SUOMUSSALMEN KUNTA PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA KIANTAJÄRVI JA PALKKALAMPI LUONNOS 18.9.2014 JA 17.7.2015 EHDOTUS 4.6.2016

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA KIANTAJÄRVI JA PALKKALAMPI LUONNOS 18.9.2014 JA 17.7.2015 EHDOTUS 4.6.2016

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 1 ************************** 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 2. TIIVISTELMÄ 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 4 2.2. Asemakaava 4 2.3. Asemakaavan toteuttaminen 4 3. LÄHTÖKOHDAT 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 3.1.2 Luonnonympäristö 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö 10 3.1.4 Maanomistus 12 3.1.5 Muinaismuistot 12 3.2. Suunnittelutilanne 15 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 15 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 20 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve 20 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 20 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 21 4.3.1. Osalliset 21 4.3.2. Vireilletulo 21 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 21 4.3.4. Viranomaisyhteistyö 24 4.4. Asemakaavan tavoitteet 24 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet 24 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet 25 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 25 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi 25 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet 26 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 26 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 26 5.1. Kaavan rakenne 26 5.1.1. Mitoitus 26 5.1.2 Palvelut 29 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 29 5.3. Aluevaraukset 29 5.3.1. Korttelialueet 29 5.3.2. Muut alueet 29 5.4. Kaavan vaikutukset 29 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 29 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 30 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 33 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin 35 Vaikutukset kulttuuriin 36 Muut kaavan merkittävät vaikutukset 36 5.5. Ympäristön häiriötekijät 36 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset 36 5.7. Nimistö 36 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 36 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 36 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus 39 6.3. Toteutuksen seuranta 39 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 42

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 2 ************************** 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVA KOSKEE KIANTAJÄRVEN RANTA-ALUEITA ISOLAHDELLA JA JAURA- NIEMEN ALUEELLA SEKÄ PALKKALAMMEN RANTAA. MUKANA OLEVAT KIIN- TEISTÖT OVAT: 777-406-12-12 PIETARI, om. UPM Metsä 777-406-204-4 NÄYHÄ, om. UPM Metsä 777-406-205-6 KIRNUVAARA, om. UPM Metsä 777-406-205-1 PUROLA, om. Jukka, Pekka ja Olli Leikman 777-406-205-2 KARHUNTASSU, om. Seppo Moilanen 777-406-11-4 PEURAPURO, om. Jaakko Haltia 777-406-10-1 PELTOLA, om. Metsäyhtymä Moilanen 777-406-8-3 METSÄPELTOLA, on. Metsäyhtymä Moilanen KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi www.kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUKSEN KUULUTUS 25.4.2013 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 25.4.2013 ALKA- EN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO (=KAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄ MRA 30 MUKAAN 17.3.-2.4.2015 OSALLA ALUETTA. KUULEMINEN KIRJEILLÄ 12.- 30.10.2015 - KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ - SUOMUSSALMEN KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. Valokuvat: Kimmo Mustonen 28.6.2012, 18.7.2012, 14.9.2014 ja 17.6.2015. Viistokuvat: Hannu Vallas 31.8.2012

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 3 ************************** Kuva 1 Kaava-alueen osien yleispiirteinen sijainti Kuva 2 Kaava-alueen yleissijainti Googlen satelliittikuvalla

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 4 ************************** 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle UPM:n aloitteesta alkuvuodesta 2012. Tarkoituksena on tutkia alueen vesistöjen rakennusmahdollisuudet ja sijoittaa rakentaminen suunnitelmallisesti. Kaavatyö alkoi v. 2012 kesällä maastokäynneillä ja lähtöaineiston hankinnalla. Kaavan vireilletuloa koskeva kuulutus on julkaistu 25.4.2013. Kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä 17.3.-2.4.2015. Siinä vaiheessa myös Peurapuron 11:4, Peltolan 10:1 ja Metsäpeltolan 8:3 tilat liittyivät mukaan kaavaan. Laajentumisen johdosta kuultiin näihin alueisiin liittyvien tilojen omistajia lähettämällä kaavaluonnos kirjeellä 12.10.2015. Kommentit pyydettiin 30.10.2015 mennessä eikä niitä jätetty. Kaavaehdotus on nähtävillä.. Suomussalmen kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan... 2.2. Asemakaava Ranta-asemakaava on normaali omarantainen kaava. Kaava-alue koostuu kahdesta pääalueesta Kiantajärven itärannalla; Isolahden pohjois- ja etelärannoilla ja Jauraniemessä. Kiantajärvi on kooltaan 187,9 km2 ja rantaviivaa siinä on yhteensä lähes 530 km. Sen rantaa kuuluu kaava-alueeseen yhteensä n. 6,4 km. Alueeseen kuuluu lisäksi kokonaan Palkkalampi, jossa rantaa n. 1,2 km sekä pieni Hamppulampi. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 164,14 ha, ja se sijaitsee Suomussalmen keskustaajaman koillispuolella. Kuntakeskukseen on matkaa linnuntietä n. 10-15 km, ja Kirkonkylälle n. 5-10 km. Myllylahdentie kulkee alueen itäpuolella parin kilometrin etäisyydellä. Alueen sijaintia on esitelty liitekartoilla. Kaavan laatija DI (maanmittaus, YKS124) Kimmo Mustonen Kuusamosta. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistaja vastaa kaavan toteuttamisesta rakentamisen ja vesihuollon osalta. Loiste Sähköverkko Oy vastaa sähköhuollosta. Toteutuminen lähtee todennäköisesti liikkeelle varsin pian kaavan vahvistumisen jälkeen, koska ainakin UPM kaavoittaa alueitaan vain välittömästi tapahtuvaa toteuttamista varten.

