SOCIETAS SCIENTIAE MEDICINAE SATACUNDENSIS Satakunnan lääke- ja hoitotieteen tiedeyhteisö
|
|
- Anni-Kristiina Alanen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NOVA Volume 15, 2010 Nova on Satakunnan lääke- ja hoitotieteen tiedeyhteisön julkaisema lehti. Lehti ilmestyy 1 2 kertaa vuodessa. Tutkijoiden toivotaan lähettävän lehteen tietoja keskeneräisistä ja valmiista tutkimushankkeista. Esittelyt voivat koskea kansainvälisiä yhteyksiä, postereita, esitelmiä, omia tutkimusesityksiä, julkaisuja tai muuta vastaavaa. Ilmoitukset toimitetaan osoitteella: pertti.aarnio@satshp.fi tai ulla.hohtarikivimaki@satshp.fi. Tiedeyhteisön omat www-sivut löytyvät Satakunnan sairaanhoitopiirin sivuilta. SOCIETAS SCIENTIAE MEDICINAE SATACUNDENSIS Satakunnan lääke- ja hoitotieteen tiedeyhteisö julistaa haettavaksi matka-apurahoja oman tutkimuksen esittämiseksi (posteri tai suullinen esitelmä) kansainvälisessä kongressissa. Vapaamuotoiset hakemukset osoitetaan Ulla Hohtari-Kivimäelle sähköpostitse osoitteella: ulla.hohtari-kivimaki@satshp.fi mennessä. IV SATAKUNNAN TERVEYSTIETEIDEN PÄIVÄ Paikka: Satakunnan keskussairaala, Sairaalantie 3, Pori (N2 auditorio)
2 Terveystieteiden päivänä kuullaan ajankohtaisia satakuntalaisten tutkimusten ja hankkeiden tuloksia sekä huomioidaan tieteen teossa ansioituneita. Puheenjohtajana professori Sirkka-Liisa Kivelä 9.00 Tervetuliaiskahvit (Leiras) 9.15 Medimerc johtajakoulutuksen esittely Professori Risto Tuominen 9.30 Terveystieteiden päivien avaus, johtava ylilääkäri Olli Wanne, Satshp Tutkimustoiminta aloitetaan Satakunnan sairaanhoitopiirissä mitä se vaatii? IV tieteen kynttilän luovuttaminen ja satakuntalaisten tieteen teossa ansioituneiden huomioiminen, Societas Scientiae Medicinae Satacundensis Miten satakuntalainen nainen ja mies voivat? LT Päivi Korhonen Lääkkeiden merkitys iäkkäiden kaatumisten ehkäisyssä geriatrian ylilääkäri Maritta Salonoja Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry Satakunnan aluetoimikunta esittely Lounas (omakustanteinen) Puheenjohtajana professori Ismo Räihä Iltapäivän ohjelma esittelee tutkimusten ja hankkeiden tuloksia Abstraktit: Pauliina Hietasalo (2) Max Karukoski Seija Eskelinen 14.15Kahvi (Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry Satakunnan aluetoimikunta) Abstraktit: Silja Iltanen Ulla Hohtari-Kivimäki Ritva Lähteenmäki Terveystieteiden päivän päättäminen Tilaisuus on maksuton. Osallistujilla on mahdollisuus ruokailla omakustanteisesti Satakunnan keskussairaalan henkilöstöruokasalissa. Tilaisuutta on anottu Turun yliopiston lääketieteelliseltä tiedekunnalta hyväksyttäväksi teoreettiseksi koulutukseksi seuraavissa tohtorin tutkinto-ohjelmissa: hammaslääketiede, lääketiede ja terveystieteet. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot viimeistään opetushoitaja Marju Sjösten TERVETULOA
3 Nova-lehden artikkelit: LASTEN KALTOINKOHTELUN TUNNISTAMINEN JA SIIHEN PUUTTUMINEN - ENSIMMÄINEN HOITOTYÖN SUOSITUS Eija Paavilainen, professori, TtT, Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos Lasten kaltoinkohtelu on osa perheväkivaltaa. Sitä esiintyy hyvin monenlaisissa perheissä ja sen tunnistaminen ja siihen puuttuminen on haasteellista. Tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen periaatteet ja menetelmät on koottu hoitotyön suositukseksi. Suositusta soveltamalla voidaan yhtenäistää terveydenhuollon tunnistamis- ja hoitokäytäntöjä ja parantaa kaltoinkohdeltujen lasten ja heidän perheidensä kohtaamista ja hoitoa. Lasten kaltoinkohtelulla tässä suosituksessa tarkoitetaan fyysistä pahoinpitelyä, henkistä pahoinpitelyä sekä huolenpidon laiminlyöntiä, joka kohdistuu alle 18 vuotiaisiin lapsiin tai nuoriin