PORIN SEUDUN KUNTIEN ASUNTOALUEIDEN PROFILOINTIHANKE: Hankkeen vaiheet ja päivitys
2 PORIN SEUDUN KUNTIEN ASUNTOALUEIDEN PROFILOINTIHANKE: Hankkeen vaiheet ja päivitys 1. HANKKEEN VAIHEET Porin seudun kuntien asuntoalueiden profilointihanke on otettu keväällä 2008 Porin seudun PARAS-kaupunkiseutusuunnitelman kärkihankkeeksi. ARA on 17.12.2008 hyväksynyt Porin seudun kuntien asuntoalueiden profilointihankkeen mukaan Asumisen uudistaminen 2009-2012 projektiin. Porin seudun kuntien alustavat ideat kuntiensa profilointialueiksi on esitelty ARA:n edustajalle KARMAn kokouksessa 4.3.2009. KARMA-työryhmä (Karhukuntien asuminen, maankäyttö ja liikenne- työryhmä) toimii profilointihankkeen ohjausryhmänä. KARMA- työryhmä nimesi kokouksessaan 4.3.2009 profilointihankkeen valmistelutyöryhmän. KARMA-työryhmän puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus on esitellyt Porin seudun kuntien asuntoalueiden profilointihankkeen Asumisen uudistaminen 2009-2012 hankkeen Kittilän Levin seminaarissa 14.-15.4.2009. Profilointihankkeen valmistelutyöryhmä on yhdistynyt Karhukuntien maankäyttövirkamiesten kanssa profilointi- ja rakennemallivalmistelutyöryhmäksi ja keskittynyt työssään PARAS- kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamiseen, PARASrakennemallin laatimiseen ja kuntien yleiskaavojen yhteishankintaan. Asumisen uudistaminen 2009-2012 hankkeen laivaseminaareihin on osallistunut Prizztech Oy:n, Porin YH-Asunnot Oy:n ja Porin kaupungin edustajia vuosina 2009-2012 Kuntien profilointihankkeeseen esittämien alustavien ideoiden etenemistä on seurattu Karhukuntien asuntovirkamiestyöryhmän ja KARMA-työryhmän kokouksissa. 2. HANKKEEN PÄIVITYS 2.1 PARAS-rakennemalli Porin seudun kuntien profilointihankkeen valmisteluryhmästä muodostui Porin seudun PARAS-kaupunkiseudun rakennemallia valmisteleva työryhmä. PARASrakennemalli on esitelty Porin seudun kuntien valtuutetuille seminaarissa toukokuussa 2010 ja on lähetetty seudun kuntien valtuustokäsittelyyn 19.1.2011. Rakennemalli on hyväksytty seudun kunnallisvaltuustoissa kevään 2011 aikana. Porin seudun rakennemallissa on asetettu seuraavat tavoitteet alueiden profiloitumiselle: Porin seudun alueilla on selkeä roolijako ja profiili Porin seutu on hintatasoltaan ja asumiskustannuksiltaan Suomen kilpailukykyisimpiä seutuja. Profiloitumis- ja vetovoimatekijöinä toimivat mm. kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet, tasokas kaupunki- ja kuntakeskusasuminen, jokien varsi- ja meren läheisyys, loma-asuminen/ympärivuotinen asuminen, koeraken-
tamisalueet, teknologian käyttö vanhusten palveluasumisessa, elinvoimaiset kylät ja maaseutuasuminen ym. Kuntien rajavyöhykkeillä tehdään yhteistyötä asuinalueiden asukkaiden kanssa alueita täydennysrakennettaessa ja eheytettäessä ja uusien asuinalueiden osalta aina suunnittelusta markkinointiin. Porin seutu on jaettu asumisvyöhykkeisiin, joilla kaikilla on oma, positiivinen profiilinsa. Profiilia hyödynnetään erityisesti alueen sisäisessä markkinoinnissa, jossa alueen asukkaille nostetaan esiin oman alueen vahvuuksia ja positiivisia piirteitä. Seudun kuntien profiilien ja vahvuuksien hyödyntäminen sekä työnjaosta sopiminen: Selkeä työnjako kuntien kesken, erikoistuminen, positiivisen imagon hyödyntäminen. Alueprofiilien tunnistaminen ja hyödyntäminen markkinoinnissa sekä seudullisesti että yksittäisillä alueilla tai alueryhmittäin: Alueprofiilien hyödyntäminen seutumarkkinoinnissa (POSEK), kuntien markkinointimateriaalit ja nettisivustot, yhteinen aluekuvaus. Porin seudun kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamistoimenpiteet asumisen osalta 3 a) Porin seudun asuntopoliittisen strategian laadinta Porin kaupunkiseudulle laaditaan yhteinen asuntopoliittinen strategia, jolla on tiivis yhteys kuntakohtaisiin asuntostrategioihin. Asuntopoliittinen strategia sisältää sekä seudun yhteisen asuntopoliittisen investointiohjelman että erityisryhmien palveluasumisen strategian. Vastuutaho: Asuntovirkamiestyöryhmä, Karhukuntien sosiaalija terveyspalvelut b) Porin seudun energiatehokkaan aluerakentamisen mallin luominen uudis-, korjaus- ja täydennysrakentamiseen Hankkeen tavoitteena on tuottaa energiatehokkuutta tukevaa tietoa ja osaamista asuinalueiden ja rakennusten suunnitteluun, rakentamiseen ja korjaamiseen energianeuvonnan ja pilotointien keinoin. Vastuutaho: Prizztech Oy 2.2 Yleiskaavojen yhteishankinta Yleiskaavojen yhteishankinta: Porin ja Kokemäen kaupunkien ja Luvian ja Nakkilan kuntien yleiskaavojen yhteishankinta on toteutettu. Konsultti on valittu ja yleiskaavatyö on kaavaluonnosvaiheessa kaikissa yhteishankintaan kuuluvissa kunnissa. 2.3 Energiaviisas Porin seutu -hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt 27.6.2011 rahoituksen Energiaviisas Porin seutu hankkeelle vuosille 2011-2012.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa energiatehokkuutta tukevaa tietoa ja osaamista asuinalueiden ja rakennusten suunnitteluun, rakentamiseen ja korjaamiseen seu raavilla osa-alueilla: - Yhdyskuntarakenteen ja asuinalueiden energiatehokkuuden parantami nen kaavoituksen keinoin. Uusien, seudullisten mallien kehittäminen yleiskaavoitukseen. - Asuntoalueiden ja -talojen energiatehokkuuteen liittyvien ratkaisujen edistäminen sekä tietoisuutta lisäämällä että pilottikohteiden avulla - Rakennusteollisuuden parissa toimivien yritysten kilpailukyvyn kehittämi nen energiatehokkuuden ja energiatehokkuutta edistävien tuotteiden avulla. - Energiaviisas Porin seutu- hanke on järjestänyt yhteistyössä Porin kaupungin rakennusvalvonnan kanssa toukokuussa 2012 koulutusta ammattilaisille energiatehokkaasta ja laadukkaasta rakentamisesta ja rakentamisen laatukoulutusta kaikille rakentamista suunnitteleville. 4 2.4. Kestävän kehityksen innovaatiot rakentamisessa (PUU-RIDS) Satakunnan ELY:n maaseutuosasto on myöntänyt 30.6.2011 rahoituksen Kestävän kehityksen innovaatiot rakentamisessa (PUU-RIDS) -hankkeelle vuosille 2011-2013 PUU-RIDS-hankkeessa tuetaan rakentamisen arvoketjun eri vaiheissa toimivia puutuoteteollisuuden yrityksiä - löytämään ratkaisuja kestävään rakentamiseen - kehittämään liiketoimintaansa monipuolistamaan toimintamallejaan - tuottamaan palvelu- ja tuoteinnovaatioita - kehittämään rakentajien osaamista. - rakentamaan yritysverkostoja - Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat satakuntalaiset, alle 10 työnteki jää työllistävät yritykset. 2.5 Seudullinen energianeuvonta Energianeuvonta Porin seudulla -hankkeen tavoitteena on edistää energiatehokkuutta ja energian säästämistä yksityistalouksien jokapäiväisessä elämässä. Hanke on saanut tukea osana valtakunnallista työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010-2011. Energianeuvoja tarjoaa neuvontaa seuraavilla osa-alueilla: * uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuus * rakennusten lämmitystapavalinnat * kestokulutustavaroiden valinta Energianeuvojan toimi on määräaikainen (2 vuotta) alkaen sopimuksen mukaan ja päättyen hankkeen päättyessä. Energianeuvojan toimipaikka sijaitsee Porin ympäristöviraston tiloissa.