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 5 ************************** Kuva 3 Kaava-alueen osien tarkempi sijainti

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 6 ************************** 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa hyväpuustoista kangasmaastoa. Alueen sijainti sopii erinomaisesti lomakäyttöön; Suomussalmen kuntakeskus ja Valtatie 5 ovat lähellä, vesistöt ovat puhtaita ja maisemiltaan kauniita, maasto on vaihtelevaa, puusto ja kasvillisuus hyvää jne. Kiantajärven käytettävyyttä heikentää säännöstely vaihteluvälin ollessa 195,82-199,82 m. Kesäaikaan vedenpinta on varsin vakiotasolla. Kuva 4 Kiantajärvi on varsin karu ja rannat paikoin kivikkoiset 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat pääasiassa mäntyvaltaista kangasta. Myös lehtipuustoa on jonkin verran ranta-alueilla. Maasto on vaihtelevaa, mutta suurimmaksi osaksi rakentamiskelpoista. Suoalueita on jonkin verran eri puolilla aluetta. Korkeuserot vaihtelevat kaava-alueella Kiantajärven 199,3 m tason ja Palkkavaaran lähes 230 m tason välillä. Paikkatietoikkunan rinnevalovarjosteet ja korkeustasokartat ovat ohessa. Maaston vaihteleva luonne selviää niistä hyvin.

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 7 ************************** Kuva 5 Karttaikkunan rinnevalovarjostus kartat alueelta

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 8 ************************** Kuva 6 Korkeusvyöhykekartat Vesistöt ovat varsin puhtaita, koska rakentaminen rannoilla on melko vähäistä Kiantajärven kokoon nähden. Viljeltyjä alueita on Kiantajärven rannoilla jonkin verran. Myös

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 9 ************************** metsäojitus kuormittaa jonkin verran vesistöä. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän järvien tietokannan Järviwikin perustiedot Kiantajärvestä ovat seuraavat: Kuva 5 Järviwikin perustiedot vesistöstä Kainuun ympäristökeskuksen vedenlaatukartan mukaan Kiantajärven laatu on hyvä. Myös lähivesien tiedot on ohessa.

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 10 ************************** Kuva 7 Vedenlaatuluokittelu Kiantajärvellä ja lähivesissä Alueen metsä-, luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien tai muuten erityisten arvojen inventointi on tehty kesällä 2012, 2014 ja 2015. Selvitys on selostuksen liitteenä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alkuperäinen UPM:n omistama ja siitä lohottujen tilojen alue on rakentamaton tilaa 205:1 lukuunottamatta. Lisäksi ympäristössä on joitain asuin- ja lomarakennuksia. Naapurialueiden rakentaminen, tiestö yms. selviää selostuksen kartoilta. Vesi- ja viemärijohtoa alueella ei ole. 20 kv sähkölinja kulkee alueiden itäpuolella Myllylahdentien varrella, josta on haara myös Karsikkoniemeen pohjoisen kaava-alueen eteläpuolelle. Etäisyys linjasta uusille rakennuspaikoille on n.1-3 km. Kaava laajeni mm. Peltolan ja Metsäpeltolan tiloille, joilla on lomarakennuksia talousrakennuksineen. Kuva 8 Isolahden alueella olevan Lampsinniemen rakennuksia, Peltola 10:1

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 11 ************************** Kuva 9 Varastolato ja tie Ähkösenniemeen

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 12 ************************** Kuva 10 Rakennustilanne kaikkien rakennusten osalta alueilta lähistöineen 3.1.4 Maanomistus Kaava-alueen tilat ja maanomistus on seuraava: 777-406-12-12 PIETARI, om. UPM Metsä 777-406-204-4 NÄYHÄ, om. UPM Metsä 777-406-205-6 KIRNUVAARA, om. UPM Metsä 777-406-205-1 PUROLA, om. Jukka, Pekka ja Olli Leikman 777-406-205-2 KARHUNTASSU, om. Seppo Moilanen 777-406-11-4 PEURAPURO, om. Jaakko Haltia 777-406-10-1 PELTOLA, om. Metsäyhtymä Moilanen 777-406-8-3 METSÄPELTOLA, on. Metsäyhtymä Moilanen 3.1.5 Muinaismuistot Ennestään alueella ei ollut tiedossa muinaisjäännöksiä. Esa Suominen Kainuun museolta on tutkinut alkuperäisen kaava-alueen kesällä 2012 ja vienyt löytyneitten kohteiden tiedot Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Sen ja Paikkatietoikkunan tiedot on esitetty ohessa. Jauraniemestä ja Isolahden rannalta löytyi molemmista yksi tervahauta. Laajennusalueet on inventoitu 2015. Isolahden etelärannalta Ähkösenniemestä löytyi yksi tervahauta.

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 13 **************************

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 14 ************************** Kuva 11 Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tiedot kaava-alueen kohteista

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 15 ************************** Kuva 12 Kiantajärven rannoilla on runsaasti muinaisjäännös -kohteita 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kainuun maakuntakaava on maakuntavaltuustossa hyväksytty 7.5.2007. Valtioneuvosto vahvisti päätöksen 29.4.2009 vähäisillä muutoksilla. Maakuntakaavassa alue on Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Alue kuuluu myös poronhoitoalueeseen. Ote maakuntakaavasta, yleismääräyksistä ja lähialuetta koskevista merkinnöistä ja määräyksistä on ohessa.

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 16 **************************

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 17 **************************

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 18 ************************** Kuva 13 Kainuun maakuntakaava merkintöineen Kainuun 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 19.3.2012, vahvistettu Ympäristöministeriössä 19.7.2013 ja saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä 16.2.2015. Se koskee pääasiassa puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. Kaavan yleismääräykset koskevat aluetta. Varsinaisia kohteita ei ole ranta-asemakaava-alueen lähellä. Kaupan vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 1.12.2014 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 7.3.2016 ja se on määrätty tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Tuulivoimamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 30.11.2015 ja se on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Kaavojen yleismääräykset koskevat koko maakuntakaava-aluetta. Niissä ei ole varauksia ranta-asemakaava-alueen lähellä lukuun ottamatta Suomussalmen keskustan Keskustatoimintojen aluetta kaupan kaavassa. Aluetta ei koske mikään yleiskaava. Eteläisen Kiantajärven osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.6.2010 27. Kaavan laatiminen myös muihin Kiantajärven osiiin on kunnan suunnitelmissa, mutta tarkkaa ajankohtaa ei ole päätetty. Rantaasemakaava laaditaan noudattaen yleiskaavan mitoitusta ja periaatteita. Alueen lähellä on Ämmänsaaren ja Kirkonkylän asemakaavat sekä varsin paljon muita ranta-asemakaavoja. Niiden sijainti on esitetty oheisilla kartoilla.

