VALTIMOTERVEYDEKSI! RISKIEN ARVIOINNIN HURMASTA OHJAUKSEN ARKEEN

Transkriptio

1 VALTIMOTERVEYDEKSI! RISKIEN ARVIOINNIN HURMASTA OHJAUKSEN ARKEEN Interventiotyöryhmän pj. Riikka Turku 1

2 Luennon sisältö: Mikä on interventio, mitä se sisältää? Mistä eri tason toimijat huolehtivat? Dehkon ja D2D-hankkeiden sekä Suomalaisen Sydänohjelman interventiomalleja elämänkaaren eri vaiheisiin: Teppo Tapauksen ohjausesimerkki Toimivan intervention tunnusmerkit? 2

3 Tavoitteena elintapamuutokset? Pelkkä riskien arviointi tai tieto riskitasosta ei riittävä interventio Interventio = ohjauksellinen väliintulo, joka on vaikutuksia aikaansaava ohjauskäytäntö/ toimintamalli Kuvaus sisältää tavoitteet, taustateorian, ohjausmenetelmät ja osaprosessit, esim. muutosvalmiuden arviointi? Terveyden edistämisen toimintamallit / Tekry, 3

4 Eri tason toimijoiden yhteistyö? Ohjattava/ asiakas Ohjaaja Kehittäjä/t Johto Kuntapäättäjät 4

5 Ohjaajan tarkistuslista: Olenko sitoutunut pitkäjänteiseen muutosohjaukseen? Koenko, että elintapaohjaus on osa perustyötäni? Osaanko olla riittävän asiakaslähtöinen? Miten arvioin ohjattavan muutosvalmiutta? Ovatko ohjauskäytännöt riittävän helppokäyttöisiä? Onko muutosohjaus tavoitteellista toimintaa, joka perustuu selkeästi kuvattuun työmuotoon? Sisältääkö muutosohjaus pitkäjänteisen seurannan? asiakaspalaute, joka kerätään suoraan ohjattavilta säännöllisin väliajoin. prosessiarviointi, jossa ohjaaja itse arvioi ja kehittää omaa ohjaustapaansa. vaikuttavuusarviointi, jonka avulla kerätään seurantatietoja ohjattavan edistymisestä sekä käytettyjen menetelmien tuloksellisuudesta. 5

6 Kehittäjän tarkistuslista: Perustuvatko ohjauskäytännöt valtakunnallisiin suosituksiin ja tutkittuun tietoon? Onko eri sovellutuksissa huomioitu kohderyhmien tarpeet: ikäryhmät, varhaisesta puuttumisesta toimintakykyä ylläpitävään toimintaan? Onko kehitetyssä mallissa riittävän konkreettisesti kuvattu toimijoiden välinen työnjako sekä tehtävät eri vaiheessa ohjausprosessia? Kehitetäänkö väliintuloja säännöllisesti kerättävien seurantatietojen pohjalta? Hyödynnetäänkö toteutuksessa riittävästi poikkihallinnollista yhteistyötä? 6

7 Johdon tarkistuslista: Ymmärretäänkö johdossa preventiivisen työn / terveyden edistämisen käytännön tason vaatimukset? Onko resursseja varattu riittävästi paitsi toteutukseen myös seurannan, koulutuksen ja työnohjauksen järjestämiseen? Seurataanko johdossa toteutusta ja sen vaikuttavuutta? 7

8 Dehkon ja D2D-hankkeiden sekä Suomalaisen Sydänohjelman interventiomalleja elämänkaaren eri vaiheisiin: Lapsuus: Neuvokas perhe Nuoruus: Liikkumisreseptin ryhmätäyttömalli Aikuisuus: Sokerirasitus-päivä, Painonhallintaryhmämalli Keski-ikä: MBO-ohjelma/ Kundit kondikseen terveystapaaminen Varhaisvanhuus: Tulppa-ryhmä 8

9 Teppo Tapaus alle kouluikäisenä: 9

10 Neuvokas perhe ohjausmenetelmä: Tarkoituksena on edistää lasten ja lapsiperheiden hyviä liikunta- ja ruokatottumuksia tukea lapsiperheiden ohjaustyötä osana neuvoloiden (kouluterveydenhuollon) normaaleja terveystarkastuksia auttaa ammattilaisia suuntaamaan ohjaustyötään perheiden tarpeiden ja voimavarojen mukaisesti Lisätietoa: Sisältää kolme toisiaan täydentävää käytännön työvälinettä ammattilaisten täydennyskoulutuksen Taustalla ovat STM:n valtakunnalliset suositukset neuvolatyöstä ja asetus (380/2009) sekä STRIP-projekti. 10