5 Energianeuvonta on jatkunut vuoden 2011 jälkeen Energiaviisas Porin seutuhankkeessa. 2.6 Yhteistyö Satakunnan energiateknologian osaamiskeskusohjelman kanssa Satakunnan maakuntaan on sijoittunut kansallisesti merkittävin ja monipuolisin energian tuotantoteollisuuskokonaisuus (vesi-, tuuli-, bio-, hiili- ja ydinvoima). Satakuntaan rakennetaan OL3-ydinvoimalaa ja OL4 on suunnitteilla. Lisäksi Satakuntaan on rakennettu vuonna 2010 Suomen ensimmäinen Offshoretuulivoimala. Satakunnan osaamiskeskuksen energiateknologian klusteriohjelma koostuu seuraavista kokonaisuuksista: 1. FinNuclear ohjelma (suomalaisen ydinenergiaosaamisen yhteismarkkinointi) 2. Uusiutuva energia (painopisteenä aurinkoenergia ja offshore tuulivoima ) 3. Magneettiteknologia (sähkön tuottamiseen ja kuluttamiseen liittyvä magneettiteknologia) 4. Vetyteknologia Profilointihanke tekee yhteistyötä erityisesti uusiutuvaan energiaan liittyvän kokonaisuuden kanssa. 2.7 Porin seudun kuntien profilointi-ideoiden päivitys: maaliskuu 2011 Karhukuntien asunto-, maankäyttö- ja liikennevirkamiestyöryhmän KARMAN kokouksessa 4.3.2009 käsiteltiin Porin seudun kuntien omat ideat kuntiensa profilointikohteiksi Kuntien ideat ja niiden seuranta: HARJAVALTA Siltalanrannan profilointihanke Harjavalta esitti projektiin Siltalanrannan palveluasuntojen aluetta. Kohde sopi projektin tavoitteisiin 2, 3, ja 6: - asuntokannan uudistaminen: väestön ikääntymisen vuoksi palveluasuntojen tarve kasvaa; yhä suurempi osa asuntokannasta on oltava vanhuksille ja palveluasumiseen sopivia - erityisasuntoratkaisujen edistäminen (palveluasuntoja rakentamalla samalla tarjotaan inhimillisempi asumismuoto vanhuksille, joille vaihtoehtona olisi laitosasuminen.) - asuntoalueiden energiatuotannon kokonaistaloudellisten ratkaisujen käyttöönoton edistäminen: alueella käytetään kaukolämpöä, josta tuotetaan 90 % teollisuusprosessin hukkalämpöä hyödyntäen. Tehostetun palveluasumisen yksikkö, Hoivakoti Kuparikaari, 61 asuntoa, on valmistunut vuonna 2011. Rakennus tulee kokonaan käyttöön 1.2.2013 alkaen. Alueelle on valmistunut lisäksi yhteensä 35 vapaarahoitteista palveluasuntoa. Alueen viimeinen tontti on päätetty vuokrata Koy Satakruunulle kehitysvammaisten asuntolan rakentamiseen, johon tullaan hakemaan ARA:lta rahoitusta vuonna 2013.
6 Siltalanrannan energiatehokkuus toteutuu hukkalämmöllä tuotettavalla kaukolämmöllä. Asuntopoliittinen strategia Harjavallan kaupungin asuntopoliittinen strategia ja toimintaohjelma 2011 on hyväksytty Harjavallan kaupunginvaltuustossa 26.9.2011. Toimenpide-ehdotukset/tilanne 10/2010: - Harjavallan asuntopoliittista toimintaohjelmaa toteutetaan niin, että joidenkin pientalotonttien hintaa on määräaikaisesti alennettu. Tontteja myytiin 2 kpl kampanja-aikana 1-4/2012 alueelta, jossa kysyntä oli ollut vähäistä, toteutui melko hyvin.
