LIELAHDENKATU 30 KUNTOTUTKIMUS

Vastaanottaja Pasi Rintamäki Projektipäällikkö YIT Rakennus Oy Talonrakennus Tampere 33100 Tampere Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 13.4.2012 LIELAHDENKATU 30 KUNTOTUTKIMUS

LIELAHDENKATU 30 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Susanna Ahola, DI Jukka Merviö, RI Kuntotutkimus Viite 82142072 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi

Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Tutkimuksen kohde ja lähtötiedot 2 2.1 Tutkimuskohde ja rakenne 2 2.2 Tilaaja 3 3 Kuntotutkimus 4 3.1 Yleistä 4 3.1.1 Taustatiedot tutkimusmenetelmistä 4 3.2 Rakenneavaukset 5 3.3 Rakenteet 6 3.4 Kosteusmittaukset 7 3.4.1 Havainnot 7 3.4.2 Tulokset 7 3.5 Materiaalinäytteet 8 3.5.1 Tulokset 8 3.6 Paine-erot 9 3.7 Sisäilmanäytteet 10 3.7.1 Tulokset 11 4 Havainnot 12 4.1 Havainnot tutkimuksen aikana 12 4.2 Käyttäjän kokemukset 14 5 yhteenveto 15 5.1 Johtopäätökset 15 5.2 Toimenpidesuositukset 16 5.3 Lisätutkimukset 18 Liitteet: Liite 1 Viitteelliset pohjapiirustukset (sis. mittauskohdat) ja rakennetyypit Liite 2 Laboratoriotulokset/Analyysivastaukset Liite 3 Valokuvaliite

1 1 JOHDANTO Tutkimus on laadittu YIT Rakennus Oy:n toimeksiannosta. Tutkimuksessa käsitellään Tampereen Lielahdessa sijaitsevaa kivirakenteista asuntolarakennusta. Kohteen osoite on Lielahdenkatu 30, 33400 Tampere. Tutkimusmenetelmät hyväksytettiin etukäteen tilaajalla. Kuntotutkimuksen kenttämittaukset suoritettiin seuraavasti: rakenneavaukset ja materiaalinäytteet/susanna Ahola (DI) ja Kai Jyrkiäinen (tekn. yo) sisäilmanäytteet/piia Silvennoinen (Ins. (AMK)) ja Susanna Ahola kosteusmittaukset/piia Silvennoinen paine-eromittaukset/kai Jyrkiäinen Tutkimus on rajattu koskemaan tutkimussuunnitelmassa esitettyjä tutkimuksia ja mittauksia. Tutkimusta voidaan hyödyntää korjaussuunnitelmien ja korjausohjelman laadinnassa. Annetut korjausehdotukset eivät ole rakennustöiden työselitys. Selvitystä tehtäessä olivat käytettävissä seuraavat asiakirjat: Tampereen Niemen kartanon alue, rakennetun kulttuuriympäristön inventointi 25.10.2011 pohja- ja leikkauspiirustuksia Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkistosta Kuntotutkijalla on oikeus oikaista kuntotutkimusraportissa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotutkijaa kohtuullisessa ajassa, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kuntotutkimusraportin luovutuspäivästä. Kuntotutkimusraportti koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa.

2 2 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 2.1 Tutkimuskohde ja rakenne Kohdetiedot: Tutkittava kohde sijaitsee osoitteessa Lielahdenkatu 30, 33400 Tampere. Rakennuksen valmistumisajankohdaksi on arvioitu vuodet 1946-1953. Rakennuksessa on kaksi asuinkerrosta sekä kellari ja ullakko. Rakennuksen runko on tiiltä ja pintamateriaalina on rappaus. Aumakaton katteena on tiili. Väriltään rakennus on ruskeanharmaa. Kohteesta tutkittiin ulkoseinärakenteet sekä ylä-, väli- ja alapohjarakenteet. Alapohjarakenteista mitattiin suhteellinen kosteus sekä otettiin mikrobi- ja PAH-näytteitä (polysykliset aromaattiset hiilivedyt). Kuvissa 1.1 ja 1.2 on esitetty kohteen sijainti kartalla. Kuva 1.1 Lielahdenkatu 30 sijainti

3 Kuva 1.2 Lielahdenkatu 30 sijainti 2.2 Tilaaja YIT Rakennus Oy Talonrakennus Tampere Kihlmaninraitti 1 F 33100 Tampere Tilaajan yhteyshenkilö: Pasi Rintamäki, projektipäällikkö sähköposti: pasi.rintamaki@yit.fi GSM: 040 779 6955 Tutkimuksesta vastaavan henkilön yhteystiedot: Jukka Merviö, ryhmäpäällikkö sähköposti: jukka.mervio@ramboll.fi GSM: 040 183 0701