11 Neuvokas perhe -työvälineet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden: Perheen yksilölliset tarpeet ja voimavarat ohjauksen lähtökohtana 11

12 Teppo kasvaa ja kehittyy kutsuntaikään 12

13 Liikkumisreseptin ryhmätäyttömalli: tavoitteena tehostaa liikuntaneuvontaa sekä liikkumisreseptin käyttöä terveydenhuollon yhteisenä työvälineenä liikunnan sopivuus ja mahdolliset rajoitukset henkilökohtaisen liikkumissuunnitelman pohjana suunnitelma kirjataan terveystietoihin, mikä mahdollistaa myös seurannan lisätietoa ja materiaalia: 13

14 Teppo kutsunnoista liikuntareseptin avulla parhaaseen A-ryhmään 14

15 Teppo hakeutuu vaimon kanssa terveyskeskuksen sokerirasituspäivään: MIES TAI NAINEN (25-60V)- KUULUTKO DIABETEKSEN RISKIRYHMÄÄN? suvussasi on sokeritautia, mutta et itse ole diabeetikko sokerirasitusta ei ole tehty viimeisen kahden vuoden aikana olet ylipainoinen, sinulla on koholla oleva verenpaine tai kolesteroli raskaudenaikaisia kohonneita sokereita liikut vähän Järjestämme VERENSOKERIRASITUSPÄIVÄN La klo Nivalan terveyskeskuksen neuvolan tiloissa Tule ravinnotta (12 tuntia, vettä saa juoda) klo 8-10 välillä Nollanäyte tullessa, jonka jälkeen juodaan sokeriliemi. 2 tunnin kuluttua toinen näyte, joka kertoo tuloksen diabetesriskistäsi Tutkimus on ilmainen Tutkimukseen liittyen lääkäri Mika Kesomaan luento diabeteksen ennaltaehkäisystä klo 9.00 Terveyden vaaliminen kannattaa aina! TERVETULOA! 15

16 Terveyskeskuksen sokerirasituspäivä: järjestetään noin puolivuosittain lauantai - päivisin terveyskeskuksen tiloissa työikäisten asukkaiden informointi paikallislehdessä, tk:n ilmoitustaululla sekä vastaanotoilla osallistujat tulevat syömättä ja juomatta klo 8-10, jonka jälkeen paastoverensokerin mittaus sekä sokeriliemen juominen ja riskitestin teko kahden tunnin mittausta odottaessa mahdollisuus tutustua paikalle tuotuihin neuvontamateriaaleihin: ravintokuvia, ruoan valmistusohjeita jne. aamupäivän ohjelmassa lääkärin (valtimotautien ehkäisy) sekä ravitsemusterapeutin luennot (terveellinen ruokavalio), mihin jokainen osallistuu uusintamittausta odotellessaan pre/ diabetes diagnoosin saaneet saavat tilaisuudessa suoraan jatko-ohjausajan diabetes- tai sydänhoitajalle 16

17 Sokerirasituspäivän tulokset (Nivalan tk/kevät 2009): Sokeriaineenvaihdunnan luokitus: Todetut tapaukset: Normaali 51 Kohonnut paastoarvo 6 Heikentynyt sokerinsieto 17 Diabetes 3 Yhteensä 77 17

18 Painonhallintaryhmä Tampereen PPP- toteutuksen mukaan: johto ymmärtää preventiivisen työn merkityksen, painonhallintaryhmiä tilataan nykyisessä tilaajatuottajamallissa painonhallintaryhmät ovat kaikkien kaupunkilaisten ulottuvilla, hakemus joko netin tai vastaanottokäynnin kautta henkilökunta PPP- koulutettua (= Pieni Päätös Päivässä / painonhallintaryhmän 5-päiväisen ohjaajakoulutuksen käyneitä) terveydenhoitajien lisäksi mukana ryhmissä fysioterapeutteja ja lääkäreitä moniammatillisuus toteutuu ryhmien ohjauksessa ryhmien ohjaus on osa omaa perustyötä kehityskohteena seuranta ryhmätoiminnan jälkeen 18

