana opintojaksona. Opinnäytetyön nimi ja arvosana tulee erillisenä merkintänä opiskelijan tutkintotodistukseen. Opinnäytetyö Laajuus 2 opintoviikkoa Tavoitteet laatii opinnäytetyön, joka kokoaa opintoja tai osoittaa jonkin tutkinnon osa-alueen erityisosaamista. Työ voi olla tehtäväkokonaisuus, kuten kirjallinen työ, multimedia- tai hypermediatyö, selvitys, projektityö tai tuote, ja joka toteuttaa tutkinnon tavoitteita. Hän suunnittelee ja toteuttaa opinnäytetyönsä itsenäisesti, johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti. Hän esittelee opinnäytetyönsä kirjallisesti ja suullisesti. Keskeinen sisältö Opintoihin liittyvän tehtäväkokonaisuuden suunnittelu, toteutusja esittely, tiedon hankinta ja tulosten arviointi Opiskelutavat

169 Luokkahuoneopiskelu Opinnäytetyö ohjeistetaan koko ryhmälle ja perehdytään tavoitteisiin ja toimintaperiaatteisiin. Työssäoppiminen Opinnäytetyö voidaan tehdä työssäoppimispaikassa Itsenäinen opiskelu Tiedon hankinta ja kirjallisen esittelyn tekeminen. Oppimateriaali Opinnäytetyön ohjeistus Kytkennät muihin opintoihin Arviointikriteerit Opinnäytetyö voi kuulua ammatillisiin opintokokonaisuuksiin ja työtä voidaan integroida käytännön työhön työssäoppimisjaksoille. Tyydyttävä T1 laatii ohjauksessa opintoja kokoavan tai tutkinnon jonkin osaalueenerityisosaamista osoittavan tehtäväkokonaisuuden suunnittelee ohjauksessa opinnäytetyönsä hankkii ohjauksessa tietoa keskeisistä lähteistä valitsee ohjauksessa tarkoituksenmukaiset työskentelymenetelmät opinnäytetyöhönsä pyytää tarvittaessa apua opinnäytetyön laadinnassa esiintyvien ongelmien ratkaisemiseen arvioi opinnäytetyönsä onnistumista esittelee opinnäytetyönsä.

170 Hyvä H3 edellisten lisäksi: laatii opinnäytetyön itseään kiinnostavasta tehtäväkokonaisuudesta suunnittelee opinnäytetyönsä valitsee oikeat työskentelymenetelmät ratkaisee opinnäytetyön laadinnassa eteen tulevia ongelmia ja etsii niin tarvittaessa apua arvioi työnsä etenemistä ja onnistumista esittelee opinnäytetyönsä kirjallisesti ja suullisesti Kiitettävä K5 edellisten lisäksi: Arvioinnin toteutus ja menetelmät laatii opinnäytetyö, joka osoittaa opintoja kokoavan tai tutkinnon jonkin osa-alueen erityisosaamista osoittavan tehtäväkokonaisuuden suunnittelee opinnäytetyönsä oman kiinnostuksensa ja ammatillisen suuntautumisensa mukaisesti työtä tehdessään hän työskentelee omatoimisesti, johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti etsii opinnäytetyössä tarvittavaa tietoa eri lähteistä ja suhtautuu tietoon kriittisesti yhdistelee tutkinnon eri osa-alueiden osaamista ja käyttää tarkoituksenmukaisia työskentelymenetelmiä itsenäisesti ratkaisee opinnäytetyöhönsä liittyviä ongelmia ja arvioi opinnäytetyön etenemistä ja sen tuloksia. esittelee opinnäytetyönsä kirjallisesti ja suullisesti Arviointi toteutuu opiskelijan itse arvioinnin, tehtäväkokonaisuuden onnistumisen, kirjallisen ja suullisen esittelyn perusteella.