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 19 ************************** Kuva 14 Lähialueen kaavoitustilanne. Sinisellä asemakaavat ja vihreällä ranta-asemakaavat Suomussalmen kunnanvaltuusto on 16.6.2009 36 hyväksynyt rakennusjärjestyksen, jonka kohdassa 5.1 sanotaan rantarakentamisesta seuraavaa: Ranta-alueella lomarakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 230 m2; yksi enintään 170 k-m2:n suuruinen lomarakennus, yksi enintään 30 k-m2:n suuruinen sauna- tai talousrakennus, johon on sijoitettu sauna, sekä tarpeelliset muut talousrakennukset, joiden kerrosalaan sisältyy savusauna. Enintään 120 m2 lomarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä ja sitä suurempien rakennusten vähintään 40 m. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m2 saa rakentaa 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakarttana käytetään maastokarttaa, jonka tiedot on tarkistettu ilmakuvien ja maastokäyntien perusteella. Kartta on hyväksytty.. Kuva 15 Palkkalammen aluetta UPM:n maalla

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 20 ************************** Kuva 16 Palkkalammen kaakkoisosaa tilalla 11:4 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavoitusta rantarakentamisen ohjaamiseksi. Poikkeusluparakentaminen ei ole tässä tapauksessa perusteltua mm. alueen laajuuden vuoksi vaan rakennuspaikkojen lisääminen on syytä käsitellä kaavalla. Maanomistajat haluavat selvyyden ranta-alueen erityisarvoista ennen kuin esim. tilan sisämaan metsät tulevat myyntiin. Upm:n periaatteisiin kuuluu rantarakennuspaikkojen suunnittelu joko yleiskaavoilla tai ranta-asemakaavoilla. Kaavoitusmenettelyllä turvataan myös rajanaapureiden oikeudet. Rantayleiskaavan laatiminen todennäköisesti siirtyy usean vuoden päähän, joten sitä ei haluta odottaa. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta v. 2012 keväällä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin 10.9.2012 ja se on nähtävillä 25.4.2013 alkaen. Suunnitelma on selostuksen lopussa ja sitä pidetään ajan tasalla työn kuluessa. Kaavan luonnostelu alkoi kesällä 2012 maastokartta-aineiston tultua käyttöön, ensimmäisten neuvottelujen ja alueella käynnin jälkeen. Kaavan käynnistämisen johdosta on käyty seuraavia neuvotteluja: - 14.6.2012 alustava keskustelu kunnan (Westersund, Juntunen), UPM:n (Turunen, Laakso, Huhtala, Rissanen) ja kaavoittajan (Mustonen) kesken työn aloittamisesta

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 21 ************************** 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kunnan hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi virkistystoimi elinkeinotoimi - yhdyskuntatekniikka Loiste Sähköverkko Oy - viranomaiset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kainuun liitto Kainuun sote Kainuun museo Kainuun pelastuslaitos Metsäkeskus Kainuu - kainuulaiset ja suomussalmelaiset seurat ja yhdistykset Ylä-Kainuun luonto Kainuun luonnonsuojelupiiri ym. 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 10.9.2012. Se on nähtävillä 25.4.2013 alkaen, jolloin kaavan vireilletulosta on ilmoitettu. Suunnitelmaa pidetään ajan tasalla työn kuluessa. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia vaiheita: Kaavaneuvottelu 19.9.2012 Kainuun ELY keskuksen, kunnan, Kainuun museon, Kainuun liiton, UPM:n ja kaavoittajan välillä. Ote muistiosta ohessa **************************************************************** SUOMUSSALMEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN KAAVANEUVOTTELU 19.9.2012 klo 10.00-14.50 KAINUUN ELY -KESKUS 1 AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN - puheenjohtaja Liisa Korhonen Kainuun ELY -keskus - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava - läsnäolijat em. lisäksi Jouko Saastamoinen Kainuun ELY keskus Antti Westersund Suomussalmen kunta Jarkko Juntunen - - (Ei esteellisenä osallistunut Purasjärven kaavan käsittelyyn) Rauni Laukkanen Kainuun museo

