Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.



Samankaltaiset tiedostot
Sairauksien ehkäisyn strategiat

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

VALTIMOTERVEYDEKSI! Terveyden edistämisen käsikirja

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Lihavuus ja liitännäissairaudet

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

SOCIETAS SCIENTIAE MEDICINAE SATACUNDENSIS Satakunnan lääke- ja hoitotieteen tiedeyhteisö

Terveelliset elämäntavat

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Mikä on valtimotauti?

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Osteoporoosi ja murtumariski. Olli Impivaara, dosentti, LKT

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

FIILIS-HANKE LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ PERHEIDEN, KOULUJEN JA YHTEISÖJEN YHTEISTYÖNÄ

Tietoa eteisvärinästä

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

Onko testosteronihoito turvallista?

Se on kaikkee muuta se elämä

Seurantaindikaattorit

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

Miten tähän on tultu?

Valtimotaudin ABC 2016

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Sydäntä keventävää asiaa

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kainuun omahoitolomake

Tyypin 2 diabetes sairautena

Lataa Terve tuki- ja liikuntaelimistö. Lataa

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

Porukalla paremmin Tartu tähän!

KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari

Diabetes (sokeritauti)

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio

Sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista

SUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki

VALTIMOTERVEYDEKSI! RISKIEN ARVIOINNIN HURMASTA OHJAUKSEN ARKEEN

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus

Transkriptio:

Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1

Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut verenpaine Tupakointi Diabetes MS 13.10.2010 2

Verschuren ym., JAMA 1995 MS 13.10.2010 3

Verschuren ym., JAMA 1995 MS 13.10.2010 4

Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 MS 13.10.2010 5

Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 MS 13.10.2010 6

Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 MS 13.10.2010 7

Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 MS 13.10.2010 8

Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002 MS 13.10.2010 9

Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002 MS 13.10.2010 10

Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002 MS 13.10.2010 11

Sairauksien ehkäisyn strategiat Väestöstrategia Koko väestöä koskevien sairastumisen vaaraa aiheuttavien elintapa- ja ympäristötekijöiden muuttaminen; näihin vaikuttavien sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden muuttaminen Riskiryhmästrategia Suuressa vaarassa olevien yksilöiden tunnistaminen, kohdennettu vaaratekijätasojen alentaminen Sekundaaripreventio Jo sairastuneiden uusien sairauskohtauksien ja taudin pahenemisen estäminen

Riskiryhmästrategian kohteet

Eurooppalainen ehkäisysuositus MS VIII/2009

Valtimotautien RISKIPISTELOMAKE 10 pistettä (riskiraja 4,5 pistettä)

Valtimotautiriskin SCORE-arvio Suuren riskin raja: 5 % (kuolleisuus)

Riskinarvio: SCORE http://www.escardio.org/policy/prevention/initiatives/documents/score-high.pdf MS VIII/2009

http://www.escardio.org/policy/prevention/initiatives/documents/score-high.pdf MS VIII/2009

Riskinarvio: SCORE http://www.escardio.org/policy/prevention/initiatives/documents/score-high.pdf MS VIII/2009

Valtimotautiriskin arvio: FINRISKI http://www.thl.fi/finriski-laskuri

Valtimotautiriskin arvio: FINRISKI Suuren riskin raja: 10 % (sairastuvuus) http://www.thl.fi/finriski-laskuri

FINRISKIn tulosodotus Ikä MIEHET 10 % NAISET 10 % Havaittu* Oletus 60v.* Havaittu* Oletus 60v.* 30 v. 0,0 % 28,7 % 0,0 % 1,1 % 40 v. 0,0 % 35,4 % 0,0 % 3,5 % 50 v. 4,8 % 37,6 % 0,0 % 5,4 % 60 v. 50,3 % 50,3 % 9,8 % 9,8 % * Havaittu: FINRISKI-laskurin pisteet laskettu henkilöiden oikeilla riskitekijäarvoilla ja oikealla iällä. * Oletus 60v.: Pisteet laskettu henkilöiden oikeilla riskitekijäarvoilla, mutta ikä ekstrapoloitu 60-vuotiaaksi.

Käytetyimpien riskitestien vertailua FINRISKI laskuri SCORE Riskipistelomake www.ktl.fi/finriski-laskuri + Perustuu suomalaiseen aineistoon Mukana laskennassa myös sairastuvuus sepelvaltimotautiin ja aivohalvauksiin Laskurista saa erikseen sydäninfarkti-riskin ja aivohalvausriskin Huomioi sukuhistorian, HDL-kolesterolin ja diabeteksen Sekä absoluuttisen että suhteellisen riskin arvio Perustuu laajaan eurooppalaiseen väestökohorttiin Sekä paperitaulukot, että sähköinen laskuri Mahdollisuus myös suhteellisen riskin arvioon Huomioi myös liikunnan, lihavuuden ja tupakoinnin määrän Toimiva työväline elintapaohjauksessa - Ei paperitaulukoita käytössä Ennuste ainoastaan sydän- ja verisuonitautikuolleisuudelle Laskennassa käytetty 1970 ja 1980 lukujen kohortteja Aliarvioi nuorten ja naisten riskiä Riskitekijöistä puuttuu diabetes ja täten aliarvioi diabeetikkojen riskiä Alkuperäisen riskipistetestin kehittelyssä vähäinen tieteellinen perusta Ei erottele miehiä ja naisia Ei huomioi ikää Raja-arvo 4,5 pistettä johtaa suhteellisen suureen määrän korkeariskisiä Huomioitavaa Nuorten ikäryhmien ennusteiden arvioinnissa käytettävä suhteellisen riskin arviota tai ekstrapolointia vanhempiin ikäryhmiin Nuorten ikäryhmien ennusteiden arvioinnissa käytettävä ekstrapolointia vanhempiin ikäryhmiin Lähde: THL

Diabetesriskin arvio http://www.diabetes.fi/testit/riskitesti/index.php/

Diabetesriskin arvio

Diabetesriskin arvio

Diabetesriskin arvio

Diabetesriskitestin tulosodotus MIEHET NAISET Ikä 12 p. 15 p. 12 p. 15 p. 40 v. 9,5 % 0,9 % 15,6 % 6,1 % 50 v. 24,5 % 10,9 % 38,1 % 17,5 % 60 v. 46,8 % 30,1 % 48,8 % 27,1 %

Kohderyhmä: 40-v miehet ja naiset Paastoverinäyte: lipidit (P-gluk) Hoitajakäynti: RR, pituus, paino, vyötärö, tupakointi, liikunta, kasvikset, suku, sairaudet, lääkkeet Sairaus tiedossa DMrt 12 FINRISKI 60 v 10 % Yksittäisiä vaaratekijöitä Hoito, riskit kunnossa? Interventio Rajoittunut interventio

MS X/2009

MS 13.10.2010 31