4 3 KUNTOTUTKIMUS 3.1 Yleistä Kuntotutkimuksessa kohdetta tutkittiin aistihavaintojen lisäksi rakenneavauksilla, kosteusmittauksilla, materiaalinäytteillä sekä sisäilma- ja paine-eromittauksilla. Kohteeseen tehtiin seuraavat tutkimukset: rakenneavaus yläpohjaan 1 kpl rakenneavaus välipohjaan 1 kpl pintakosteusmittaukset alapohjarakenteeseen sekä maanvastaisiin seiniin porareikäkosteusmittaukset alapohjaan yhteensä 10 kpl, joista maanvaraiseen laattaan 6 kpl ja maanvastaiseen seinään 4 kpl materiaalinäytteitä yhteensä 6 kpl, joista 4 kpl mikrobinäytteitä ja 2 kpl PAH-näytteitä sisäilmanäytteet 3 kpl paine-eromittaukset Tarvittavat laboratoriotutkimukset suoritettiin Ramboll Analytics:n toimesta. 3.1.1 Taustatiedot tutkimusmenetelmistä Rakenneavaukset suoritetaan eri rakennekerrosten selvittämiseksi. Samalla otetaan tarvittaessa materiaalinäytteitä rakennusmateriaaleista. Pintakosteusmittauksilla arvioidaan tarve rakennekosteuden mittaamiselle porareikämittauksin. Pintamittarien toiminta perustuu materiaalin sähkönjohtavuuden havainnointiin ja ne havainnoivat rakenteen pintaosia 1-2 cm syvyyteen. Porareikäkosteusmittauksilla mitataan rakenteen ilmatilan tai huokosten suhteellista kosteutta. Suhteellinen kosteus ilmaisee, paljonko ilmassa on vesihöyryä suhteessa siihen, paljonko ilmassa voi enimmillään olla vesihöyryä tietyssä lämpötilassa. Materiaalinäytteillä määritetään onko materiaalissa haitallisessa määrin mikrobeja tai PAHyhdisteitä. Sisäilmanäytteillä puolestaan arvioidaan sisäilman mikrobipitoisuutta mahdollisten terveyshaittojen näkökulmasta. Paine-eromittauksilla tutkitaan huonetilojen painesuhteet toisiinsa sekä ulkoilmaan nähden 3.1.2 Tutkimusvälineet Näytteidenotossa noudatetaan Työterveyslaitoksen ja Ramboll Analyticsin ohjeita. Tutkimuksissa käytettiin seuraavia tutkimuslaitteita: pintamittaukset GANN Hydrotest LG-3- mittari porareikämittaukset sekä sisäilman suhteellinen kosteus Vaisala HUMICAP HM44- mittarilla sisäilmanäytteet Andersen-keräimellä paine-erot Fluke 922-mittarilla Lisäksi tutkimuksessa käytettiin kivi- ja puuporanteriä, puukkosahaa ja rasiaporaa.

5 3.2 Rakenneavaukset Alapohjarakenne avattiin viidestä kohtaa kellarissa. Väli- ja yläpohjaan tehtiin yksi rakenneavaus. Alapohja-avaus AP1 (kellari): Betonirakenne avattiin halkaisijaltaan 16 mm betoniporanterällä. Porareiästä mitattiin laatan paksuus. Laatan alapuolella ei havaittu eristeitä. Kahdessa rakenneavauksessa porauspölyn mukana nousi mustaa ainetta (kuva 3.1), josta otettiin PAH-näyte (MN1). Avauksessa ei havaittu vaurioita. Kellarissa on useita lattian pintamateriaaleja (puu, muovimatto, keraaminen laatta). Rakenneavaukset suoritettiin ainoastaan betonipintaisiin lattiarakenteisiin. Kuva 3.1 Rakenneavaus kellarikerroksen betonilattiaan Välipohja-avaus VP1 (toinen asuinkerros): Välipohjaan tehtiin avaus poraamalla puuporanterällä ja puukkosahalla. Välipohja on osittain betoni- ja osittain puurakenteinen ja eristeenä on käytetty sahanpurua, tiilenkappaleita, laastinpaloja sekä sanomalehteä. Oletettavasti välipohjarakenteena on aikakaudelle tyypillinen alalaattapalkisto, sillä avauksesta oli nähtävillä teräsbetoninen palkki. Avauksessa ei havaittu vaurioita. Kuva 3.2 Rakenneavaus toisen asuinkerroksen välipohjaan Yläpohja-avaus YP1 (ullakko): Yläpohja-avaus tehtiin rakennuksen etelänpuoleiselle pitkälle sivulle, noin 1 metrin etäisyydelle pohjoisen puoleisesta pitkästä sivusta ja noin 1,5 metrin etäisyydelle rakennuksen keskilinjasta. Avaus tehtiin poraamalla puuporanterällä sekä puukkosahalla. Yläpohjarakenne on