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 22 ************************** Martti Juntunen Kainuun liitto,(ei esteellisenä osallistunut Piispajärven käsittelyyn) Reijo Turunen UPM Kymmene Oyj Juha Rissanen - -. 8 KIANTAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA - yhteisesti todettiin, että riittäviä vapaita rantaviivaosuuksia puuttuu ja luonnos on mitoitukseltaan liian suuri. Mitoituksen tulisi olla yleiskaavaa noudatteleva. Rakennuspaikkojen ryhmittelyä on tarkistettava vapaiden rantaviivaosuuksien lisäämiseksi.. 10 JATKOTOIMET - Naamankajärven ja Piispajärven osalta vireilletuloilmoitus ja samalla luonnosaineisto esille - muiden hankkeiden osalta ilmoitetaan aluksi vireilletulosta - ELY keskukselle em. toimenpiteet tiedoksi ja aluerajaukset järjestelmiin vietäväksi - kunta toimittaa tiedon liittymisestä Vuokkijärven kaavaan Liisa Korhonen puheenjohtaja Kimmo Mustonen sihteeri JAKELU: sähköpostilla osallistuneille **************************************************************** Kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä MRA 30 mukaisesti 17.3.- 2.4.2015 välisen ajan. Alueen laajentumisen johdosta laadittiin kaavaluonnos, joka toimitettiin alueiden lähinaapureille kommentoitavaksi 12.-30.10.2015 väliseksi ajaksi. Siinä vaiheessa ei tullut palautetta. Alkuperäisen nähtävillä olon huomautuksissa ja lausunnoissa todettiin seuraavaa kaavoittajan vastineella täydennettynä: - Jouko Moilanen metsäyhtymän puolesta sähköpostilla 24.3.2015 esittää, että kortteleiden 6 ja 7 tieyhteys osoitettaisiin suoraan Saunaniementieltä eikä käytettäisi heidän omistamalle Peltolan tilalle 777-406-10-1 rakennettua tietä. Tie ei merkittävästi pitene ja maasto on edullista o tiet on kaavassa ohjeellisilla merkinnöillä. Yhteys voidaan merkitä esitetyllä tavalla, jolloin se palvelee myös UPM:n tilan muuta maankäyttöä - Em. metsäyhtiö on 13.4.2015 ilmoittanut haluavansa liittää kaavaan Peltolan 777-406-10-1 tilan ja Metsäpeltolan 777-406- 8-3 tilan palstat, jotka ovat alkuperäisen kaavan keskellä tai rajoittuvat siihen o kaavan laajentuminen esitetyille alueille parantaa kaavan yhtenäisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Alueet liitetään kaavaan, vireilletulosta tiedotetaan kirjeitse lähimmille maanomistajille, tehdään tarvittavat selvitykset ja laaditaan kaavaehdotus - Jaakko Haltia on 23.3.2015 ilmoittanut haluavansa liittää Peurapuron tilan 777-406-11-4 Palkkalammin rannalla olevan alueen kaavaan ja sille yhden rakennuspaikan o tila voidaan liittää mukaan kaavaan, jolloin koko Palkkalampi on kaavassa mukana - Loiste Sähköverkko Oy 26.3.2015 esittää tulevaa sähkönjakelua varten varattavaksi 20 kv linjoille ja muuntamoille varaukset o varaukset lisätään kaavaehdotukseen - Kainuun liitto 31.3.2015 toteaa, että maakuntakaavan 2020 varaukset on pääosin otettu huomioon. Selostuksen kohtaa 3.2.1 tulisi täydentää yleisillä suunnittelumääräyksillä koskien turvetuotantoa, liikenneturvallisuutta ja liito-oravan esiintymispaikkoja. Maininta kuulumisesta poronhoitoalueeseen määräyksineen tulee lisätä. Kaupan vaihemaakuntakaavan hyväksymistä ja 1. vaihemaakuntakaavan vahvistumista koskevat kohdat tulee täydentää. Vaihemaakuntakaavan yleismääräykset ohjaavat maankäytön suunnittelua tällä alueella. Selostuksen kohtaa 4.4.1 ja oas:in tekstiä esitetään täydennettäväksi siten, että alue kuuluu maakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen (M) sekä poronhoitoalueeseen. o selostusta täydennetään ja korjataan esitetyllä tavalla - Kainuun museo 26.3.2015 toteaa, ettei ennen kaavoitusta alueelta tunnettu kiinteitä muinaismuistoja. Museon arkeologin tarkastuksessa alueelta löytyi kaksi tervahaudanpohjaa, jotka on suositusten mukaisesti huomioitu. Kaava-alueen laajennusalueet on myös tutkittava. Alueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön suojelukohteita. Muuta huomautettavaa ei ole o kaava laajentui Isolahden molemmin puolilla sekä Palkkalammin alueella. Niiden osalta tehdään tarvittavat muinaismuistotutkimukset - Kainuun ELY keskus 27.3.2015 lausuu, että n. 6 ha suuruisen Palkkalammen 2 lomarakennuspaikkaa tulisi harkita siirrettäväksi luonnonsuojelu-, maisema- ja virkistysarvojen vuoksi vähemmän herkälle Kiantajärven ranta-alueelle. Kaavamää-

