KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015
Humak on valtakunnallinen Verkostoammattikorkeakoulu
HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijoita on 1550 110 opetus- ja TKI-henkilöstöä Humak on järjestötyön ja nuorisotyön, kulttuurituotannon sekä viittomakieli- ja tulkkausalan merkittävimpiä kouluttajia ja asiantuntijoita Suomessa Humakista valmistuu yhteisöpedagogeja (AMK ja ylempi AMK), kulttuurituottajia (AMK ja ylempi AMK) ja tulkkeja (AMK ja ylempi AMK) HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 3
KYLÄT JA KOULUT HANKE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 4
MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry. (SYTY) toteuttavat ajalla 1.1.2014-30.6.2016 Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamana: Kylätoiminnan ja oppilaitosten yhteistyön kehittäminen maaseutualueilla (Kylät ja koulut) -hankkeen, jonka tarkoituksena on tutkia, kehittää ja tukea koulujen ja paikallisyhdistysten yhteistyötä erityisesti maaseutualueilla HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 5
HANKKEEN TAUSTA Oppilaitosyhteistyön tutkiminen ja kehittäminen on erittäin tarpeellista, koska maaseutualueiden elinvoimaisuuden, ihmisten osallisuuden ja lähidemokratian edistämiseksi tarvitaan kaikkien olemassa olevien voimavarojen täysimääräistä ja laadukasta hyödyntämistä eri ikäryhmien välistä vuorovaikutusta ja oppimista oppilaitosten ja kylätoiminnan yhteistyö on olennainen rooli/resurssi osallisuuden ja lähidemokratian edistämisessä maaseutualueilla HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 6
MIKSI Yhdistysten ja oppilaitosten yhteistyö voi antaa lapsille ja nuorille tulevaisuutta varten eväitä osallisuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja lähidemokratian käyttämiseen Jotta saadaan pidettyä oma kylä elinvoimaisena ja kehitettyä siellä ihmisten osallisuutta ja lähidemokratiaa, niin siihen tarvitaan kaikkien olemassa olevien voimavarojen hyödyntämistä. Aihe on erityisen ajankohtainen juuri nyt, sillä peruskoulun, ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden opetussuunnitelmia ollaan parhaillaan uudistamassa ja tähän uudistamiseen liittyy mm. yhteiskuntaopin tuntimäärän lisääntyminen ja tavoitteet monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja erilaisista oppimis- ja toimintaympäristöistä HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 7
HANKKEEN TAVOITTEENA ON lisätä ja parantaa paikallisten kylätoimijoiden ja oppilaitosten välistä yhteistyötä maaseutualueella opetuksen ja kasvatuksen kehittämiseksi sekä paikallisen osallisuuden ja lähidemokratian edistämiseksi mallintaa hyviä yhteistyökäytäntöjä ja levittää niitä koko maahan HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 8
MITEN 1. Valtakunnallinen kysely ja kyselyissä esiin tulleista teemoista syventävät haastattelut. (toteutettu vuoden 2014 aikana) 2. Koulu- ja paikallistoimijoiden yhteiset toiminnalliset työpajat 3. Pilotit ympäri Suomen. Piloteissa testataan kyselyissä ja haastatteluissa esiin nousseita hyviä käytäntöjä ja toiveita. Pilotteihin valitaan kymmenkunta koulu-kyläyhdistys paria Keski-Suomen, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon maakunnista. (toteutetaan syksyn 2015 aikana) 4. Tulosten levittäminen. Hankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä levitetään sekä median välityksellä että sähköisen julkaisun ja oppaan avulla ympäri Suomen niin, että tavoitettaisiin kaikki aiheesta kiinnostuneet koulu- ja paikallisyhdistystoimijat valtakunnallisesti. (toteutetaan koko hankkeen ajan) HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 9
KYSELYSSÄ JA HAASTATTELUISSA NOUSI ESIIN, ETTÄ: 1) Yhteistyötä haluttaisiin tehdä enemmän: 10
2) Yhteistyötä tehdään tällä hetkellä jo jonkin verran: HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 11
3) Koulut tekevät yhteistyötä erityisesti seuraavien yhdistysten kanssa: 4H-yhdistykset, vanhempainyhdistykset, eri liikuntaseurat (esim. tennisseurat ja palloseurat), Martat, nuorisoseurat sekä metsästykseen ja kalastukseen liittyvät seurat. Paljon oli myös mainittu seurakuntia, kulttuuriyhdistyksiä musiikista teatteriin, partioita, VPK, SRK, Lions club, MLL, SPR sekä toimijoita, jotka tekevät yhteistyötä vanhusten kanssa. Yleisimpiä yhteistyön muotoja olivat teemapäivät, tutustumiset ja vierailut, tapahtumat, kerhot sekä retket 12