- Lisätuen myöntämisestä hissien rakentamiseksi kerrostaloihin on tehty päätös ja avustus 10 % ovat haettavana. Ei ole haettu alkuvuonna. - Selvitetään mahdollisuutta rakennuttaa Harjavallan keskusta-alueelle uusi vuokratalo. Selvitystyö tehdään vuoden 2012 kesäkuun loppuun mennessä. Selvitystyö on edelleen käynnissä. - Nykyisten kiinteistöjen osan purkamisvaihtoehtoa mietitään ja tilannetta seurataan. Purkamiseen ei ole tällä hetkellä tarvetta, koska käyttöaste on hyvä. - Selvitykset Kiinteistö Oy Kreetalaan tehtävistä huoneistomuutoksista ovat käynnissä. Vuokra-asuntotilanne Harjavallassa oli 11.10.2012 tilanteessa 19 tyhjää aravavuokra-asuntoa, joista osa oli remontoitavina. Kiinteistö Oy Kreetala, vapautui aravarajoituksista 30.9.2012. 7 HUITTINEN Kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden muuttaminen asunto-osakeyhtiöiksi Huhkolan kerrostaloalueella sekä huoneistojen myyntiohjelman toteuttaminen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti. Samassa yhteydessä pyritään selvittämään alueen kehittämissuunnitelman päivittämistarpeen ja mahdollisten kunnostus- ja muutosmahdollisuudet asukkaiden lähtökohdista, mm hissien rakentamisen osalta. Uusien pientaloalueiden osalta selvitetään kohteittain (Kuninkainen 2010) mahdollisuudet asuntoalueiden energiatehokkuuden parantamiseen. Tavoitteena on löytää kokonaistaloudellisesti kannattavia ratkaisuja, jotka sopivat Huittisten mittakaavaan. Tutustutaan alueisiin, joissa tutkitaan eri ratkaisuja, mm. Porvoo ja Kankaanpää ja pyritään soveltamaan hyviksi havaittuja ratkaisuja Huittisten asuinalueilla. Kuninkaisten asuinalueen havainnekuva
Huittisten keskustaa ja sen lievealueita koskeva oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tullut voimaan loppuvuodesta 2011. Yleiskaavan laatimisen pohjana on ollut ns. tiivistävä malli, jossa on pyritty etsimään asuntorakentamisen laajennusalueet nykyisten asuinalueiden tuntumasta. 8 Ote Huittisten keskustaa sen lievealueita koskevasta osayleiskaavasta 2030 Vanhan meijerin julkisivu Lauttakylänkadulle.
9 Meijerin alueen kehittämishanke päättyi syksyllä 2012. Hankkeessa Huittisten kaupungin kumppaneina olivat Wiktio Oy ja Tekes. Huittisten kaupunki on saanut kehityshankkeeseen TEKES: ltä avustusta puolet hankkeen 150 000 euron kustannusarviosta. Hankkeen tarkoituksena oli ratkaista kulttuurihistoriallisesti arvokkaan meijerirakennuksen uusiokäyttö sekä suunnitella kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeään alueeseen soveltuva monipuolinen ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen kehittämishanke. Hankkeessa tutkittiin mahdollisuudet ikäihmisten palvelujen innovatiivisempaan hankintaan huomioiden Meijerialueen kehittäminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi meijerialueen asemakaavan syyskuussa 2012. Meijerin alueen asemakaava
10 Havainnekuva Meijerin alueesta Meijerin alueen kehittämishanke, kaavio: Wiktio Oy
Ohjelman mukaisten kolmen kiinteistöyhtiön muuttaminen asunto-osakeyhtiötaloiksi ja myynti ovat toteutuneet. Huittisten kaupungin asuntopoliittisen ohjel man toteuttamisen ansiosta Huittisissa ei ole ollut enää tyhjiä aravavuokraasuntoja vuosina 2010 ja 2011. Huittisissa on perustettu työryhmä suunnittelemaan kevään 2011 aikana jatkoa toteutuneelle Huittisten kaupungin asuntopoliittiselle ohjelmalle. Luonnos asuntopoliittiseksi ohjelmaksi on esitelty Huittisten kaupunginhallitukselle 3.10.2011 ja kaupunginhallitus on päättänyt 13.2.2012 Asuntopolitiikan linjat 2011-2016 asiakirjan perusteella seuraavaa: 11 1. todeta Asuntopolitiikan linjat 2011-2016 asiakirjan perusteella, että vuokraasuntokanta kaupungissa on riittävä. 