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 23 ************************** räyksessä 2 on syytä mainita, mikä mitoitusvedenkorkeus on. Kaavamääräyksistä 3 ja 4 esitetään poistettavaksi maininta talousrakennuksesta, johon on sijoitettu sauna- ja oleskelutilat. Kaavakarttaan tulee lisätä sen hyväksymistiedot o koko Palkkalammen alue on tullut kaavaan mukaan Peurapuron tilan 11:4 liityttyä kaavaan. Tilaan 11:4 ei kuulu muuta ranta-aluetta kaavasta, joten rakennusoikeus on sijoitettava lammen rannalle. Luontoselvityksessä ei ole tullut esille mitään luonnonsuojelu-, maisema- ja virkistysarvoja lammen rannalta, joten sen puolesta ei siirtoon olisi tarvetta. Vesihehtaaria kohti määrä jää kohtuulliseksi. Kiantajärvellä rakentaminen sidotaan säännöstelyn ylärajaan ja Palkkalammella maastokartan mukaiseen vedenpinnan korkeuteen. Maininta talousrakennuksesta, jossa on sauna- ja oleskelutilat, on Suomussalmen kunnan rakennusjärjestyksen mukainen maininta, joten se on syytä pitää kaavassa. Pohjakartan hyväksymismerkintä lisätään kaavaan - Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksesta Jussi Sääskilahti on sähköpostilla 26.3.2015 ilmoittanut, ettei voi osallistua viranomaisneuvotteluun, mutta kommentoitavaa mm. Pietarin kaavasta ei ole Viranomaisneuvottelu 15.4.2015 Kainuun ELY keskuksen, kunnan, Kainuun museon, UPM:n ja kaavoittajan välillä. Ote muistiosta tämän kaavan osalta on ohessa **************************************************************** SUOMUSSALMEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN VIRANOMAISNEUVOTTELU 15.4.2015 KLO 13.30-15.35 KAINUUN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS/SUOMUSSALMEN KUNTA VIDEOYHTEYS 1 AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN - puheenjohtaja Antti Westersund Suomussalmen kunta - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava - muut läsnäolijat Liisa Korhonen Kainuun ely -keskus Jouko Saastamoinen - - Esa Suominen Kainuun museo Jarkko Juntunen Suomussalmen kunta Matti Huhtala UPM-Kymmene Oyj POUTIOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA PURASJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA VUOKKIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 14 RANTA-ASEMAKAAVATILANNE - kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 25.4.2013. Kaavaluonnos oli nähtävillä 17.3.-2.4.2015. Saatu palaute ja kaavoittajan vastine on toimitettu sähköpostilla 15 KAAVALUONNOS - kaavaluonnos, palaute ja sen huomiointi, alueen valo- ja ilmakuvat, kartat, selvitykset jne esiteltiin - kaava on laajentumassa kolmelle tilalle, joista kaksi on aiemman alueen sisällä ja yksi rajoittuu siihen 16 KAUPUNGIN, ELY KESKUKSEN JA MUIDEN VIRANOMAISTEN NÄKEMYKSET - Jussi Sääskilahti P-P ely keskuksesta ilmoittaa sähköpostilla 25.3.2015, ettei voi osallistua neuvotteluun eikä kommentoitavaa ole - Pekka Ravela Kainuun rajavartiostosta ilmoittaa sähköpostilla 14.4.2015, ettei rajavartiostolla ole kaavoihin huomauttamista eikä näin ollen osallistu neuvotteluun - Kainuun museo on antanut 26.3.2015 päivätyn lausunnon, jolla ei ole vaikutusta ehdotuksen laadintaan aiemman alueen osalta. Uudet alueet on tutkittava - Liisa Korhonen totesi, että saunan sisältävä talousrakennuksen maininta voi kaavamääräyksissä olla, koska se on kunnan rakennusjärjestyksen mukainen. Laajennusalueilla voi olla n. 6 rp / muunnettu rv-km. Kaksi aluetta on UPM:n alueiden sisällä. Kolmannesta alueesta voidaan kuulla rajanaapureita kirjeitse ja päivittää oas - Matti Huhtala ilmoitti, että Palkkalammelta voidaan yhtiön kortteli 5 siirtää Kiantajärvelle Hamppulammen eteläpuolelle 17 TYÖN JATKOKÄSITTELY - korjaukset kaavaan em. mukaisesti - lisäalueiden luonto- ja muinaismuistoselvitykset tehdään - kaava menee teknisen lautakunnan käsittelyyn ja sitten ehdotuksena nähtäville syksyllä

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 24 ************************** ISO LAHNASEN RANTA-ASEMAKAAVA AITTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA KELLOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA SAUKKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Muistion vakuudeksi Kimmo Mustonen muistion laatija JAKELU: - osanottajat sähköpostilla **************************************************************** 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Käydyt keskustelut ja neuvottelut on selostettu edellä sekä kerrottu saatujen lausuntojen sisältö. 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan 1.6.2001. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008 tullen voimaan 1.3.2009. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa: valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitelmallisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaavan vaikutusta tavoitteisiin tai erityistavoitteisiin sekä niiden edistämistä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Tavoite Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen Kaavassa parikymmentä rakennuspaikkaa, joten aluerakenteeseen ei ole suurta vaikutusta. Rakentaminen ja alueen käyttö pieneltä osaltaan auttaa alueiden pysymistä asuttuna Yhdyskuntarakenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta. Rakentaminen tulee pieneltä osalta lähikylien ja kuntakeskusten palve-

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 25 ************************** luja. Tulvan vaikutus on kaavamääräyksissä huomioitu. Lähistöllä ei ole melua aiheuttavaa toimintaa. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä tai rakennusperintökohteita, joten niihin ei ole vaikutusta eikä niitä edistetä. Muinaismuistot on inventoitu ja otettu huomioon. Vesistöjen ja lähialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia voidaan hyödyntää, mutta lisäpainetta niihin ei suuntaudu. Jätevesien käsittely hoidetaan nykyisten määräysten mukaisesti, joten pinta- tai pohjaveden tila ei heikenny mutta ei paranekaan. Luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin. Nykyiset yhteysverkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekniseen huoltoon eikä lisäkuormitusta aiheudu. Energian tarve on vähäinen ja hoidetaan osittain paikallisesti tuuli-, aurinko-, yms. energialla. Mikäli liittymishalukkuutta on, niin sähköverkostoja laajennetaan. Tavoitteeseen ei ole vaikutusta. Kaavalla ei ole näihin minkäänlaista vaikutusta eikä tavoitetta edistetä Rannikkoalueen, Lapin tunturialueen tai Vuoksen vesistöalueen erityispiirteiden säilymiseen ei kaavalla ole vaikutusta, joten tavoitetta ei edistetä. Poronhoitoon ei ole vaikutusta Maakuntakaavassa tai vaihemaakuntakaavoituksessa alueelle ei ole erityisiä maankäyttövarauksia. Alue kuuluu maakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen (M) ja poronhoitoalueeseen. Myös kaavojen yleismääräykset ohjaavat maankäytön suunnittelua. Kunta ei ole asettanut kaavan laadinnalle erityisiä tavoitteita. Niitä on tullut esille käydyissä neuvotteluissa, jotka on selostettu aiemmin. Ranta-asemakaava pyritään laatimaan siten, että kaava ottaisi luonnonarvot (maisema, pohjavedet, harjualue, arvokkaat luontokohteet.) mahdollisimman hyvin huomioon. Rakennuspaikkojen määrä ei kokonaisuutena tule olemaan kovin merkittävä. 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Eri neuvottelujen ja keskustelujen aikana syntyneet epäviralliset tavoitteet on kaavan työstämisessä otettu huomioon. 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Merkittäviä toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja ei ole tehty. Kaava tarkentuu laatimistyön kuluessa ja perustuu luontoinventointiin ja alueelle tehtyihin useisiin maastokäynteihin.