oletettavasti palopermannolla varustettu alalaattapalkisto. Yläpohjan eristeenä oli käytetty sahanpurua. Eriste tuntui käteen kostealta. Rakenneavauksesta otettiin kaksi näytettä: MN2 (eristettä ja puukuitulevy) sekä MN3 (PAH-näyte laudoituksen ja palopermannon välissä sijaitsevasta pahvista). 6 Rakenneavausten paikat on esitetty liitteessä 1. Kuva 3.3 Yläpohjan rakenneavaus. Betonipalkin muottilaudoitus on jätetty paikoilleen. 3.3 Rakenteet Ulkoseinä US1: rappaus tiili 520 mm maali Ulkoseinän kokonaispaksuus on noin 560mm. Alapohja AP1: maanvarainen betonilaatta 40-160 mm (laatta paksumpi märkätilojen alueella) Välipohja VP1: muovimatto (2 kerrosta) ponttilaudoitus 27 x 60 mm 27 mm korokepuu 50 x 100 mm 100 mm betonipalkki (sekundääri) + eriste (kutterinlastu) 270 mm betonilaatta 55 mm Välipohjan kokonaispaksuus on noin 450 mm. Yläpohja YP1: betoni (Ø4 mm teräsverkko) 40 mm pahvi umpilaudoitus 28 mm

7 betonipalkki 350 mm + eriste (sahanpuru) huokoinen puukuitulevy 15 mm betonilaatta 55 mm huokoinen puukuitulevy 15 mm Yläpohjarakenteen kokonaispaksuus on noin 500 mm. Rakenneleikkaukset on havainnollistettu rakenneleikkauspiirustuksilla, jotka ovat raportin liitteenä 1. 3.4 Kosteusmittaukset Pintakosteusmittauksissa käytettiin pinta-anturi B 50:tä, jonka antamat mittaustulokset ovat laaduttomia suureita, joten ne toimivat ainoastaan vertailuarvoina. Pinta-anturin ilmoittamat arvot eivät kerro mitattavan materiaalin suhteellista tai painoprosenttikosteutta. Pintakosteusmittauksilla arvioidaan rakennekosteuden lisätutkimisen tarve. Varsinaiset rakennekosteusmittaukset suoritettiin Vaisala HUMICAP HM44- kosteusmittauslaitteella. Porareiät alapohjassa putkitettiin halkaisijaltaan 16 mm sähköputkella ja tiivistettiin elastisella massalla putken juuresta ja päältä. Porareikien kosteuden annettiin tasaantua putkessa noin viikon ajan ennen mittausta. Porareikäanturin annettiin tasaantua kussakin porareikäputkessa 60 minuutin ajan ennen mittaustuloksen lukemista. Kuva 3.4 Rakennekosteuden mittaaminen porareiästä 3.4.1 Havainnot Pintakosteusmittauksessa havaittiin betonilattiassa korkeita kosteutta osoittavia arvoja. Lisäksi kivirakenteisissa seinissä oli korkeita pintamittausarvoja. 3.4.2 Tulokset Taulukossa 3.1 on esitetty kellaritilojen porareikäkosteusmittauksen tulokset. Porareiät porattiin 14.3.2011 ja mittaus suoritettiin 21.3.2012. Ulkoilman lämpötila mittaushetkellä oli +5 C ja suhteellinen kosteus 70,3 RH %.