2. myydä seuraavat yksittäiset asunnot: As Oy Välitie, os. Välitie 4 as. 5: 2h+ k 61 m2 As Oy Mikonkulma, os. Mikontie 1 A 1: 1h+k 45 m2 As Oy Keskuskartano, os. Keskustie 14 as 1: 1h+ kk 40 m2 As Oy Puistopolku, os. Heikkiläntie 5 as 2: 1h+k35 m2 3. pyrkiä ostamaan As Oy Hallinsyrjän yksi yksityisen omistuksessa oleva asunto kaupungille, jonka jälkeen koko kiinteistö siirretään Kaupunkiasunnoille 4. pyytää Audiator Kehittämispalveluilta tarjousta apporttiselvitystyöstä koskien kaupungin osaomisteisten kiinteistöosakeyhtiöiden siirtämistä Huittisten Kaupunkiasunnot Oy:n hallintaan. Konsulttityönä selvitetään, miten ko. vuokrahuoneistojen siirto on mahdollista tehdä ja mikä on tarkoituksenmukaisin siirtotapa. Konsulttityönä laaditaan tarvittavat laskelmat ja asiakirjapohjat. Siirrosta päätetään tarkemmin selvityksen valmistuttua. 5. Ohjeistaa Huittisten Kaupunkiasuntojen hallitusta selvittämään Kaupunkiasuntojen kiinteistöihin kohdistuva korjausvelka ja antamaan kaupunginhallitukselle tiedoksi edellä mainittuun perustuva pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma. Kaupungin omaa hissiavustusta varten oli vuoden 2010 talousarvioon varattu 20.000, jota ei oltu käytetty. Kiinteistö Oy Kurssisoppi on saanut hissiavustuksen sekä ARA:lta että Huittisten kaupungilta uusien hissien rakentamista varten vuoden 2011 määrärahoista. Seudullinen hissi-infotilaisuus 2011 on järjestetty Huittisissa 22.9.2011. Tilaisuuden yhteistyökumppaneina ovat Huittisten kaupunki, Karhukunnat, Kiinteistöliitto Satakunta, Kone Oy ja ARA, Porin seudun korjausneuvojat ja Vanhustyön Keskusliitto ry. Kiinteistö Oy Satakruunu rakennuttaa Huittisiin 15 paikkaisen kehitysvammaisten asumisyksikön. Hanke rahoitetaan kokonaisuudessaan ARA:n investointiavustuksella ja korkotukilainalla. Hanke valmistuu keväällä 2013.
12 KOKEMÄKI Kokemäen vahvuutena on riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta asumisen tarpeisiin. Kokemäki tarjoaa turvallisen, viihtyisän ja luonnonläheisen asuin- ja elinympäristön. Maankäytön tavoitteena on täydentää taajamarakennetta hyödyntäen olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja palveluja. Yleiskaavojen yhteishankinta Kokemäen yleiskaavojen yhteishankinnan kohteena on keskustaajama. Osayleiskaavaluonnos on tulossa nähtäville syksyn 2012 aikana. Osayleiskaavassa on tarkoitus tukea kestävää kehitystä ja kaupunkistrategian mukaista toiminta-ajatusta; Kokemäki - kuntalaisia varten. Kaavoituksessa otetaan huomioon energiatehokkuus alueen kehittämisessä. Tavoitteena on kaavoittaa Kokemäen keskustaan ja sen läheisyyteen tarvetta vastaava määrä omakotitalotontteja, siten että 2013-2030 voidaan rakentaa noin 70-150 asuntoa. Uusien asuntoalueiden suunnittelussa sekä yksityiskohtaisemmassa tonttisuunnittelussa huomioidaan alueiden ja tonttien hyvä laatu sekä houkuttelevuus. Vajaakäytöllä olevia asuntoalueita kehitetään pienin toimenpitein. Osayleiskaavaluonnoksessa osoitetaan myös rakennuspaikkoja rivitalo- ja kerrostalorakentamiselle. Vuokra-asunnot Kokemäellä on kaksi vuokrataloa vapautunut aravarajoituksista vuonna 2009 ja ne on myyty.tyhjiä aravavuokra-asuntoja oli 15.11.2011 tilanteessa yhteensä 7 kpl. Olemassa olevan vuokra-asuntokannan muutosmahdollisuuksia (myynti/saneeraus) selvitetään niin, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Hankkeen myötä alueen asumisviihtyvyys ja vetovoimaisuus lisääntyvät. LUVIA