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 26 ************************** 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Maanomistajien, kaavoittajan, ELY -keskuksen ja kunnan edustajien kanssa käytyjen keskustelujen ja neuvottelujen perusteella on päädytty kaavaluonnosvaiheessa esitettyyn ratkaisuun. Ratkaisu tarkentuu laajennusalueille ja saatu palaute otetaan huomioon ehdotuksen laadinnassa. Kuva 17 Ähkösenniemen hyvää rakennusaluetta Isolahden etelärannalla 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Käsittelyt ja päätökset on selostettu aiemmin. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Rantaviivan muuntaminen laskettiin v. 1969 (rantakaava säännösten voimaantulo) kantatilojen Pietari 12:2, Kanerva-Aho 10:2 ja Näyhä 204:9 alueelle. Viimeksi mainittu on muodostunut useasta tilasta, mutta vain kaava-alueella oleva osa on huomioitu. Kyseisiin UPM:n omistamiin emätiloihin kuuluu rantaviivaa n. 6490 m muuntamattomana ja n. 5405 m muunnettuna. Muuntaminen perustuu yleisessä käytössä oleviin perusteisiin ja on esitetty oheisilla kartoilla.

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 27 ************************** Kuva 18 Rantaviivan muuntaminen

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 28 ************************** Eteläisen Kiantajärven rantayleiskaavan mitoitus eri alueille oli seuraava: Luonnosvaiheessa kaavassa oli 10 korttelia, joissa yhteensä 20 rakennuspaikkaa. Mukaan laskien emätiloista erotetut kaavan ulkopuoliset tilat (7 kpl) on alueella yhteensä 27 paikkaa. Määrä oli täten 5.0 kpl / muunnettu rv-km. Mitoitus on yleiskaavan HA -vyöhykkeen mukainen, mitä alueen sijainti huomioiden voidaan pitää oikeana. Osittain alue olisi voitu laskea myös TA vyöhykkeeseen. Vuodepaikkojen arvioitu määrä oli n. 70-80 kpl. Kaavaehdotuksessa U Myöhemmin mukaan tulleiden tilojen rantaviivan muuntamisen laskenta on edellä olevissa kartoissa. Peurapuro 777-406-11-4: Peltola 777-406-10-1 ja Metsäpeltola 777-406-8-3:

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 29 ************************** Kuva 19 Jauraniemen pohjoispään aluetta 5.1.2 Palvelut Kaava-alueen rakentamisen määrä ei tarvitse erillisiä palveluja. Palvelut ovat pääasiassa Suomussalmen kirkonkylällä ja kuntakeskuksessa varsin lyhyen matkan päässä. Myös lähialueen kylissä ja matkailuyrityksissä on jonkin verran palveluja. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevat ja muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet Luonnoksessa RA -korttelialueiden pinta-ala oli n. 125215 m2 ja korttelitehokkuus e=0.036. Rakennuspaikan keskikoko on n. 6260 m2. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on Suomussalmen nykyisen rakennusjärjestyksen mukainen eli 230 k- m2/rakennuspaikka. Kaavassa on rakentamisen ohjaus esitetty varsin väljästi. Rannan puolella lomarakennuksia ei saa sijoittaa 30 m lähemmäksi rantaa. Erillinen rantasauna saa olla 15 m etäisyydellä rannasta. Myöskään rakentamistapamääräyksiä tai -ohjeita ei ole laadittu tiukoiksi, vaan rakentamisen laadusta ja riittävästä yhtenäisyydestä huolehditaan rakentamisen yhteydessä. Ehdotusvaiheessa kaava oli laajentunut varsin merkittävästi... Kuva 20 Jauraniemen pohjoispään hiekkapohjukkaa 5.3.2. Muut alueet Korttelialueiden ulkopuolelle jääneet alueet on kaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M tai MU). Kaava-alueen raja rannassa on ulotettu säännöstelyn ylärajan tasolle. Matalan veden aikaan alueen ulkopuolelle jää jonkin verran maa-aluetta näkyviin. Hamppulampi on merkitty vesialueeksi (W). 5.4. Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueen lähialueet ovat varsin väljästi rakennettua aluetta. Kiantajärven rannoilla on jonkin verran pysyvää asutusta taajamien ohella sekä loma-asutusta. Tiestöä on rakennettava alueen toteuttamisen yhteydessä. Samalla se palvelee myös muuta maankäyttöä, virkistystä, metsästystä, marjastusta jne.

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 30 ************************** Yhteistä vesi- ja viemärihuoltoa ei ole kaavan väljyyden vuoksi tarpeen järjestää, vaan jätevesien käsittely hoidetaan rakennuspaikka- tai korttelikohtaisesti. Jätevesien käsittelyyn on kiinnitettävä huomiota nykylainsäädännön velvoitteiden mukaisesti. Jätevesien käsittely on tehtävä vesihuoltolain, ympäristönsuojelulain, talousjätevesiasetuksen ja Suomussalmen kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Sähkönjakelu on tarvittaessa järjestettävissä 20 kv linjan ollessa kohtuullisella etäisyydellä Myllylahdentien varrella. Kuva 21 Nykyinen tiestö riittää lomarakentamisen tarpeisiin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman kohdealueensa maa- ja kallioperän pintakerroksia. Vähäisiä vaikutuksia voi olla vesistöön, mutta hyvin rajallisesti, koska rakennusten vesi- ja viemärihuollosta on annettu määräykset. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuksia. Vesistöt ovat rakennettua ja käyttöön otettua ympäristöä. Kaava-alueen metsät ovat pääasiassa käsiteltyjä talousmetsiä, joten kaavoitus ja rakentaminen eivät vaikuta haitallisesti luonnonympäristöön ja sen säilymiseen. Luonnon inventoinneissa löytyneet arvokkaat luhta-, ranta-, suo- tai purokohteet on otettu huomioon. Rakentaminen tulee olemaan varsin väljää tavanomaista lomarakentamista, joten ei ole suurta pelkoa pohja- tai pintavesien pilaantumisesta. Metsien käsittely tulee hoitaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion rantametsiä koskevien suositusten mukaisesti. Rakentamisalueilla pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Korttelialueella ei kuitenkaan ole merkittävää kasvillisuutta ja samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen vesistöt ovat pääasiassa suhteellisen leveitä. Rakentaminen on pyritty keskittämään laajempien vesistönosien kohdalla ja siten, ettei vastakkain ole raken-