8 Taulukko 3.1 Porareikäkosteusmittaustulokset kellarikerroksesta TUNNUS SYVYYS [cm] ANTURI PR1 12 HUMICAP HM44, 1. PR2 4,5 HUMICAP HM44, 2. PR3 7,5 HUMICAP HM44, 3. PR4 5,0 HUMICAP HM44, 4. PR 5 3,5 HUMICAP HM44, 5. PR 6 11 HUMICAP HM44, 1. PR 7 3,5 HUMICAP HM44, 3. PR 8 4,0 HUMICAP 44, 2. PR 9 6,5 HUMICAP 44, 4. PR 10 13,0 HUMICAP 44, 5. RH SIJAINTI TILA TILAN [%] T RH 91,9 A=110 cm, varasto 1 seinä +15,6 35,8 K=20 cm *) 92,8 A=210 cm, varasto 1 lattia +15,6 35,8 B=300 cm 91,1 A=200 cm, varasto 1 lattia +15,6 35,8 B=300 cm 97,0 A=15 cm, porrastasanne lattia +16,9 34 B=120 cm 96,4 A=62 cm, varasto 2 lattia +17,6 31,6 B=165 cm 101,8 B=165 cm, varasto 2 seinä +17,4 31,6 K=23 cm *) 101,4 A=20 cm, perunakellarin lattia +14,5 37,8 B=25 cm käytävä 90,3 A=67 cm, perunakellari lattia +14,8 37,0 B=20 cm 91,1 A=60 cm, perunakellari lattia +14,8 37,0 B=20 cm 60,7 A=60 cm, perunakellari lattia +14,8 37,0 K=15 cm *) *) = mittaus seinästä, A = pystyetäisyys ja B = vaakaetäisyys lähimmästä rakenteesta K = korkeus lattiapinnasta Porareikämittaustuloksista voidaan päätellä maaperän kosteuden nousevan alapohjan betonilaattaan ja kivirakenteisten seinien alaosaan. Porareikien sijainnit on esitetty liitteessä 1. 3.5 Materiaalinäytteet Kohteesta otettiin 6 kappaletta materiaalinäytteitä. Näytteet lähetettiin analysoitavaksi Ramboll Analyticsille Lahteen. Mikrobinäytteet tutkittiin laimennossarjamenetelmällä. Näytteistä määritettiin mikrobien kokonaispitoisuudet sekä sädesienien pitoisuus. Homesukujen tunnistus tehtiin mikroskooppisesti. Taulukko 3.1 Materiaalinäytteet NÄYTE OTTOKOHTA MATERIAALI TUTKITTAVA MN1 Alapohja Betoni PAH MN2 Yläpohja Eriste Mikrobi MN3 Yläpohja Pahvi PAH MN4 Yläpohja Puupalkki Mikrobi MN5 Yläpohja Katon verhouslevy Mikrobi MN6 Kellarin väliseinä Betoni Mikrobi 3.5.1 Tulokset Mikrobinäytteiden laboratoriotuloksista voidaan todeta, että kohteesta löytyi Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2008) ohjearvot ylittäviä mikrobipitoisuuksia eri rakennusmateriaaleista.

9 Rakennusmateriaalissa katsotaan olevan bakteerikasvustoa, kun bakteeripitoisuus on > 100 000 pmy/g sädesienikasvustoa, kun sädesienipitoisuus on > 500 pmy/g mikrosienikasvustoa, kun mikrosieni-itiöpitoisuus on > 10 000 pmy/g Alhaisemmissa mikrobipitoisuuksissa mikrobikasvustoon voi viitata ns. kosteusvaurioon viittaavien mikrobien esiintyminen näytteessä. Taulukossa 3.3. on esitetty taulukoituna mikrobiologisen tutkimuksen tulokset. x-merkki näytteen kohdalla tarkoittaa, että näytteen bakteeri-, sädesieni- tai mikrosieni-itiöpitoisuus on ylittänyt Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2008) ohjearvon. Taulukko 3.3 Mikrobiologisen tutkimuksen tulokset NÄYTE OTTOKOHTA MATERIAALI BAKTEERIKASV. SÄDESIENIKASV. MIKROSIENIKASV. MN2 YP Eriste MN4 YP Puupalkki x x x MN5 YP Katon verhouslevy MN6 VS (kell.) Betoni x PAH-näytteiden laboratoriotuloksista voidaan todeta, että PAH:n kokonaispitoisuus ylitti 200 mg/kg pitoisuuden näytteessä MN3. PAH-kokonaismäärän ollessa yli 200 mg/kg toimitetaan tällainen jäte purkutyön yhteydessä ongelmajätelaitokselle. PAH-määrityksen tulokset on esitetty taulukossa 3.4 Taulukko 3.4 PAH-määrityksen tulokset NÄYTE OTTOKOHTA MATERIAALI PAH-pitoisuus yli 200 mg/kg MN1 AP Betoni MN3 YP Pahvi x Materiaalinäytteisiin liittyvä tutkimustodistus on esitetty liitteessä 2. 3.6 Paine-erot Paine-eromittaukset suoritettiin huonetilasta siten, että mittalaite on huoneen puolella ja mitattava asia huoneen ulkopuolella, jolloin plusmerkkinen (+) tulos tarkoittaa, että huonetila on alipaineinen mitattavaan suuntaan nähden. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 3.4.