Luvia profiloituu merenrantakunnaksi, jolla on tarjottavanaan rantapaikkoja lomanviettoon ja asumiseen. Luvialla on myös säilynyt maaseutukylien luonne, kylänraitit, pienipiirteiset ja vehreät pihat sekä metsäkumpareiden väliset viljellyt peltoaukeat. Luvian maankäyttö tukee profiloitumista tuottamalla kylämäisiin asuinryhmiin sijoitettuja monipuolisia asuintontteja mm. pienviljelyn ja veneilyn harrastajille 13 Luvian kunnan yleiskaavojen yhteishankinnan kohteena on ollut keskusta-alueen osayleiskaava. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä ja saatuihin lausuntoihin annettavat vastineet ovat valmisteltavana. Luvialla ei ole tyhjiä aravavuokra-asuntoja. MERIKARVIA - Kaavoitettujen uusien omakotialueiden markkinointi, tontit kunnan vahvuuksia edustavilla meren- ja joenranta-alueilla - Tattuu 3 uuden merellisen omakotialueen asemakaavan laatiminen käynnistetty 2011 - Neljän asunnon rivitalo valmistui keväällä 2011 - Rivitalotuotannon edistäminen edelleen asuntojen kysynnän takia - Vanhan vuokra-asuntokannan kunnostus- ja muutosmahdollisuuksien selvittäminen asukkaiden lähtökohdista (vanhukset, liikuntarajoitteiset, ym.), kohteita kerrostalot, vanhusten vuokra-asunnot, hissien hankintamahdollisuuksien selvittäminen, keskustan asemakaavan ajantasaistaminen - Uusilla kaava-alueilla uudisrakentaminen käynnistynyt (ko alueilla rakenteilla tai valmistunut 11 OK-taloa) - Kunnan omistama asuntoyhtiö (Merisato) myynti saatettu loppuun - Hissien osalta ei suunnitelmia. - Brändö-Jukola asemakaavan laatiminen, Uusia AP-alueita. Tonteille omat ranta-alueet laitureineen, rantahuoneet, -saunat, ym. - Krookan ranta-alueen asemakaavan muuttaminen käynnissä. - Merikarvialla oli enää viisi tyhjää aravavuokra-asuntoa 15.11.2011.
14 NAKKILA Vuokrataloyhtiöiden asuntopoliittinen strategia Nakkilan kunnan vuokrataloyhtiöiden asuntopoliittinen strategiasuunnitelma on alunperin laadittu jo vuonna 2003 ja sitä on toteutettu mm muuttamalla järjestelmällisesti aravavuokrataloja asuntoosakeyhtiötaloiksi ja rakentamalla hissejä. Uusi strategia valmistellaan kuluvan syksyn aikana. Nakkilassa oli 15.11.2011 yhteensä kuusi tyhjää aravavuokra-asuntoa. Seniorikortteli Nakkilan kunnan profilointikohteena on ollut seniorikorttelin toteuttaminen. Palvelutalo Keinustoolin muutostyö palveluasunnoiksi on valmistunut (24 asuntoa) ja seniorikorttelin jatkosuunnittelussa harkitaan vaikeasti korjattavissa olevan vuokratalon purkamista ja uuden palveluasumisen yksikön rakentamista tilalle ja korttelissa olevien yksiköiden yhdistämistä käytävin. Lisäksi korttelissa vapautuu aravarajoituksista 38-asuntoinen vuokratalo 30.9.2012, mikä helpottaa jatkojärjestelyjä. Seniorikortteli sijoittuu kunnan ydinkeskustan alueelle palvelujen välittömään läheisyyteen ja kortteliin sijoittuu tällä hetkellä palvelutalo, vanhusten vuokratalo, seurakuntakeskus ja iäkäs aravavuokratalo, jonka purkamista palvelutalon tulevan laajennuksen vuoksi arvioidaan. Tarkistettu Nakkilan kunnan SENIORIKORTTELIVISIO on loppuraportin liitteenä nro 1 Vuohimäenkaari -hanke Valmisteilla olevan yleiskaavan yhtenä painopistealueena on Vuohimäenkaari hanke. Alue käsittää asumis- ja yritystoiminnan alueita, jotka täydentävät nykyistä kuntarakennetta ja toisaalta varataan uusia alueita eri toimintojen käyttöön. Alue sijoittuu valtatien ja olemassa olevan ja suunnitteilla olevan eritasoristeyksen välittömään läheisyyteen valtatie 2:n varrelle. Alue profiloituu seudullisesti laadukkaaksi asuinalueeksi, jolle on luonteenomaista luonnonläheinen ja energiatehokas rakentaminen sekä hyvät yhteydet