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 31 ************************** nuspaikkoja. Hyvä puusto estää rakentamisen näkymisen kauemmas. Lähempää tarkastellen maisemakuva hieman muuttuu, mutta muutos ei ole kovin merkittävä. Kuva 22 Säännöstelyn johdosta rannat eivät ole enää luonnontilaisia. Kuvassa Palkkalahden rantaa Kuva 23 Kosteampaa ja alavampaa rantaa Isolahden osa-alueen itäreunalla

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 32 ************************** Kuva 24 Rakennuskelpoista sekapuustoista rantaa Tulkkusenniemessä

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 33 ************************** Kuva 25 Puuston pituus kaava-alueen ympäristössä. Valtaosa puustosta on n. 10 m korkuista Vaikutukset talouteen Kaava-alueelle joudutaan parantamaan ja rakentamaan osittain loma-asutuksen tarvitsemaa tiestöä, vesihuoltoa ja sähköhuoltoa. Rakentaminen ei aiheuta maanomistajalle, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Kunnan tai yhteiskunnan kustannukset eivät merkittävästi lisäänny. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Merkittäviä terveysriskejä ei aiheudu. Tiestöt on osin rakennettu ja jatkossa rakennetaan siten, että hälytysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle. Alueen lähistöllä ei ole melua aiheuttavaa toimintaa. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus ei vähene kaavan toteuduttua. Alueiden kautta ei kulje latu-, retkeily- tai kelkkailureittejä. Rakentaminen ei estä vesistöjen käyttämistä esim. kalastukseen tai veneilyyn. Vapaata rantaviivaa jää alueille, jolloin myös jokamiehen oikeudet turvataan. Alueella ei tarvita tämän alueen tai muiden käyttöön tulevia venevalkama- tai uimarantavarauksia. Vapaan rantaviivan osuus on n. 52 % ja se jakautuu varsin tasaisesti eri osien välillä.

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 34 ************************** Kuva 26 Vapaan rantaviivan osuudet

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 35 ************************** Kuva 27 Kivikkoista rantaa Isolahden pohjoisrannalla Kuva 28 Ote Metsähallituksen moottorikelkkaurakartasta. Lähin ura kulkee Kiantajärven jäällä kaava-alueen länsipuolella muutaman kilometrin etäisyydellä Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen on Suomussalmen taajamien kohtuullisessa läheisyydessä, alueella ja sen ympärillä ja sinne johtavien teiden läheisyydessä on hieman pysyvää asutusta ja loma-asutusta. Rakentamisesta ei aiheudu haitallisia sosiaalisia vaikutuksia.

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 36 ************************** Vaikutukset kulttuuriin Metsät ovat suurimmalta osaltaan käsiteltyjä talousmetsiä. Rakennuspaikkojen kaavoitus ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen hyvin suunniteltuna ja toteutettuna tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Löytyneet tervahaudat ja muinaismuistot on kaavassa huomioitu. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Häiriötekijät alueella ovat vähäiset. Yleisiä teitä ei ole lähellä. Alueen läpi ei kulje moottorikelkka-, latu-, tms. reittejä. Kiantajärvellä on jonkin verran veneilijöitä ja kelkkailijoita, mutta niistä aiheutuva häiriö on vähäistä. Kelkkareitin ja veneväylän sijainti on esitetty liitekartoilla aiemmin. 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartan yhteydessä. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön 1.5.2000 astuneen asetuksen mukaisia kaavamerkintöjä. 5.7. Nimistö Kaavateitä ei nimetä kuin olevilta osiltaan. Kunta suorittaa nimeämisen rakentamisen osoitteistamisen yhteydessä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Erityisiä suunnitelmia ei ole laadittu. Oheisilla kuvilla on kaavaehdotus esitetty ortokuvilla sekä korttelit, tiestö ym työtä varten otetuilla viistokuvilla.

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 37 **************************

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 38 ************************** Kuva 29 Kaavaehdotus ortokuvilla

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 39 ************************** Kuva 30 Tiestö ja osa kortteleista esitettyinä viistokuvilla. 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta. Loiste Sähköverkko Oy toteuttaa sähköhuollon maanomistajien tilausten mukaisesti. Rakentajat huolehtivat vesi- ja viemärihuollosta. Alue on ominaisuuksiltaan hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta. Kaavan tultua vahvistetuksi alue tullee toteutumaan varsin nopeasti. 6.3. Toteutuksen seuranta Kunnan ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin mm. alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta. Kuusamossa, 18.9.2014, 17.7.2015, 4.6.2016 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 40 ************************** Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 777 Suomussalmi Täyttämispvm 04.06.2016 Kaavan nimi PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA Hyväksymispvm Ehdotuspvm 04.06.2016 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 25.04.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 164,1373 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 164,1373 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 7,68 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 26 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 26 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 164,1373 100,0 5980 0,00 164,1373 5980 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 17,7006 10,8 5980 0,03 17,7006 5980 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 146,0904 89,0 146,0904 W yhteensä 0,3463 0,2 0,3463 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 41 ************************** Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 164,1373 100,0 5980 0,00 164,1373 5980 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 17,7006 10,8 5980 0,03 17,7006 5980 RA 17,7006 100,0 5980 0,03 17,7006 5980 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 146,0904 89,0 146,0904 M 129,7113 88,8 129,7113 MU 16,3791 11,2 16,3791 W yhteensä 0,3463 0,2 0,3463 W 0,3463 100,0 0,3463

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 42 ************************** OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA SUOMUSSALMEN KUNTA 777-406-12-12 PIETARI, om. UPM Metsä 777-406-204-4 NÄYHÄ, om. UPM Metsä 777-406-205-6 KIRNUVAARA, om. UPM Metsä 777-406-205-1 PUROLA, om. Jukka, Pekka ja Olli Leikman 777-406-205-2 KARHUNTASSU, om. Seppo Moilanen 777-406-11-4 PEURAPURO, om. Jaakko Haltia 777-406-10-1 PELTOLA, om. Metsäyhtymä Moilanen 777-406-8-3 METSÄPELTOLA, on. Metsäyhtymä Moilanen SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia alueelle tavanomainen, omarantainen ranta-asemakaava. Kaavoitettava alue koostuu kolmesta erillisestä pääalueesta Kiantajärven itärannalla. Alueet sijaitsevat Isolahden pohjois- ja etelärannoilla sekä Hietaselällä Jauraniemen ja Pietarinniemen alueella. Myös Palkkalampi kokonaan kuuluu kaavaan. Alueiden yleissijainti ja alustava kaava-alue on oheisilla kartoilla.