10 Taulukko 3.4 Paine-erot huonetilojen sekä ulkoilman välillä TILA IKKUNA [Pa] OVI [Pa] HUOMIOT OVIMITTAUKSISTA (mittaus ikkunasta) (mittaus oven alta tai raosta) Kellari + 6 Pa 0 Pa Halkovarastosta porrashuoneeseen päin + 10 Pa + 7 Pa + 1 Pa Saunan pukuhuoneesta porrashuoneeseen päin + 1 Pa Pannuhuoneesta porrashuoneeseen päin + 7 Pa + 1 Pa Perunakellarin käytävästä porrashuoneeseen päin + 6 Pa Porrashuoneesta ulos 1. asuinkerros + 1 Pa 0 Pa 0 Pa 0 Pa 0 Pa + 1 Pa Asuinhuoneistosta porrashuoneeseen päin 2. asuinkerros - 2 Pa - 2 Pa - 2 Pa - 2 Pa - 2 Pa + 3 Pa Asuinhuoneistosta porrashuoneeseen päin Ullakko + 1 Pa + 1 Pa + 1 Pa Huonetilat ovat mittausten mukaan alipaineisia ulkoilmaan nähden kellarissa ja ensimmäisessä asuinkerroksessa. Toinen asuinkerros on mittausten mukaan ylipaineinen ulkoilmaan nähden, joten ilmanvaihto kyseisessä kerroksessa on puutteellinen. Puutteellisen ilmanvaihdon todennäköisesti aiheuttaa asukkaan toimesta suoritettu ikkunankarmien rakojen teippaaminen kauttaaltaan (vedon tunteen ehkäisemiseksi). 3.7 Sisäilmanäytteet Sisäilman mikrobimittauksilla tutkitaan ovatko sisäilman sieni-itiöpitoisuudet, niiden lajisto tai suvusto tavanomaisia niiden sijaintiin ja ikään tai vuodenaikaan nähden. Mikrobeja tutkittaessa ilmanäytteet otetaan 6-vaiheimpaktorilla, jossa käytetään muovisia petrimaljoja. Petrimaljoissa on eri kasvualustat eri kohteita varten: mallas- ja DG-18- alustat ovat homeille ja THG-alusta bakteereille. Mikrobitutkimuksissa ilmanäytteet otetaan pääasiallisesti talvella, jolloin maa on jäässä tai lumen peitossa. Tällöin ulkoilman sieni-itiöihin ja bakteereihin kuuluvien sädesienien pitoisuudet ovat pienimmillään. Muina vuodenaikoina ulkoilmasta on otettava vertailunäyte. Rakennuksesta otettiin yhteensä 3 sisäilmanäytettä mikrobeista Andersen-keräimellä. Näytteet otettiin kellarista, ensimmäisen kerroksen asuintiloista sekä toisen asuinkerroksen porrastasanteelta.

11 Kuva 3.4 Andersen-keräin 3.7.1 Tulokset Ilmanäytteiden tuloksista voidaan todeta, että näytteistä ei löytynyt Sosiaali- ja terveysministeriön 1.5.2003 antamien ohjearvojen ylittämiä mikrobipitoisuuksia. Ohjeistuksen mukaan sädesieni-itiöiden esiintyminen yli 10 pmy/m³ pitoisuuksina taajamarakennusten sisäilmassa talviaikana viittaa mikrobikasvustoon rakennuksessa ja terveyshaitan olemassaoloon. Sen sijaan kohonnut bakteeripitoisuus (>4500 pmy/m³) ei ilmennä tällaista terveyshaittaa, vaan viittaa esim. puutteelliseen ilmanvaihtoon. Taajamassa sijaitsevien rakennusten sisäilman homeitiöpitoisuus 100-500 pmy/m³ saattaa talviaikana olla osoituksena kohonneesta homeitiöpitoisuudesta. Jos homeitiöpitoisuus on >500 pmy/m³, se voidaan tulkita kohonneeksi ja mahdollista terveyshaittaa aiheuttavaksi. Tarkkoja ohjearvoja ei voida kuitenkaan antaa. Sisäilmamittausten tutkimustodistus on esitetty liitteessä 2.