keskuskaupunkiin. Villilänahon energiatehokas yritysalue Vuohimäenkaari -alueelle toteutetaan energiatehokkaita lämmitysratkaisuja. Esimerkkinä tästä Nakkilassa toteuteutetaan Villilänanahon yritystoimintojen alue valtatie 2:n varrella, jossa jo toimii maalämpöratkaisuja toimittava yritys. Yritys hankkii alueen reunalla olevasta kunnan omistamasta puistoalueesta lämpöenergiansa lämpöpumpputekniikalla. Tavoitteena on järjestää koko yritystoiminnan alueen lämpöhuolto alueelta saatavalla maalämmöllä. Villilänahon asemakaava valmistuu vuoden loppuun mennessä. Asuntokannan rakenteelliset muutostavoitteet
15 Kunnassa on toteutettu onnistuneesti kahden vuokrakerrostalon muutos asuntoosakeyhtiömuotoisiksi omistusasunnoiksi. Vanhusten vuokra-asuntoja on muutettu yhteistyössä Nakkilan Palvelutaloyhdistys ry:n kanssa ympärivuorokautisen asumisen kohteiksi. Seuraavaksi tavoitteena on lisätä palveluasuntojen määrää edelleen uudisrakentamalla ja muuttamalla vanhusten vuokra-asuntoja palveluasunnoiksi seniorikorttelin kehittämishankkeena. Kunnan reuna-alueilta muuttaa keskustan palveluiden äärelle ikääntyvää väestöä uusiin palveluasuntoihin sekä vapaarahoitteisiin omistuskohteisiin. Tavoitteena on myös muuttaa olemassa olemassa olevasta kolmesta opiskelijavuokratalosta yksi sosiaalitoimen kuntoutusasiakkaiden käyttöön opiskelija-asuntojen kysynnän laskiessa. POMARKKU Purolehdon asuntoalue Pomarkun kirkonkylään valmistui uusi Purolehdon asuntoalue 2009. Alueelle on kaavoitettu yli 30 tonttia. Tonttien keskikoko on normaalia suurempi eli noin 2 300 m2. Tonttien pintaalat vaihtelevat 1 500 3 500 m2. Purolehdon alue on kiinni nykyisessä taajamassa, kunnalliset ja kaupalliset palvelut ovat lähellä. Alakouluun on matkaa n. 500m, yläkoulu/lukioon matkaa n. 1km ja lähin kauppa n 800m. Kunta markkinoi aluetta isoilla tonteilla ja hyvien palveluiden läheisyydellä Kuva: Pomarkun kunnan Purolehdon alueen kaavan havainnekuva Alueen isot tontit mahdollistavat järkevät, kestävää kehitystä tukevat energiataloudelliset ratkaisut. Esim. maalämpö on helpompi rakentaa isolle tontille. Myös kotimaisen uusiutuvaan energiaan perustuvia lämmitysratkaisuja voi tuoda esille. Paikkakunnan energia-alan yrittäjät voisivat tarjota palveluitaan. Isoille tonteille on rakennus myös helpompi sijoittaa energiataloudellisesti (mm. ilmansuunnat, rinteiden suoja, tuuliolot). Rakentajille voisi tarjota tiiviin tietopaketin energiataloudellisesta rakentamisesta ja tontin mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Rakentajille voisi koostaa myös yhteenvedon paikallisten yrittäjien alaa koskevasta osaamisesta ja palveluista. Huom. Alue ei olisi mikään matalaenergiarakentamisen alue, jollainen on Kankaanpäähän toteutettu. Pomarkun vuokra-asuntotilanne Pomarkussa oli 15.11.2011 yhteensä viisi tyhjää aravavuokra-asuntoa. PORI
- Tiimanninluodon asuntoalueen toteuttaminen matalaenergialla (Rakennusliike Hartela) Tiimanninluodon asemakaavamuutosta valmistellaan. - Kaupunkimatala pienkerrostaloalue Veturitallin alueelle Veturitallin alueen uusi kaava on lainvoimainen. Osalle aluetta on suunniteltu ns. kaupunkimatalaa pienkerrostaloaluetta, jolle on tulossa ehtoja energiatehokkuudesta. Kaavamääräykset mahdollistavat mm. katoille asennettavat aurinkopaneelit. Tontit luovutetaan asetettujen kriteerien mukaan suunnitelmien perusteella. 16 - Energiatehokasta rakentamista Murtosenmutkan alueelle Murtosenmutkan pientaloalueen asemakaavassa on mm. määräys talojen suuntaamisesta etelään niin, että aurinkoenergian hyödyntäminen on tehokasta.