171 7.8 OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNOSSA Osaamisen tunnustamisen yleiset ohjeet on kirjattu tutkinnonyhteiseen osaan. Opintojen alkaessa ryhmänohjaaja ja/tai opinto-ohjaaja perehdyttävät opiskelijat tutkintokohtaisen opetussuunnitelmanyhteisen osan sisältöön ja tutkintokohtaisen osantavoitteisiin, sisältöön, arviointikäytäntöön ja henkilökohtaisenopiskelusuunnitelman laadintaan. Tutkinnon suorittamisen lähtökohtana on, että opiskelija suorittaa hyväksytysti siihen kuuluvat yhteiset opinnot, ammatilliset opinnot ja vapaasti valittavat opinnot. Kuitenkin sellaisissa tapauksissa, jolloin opiskelijalla on aiempia opintosuorituksia tai työkokemusta, hän voi hakea aiemmin opintojen tai osaamisentunnustamista, kun ne tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään vastaavat tutkintoon kuuluvia opintoja. Jos opiskelijalla ei ole arvosanaa aiemmista opinnoista tai osaamisesta, osoittaa hän osaamisensa näytöllä tai muulla tapauskohtaisesti sovittavalla tavalla. itse hakee aiemman osaamisen ja opintojen tunnustamista ennen opintojen tai opintokokonaisuuden alkamista. Hakemus tehdään kirjallisesti opintotoimistosta saatavalla lomakkeella. Po opintojakson tai opintokokonaisuuden tunnustamista opettaja ja/tai opinto-ohjaaja tekee edelleen esityksen koulutuspäällikölle neuvoteltuaan asiasta tarvittaessa tutkintovastaavan kanssa. Opintojen tunnustamisen hyväksyy lopullisesti koulutuspäällikkö. Kirjallinen dokumentti toimitetaan opintotoimistoon ja ryhmänohjaajalle, joka yhdessä opiskelijan kanssa päivittää opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. opintotoimistossa kirjataan arvosana opintorekisteriin ja opintojen päättyessä tutkintotodistukseen tai näyttötodistukseen.

172 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 2006 Savon ammatti- ja aikuisopisto PERUSTUTKINTO: Talotekniikan perustutkinto 120 ov, LVI-asentaja YHTEISET OPINNOT ov 20 AMMATILLISET OPINNOT 90 7.3 TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT 30 7.3.1 TALOTEKNIIKAN PERUSTAIDOT 30 A. Talotekniikan perusvalmiudet 7 B. Lämmitys- vesi- ja viemäritekniikan perusteet 8 C. Ilmanvaihtotekniikan perusteet 4 D. Kiinteistönhoidon perusteet 2 E. Metallitekniikan perusteet 7 F. Työnhaku 1 G. Minä oppijana 1 7.4 KOULUTUSOHJELMITTAIN ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPIN. 60 PAKOLLISET AMMATILLISET OPINKOKONAISUUDET 48 7.4.1 MITTAUS-, SÄÄTÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKKA 6 A. LVI mittaukset ja säädöt 4 B. LVI automaatio 2 7.4.2 LV-ASENNUSTYÖT 26 A. Lämmitystekniikka 14 B. Vesi- ja viemäritekniikka 12 7.4.3 KYLMÄASENNUSTYÖT (VAIHTOEHTO 7.4.2:lle) 26 A. Kylmätekniikan perusteet 6 B. Kylmälaitoksen rakentaminen 10 C. Kylmälaitoksen käyttöönotto, käyttö ja huolto 10 7.4.4 HITSAUSTEKNIIKKA 16 A. Putkien kaarihitsaus 8 B. Putkien kaarihitsaus 8 7.4 VALINNAISET AMM. OPINTOKOK. 7.5.1 kaikille + valitaan 8 ov kokonaisuuksista 7.5.2-7.5.4 12 7.5.1 TALOTEKNIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT (oppilaitoksen ok, valinnaisuus toteutuu vaihtoehdoissa 1 ja 2) 4 Minustakin yrittäjä + 2 joko vaihtoehto 1 : LV-asennukset 2 tai vaihtoehto 2: IV-asennukset 2 7.5.2 IV-PUHDISTUS JA HUOLTO 4 7.5.3 TALOTEKNIIKAN ATK-SOVELLUKSET 4 7.5.4 PERUSSÄÄTÖ (LV- tai IV-painotteinen) 4 7.6 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 7.6.1 LVI SANEERAUS JA HUOLTO 2 7.6.2 RAKENNUSPELTITYÖT 2 7.6.3 TALOTEKNIIKKA-ALAAN ORIENTOITUMINEN 2 7.6.4 TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN 4 7.6.5 LV-TEKNISET ERITYISLAITTEISTOT 2 YHTEENSÄ 120