19 Teppo tutustuu kaupungin tarjoamiin mahdollisuuksiin netissä: Tampereella kokoontuu säännöllisesti terveydenhuollon järjestämiä painonhallintaryhmiä eri puolilla kaupunkia: Ryhmiä ohjaa työpareittain kaksi terveydenhoitajaa; fysioterapeutti on mukana kolmella kerralla. Ryhmään pyritään saamaan erityisasiantuntijoiksi myös ravitsemusterapeutti ja lääkäri. Ryhmät alkavat yleensä syksyllä ja keväällä. Ne kokoontuvat kymmenen kertaa puolen vuoden aikana ja lisäksi järjestetään seurantatapaaminen. Painonhallintaryhmät ovat maksuttomia. Hakeminen: Painonhallintaryhmään haetaan oheisella hakulomakkeella. Hakijat haastatellaan henkilökohtaisesti ennen ryhmien alkua. Ryhmiin otetaan pääsääntöisesti vain uusia hakijoita. Tietyin edellytyksin hakija voidaan valita uudelleen ryhmään, kuitenkin niin, että edellisestä kerrasta on kulunut vähintään viisi vuotta. Hakulomakkeen voi täyttää näytöllä ja tulostaa. Tai sen voi tulostaa tyhjänä ja täyttää käsin. Palautusosoitteet löytyvät lomakkeesta. Lomakkeita saa myös kaikilta terveysasemilta ja aikuisneuvoloista. 19

20 Kohti painonhallintaa : 1. Mieti, onko elämäntilanteesi nyt otollinen ruokatottumusten järkeistämiselle. Oletko valmis pitkäjänteiseen työskentelyyn ja pysyviin muutoksiin? Pyri sellaiseen ruokavalioon, jota voit ajatella noudattavasi vielä vuodenkin kuluttua. Onko tavoitteesi realistinen niin kilojen kuin muutostenkin suhteen? Yleensä jo 5 10 prosentin painonpudotus edistää terveyttä. 2. Jätä ihmedieetit ja kyseenalaiset laihdutusvalmisteet omaan arvoonsa. 3. Hoida arkiset ruokatottumukset kuntoon. Tilapäisistä poikkeamista ja juhlapäivien ruokailuista ei tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa. 4. Älä yritä muuttaa kaikkea kerralla. Arvioi oman ruokavaliosi muutostarpeita: esim. onko ruokailun rytmityksessä, elintarvikevalinnoissa, ruoanvalmistustavoissa tai ruokamäärissä tarkistamisen varaa. 5. Huolehdi ruokailujen säännöllisyydestä. Liian pitkät ateriavälit kostautuvat usein ylensyöntinä. jatkuu 20

21 Teppo on keski-iän kriisissä ja muuttaa Helsinkiin 21

22 MBO-OHJELMA/ KUNDIT KONDIKSEEN - terveystapaaminen: 40-vuotiaiden miesten terveystapaaminen omalla terveysasemalla kutsu kirjeitse, jossa tietoa MBO:sta ja ajanvaraussuositus terveydenhoitaja antaa puhelimitse itse ajan 60 minuutin tapaamiseen ennen vastaanottoa laboratoriokäynti (paastoverensokeri + kolesterolit) vastaanottokäynnillä riskitekijöiden kartoitukseen sekä asiakkaan omiin tavoitteisiin perustuva ohjaus ja jatkosuunnitelman teko 2 vuoden seurantatutkimus: ohjelman mukaisella terveysneuvonnalla pystytään vaikuttamaan 40-vuotiaiden miesten elintapoihin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä vähentävästi lisätietoa: hjelma/fi_fi/mbo_ohjelma/ 22

23 Teppo sai kutsun terveystapaamiseen Ja sen jälkeen teki seuraavat muutokset: - vähensi suolankäyttöään huomio kaupassa käyntiin, ruoan valmistukseen sekä ylimääräisen suolan lisäämiseen - siirtyi kevytlevitteisiin 23

24 Kirjatut tiedot Tepon terveystapaamisesta sekä 6 kk:n seurannasta: Riskitekijät Terveystapaaminen Seuranta- Käynti (6kk) BMI Tupakointi ei ei Liikunta 1-2 krt/ vko 1-2 krt/ vko systvp 140 mmhg 125 mmhg diastvp 100 mmhg 90 mmhg Kolesteroli 5,6 mmol/l 5,1mmol/l 24

25 Teppo onnellisesti 50-vuotias! 25

26 -ohjelma? avohoidossa toteutettava valtimotautipotilaiden ryhmäkuntoutusohjelma Kohderyhmä: - sepelvaltimotautipotilaat, aivoverenkiertohäiriöitä sairastavat, tyypin 2 diabeetikot ja riskiryhmäläiset, joilla on hoitoa vaativia valtimotaudin riskitekijöitä 10 ryhmätapaamista (a 2,5-3 h) ja 2 seurantatapaamisesta 6 kk ja 12 kk kuluttua ryhmien vetäjinä th/sh ja ft -työpari sekä vertaisohjaaja (kokenut valtimotautipotilas) korostunut tavoitteiden asettelu/ avaintekijän valinta seuranta 0, 6 ja 12 kk (lipidit, sokerirasitus, verenpaine, BMI, vyötärö, 6-min kävelytesti, liikuntaja ruokapäiväkirjat) 26