17 Klasipruukin pientaloalueen vetovoima perustuu mm. alueen kulttuurihistoriaan sekä ympäristössä säilyneeseen vanhaan rakennuskantaan. Alueen lounaispuolella on 1800-luvulla sijainnut lasitehdas, minkä mukaan alue on myös nimetty. Valtaosa alueen omakotitaloista suuntautuu pitkä julkisivu kohti etelää, mikä mahdollistaa aurinkoenergian hyödyntämisen rakennusten lämmityksessä ja taloussähkön tuotannossa. Alueen toteutus alkaa 2012/2013, asemakaava on hyväksytty valtuustossa. Klasipruukin alueella on 103 suurehkoa pientalotonttia, ja alueen asukasluvuksi tulee 300-400.
18 Porin kaupungin Noormarkun keskusta alue profilointikohteena - Aravavuokratalot on fuusioitu Porin YH-Asunnot Oy:öön; asukasdemokratiamalli käynnistetty. Yksi vuokratalo on vapautettu aravarajoituksista ja myyty. - Noormarkun keskusta-alueita varten on muodostettu keväällä 2012 Noormarkun-Finpyyn kyläyhdistys ry. - Noormarkun keskustan kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön on alkanut kesällä 2012 - Mäntylä VI-alueen rakentamisohjeessa on suositus energiatehokkaasta toteutuksesta.
19 Yleiskaavojen yhteishankinta: Porissa yhteishankinnan kohteena on Toukari-Noormarkku -alue, johon kuuluu keskeisesti profilointihankkeena oleva Noormarkun keskusta-alue. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä ja luonnokseen valmistellaan korjauksia ja muutok sia ja vastineita luonnoksesta annettuihin lausuntoihin. Porin kaupungin aravavuokra-asuntokannan käyttöasteen parantaminen - Vuoden 2009 lopussa Pori-Noormarkku alueella oli yhteensä 60 tyhjää aravavuokra-asuntoa. - Porin kaupungin asuntopoliittinen strategia on tarkistettu. (KH 25.5.2009) ja uudelleen päivitetty. (KH 15.10.2010) - Porin kaupungin asuntopoliittisen strategian toimenpiteiden ( vapautukset aravarajoituksista, myynti, purkaminen, käyttötarkoituksenmuutokset) ansiosta tyhjiä aravavuokra-asuntoja oli vuoden 2011 lopussa enää 10 kpl. ULVILA Ulvilan kaupungin Harjunpään kylään on tarkoituksena suunnitella energiatehokas rivitaloalue. Suunnittelualue sijaitsee Harjunpään kylässä koulun läheisyydessä. Alue on rajattu alla olevaan asemakaavakarttaan.
20 Alue sijoittuu olemassa olevaan kylärakenteeseen avoimen peltomaiseman reunalle. Alueelle on tarkoituksena laatia asemakaavan muutos ja rakentamistapaohjeet, joissa energiatehokkuusasiat ovat erityisesti huomioitu. Hankkeesta on valmistunut insinööri (ylempi AMK) tutkintoon liittyvä opinnäytetyö, jossa on tutkittu alueen energiatehokkuuteen vaikuttavia seikkoja. Lisäksi hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia kytkeä energiatehokkuustavoitteet tonttien luovutussopimuksiin. Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Suunnittelun tavoitteena on asemakaavan muutoksella mahdollistaa energiatehokkaan asumisen alue kortteliin 17 rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueelle. Tavoitteena on myös tarkistaa voimassa oleva asemakaava kortteleiden 16, 17 ja 18 osalta ottaen huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja muut mahdolliset muutostarpeet. Samalla ajanmukaistetaan kaavan asemakaavamerkinnät ja määräykset. Ulvilassa oli 15.11.2011 yhteensä 33 tyhjää aravavuokra-asuntoa. Ulvilan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 28.5.2012 Ulvilan kaupungin asuntopoliittisen ohjelman 2012 2016. Vuokra-asuntokannan sopeuttamiseksi nykyiseen kysyntätilanteeseen on Ulvilan kaupunginhallitus päättänyt myydä yhteensä 32 vuokra-asuntokäytössä olevaa kaupungin omistamaa asuntoa. Muita asuntopoliittisen ohjelman toimenpiteitä ovat isännöinnin keskittäminen, peruskorjausohjelma ja asuntojen vuokriin ja asunto-osakeyhtiöiden vastikkeisiin kohdistuvat järjestelyt.