12 4 HAVAINNOT 4.1 Havainnot tutkimuksen aikana Rakennuksen julkisivun rappauspinta on laajasti rapautunut. Eteläisen julkisivun parvekkeen yläpuolella rappaus on irronnut kokonaan alustastaan ja rappauksen alla oleva tiilimuuraus on tullut esiin. Rappausta on irronnut myös tämän talven aikana, sillä rappauslaastia oli runsaasti rakennuksen vieressä olevien lumikinoksien päällä. Rakennuksen pääsisäänkäynnin yläpuolella sijaitsevan parvekkeen teräsbetoninen laatta on rapautunut. Kuva 4.1 Rappausvaurioita pohjoisen puoleisella julkisivulla Vesikatosta tehtiin havaintoja kattoluukun kautta. Kattotiilet ovat betonikattotiiliä. Rakennuksen vedenpoistojärjestelmästä ainakin räystäskourut ja syöksytorvet oli uusittu lähivuosina. Salaojituksen olemassaolosta tai kunnosta ei pystytty tekemään havaintoja. Osa syöksytorvista oli jäässä. Rännikaivojen sijainti on liian kaukana rakennuksesta ja syöksytorvi heittää osan vedestä maahan, mikä kastelee kellarin seinän. Lisäksi maanpinnan kallistukset olivat paikoin rakennukseen päin (kuva 4.2). Kuva 4.2 Sadevedenpoiston puutteita Savupiippujen tiilisaumat olivat silminnähden rapautuneet. Piipuista puuttuu myös piippuhattu, mikä aiheuttaa sadeveden valumisen hormia pitkin kellariin saakka. Rakennuksen itäpäätyyn on tehty sisäänkäynti, jota ei alkuperäisissä piirustuksissa ole.

13 Kuva 4.3 Kohteen savupiippu (ei käytössä) Kellarin saunaosasto on remontoitu asukkaan antamien tietojen mukaan noin 7-10 vuotta sitten. Kellarin betoniseinien maalipinta on paikoin irronnut seinien alaosasta. Kohteen asukkaat ovat maalanneet seiniä sekä kellarissa että porraskäytävässä hiljattain, joten seinärakenteen kunnon silmämääräinen arviointi ei paljasta mahdollisien rakennevaurioiden etenemistä. Kuva 4.4 Remontoitua saunaosastoa (vas) sekä maalattu porrashuone (oik) Toisen kerroksen asuinhuoneiston olohuoneessa oli vaihdettu kattoverhouslevyjä. Asukkaan mukaan ullakolta oli tullut vettä läpi asuntoon ja sisäkaton verhouslevy on vaihdettu asukkaan toimesta. Lisäksi havaittiin laajaa maalipinnan hilseilyä toisen kerroksen asunnon keittiössä katon rajassa samassa kohtaa, mistä rappaus on ulkopuolelta irronnut täysin. Oletettavasti maalipinta on irronnut myös porraskäytävän puolelta samasta kohtaa, mutta asukkaat ovat maalanneet porrashuoneen hiljattain, joten vaurioita ei näennäisesti ollut havaittavissa.

14 Kuva 4.5 Toisen asuinkerroksen vaihdetut katon sisäverhouslevyt (vas) ja irronnutta maalipintaa toisen kerroksen keittiössä (oik) Ullakolla havaittiin useita vesivuotojen aiheuttamia vaurioita puurakenteissa. Pahimmat vauriot havaittiin ullakolla erkkerin ulkonurkkien läheisyydessä (erkkeri on tasakattoinen). Tutkimuspäivänä havaittiin vapaana virtaavaa vettä erkkerin nurkkien läheisyydessä, mitä varten ullakolla oli vedenkeräysastia. Kosteuden aiheuttamia vaurioita havaittiin myös piipun vesikatteen läpiviennin vieressä. Kuva 4.6 Ullakon vesivahinkoja Havaintoihin liittyvät kuvat on esitetty valokuvaliitteessä (liite 3). 4.2 Käyttäjän kokemukset Lielahdenkatu 30:n asukkaat ovat asuneet kohteessa 5 vuotta. Koko rakennus on nykyään vain yhden perheen käytössä. Pari vuotta sitten rakennuksen toisen kerroksen asuinhuoneessa oli asunut toinen vuokralainen ja heidän muutettuaan pois nykyiset asukkaat olivat havainneet ullakon vesivuodosta aiheutuneet vauriot olohuoneen katossa. Asukkaat kertoivat edellisen vuokralaisen lämmittäneen asuntoa saunan avulla. Asukkaiden havaitsemia kosteusvaurioita ovat ullakon vesivuoto sekä pääsisäänkäynnin puoleisen julkisivun rappauspinnan irtoaminen. Rakennuksen ilmanvaihto on asukkaiden mukaan riittävä. Rakennusta tuuletetaan päivittäin. Vedon estämiseksi ikkunoiden karmit on teipattu sisäpuolelta. Sisäilmaongelmia ei asukkaiden mukaan ole havaittu. Rakennukset tulisijat eivät ole käytössä. Rakennuksen pannuhuone on käytössä ja sieltä johdetaan lämpö myös naapurikiinteistöön Lielahdenkatu 28:aan.