27 Tulppa- ohjelman ominaispiirteet: henkilökohtainen tavoitteenasettelu valitsemalla avaintekijä, jonka muutokseen on valmis sitoutumaan * ammattilaistiedon ja kokemustiedon yhdistäminen: ryhmissä sekä ammattilaisohjaajat että vertainen toimintaa luentojen sijasta (tehtäviä, harjoituksia, testejä) vetäjien koulutus (2+1+1 pv) ja säännölliset vetäjätapaamiset ryhmätoiminnan jatkuva arviointi potilaan aineistona Tulppa-ryhmäläisen työkirja vetäjillä ohjelmakansiot + CD + verkkopalvelu *menetelmä pohjautuu empowermentlähestymistapaan ja DiClemente & Prochaskan käyttäytymisen muutosvaihemalliin 27

28 Teppo Tulppa-ryhmässä: 64-v, sepelvaltimotauti, normaali verensokeri Vaaratekijät: kohonnut verenpaine ja ylipaino Avaintekijä = painon pudottaminen Muutokset vaaratekijöissä Tulpan aikana: Paino: 93,6 kg 83,9 kg (yli 10 % painonpudotus) BMI: 30,2 26,3 Verenpaine: 163/80 mmhg 124/57 mmhg LDL: 2,3 mmol/l 1,7 mmol/l HDL 1,3 mmol/l 1,43 mmol/l Triglyseridit: 1,36 mmol/l 0,84 mmol/l Kokonaiskolesteroli: 4,2 mmol/l 3,5 mmol/l Vyötärönympärys 105 cm 94,5 cm Kävelymatka (6-min. kävelytesti): 540 m 620 m 28

29 Seuranta- ja lisätietoja Tulppa-ohjelmasta: Penttilä, Ulla-Riitta Renfors, Timo Ikonen, Tarja TULPPA Sepelvaltimotautipotilaiden ryhmäkuntoutusohjelma perusterveydenhuollossa. Loppuraportti. Suomen Sydänliiton julkaisuja 2002:2. Ikonen, Tarja TULPPA- ohjelman prosessi ja tuloksellisuus. Sepelvaltimotautia sairastavien ja sepelvaltimotaudin riskissä olevien potilaiden ryhmäkuntoutusohjelma. Pro gradu tutkimus. Kuopion yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos. Mäkinen, Anne Voimaantuminen ja vertaistuki ryhmässä : Tulppakuntoutukseen osallistuneiden ryhmäläisten kokemuksia kuntoutuksesta. Opinnäytetyö (ylempi AMK). Metropolia. 29

30 Ohjaajan näkökulmasta: Toimivan intervention tunnusmerkit? Kehittäjän näkökulmasta: Johdon näkökulmasta: Ohjaaja on sitoutunut ja motivoitunut. Interventio on osa perustyötä. Interventio on asiakaslähtöinen ja oikein ajoitettu. Interventio pohjautuu valtakunnallisiin suosituksiin/ tutkittuun tietoon / kokemuksiin hyvistä käytännöistä. Eri sovellutuksissa huomioidaan kohderyhmän tarpeet (ikäryhmät, toimintakyky jne.). Interventiota kehitetään seurantatietojen perusteella. Johto on sitoutunut ja ymmärtää preventiivisen työn merkityksen. Interventio perustuu riittävään resursointiin ja yksittäisten ohjaajien työn mahdollistamiseen. Johto seuraa intervention toteutusta sekä vaikuttavuutta. 30

31 Toimivan intervention tunnusmerkit jatkuvat Ohjaajan näkökulmasta: Kehittäjän näkökulmasta: Interventio on helppokäyttöinen ja ohjaajan työtä helpottava. Interventio sisältää selkeästi kuvatut ja realistiset tavoitteet sekä käytännön toteutustavan. Interventio sisältää pitkäjänteisen seurannan: - asiakaspalaute - prosessiarviointi - vaikuttavuusarviointi Toteutus perustuu strukturoituun malliin, jossa on konkreettisesti kuvattu intervention edellyttämä työnjako ja tehtävät. Interventiossa hyödynnetään poikkihallinnollista yhteistyötä eri toimialojen sekä palveluntuottajien kesken. 31

32 VALTIMOTERVEYDEKSI! 32