heidän vanhempiensa tai huoltajiensa toimesta. Lasten kaltoinkohteluun puuttuminen on sekä terveydenhuollon, lastensuojelun että moniammatillisen yhteistyön ja väkivaltatyön asia. Suosituksen käyttöönotto työyksiköissä edistää terveydenhuollon työntekijöiden asiantuntevaa toimintaa kaltoinkohtelun tunnistamisessa ja vaikean asian puheeksi ottamisessa sekä perheiden kanssa, omassa työyhteisössä että yhteistyökumppaneiden kanssa. Sen avulla voidaan edistää vaikuttavien interventioiden kehittämistä sekä lisätä keskustelua yhteiskunnassa tästä aiheesta. Suositusta voivat käyttää myös muut lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Sen pohjaksi on tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus (lähes 7500 tutkimusta eri tieteenaloilta: terveystieteet, yhteiskuntatieteet) (Paavilainen & Flinck 2007). Suositusta voidaan käyttää myös koulutuksessa. Lasten kaltoinkohtelun hoitosuositus antaa työntekijöille tutkimukselliseen tietoon ja näyttöön perustuvia keinoja ja menetelmiä tunnistaa lasten kaltoinkohtelua sekä hoitaa lapsia ja perheitä osana moniammatillista työryhmää. Suosituksessa kirjoitetaan seuraavista asioista: lapsen, vanhempien ja perheen riskitekijät, kaltoinkohtelun merkit ja oireet sekä tunnistamisen ja puuttumisen periaatteet ja keinot. Suositus on tehty osana professori Paavilaisen johtamaa Perheväkivallan tunnistaminen ja hoito - tutkimushanketta (rahoitus Suomen Akatemialta , no ) sekä yhteistyössä Hoitotyön Tutkimussäätiön ( kanssa.
4 Lisätietoa: (suositus saatavissa sekä suomeksi että englanniksi) Paavilainen E, Pöso T Lapset, perhe ja väkivaltatyö. WSOY, Porvoo. Paavilainen E, Flinck A Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen: systemaattisesti kerätty tutkimustieto kehittämistyön tukena. Tutkiva Hoitotyö 5(2), 4-8. VALTIMOTAUTIEN EHKÄISY LT Päivi Korhonen Erinomaisia uutisia: suomalaisten kuolleisuus valtimotauteihin on vähentynyt 80 % vuosien 1972 ja 2007 välillä! Väestön verenpaine- ja kolesteroliarvojen paraneminen sekä tupakoinnin väheneminen selittävät lähes puolet kuolleisuuden laskusta, kehittyneet hoitomenetelmät neljänneksen. Mutta edelleen sepelvaltimotauti on sekä naisten että miesten yleisin kuolinsyy Suomessa, aivovaltimotauti yleisin aikuisväestön vammautumisen syy, ja alaraajojen valtimotautia potevista joka neljäs kuolee viiden vuoden kuluessa heistä kolme neljästä valtimotautiin. Huonoja uutisia: suomalaisten paino on noussut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Vuonna 2007 viidennes väestöstä oli lihavia (painoindeksi 30 kg/m 2 ) ja 40 %:lla keski-ikäisistä oli metabolinen oireyhtymä. Mikäli väestön lihominen jatkuu nykyisellä vauhdilla, tyypin 2 diabeetikoiden määrä tulee kaksinkertaistumaan 12 vuoden välein. Diabeetikon riski saada sydäninfarkti on yhtä suuri sellaisen ei-diabeetikon, joka on yhden sydäninfarktin sairastanut. Jo nyt diabeetikoita on maassamme niin paljon, että vaikkei yksikään suomalainen enää lihoisi, maatamme uhkaa uusi valtimotautiepidemia. Tilanne on sama koko maailmassa diabetesepidemiaa seuraava valtimotautiepidemia on todellinen pandemia. Hyviä uutisia: jos väestön kokonaiskolesterolin keskiarvo laskisi 0,3 mmol/l, sepelvaltimotautikuolleisuuden riski vähenisi 10 %. Jos väestön systolisen verenpaineen keskiarvo laskisi 2 mmhg, valtimotautikuolleisuuden riski vähenisi 10 %. Käytännön lääkäri tapaa vastaanotollaan yhden potilaan kerrallaan ja arvioi valtimotautiriskiä kyseisen potilaan kannalta, ei koko väestön kannalta. Rajanveto käydään tällöin elinikäisen, mahdollisesti sivuvaikutuksia aiheuttavan ennaltaehkäisevän lääkityksen ja potilaan sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin välillä.
5 Käytännön lääkärin avuksi on laadittu lukuisia riskiarviomenetelmiä. Eurooppalaisen suosituksen mukaisesti ennaltaehkäisevän lääkityksen aloittaminen on perusteltua, mikäli potilaan riski kuolla valtimotautiin seuraavan 10 vuoden aikana, tai 60 ikävuoteen projisoituna, on vähintään 5 % SCORE-riskilaskurin mukaan. SCORE-luokitusta on arvosteltu, koska se ei ota huomioon potilaan hyvän kolesterolin, HDL:n pitoisuutta eikä sukurasitetta. Kritiikkiä on esitetty myös siitä, että SCORE mittaa vain valtimotautikuoleman eikä sydäninfarktin tai aivohalvauksen riskiä, jolloin hoitopäätöksen perustana oleva riskiprosentti jää pieneksi. Potilas saattaa tällöin ajatella: Jos riskini kuolla valtimotautiin on 5 %, on siis 95 % todennäköisyys, etten kuole - ja ennaltaehkäisevä lääkitys jää käyttämättä. Lisäksi SCORE-luokituksen perustana olevat väestötutkimukset on tehty ja 1980-luvuilla, jolloin väestön kolesteroli- ja verenpainetasot sekä tupakointi olivat selvästi nykytasoa korkeampia. SCORE-luokituksen virhelähteet voi suomalainen käytännön lääkäri välttää ottamalla riskiarvioinnissa käyttöön uuden FINRISKI-laskurin, joka perustuu myös 1990-luvun FINRISKI-väestötutkimuksiin. FIN- RISKI-laskuri ottaa huomioon potilaan iän, sukupuolen, tupakoinnin, systolisen verenpaineen, kokonaiskolesterolin, HDL-kolesterolin, diabeteksen sekä sukurasitteen. Näiden vaaratekijöiden perusteella FIN- RISKI-laskuri kertoo potilaan riskin saada sydäninfarkti, aivohalvaus tai näiden yhteisriskin seuraavan 10 vuoden aikana. FINRISKI-laskurissa 10 % riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan 10 vuoden aikana vastaa SCORE-luokituksessa 5 %:n riskiä kuolla valtimotautiin ja aiheellistaa siten ennaltaehkäisevän kolesteroli- tai verenpainelääkityksen. FINRISKI-laskurin löytää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta tai Terveysportista SOCIETAS SCIENTIAE MEDICINAE SATACUNDENSIS TIEDEYHTEISÖN HALLITUS Hallitukseen kuuluvat: Pertti Aarnio, Ulla Hohtari-Kivimäki, Pekka Jaatinen, Sirkka-Liisa Kivelä, Päivi Korhonen ja Ismo Räihä. TIEDEYHTEISÖN PAITA JA SEURAAVA JÄSENLEHTI Satakunnan lääke- ja hoitotieteen tiedeyhteisöllä on tunnuksena sininen pikee-paita, jossa keltainen yhteisön logo. Tiedeyhteisön jäsenet voivat hankkia paitaa 20 hintaan. Kokovaihtoehdot ovat S, M, L, XL ja XXL. Tilaukset sähköpostitse: ulla.hohtari-kivimaki@satshp.fi
6 Seuraava jäsenlehti julkaistaan syksyllä Materiaalia lehteen ja toiveita käsiteltävistä aiheista seuraavassa lehdessä voi toimittaa osoitteella: tai
SATAKUNNAN TERVEYSTIETEIDEN PÄIVÄ JA IV TERVEYSTIETEIDEN KYNTTILÄ
NOVA Volume 16, 2010 Nova on Satakunnan lääke- ja hoitotieteen tiedeyhteisön julkaisema lehti. Lehti ilmestyy 1 2 kertaa vuodessa. Tutkijoiden toivotaan lähettävän lehteen tietoja keskeneräisistä ja valmiista
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotPROFESSORI SIRKKA-LIISA KIVELÄN MUOTOKUVAN PALJASTUSTILAI- SUUS
NOVA Volume 18, 2011 Nova on Satakunnan lääke- ja hoitotieteen tiedeyhteisön julkaisema lehti. Lehti ilmestyy 1 2 kertaa vuodessa. Tutkijoiden toivotaan lähettävän lehteen tietoja keskeneräisistä ja valmiista
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotInhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa?
II Pohjois-Suomen Hoitotiedepäivät Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa? 4. - 5.11.2009 Oulun Yliopisto, Lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen auditorio (Aapistie 5 A)
LisätiedotHoitotyön suositus -lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen
Hoitotyön suositus -lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Eija Paavilainen, professori, TtT Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos (Paavilainen E, Flinck A. www.hotus.fi) www.uta.fi/laitokset/hoito
LisätiedotTerveysportti ammattilaisen apuna
Terveysportti ammattilaisen apuna Tietokannat päivittäisen työsi tueksi Terveysportti-verkkopalvelu helpottaa ja nopeuttaa terveydenhuollon ammattilaisten päivittäistä työtä tarjoamalla työssä tarvittavan
LisätiedotLääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012
Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotInhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa?
Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa? 4. - 5.11.2009 Oulun Yliopisto, Lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen auditorio (Aapistie 5 A) Toisen kerran järjestettävien Pohjois-Suomen
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotVeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,
LisätiedotLasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen
Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen 30.8.2007 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri www.uta.fi/laitokset/hoito Käsiteltävät asiat
LisätiedotSÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN
Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotTtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto
Lasten kaltoinkohtelun riskin tunnistaminen terveydenhuollossa. Riskinarviointityökalun käyttöönotto, moniammatillinen tuki ja koulutus hanke (2016 2018) TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen
LisätiedotVaikuttava terveydenhuolto
Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten
LisätiedotSuomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013 Ohjelma 9-9.15 Tervetuloa/ Päivi Hiltunen, perusturvajohtaja Nastola, Iitti, Sysmä 9.15 10.15 Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö/
LisätiedotVeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla
VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotItä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke
1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:
LisätiedotAlueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen
Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen
LisätiedotIKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III
IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä 20.2.2019 Moduli III Ohjelma: 8.30 Koulutuspäivän avaus Iiris Salomaa; ft YAMK 8.45 Gerastenia oireyhtymä potilaan tutkiminen Sirkku Lavonius; geriatri 10.00 Kahvitauko
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotSavuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP
Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten
LisätiedotVeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla
VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,
LisätiedotTutkimus ja opetus sotessa
Tutkimus ja opetus sotessa Palvelualuejohtaja, tutkimusjohtaja Esko Vanninen 12.5.2017 1 Tutkimus ja opetus on keskeinen osa KYSin toimintaa Perustuu terveydenhuoltolakiin ja valtion suoraan rahoitukseen
LisätiedotWHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa
WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotTupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja
Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa XIV Terveydenhuollon laatupäivä 4.4.2017 Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Esityksen viitekehys (Donabedian JAMA 1988;260:1743-1748) Prosessin johtaminen ja kehittäminen
LisätiedotJulkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä
Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotFinohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö
Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö 24.9.2015 Niina Kovanen Esityksen nimi / tekijä 1 Finohtan perustehtävät tuottaa ja välittää menetelmien arviointitietoa päätöksenteon tueksi edistää näyttöön
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotTampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma
2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA
ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen: Satakunnan
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotLataa Kulttuurinen hoitotiede ja tutkimus. Lataa
Lataa Kulttuurinen hoitotiede ja tutkimus Lataa ISBN: 9789526102962 Sivumäärä: 231 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.20 Mb Kulttuurin, terveyden ja hoitotyön yhteyttä on tutkittu etenevässä määrin viime
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
LisätiedotTerveysportti ammattilaisen apuna
Terveysportti ammattilaisen apuna Tietokannat päivittäisen työsi tueksi Terveysportti-verkkopalvelu helpottaa ja nopeuttaa tervey - denhuollon ammattilaisten päivittäistä työtä tarjoamalla työssä tarvittavan
LisätiedotKaltoinkohtelu perheessä 19.11.2013. Eija Paavilainen TtT, Professori Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
Kaltoinkohtelu perheessä 19.11.2013 Eija Paavilainen TtT, Professori Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheita tänään Mitä kaltoinkohtelu tai perheväkivalta on? Millaisia ovat perheen riskiolot?
LisätiedotTutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa
Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotLower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät
Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys
LisätiedotTervetuloa Geriatripäiville Kuopioon !
Tervetuloa Geriatripäiville Kuopioon 12. 13.2.2019! Hyvää huomenta hyvät kollegat! Eija Lönnroos Suomen Geriatrit ry:n puheenjohtaja Geriatrian professori Itä-Suomen yliopisto MUUTAMA KYSYMYS Oletko Suomen
LisätiedotHoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö
Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotSisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä
AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotPerusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotSepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla Leena Lähdesmäki 1 Neuropsykiatriset häiriöt Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö; ADHD, ADD, muut
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotEurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija
Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,
LisätiedotTERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
TERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN 28.1.2019 Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos JUHLASEMINAARIN OHJELMA Tilaisuuden avaus: Eurooppalainen PACE-hanke
LisätiedotTULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?
TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon
LisätiedotIhmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen
Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen
LisätiedotTyöelämärelevanssia akateemisista moduuleista
Työelämärelevanssia akateemisista moduuleista Terveysviestinnän monitieteinen ja moniammatillinen koulutus (5 op) Tampereen yliopistossa Heli Parviainen SOC/Terveystieteet Satu Seppä COMS Venla Kuuluvainen
LisätiedotErikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma
LisätiedotPsykiatrisen hoidon kehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan avulla; kokemuksia VIOLIN tutkimus- ja kehittämishankkeesta
Psykiatrisen hoidon kehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan avulla; kokemuksia VIOLIN tutkimus- ja kehittämishankkeesta TtT Minna Anttila, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Mielenterveyden teemapäivä
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotDehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset
Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman
Lisätiedot9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS
. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien
LisätiedotYleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa
Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;
LisätiedotMiten tähän on tultu?
Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti
LisätiedotLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN
Ohje x.x.2017 6895/00.01.02/2016 x/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut
Lisätiedot10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?
10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme
LisätiedotMiten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena
Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä Mäkelä Oulu Apr18 1 Sidonnaisuudet Tutkimusprofessori emerita, THL Yleislääketieteen professori, Kööpenhaminan yliopisto
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto
PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotDiabeteksen hoidon kehittäminen
Diabeteksen hoidon kehittäminen 10.5.2019 Ylilääkäri Outi Palmén, Rovaniemen terveyskeskus Hyvä Potku-hanke 2014-2015 Jatkumona Hyvä Vastaanotto-hankkeelle Mahdollisti ajankäytön kehittämistyölle Moniammatillinen
LisätiedotVuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;
17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi
LisätiedotPäihdelääketieteen Päivät 2015
Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotLappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi. liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille vuotiaille.
ESITYS LASTEN JA NUORTEN BMI-KORTISTA Liikuntatoimi nyt Lappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille 18-64 vuotiaille. Lappeenrannan
LisätiedotGenomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja
Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja 31.10.2018 Kimmo Aro Negen Oy, Toimitusjohtaja +358 40 149 3210 kimmo.aro@negen.fi MITKÄ ASIAT VAIKUTTAVAT TERVEYTEEN JA
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotDiabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010
Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Esityksen sisältö T2DM epidemiologiaa Lihavuuden epidemiologiaa Diabeetikoiden
Lisätiedot