15 5 YHTEENVETO 5.1 Johtopäätökset Kuntotutkimuksen yhteenveto on esitetty taulukossa 5.1 Taulukko 5.1 Kuntotutkimuksen keskeiset tulokset RAKENNUSOSA ALUEOSAT KUNNON ARVIOINTI Maaosat Kuivatusosat - Maanpinta kallistuu rakennusta kohti - Salaojituksesta ei ole tietoa - Patolevyjä ei näkyvillä TALO-OSAT Perustukset Perusmuurit - Suhteellinen kosteus 91 RH %. Alapohjat Alapohjalaatat - Alapohjalaatan suhteellinen kosteus 91-102 RH% - Maa-aines laatan alapuolella kapillaarista Runko Palkit - Välipohjan VP1 avauksessa nähdyssä palkissa ei silminhavaittavia vaurioita - YP avauksessa palkki vuorattu muottilaudoituksella, ei nähty. Mahdollisesti bakteeri-, sädesieni- ja mikrosienikasvustoa (vrt. vesikattorakenteiden mikrobianalyysin tulokseen) Välipohjat Yläpohjat - Ei havaittu vaurioita rakenneavauksessa - Kutterinlastueriste tuntui käteen kostealta - Palopermannon ja laudoituksen välissä oleva tervapahvi on PAH-pitoinen rakennusmateriaali Runkoportaat - Kunto hyvä Julkisivut Ulkoseinät - Laajoja rappauspinnan vaurioita - Oletettavasti rapautuneita laastisaumoja myös rappauksen alla olevassa tiiliseinässä (seinä paikoin näkyvissä) Ikkunat Ulko-ovet Julkisivuvarusteet - Alkuperäiset - Karmien kunto on heikko, varsinkin kellarissa - Alkuperäiset lukuun ottamatta myöhemmin tehdyn itäpäädyn sisäänkäynnin ovea - Parvekkeen ovi huonokuntoinen - Pääsisäänkäynnin ovi tyydyttävässä kunnossa - Uuden sisäänkäynnin ovi hyvässä kunnossa - Vesikatolle johtavat tikkaat tyydyttävässä kunnossa (toimivat myös palotikkaina) Ulkotasot Katokset - Halkeamia laatan alapinnassa, mahdollisesti terästen korroosiota Vesikatot Vesikattorakenteet - Silmämääräisesti arvioiden huonossa kunnossa, paljon kosteuden aiheuttamia vaurioita - Räystään läheisyydestä puiset kattorakenteet lahonneita. Räystäsrakenteet - Betoninen räystäs erittäin huonossa kunnossa, laajasti rapautunut. - Räystäät liian lyhyet Vesikatteet Vesikattovarusteet - Katteet sammaloituneet - Tiilet halkeilleet - Ei lumiesteitä - Syöksytorvet ja räystäskourut hyvässä kunnossa (uusittu hiljattain) - Rännikaivot liian kaukana syöksytorvesta

16 RAKENNUSOSA TILAOSAT KUNNON ARVIOINTI Tilan jako-osat Väliseinät Silmämääräisesti arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Väliovet - Väliovet ovat osittain alkuperäiset. - Remontoidun saunaosaston ovet hyvässä kunnossa - Asuinkerrosten väliovet hyvässä kunnossa. - Ullakolle johtavat ovet tyydyttävässä kunnossa. Tilapinnat Lattioiden pintarakenteet Sisäkattopinnat Seinien pintarakenteet Tulisijat ja savuhormit - Kellarin puukoolatun lattian kunnosta ei tietoa - Asuintilojen lattioiden muovimatot hyvässä kunnossa - Asuintilojen märkätiloja ei havainnoitu - Toisen asuinkerroksen sisäkatossa vesivahinko (yläpuolisessa rakenteessa bakteeri-, sädesieni- ja mikrosienikasvustoa) - Toisen asuinkerroksen maalatuissa sisäkatoissa havaittavissa maalipinnan irtoamista sekä kylpyhuoneessa tummia pilkkuja - Ensimmäisen asuinkerroksen katossa ei näkyviä vaurioita - Saunaosaston seinät hyvässä kunnossa (alapuolisen rakenteen kunnosta ei tietoa) - Porrashuoneen maalipinta uusittu hiljattain, alapuolisessa rakenteessa kosteutta - Asuntojen tapetit tyydyttävässä kunnossa - Piipuista puuttuvat piippuhatut. - Piippujen tiilisaumat ovat pahasti rapautuneet. Tutkitun rakennuksen ullakon rakennusmateriaaleista löytyi Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysoppaiden (2003 ja 2008) ohjearvot ylittäviä bakteeri-, sädesieni- ja mikrosienikasvustoja. Kellarin rakennusmateriaaleista löytyi sädesienikasvustoa em. oppaiden ohjearvon ylittäviä määriä. Sisäilmanäytteistä ei löytynyt Sosiaali- ja terveysministeriön 1.5.2003 antamien ohjearvojen ylittämiä mikrobipitoisuuksia. 5.2 Toimenpidesuositukset Suosittelemme rakennuksen purkamista taloudellisen näkökulman vuoksi, sillä rakennuksen korjausvelka on merkittävä. Rakennus on vielä korjattavissa, mutta sen saattaminen nykyisten asumisterveyssuositusten ja rakentamismääräysten mukaisiksi vaatii massiivisia korjauksia. Mikäli rakennus kuitenkin kulttuurihistoriallisista syistä halutaan säilyttää, vähintään seuraavat (taulukko 5.2) korjaukset tulee suorittaa:

17 Taulukko 5.2 Korjausten minimitaso kohteessa RAKENNUSOSA ALUEOSAT KUNNON ARVIOINTI Maaosat Kuivatusosat - Salaojajärjestelmän kunnostus/tekeminen - Maanpinnan muotoilu rakennuksen viereltä poispäin viettäväksi (kallistus 1:20 kolmen metrin matkalla) TALO-OSAT Perustukset Perusmuurit - Patolevyn asennus perusmuurin ulkopuolelle - Kuivatus - Desinfiointi Alapohjat Alapohjalaatat - Kuivatus - Maa-aineksen vaihtaminen ei-kapillaariseksi laatan alapuolelta Runko Välipohjat - Desinfioitava - Eristeen uusinta Yläpohjat - Uusittava Julkisivut Ulkoseinät - Rappaus uusittava - Tehtävä lisälämmöneristys Ikkunat Ulko-ovet - Uusittava - Uusittava - Mikäli itäpäädyn julkisivun ovi säilytetään, desinfioitava ennen kunnostusta Julkisivuvarusteet - Uusittava Ulkotasot Katokset - Uusittava Vesikatot Vesikattorakenteet - Uusittava TILAOSAT Räystäsrakenteet Vesikatteet Vesikattovarusteet - Uusittava (tehtävä pidemmäksi kuin vanhat) - Uusittava - Uusittava Tilan jako-osat Väliseinät - Desinfioitava Tilapinnat Väliovet Lattioiden pintarakenteet Sisäkattopinnat - Desinfioitava - Uusittava -Desinfioitava - Uusittava Seinien pintarakenteet Tulisijat ja savuhormit - Desinfioitava - Lopullinen kunto selviää purettaessa muita rakenteita ympäriltä - Purettava/korjattava Käytännössä säilytettäviä rakenteita ovat rakennuksen runko sekä välipohjat. Kaikki vanhat rakenteet, joissa esiintyy orgaanista ainesta, on desinfioitava. Lisäksi on tehtävä seuraavat rakenteelliset muutokset: kellarin tekeminen tuulettuvaksi ullakon tekeminen tuulettuvaksi salaojituksen rakentaminen (sisältäen maamassojen vaihtoa) vesi- ja viemäriputkien uusinta rakennuksen liittäminen kunnalliseen jätevesiverkkoon (nyt todennäköisesti omalla jätevesikaivolla)

Rakennuksen purkutyöt vaativat sekä asbestipurkutyötä että PAH-pitoisten rakennusmateriaalien käsittelyä. Väli-, yläpohja- ja vesikattorakenteissa on käytetty tervapahveja, joten rakennuksen purkutyö sisältää paljon PAH-pitoisten rakennusmateriaalien käsittelyä. Lisäksi on otettava huomioon rakennusmateriaalien mikrobien aiheuttamat vaarat ja haitat purkutyön suorittajille ja ympäristölle. 18 5.3 Lisätutkimukset Ennen purkutöitä kohteessa on suoritettava asbestikartoitus. Lisäksi rakennuksen purkutyö sisältää paljon ongelma- ja erityisjätteen käsittelyä (PAH, mikrobit purettavissa rakenteissa), mikä tulee ottaa huomioon purkutyön suunnittelussa. Ramboll Finland Oy Jukka Merviö, RI Ryhmäpäällikkö Susanna Ahola, DI Suunnittelija