5) Yhteistyön hyödyiksi kyselyssä ja haastatteluissa mainittiin: Koululle: Yhdistyksillä on paljon tietoa ja kokemusta, mitä koululla ei välttämättä ole. He pystyvät antamaan oppilaille paljon tietoa aktiivisesta kansalaisuudesta ja vaikuttamisesta. Koulu saisi uusia mielenkiintoisia projekteja, joita oppilaat pääsisivät kokeilemaan. Koululla ei ole rahaa, joten yhteistyön avulla saadaan paljon aikaan Paikallisyhdistyksille: Uuden yhteistyökumppanin, joka voi tehdä yhdistystä tunnetummaksi oppilaiden keskuudessa. Kun nuoret pääsevät osallistumaan yhdistyksen toimintaan, voi se kylvää kiinnostuksen siemenen nuoreen Jos nuoret saadaan kiinnostumaan kansalaisvaikuttamisesta, voivat he tulevaisuudessa kiinnostua hoitamaan kylän asioita ja tehdä siitä houkuttelevamman paikan
6) Yhteistyön haasteiksi kyselyssä ja haastatteluissa mainittiin: Rahanpuute Ajanpuute ja ajan yhteensovittaminen: koulu toimii päivisin, yhdistystoimijat iltaisin Ei tunneta toisia, eikä tiedetä, kehen pitäisi ottaa yhteyttä Kyläkouluja lakkautetaan, eikä kuntakeskuksessa oleva koulu tunnu enää läheiseltä paikallisyhdistyksen näkökulmasta HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 14
7) Koulutoimijat toivoivat yhteistyön muodoiksi: Kodin ja koulun päivän hyödyntäminen esimerkiksi koulun pihan kunnostamiseen. Koululla olisi materiaalipaketteja, joista opettajat voisivat itse muokata haluamansa sisällön tunneille. Tärkeintä että vieras henkilö tulee pitämään pajan tai oppitunnin; lapset oppivat että ihmisiä täytyy kunnioittaa ja heidän kanssaan tulla toimeen. Ylipäätään on hyvä idea, että kolmas sektori osallistuisi enenevässä määrin yhteiskuntaopin sisältöjen tuottamiseen, sillä kolmannella sektorilla on niin tärkeä merkitys yhteiskunnassa. Sisältö voisi olla ihan perusyhdistystoiminnan esittelyä ja opettamista ja toisella asteella ja korkeakouluissa voisi kertoa hankerahoituksesta.
8) Konkreettisina esimerkkeinä jo toteutetusta yhteistyöstä mainittiin mm.: Kyläyhdistyksen ylläpitämä kasvimaa, jossa oppilaat pääsevät kasvattamaan vihanneksia, perinnekasveja jne. Lukio järjestää ylioppilaskirjoitusten aikana erikoisviikkoja, mihin otetaan mukaan kylätoimijoita. Esimerkiksi silloin tarjotaan yrittäjyyskurssia, missä oppilaat pääsevät tutustumaan kunnan yrityksiin ja kuulevat asiantuntijaluentoja. Kylämatka-teatteri. Vanhemmat kyläläiset muistelivat omia lapsuus- ja koulumuistojaan, josta dramatisoitiin teatteriesitys, jonka oppilaat esittivät kylälle. Metsästysseura vie joka vuosi 6-luokkalaiset yhtenä lauantaina hirvimetsälle.
9) Ehdotuksina siihen, kuinka nuoret voisivat saada osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia paikallisyhdistyksen avulla vastattiin: Osallistumalla kyläyhdistyksen tapahtumiin joko palkattuina tai talkootöihin. Yhdistystoiminnan pitäisi mahdollistaa enemmän spontaania osallistumista, nyt yhdistyksen turhan viralliset kokoukset voivat karkottaa ihmisiä. Voitaisiin järjestää nuorten kuulemistilaisuuksia. Kun kylätoimijoita esitellään koulussa voivat nuoret kiinnostua yhdistyksestä ja liittyä sen jäseneksi. Kun nuorille tarjotaan vaihtoehtoja, voivat he valita sen, mikä heitä kiinnostaa. Partiossa kasvatetaan ja opetetaan johtamistaitoja, urheiluseuran kautta pääsee opettelemaan tuomarointia. Nuoret ovat mukana aluelautakunnan työskentelyssä Oppilaat pitää ottaa mukaan aina suunnitteluvaiheesta asti erilaisten tempausten järjestämiseen, näin he kokevat tulevansa kuulluksi ja osallistuvat aktiivisesti itsekin toteuttamiseen ja eivät tuhoa yhteistä omaisuutta niin helposti kuin muuten ehkä..
MITEN Olisi esimerkiksi kullakin toimijalla muutama valmiiksi mietitty tuote, jonka voisi yhdessä toteuttaa. Esim. hirvenmetsästys, marjastus, sienestys, alueen taitajan teematunti. Kaipaan sellaista toimintaa, jossa kyläläiset keskenään tulisivat tutuiksi toistensa kanssa. Kyselyyn vastannut opettaja HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 18
MITEN Koulun omaan toimintaan liittyvää toimintaa. Oppiaineisiin liittymätön toiminta vie kallista aikaa muilta oppitunneilta, ja nykyinen opetussuunnitelma on kuitenkin vaativa, joten ristiriitaisessa tilanteessa koulussa välillä toimitaan. Kyselyyn vastannut opettaja HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 19
MITEN Lyhyitä mainoshetkiä, eräänlaisia esittelyjä opiskelijoille eri seurojen ja yhdistysten kanssa. Opiskelijat tutustuisivat ympäröivään yhteiskuntaan. Kyselyyn vastannut Lukion rehtori HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 20
MITEN Järjestöiltä kaipaamme (kouluun) teorian sijasta konkreettisuutta, toiminnallisuutta, aitoa vaikuttamista ja rohkaisua aloitteiden tekemiseen: kansalaisvaikuttamisen "ajokorttia"! Kyselyyn vastannut rehtori, yläkoulu HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 21
Kiitos! juha.oksanen@humak.fi kylatjakoulut.humak.fi HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 22