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 43 ************************** SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Kainuun maakuntakaava on hyväksytty 7.5.2007 ja vahvistettu 29.4.2009. Kaava-alueelle ei kohdistu erityisiä merkintöjä tai varauksia. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja Suomussalmi kuuluu poronhoitoalueeseen. Vaihemaakuntakaavat eivät koske aluetta ollenkaan muutoin kuin yleismääräysten osalta. Alueelle ei ole laadittu osayleiskaavoja eikä niitä ole suunnitelmissakaan ainakaan aivan lähivuosina. Ote maakuntakaavasta on oheisella kartalla.

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 44 ************************** VAIKUTUSALUE Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen kaava-alue. Välillisiä vaikutuksia on lähialueen maanomistajille, asukkaille, lomanviettäjille, ulkoilu- ja retkeilyreittien käyttäjille, vesistössä liikkuville jne. OSALLISET - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kunnan hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi virkistystoimi elinkeinotoimi - yhdyskuntatekniikka Loiste Sähköverkko Oy - viranomaiset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kainuun liitto Kainuun sote Kainuun museo Kainuun pelastuslaitos Metsäkeskus Kainuu - kainuulaiset ja suomussalmelaiset seurat ja yhdistykset Ylä-Kainuun luonto Kainuun luonnonsuojelupiiri ym. TIEDOTTAMINEN Kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella kunnan päättämissä ilmoituslehdissä ja informaatiolla muille osallisille. Kaavan valmisteluaineisto ja alustava luonnos pidetään erikseen nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Ai-

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 45 ************************** neisto pidetään koko prosessin ajan esillä kaavoittajan kotisivuilla www.kimmokaava.fi. Kaavaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla. OSALLISTUMINEN Osallistuminen hoidetaan neuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja osallisten kanssa. Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille eri vaiheissa ja kehotetaan olemaan yhteydessä. Yleisötilaisuuksia ei kaavan vähäisen merkityksen vuoksi pidetä. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistuminen hoidetaan viranomaisneuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja viranomaisten kanssa. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - palveluihin - virkistykseen ja matkailuun, reitistöihin - liikenteeseen - tekniseen huoltoon - vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön - maisemaan - luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen - vesistöihin - maa- ja metsätalouteen - vaikutukset talouteen - valtion ja kunnan talouteen - yksityistaloudellisiin kustannuksiin - vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen - ihmisten elinoloihin - ympäristön puhtauteen - vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin - vaikutukset kulttuuriin - muut merkittävät vaikutukset VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Kaavan laatija suorittaa olemassa olevien tietojen keräyksen ja vaikutusten arvioinnin. Niitä tarkastellaan työn kuluessa kaavoittajan, kunnan ja viranomaisten välisissä palavereissa. Työssä käytetään tarvittaessa asiantuntija-apua erityisesti luonnonoloihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ja mahdollisesti muilla osasektoreilla, esim. muinaisjäännökset. VAIHTOEHDOT Ranta-asemakaava koskee yhden suuren maanomistajan tilojen maankäytön suunnittelua. Työn alkuvaiheissa laaditaan rakennuspaikkojen määrää ja sijoittelua koskevia vaihtoehtoisia luonnoksia, joiden pohjalta kaavoittaja esittää nähtäville asetettavan version. Korttelit sijoitetaan siten, että luonnon merkittävimmät ominaispiirteet säästyvät ja alueen retkeily- tms. käyttö ei vaarannu. KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Luontoselvitykset, maastotutkimukset 06-08 / 2012 Kaavaneuvottelu 19.9.2012 Kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella kunnan päättämissä ilmoituslehdissä, Internet -tiedottamisella ja informaatiolla muille osallisille.

PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVA 46 ************************** 25.4.2013 Luonnokset pidetään nähtävillä, jolloin naapureilla ja muilla, joita kaava koskee, on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. 17.3.-2.4.2015 ja 12.-30.10.2015 Viranomaisneuvottelu 15.4.2015 Kaavaehdotus, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantaminen ja mahdolliset erillisselvitykset 04-12 / 2016 Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 mukaisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä (muistutus). Pyydetään tarvittavat lausunnot 06-08 / 2016 Kaavan hyväksyminen 09-12 / 2016 Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa. Kaava-aineisto on koko työn ajan nähtävillä kaavoittajan kotisivuilla, jota kautta kommentteja ja palautetta voi antaa myös virallisten nähtävilläolojen ulkopuolella. YHTEYSTIEDOT KAAVOITTAJA: Kimmo Mustonen KimmoKaava DI (maanmittaus, YKS 124) Kitkantie 34 F 40 0400 703 521 93600 KUUSAMO kimmo.mustonen@kimmokaava.fi www.kimmokaava.fi KUNTA: Antti Westersund Jarkko Juntunen Suomussalmen kunta tekninen johtaja mittausteknikko Kauppakatu 20 (08) 6155 5600 (08) 6155 5618 89600 SUOMUSSALMI 044 028 4001 044 568 4335 antti.westersund@suomussalmi.fi jarkko.juntunen@suomussalmi.fi PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kunnan virkamiehille tai kaavoittajalle. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. Kuusamossa, 22.10.2012, täydennetty viimeksi 4.6.2016 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen