Kuopion kaupunki Henkilöstökertomus 2010

Kuopion kaupunki Henkilöstökertomus 21

1 (25) HENKILÖSTÖKERTOMUS 21 SISÄLLYS JOHDANTO 2 1. HENKILÖSTÖKATSAUS 3 2. TASA-ARVO 3 3. HENKILÖSTÖPANOKSET 6 3.1 Henkilöstön määrä 6 3.2 Henkilöstön rakenne 7 3.3 Kokonaistyöaika 8 3.4 Poissaolot 1 3.5 Tehty työaika 11 3.6 Palkat 13 4. HENKILÖSTÖN TILA 15 4.1 Sairauspoissaolot 15 4.2 Tapaturmat 17 4.3 Tulo- ja lähtövaihtuvuus 18 5. INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN 21 5.1 Työterveyshuolto 21 5.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen 23 HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT 25

KUOPION KAUPUNKI TYÖNANTAJAPALVELU 2 (25) JOHDANTO HENKILÖSTÖKERTOMUS 21 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla voidaan mm. seurata henkilöstövoimavarojen kehityslinjoja. Henkilöstösuunnittelu on kytketty talousarvion valmisteluun, saneeraussuunnitelmiin ja käyttösuunnitelmiin. Henkilöstökertomusta tarvitaan henkilöstövoimavaran määrän ja laadun ennakoitiin sekä muuhun henkilöstö kehittämiseen. Se on tarkoitettu luottamushenkilöiden, kaupungin johdon, palvelualueiden, henkilöstöjärjestöjen sekä ulkoisten sidosryhmien käyttöön. Henkilöstökertomuksessa käytettävät keskeiset käsitteet on määritelty, ja ne on selitetty tämän julkaisun lopussa. Henkilöstökertomuksen tunnusluvuissa on pyritty valtakunnalliseen vertailtavuuteen. Ne on laskettu Suomen kuntaliiton suositusten mukaisesti. Vuoden 21 henkilöstökertomuksen aineisto on kerätty henkilötietojärjestelmästä ja kaupungin intranetissa olevasta tietovarastosta. Henkilöstökertomuksen aineisto on koottu 3.1.211 vallinneen tilanteen mukaan. Tämä henkilöstökertomus sisältää kaupungin kaikki palvelualueet, Pohjois-Savon Pelastuslaitoksen ja liikelaitokset lukuun ottamatta Kuopion Energiaa. Tasa-arvon toteutumista seurataan mm. henkilöstökertomuksen tunnusluvuilla. Tunnusluvut on tuotettu naisista ja miehistä erikseen sekä molemmista yhteensä kaikkialla, missä se on ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Vuoden 21 henkilöstökertomus on valmisteltu aikaisemmasta poiketen pelkästään kaupunkitasoisena, koska aikaisempaa organisaatiota ei palvelualueuudistuksen johdosta ole enää olemassa. Henkilöstövoimavaran muutokset Rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset vaikuttivat tarkastelujaksolla 27-21 henkilöstön määrään seuraavasti: 28 Pieneläinpäivystyksen ulkoistaminen -2 Päiväaikaisen pieneläinpraktiikan ulkoistaminen -2 Suureläinpäivystyksen organisointi -1 29 Lähikuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon alkaminen +48 Päivähoidon siirto sosiaali- ja terveystoimesta koulutuspalveluihin +/- 944 Yleisen edunvalvonnan siirtyminen valtiolle -11 Harjulan sairaalan osaston 3 ulkoistaminen -26 Kevättömän sairaalan osaston lakkauttaminen -17 Vapaa-ajan palveluiden pajatoiminnan ulkoistaminen -23 21 Atk-keskuksen ulkoistaminen Istekki Oy:öön -42 Alavan palvelutalon ja Haapaniemen alueen kotihoidon muuttaminen ostopalveluksi +/- Kevättömän sairaalan toiminnan lakkauttaminen -3

3 (25) Henkilötyövuoden keskihinta työnantajakuluineen vuonna 21 oli 43318 euroa. Tarkastelujakson alussa vuonna 27 se oli 3835 euroa, joten lisäys on ollut 13,1 %. 1. HENKILÖSTÖKATSAUS Kuopion henkilöstöstrategian lähtökohtina ovat hyvvinvointiin ja tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät. Niitä ovat mm. jämäkkä ja yhteistoiminnallinen johtaminen, yhteistoiminta ja osallistuminen sekä vastuullinen työnteko. Keskeisinä arvoina nähdään työn tavoitteen selkeys ja organisaation oikeudenmukaisuus. Syksyllä 21 käynnistettiin henkilöstöohjelman valmistelu. Henkilöstöohjelmalla tuetaan kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttamista sekä palvelualueuudistuksen toteuttamista henkilöstöjohtamisen sekä työyhteisötaitojen avulla. Ohjelma keskittyy henkilöstösuunnitteluun, rekrytointiin, henkilöstön kehittämiseen, työhyvinvointiin ja palkitsemiseen. Vuoden 21 aikana toteutettiin palvelualueuudistukseen, Karttulan kuntaliitokseen, Sisä- Savon kansanterveystyön kuntayhtymän liikkeenluovutukseen, Kuntatekniikan liikelaitoksen perustamiseen sekä Tuke- kuntayhtymäliikelaitoksen perustamiseen liittyviä mittavia virka- ja tehtäväjärjestelyjä. Tämä työ jatkuu edelleen. Kuopion kaupungin valtuustoryhmät ovat sopineet tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisohjelmasta. Sen keskeisenä tavoitteena on varmistaa kaupunkistrategian toteutuminen. Sopimuksessa linjataan talouden kehitystä sekä toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Prosessit ja rakenteet, resurssit sekä osaaminen ja uudistuminen sisältyvät tehostamisstrategiaan. Ohjelma sisälsi vuodelle 21 myös tavoitteen henkilöstömenojen vähentämisestä. Kokonaistyöaika väheni tarkastelujaksolla 71,4 henkilötyövuodella. Palkkamenot työnantajakuluineen kasvoivat 1,73 %, kun kunta-alan keskimäärinen kasvu oli 2,3 %. 2. TASA-ARVO Tässä henkilöstökertomuksessa tilastokokonaisuudet on laadittu niin, että niitä voidaan tarkastella tasa-arvon toteutumisen kannalta. Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet toteuttaa itseään ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Työelämän tasaarvolla tarkoitetaan samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta työstä, tasa-arvoista urakehitystä, yhtä hyviä mahdollisuuksia yhdistää työ ja vanhemmuus sekä vapautta seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta. Suomessa sukupuolten tasa-arvosta säädetään tasaarvolaissa, jonka noudattamista valvovat tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta toimipaikkanaan sosiaali- ja terveysministeriö. Tasa-arvoasioita säännellään tasa-arvolain lisäksi myös perustuslaissa ja työlainsäädännössä. Suomea velvoittavat myös Euroopan unionin säännökset ja direktiivit. Rekrytointi Tasa-arvotavoitteena on ollut: valintailmoituksissa on oltava ilmaus hakijoiksi toivotaan miehiä ja naisia ja tämä on toteutunut. Tietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että koko kaupungin tasolla voidaan ilmoittaa tunnuslukuina tehtäviä hakeneet naiset/miehet, valitut naiset/miehet.

4 (25) Henkilöstön määrä, palvelussuhderakenne ja kokonaistyöaika Kuopion kaupungin palveluksessa vuoden 21 lopussa oli 412 naista ja 1457 miestä. Naisten osuus (73,9 %) ja miesten osuus (26,1 %) edelliseen vuoteen verrattuna on pysynyt ennallaan. Naisista 31 ja miehistä 1136 toimii vakinaisessa työsuhteessa (kuva 2). Tasa-arvotavoite: Pitkään määräaikaisissa palvelussuhteissa toimineiden vakinaistaminen edistäisi tasa-arvon toteutumista. Toteutunut: Määräaikaisten ja sijaishenkilöstön käyttö on lisääntynyt 17 henkilöllä vuodesta 29 vuoteen 21. Johtaminen ja palvelualueuudistus Tasa-arvotavoite: Henkilötietojärjestelmää on täydennettävä palkka- ja tehtäväluokituksella. Myös henkilöstön koulutustaso on määriteltävä. Toteutunut: Hallinnollisen aseman luokituksen avulla voidaan seurata mm. mies- ja naisjohtajien osuutta suhteessa henkilöstöön kaikilla organisaatiotasoilla MIES- JA NAISJOHTAJAT 31.12.21 Naisjohtajat Miesjohtajat Kaikki johtajat Hallinnollinen asema Lkm Osuus naisista Lkm Osuus miehistä Lkm Osuus henkilöstöstä Kaupunginjohtaja, % 1,1 % 1, % Toimialan liikelaitoksen tai vastaavan johtaja 5,1 % 1,7 % 15,3 % Vastuualuejohtaja 1,2 % 26 1,8 % 36,7 % Tulosyksikönjohtaja 22,5 % 31 2,1 % 53 1, % Toimintayksikönjohtaja 18 2,6 % 49 3,4 % 157 2,8 % Työnjohtaja 79 1,9 % 85 5,9 % 164 3, % Yhteensä 224 5,5 % 22 14, % 426 7,7 % Yhdellä johtajalla oli keskimäärin 12 alaista. Kuva 1 Tasa-arvon näkökulmasta tulee jatkossa seurata, miten palvelualueuudistuksen toteutus, johtajien valinta ja henkilöstön uudelleenasemointi toteutuu. Palkkarakenne Tasa-arvotavoite: Naisten ja miesten välinen tasa-arvopalkkauksen suhteen tulee toteutua myös sopimusaloittain. Perusteettomat palkkaerot on poistettava. Totetutunut: Miesten varsinainen palkka marraskuussa 21 oli keskimäärin 2787 euroa ja naisten 2431 euroa (87,2 % miesten palkasta, kuva 16). Palkkaukseen liittyen on muistettava, että työn vaativuuden arviointia on jatkuvasti hyödynnettävä tehtävien muuttuessa. Naisten ja miesten palkkaeroja voidaan kaupunkitasolla tarkastella silloin, kun organisaatio kaupunkitasolla on yhdenmukainen. Tämä mahdollistunee palvelualueuudistuksen yhteydessä.

5 (25) Sukupuolten työnjako Yleisimmät nimikkeet Kuopion kaupungissa ovat (ks. kuva 6) - lastenhoitaja 332 (324 naista, 8 miestä) - lähihoitaja 32 (311 naista, 9 miestä) - tuntiopettaja 292 (197 naista, 95 miestä) - laitoshuoltaja 289 (28 naista, 9 miestä) - lastentarhanopettaja 256 (253 naisia, 3 miestä) - luokanopettaja 251 (167 naista, 84 miestä) - peruskoulun lehtori 172 (119 naista, 53 miestä) - sairaanhoitaja 15 (146 naista, 4 miestä) - perushoitaja 144 (14 naista, 4 miestä) - koulunkäyntiavustaja 137 (111 naista, 26 miestä) - toimistosihteeri 126 (121 naista, 5 miestä) - ravintolatyöntekijä 122 (18 naista, 14 miestä) - palomies 113 ( naista, 113 miestä) Ikärakenne Kymmenestä yleisimmästä nimikkeestä yhdeksän kuuluu hoito- tai opetusalan henkilöstöön. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä sosiaali- ja terveystoimessa on 48,7 (naiset 48,8, miehet 47,9) ja koulutuspalveluissa 47,8 (naiset 47,8, miehet 47,6). Keskimääräinen eläköitymisikä vuonna 21 oli 61,1 vuotta. Eläkeiän saavuttamisen jälkeen työssä jatkoi 33 naista ja 13 miestä. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen Tasa-arvotavoite: Koulutusten järjestäjille ja työmarkkinajärjestöille on tuotava jatkuvasti esille tarve koulutusten järjestämiseksi siten, että miehet ja naiset hakeutuisivat tasapuolisemmin eri koulutusaloille. Miehiä tulee kannustaa osallistumaan enemmän lasten hoitoon. Kaikilla on sopimusten mukaan oikeus perhevapaisiin. Toteutunut: Miesten osallistuminen perhevapaisiin on pysynyt vähäisellä tasolla. Naisia on vuonna 21 ollut äitiys- ja perhevapaalla 119,3 henkilötyövuotta, miehiä 6,6 henkilötyövuotta. Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämis- ja koulutustilaisuuksiin osallistui 12971 henkilöä, joista naisia oli 9589 ja miehiä 3382. Naisten määrään verrattuna naisilla on ollut 2,33 osallistumiskertaa naista kohti ja miehillä 2,32 osallistumiskertaa miestä kohti. Johtajavalmennuksen (Johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävän valmennuksen) 24 osallistujasta naisia on 15, miehiä on 9. Seudullisen erikoisammattitutkinnon suorittamiseen on osallistunut 6 henkilöä. Näistä naisia on 5, miehiä on 1. Muutosjohtajavalmennuksen 23 osallistujasta on naisia 5, miehiä on 18.

3. HENKILÖSTÖPANOKSET 6 (25) 3.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön määrällä tarkoitetaan niissä palvelussuhteissa työskentelevien henkilöiden lukumäärää, joissa ei ole voimassa palkatonta työnteon keskeytystä. HENKILÖIDEN MÄÄRÄ VUODEN LOPUSSA VV. 27-21 KUNTALIITON LASKENTAMALLI 27 28 29 21 Muutos % Yht. Yht. Yht. Yht. Henkilöitä yhteensä 1539 4312 5851 1525 4321 5846 1473 4171 5644 1457 412 5577-1,2 Vakinaiset 122 3 422 1219 3127 4346 1185 345 423 1136 31 4137-2,2 Vakinaiset työkierrossa 36 13 166 39 112 151 46 116 162 47 145 192 18,5 Sijaiset 61 475 536 28 149 177 26 162 188 29 142 171-9, Määräaikaiset 148 525 673 17 783 953 164 72 884 198 72 918 3,8 Työllistetyt 73 167 24 65 138 23 48 119 167 43 12 145-13,2 Muut 1 15 16 4 12 16 4 9 13 4 1 14 7,7 edell. vuosi Kuva 2 Kuntaliiton suositus on käyttää henkilöstömäärissä vuoden viimeisen päivän henkilömäärää (Kuva 2). Tämän henkilöstökertomuksen myöhemmissä laskennoissa on käytetty kuntaliiton suositusta. HENKILÖITÄ KESKIMÄÄRIN VV. 27-21 KUOPION KAUPUNGIN LASKENTAMALLI 27 28 29 21 Muutos % Yht. Yht. Yht. Yht. Henkilöitä yhteensä 1563 4334 5897 155 4325 5875 153 4248 5751 1474 422 5694-1, Vakinaiset 122 2973 4175 1216 382 4298 1191 318 4299 1143 367 421-2,1 Vakinaiset työkierrossa 37 124 161 36 111 147 43 114 157 49 131 18 14,6 Sijaiset 85 554 639 4 275 315 32 154 186 3 149 179-3,8 Määräaikaiset 145 466 611 173 696 869 172 746 918 19 755 945 2,9 Työllistetyt 87 192 279 78 144 222 6 115 175 57 19 166-5,1 Muut 7 25 32 7 17 24 5 11 16 5 9 14-12,5 edell. vuosi Kuva 3 Kuvassa 3 on Kuopion kaupungin käyttämä henkilöstömäärän laskentatapa. Siinä henkilöstön määrä on laskettu kuukausien viimeisten päivien keskiarvona. HENKILÖSTÖN JAKAUTUMINEN PALVELUSSUHTEEN LUONTEEN MUKAAN VUODEN LOPUSSA 26 27 28 29 % % Yht. miehet Yht. miehet Yht. miehet Yht. miehet ja naiset % % % ja naiset % % % ja naiset % % % ja naiset % Vakinaiset % 75,94 68,62 7,55 79,27 69,57 72,12 79,93 72,35 74,33 8,45 73, 74,95 Vakinaiset työkierrossa % 2,86 2,56 2,64 2,34 3,1 2,84 2,56 2,59 2,58 3,12 2,78 2,87 Sijaiset % 5,4 13,4 11,3 3,96 11,2 9,16 1,84 3,45 3,3 1,77 3,88 3,33 Määräaikaiset % 8,95 9,57 9,41 9,62 12,18 11,5 11,15 18,14 16,32 11,13 17,26 15,66 Työllistetyt % 6,79 5,8 6,6 4,74 3,87 4,1 4,26 3,19 3,47 3,26 2,85 2,96 Muut %,6,41,32,6,35,27,26,28,27,27,22,23 Kuva 4

7 (25) Vuoden 21 lopussa kaupungin palveluksessa oli 5577 henkilöä. Lukuun sisältyvät vakinaiset, vakinaiset työkierrossa, sijaiset, määräaikaiset, työllistetyt ja osa-aikaiset henkilöt. Vuodesta 27 vuoteen 21 henkilöstön määrä väheni 274 henkilöllä. Vakinaisten määrä väheni 83, määräaikaisten sekä sijaisten yhteismäärä 12 henkilöllä (27 129 henkilöä, 21 189 henkilöä), ja työllistettyjen määrä 95 henkilöllä. Vuoden 21 lopussa osa-aikatyötä teki 11,7 % henkilöstöstä (651 henkilöä - 536 naista ja 115 miestä). Vastaavat luvut vuoden 27 lopussa olivat 11,2 % (654 henkilöä - 522 naista ja 132 miestä). 3.2 Henkilöstön rakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden 21 lopussa oli 48,7 vuotta. Naisten keski-ikä oli 48,7 vuotta ja miesten 48,5 vuotta. Suurimmat ryhmät olivat 49-, 5-, 52- ja 56-vuotiaat. Vuodesta 27 vakinaisen henkilöstön keski-ikä on kasvanut 1,5 vuodella. Vuoden 21 lopussa vakinaisesta henkilöstöstä oli 5 vuotta täyttäneitä 298 henkilöä (5,1 %), ja 6 vuotta täyttäneitä 446 henkilöä (1,8 %). Henkilökohtaisen eläkeikänsä ohittaneita vuoden 21 lopussa oli 46 henkeä. Vakinaisen henkilöstön suurin ikäryhmä vuoden 21 lopussa oli 5 54 vuotiaat. VAKINAINEN JA MÄÄRÄIAIKAINEN HENKILÖSTÖ IKÄRYHMITTÄIN 31.12.21 7 621 6 572 569 5 4 413 332 3 23 233 229 2 1 19 174 163 152 162 151 113 115 115 114 97 81 73 73 79 5 43 25 32 26 36 28 34 26 7 12 15 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6 - Vak.M Vak.N Määräaik.M Määräaik.N Kuva 5 Määräaikaisella henkilöstöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä muita kuin vakinaisia ja työllistettyjä henkilöitä. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä 31.12.29 oli 38,4 vuotta (miehet 39,2 vuotta ja naiset 38,2 vuotta). Määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma eroaa selvästi vakinaisen henkilöstön ikäjakaumasta. Määräaikaisen henkilöstön suurin ikäryhmä oli 3 34 -vuotiaat. Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä 31.12.21 oli 72,5 % (31 naista, 1136 miestä).

8 (25) YLEISIMPIEN NIMIKKEIDEN HENKILÖMÄÄRÄT 31.12.21 Lastenhoitaja 8 324 332 Lähihoitaja 9 311 32 Tuntiopettaja 95 197 292 Laitoshuoltaja 9 28 289 Lastentarhanopettaja 3 253 256 Luokanopettaja 84 167 251 Peruskoulun lehtori 53 119 172 Sairaanhoitaja 4 146 15 Perushoitaja 4 14 144 Koulunkäyntiavustaja 26 111 137 Toimistosihteeri 5 121 126 Ravintolatyöntekijä 14 18 122 Palomies 113 113 5 1 15 2 25 3 35 Kuva 6 3.3 Kokonaistyöaika Kokonaistyöaika on se virka- ja työehtosopimuksen mukainen säännöllinen vuosityöaika, josta on vähennetty palkattomat poissaolot. Kokonaistyöaika lasketaan henkilötyövuosina. Henkilötyövuosi vastaa sitä työmäärää, jonka yksi täyttä työaikaa tekevä henkilö tekee vuoden aikana. Kokonaistyöaika vähentyi 68 henkilötyövuotta (1,2 %) vuodesta 29 vuoteen 21. Suurimmat muutokset olivat Atk-keskuksen ulkoistaminen Istekki oy:öön, koti- ja laitoshoidon lyhytaikaisten sijaisten korvaaminen Kuhilas oy:ltä ostettavalla vuokratyövoimalla, Alavan palvelutalon ja Haapaniemen alueen kotihoidon muuttaminen ostopalveluksi sekä Kevättömän sairaalan toiminnan lakkauttaminen.

9 (25) KOKONAISTYÖAIKA HENKILÖTYÖVUOSINA 27-21 21 41 1415 5425 29 451 1442 5493 28 4144 1492 5636 27 416 154 5665 1 2 3 4 5 6 htv Kuva 7 KOKONAISTYÖAJAN JAKAUTUMINEN PALVELUSSUHTEEN LUONTEEN MUKAAN 21 174 htv (3,2%) 145 htv (2,7%) Kaikki 453 htv (74,7%) 874 htv (16,1%) 167 htv (3,1%) 12 htv (,2%) 127 htv (3,2%) 95 htv (2,4%) 2934 htv (73,2%) 14 htv (3,5%) 77 htv (17,6%) 8 htv (,2%) 47 htv (3,3%) 5 htv (3,5%) 1119 htv (79,%) 168 htv (11,9%) 27 htv (1,9%) 4 htv (,3%) % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Vakinaiset Vakinaiset työkierrossa Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Muut Kuva 8 Tarkasteluajanjaksolla vakinaisen henkilöstön osuus kokonaistyöajasta lisääntyi 3,1 %:lla, ja työkierrossa olevien osuus,5 %:lla. Sijaisten ja määräaikaisten osuus väheni 1,7 %:lla, työllistettyjen osuus 1,6 %:lla ja muiden osuus,3 %:lla.

1 (25) 3.4 Poissaolot Palkallisten poissaolojen määrä vuonna 21 oli 953,4 henkilötyövuotta (17,6 % kokonaistyöajasta). Vuonna 27 määrä oli 975 henkilötyövuotta (17,2 % kokonaistyöajasta). PALKALLISTEN POISSAOLOJEN JAKAUTUMINEN RYHMITTÄIN 27-21 1 % 9 % 2,8 3,6 3,8 3,1 3, 6,6 4,4 3,8 4,8 2,8 2,6 6,3 2,9 3,5 3,4 4,2 8,1 4,5 4,4 12,6 8 % 7 % 28, 19,4 26,6 19,7 24,6 18,8 23,2 18,3 6 % 5 % 4 % 3 % 62,7 72,3 63,4 69,5 61,6 64,2 65,6 71, 2 % 1 % % 27 28 29 21 Loma Sairaus Lomaraha- ja säästövapaa Äitiysloma Muu Kuva 9 PALKALLISTEN POISSAOLOJEN %-OSUUDET KOKONAISTYÖAJASTA 27-21 % 2 18 16 14 12,5,5,6 5,,6,8 3,,7,5,6 4,7 1,1,7 3,2,6,5 1,5 4,6,8 2,2 3,4,7,5,8 4,2 1,,7 3, 1 8 6 11,1 11,3 11,1 11,1 11,5 11,4 11,8 11,7 4 2 27 28 29 21 Loma Sairaus Lomaraha- ja säästövapaa Äitiysloma Muu Kuva 1 Palkattomien poissaolojen määrä vuonna 21 oli 325 henkilötyövuotta. Vuonna 27 määrä oli 346 henkilötyövuotta.

11 (25) PALKATTOMAT POISSAOLOT HENKILÖTYÖVUOSINA 27-21 ht 32 14, 28 24 2 24,6 19,9 46,6 19, 22,7 49,7 26,4 47,9 53,8 14,6 32,8 42,8 16 53,5 55,8 48,9 12 8 4 173,9 144, 145,1 141,4 3,5 4,7 5,5 3,2 4,1 2,9 3,1 2,2 4,7 2,6 3,1 2,7 4, 3, 43,4 34,6 46,8 32,2 27 28 29 21 4, 1,3 Muu Lapsenhoito Äitiys- ja isyysloma Koulutus Sairaus Kuva 11 3.5 Tehty työaika Tehty työaika on kokonaistyöaika vähennettynä palkallisilla poissaoloilla. Se vähentyi 218 henkilötyövuodella vuodesta 27 vuoteen 21. Vakinaisen henkilöstön tekemä työ väheni 7, sijaisten ja määräaikaisten 126, työllistettyjen 84 ja muiden 18 henkilötyövuodella. Työkierrossa olevien tekemä työ lisääntyi 16 henkilötyövuodella. htv 36 342 4,2%,6% TEHTY TYÖAIKA HENKILÖTYÖVUOSINA 27-21 3419 3294 3,2%,5% 329,3% 2,6% 2,5%,2% 3 24 11,6% 17,4% 14,% 7,% 2,7% 2,9% 19,3% 4,% 2,8% 19,3% 3,8% 3,2% Muut 18 Työllistetyt Määräaikaiset Sijaiset 12 66,7% 1269,5% 5,4% 9,5% 5,9% 2,5% 69,3% 1253,5% 4,7% 11,5% 3,% 2,5% 71,1% 1185,4% 3,8% 11,9% 2,4% 3,1% 7,9% 1182,3% 3,7% 13,2% 2,1% 3,5% Vakinaiset työkierrossa Vakinaiset 6 76,2% 77,8% 78,4% 77,% 27 28 29 21 Kuva 12

12 (25) Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta vuonna 21 oli 82,4 % (naiset 82, %, miehet 83,6 %). Vuonna 27 se oli 82,8 % (naiset 82,2 %, miehet 84,4 %). KOKONAISTYÖAJAN JAKAUTUMINEN TEHTYYN TYÖAIKAAN JA PALKALLISIIN POISSAOLOIHIN V. 21 Tehty työaika 82,4 % Muu,8 % Loma 11,8 % Äitiysloma,4 % Sairaus 3,9 % Lomaraha- ja säästövapaa,8 % Kuva 13 HENKILÖSTÖPANOSTEN YHTEENVETO 21 45 4 412 41 35 329 3 25 2 15 1457 1182 1415 1 721 5 28 233 44 Henkilöt Palkattomat poissaolot htv Palkalliset poissaolot htv Tehty työaika htv Kokonaistyöaika htv Kuva 14

3.6 Palkat 13 (25) Tarkasteluajanjaksolla 27-21 henkilöstön palkkakustannukset ilman työnantajakustannuksia kasvoivat 15 miljoonalla eurolla (9,3 %). Työnantajakustannukset mukaan lukien kasvu oli 18 miljoonaa euroa (8,3 %). PALKKAKUSTANNUKSET 27-21 milj. 25 231 231 235 217 2 55 59 58 58 15 1 162 172 173 177 5 27 28 29 21 Palkat Työnantajakustannukset Työllistettyjen palkkakustannukset eivät sisälly lukuihin Kuva 15 Kokoaikaisen henkilöstön (vakinaiset, määräaikaiset ja sijaiset) keskimääräinen varsinainen palkka marraskuussa 21 oli 2 525 euroa. Miesten palkka oli 2 787 euroa ja naisten 2 431 euroa (87,2 % miesten palkasta). Vuoden 26 marraskuussa naisten varsinainen palkka oli 86, % miesten varsinaisesta palkasta. KOKOAIKAISEN HENKILÖSTÖN VARSINAISTEN PALKKOJEN KESKIARVO SOPIMUKSITTAIN MARRASKUUSSA 21 (JA MUUTOS MARRASKUUSTA 26) Vakinaiset, määräaikaiset ja sijaiset Lääkärit, 69 naista, 34 miestä 4488 (+14,%) 4819 (+11,8%) 4598 (+13,%) Opetushenkilöstö, 497 naista, 238 miestä Tekninen henkilöstö, 73 naista, 387 miestä 3227 (+16,1%) 344 (+15,2%) 3284 (+15,7%) 35 (+19,9%) 2635 (+14,%) 2694 (+15,%) Muusikot, 11 naista, 34 miestä Näyttelijät, 9 naista, 9 miestä 251 (16,2%) 2696 (+1,9%) 2651 (+11,7%) 257 (+ 17,7%) 2679 (+18,%) 2593 (+17,7%) Kaikki Keskiarvo, 3364 naista, 1241 miestä 2431 (+16,2%) 2787 (+14,4%) 2525 (+15,5%) KVTES, 2678 naista, 286 miestä Tuntipalkkainen henkilöstö, 27 naista, 218 miestä 2218 (+15,7%) 2731 (+13,6%) 2268 (+15,5%) 251 (+12,5%) 2156 (+12,6%) 2145 (+12,6%) 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 55 Kuva 16

Tuntipalkk. Tekninen henkilöstö Opetus- 14 (25) henkilöstö Lääkärit Sopimus VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KUUKAUSIKESKIANSIOT SOPIMUKSITTAIN VUONNA 21 (ja säännöllisen työajan palkan muutos vuodesta 26) Molemmat Molemmat 3943 (+17,7 %) 418 (+17,9 %) 426 (+17,8 %) 637 (+18,4 %) 6231 (+15,9 %) 6281 (+17,5 %) 3943 426 418 647 1 6265 34 6358 77 3155 (+22,9 %) 2841 (+16,1 %) 4 53 3159 3344 Molemmat 2886(+17, %) 431 3317 henkilöstö KVTES Muusikot Näyttelijät Kaupunki Molemmat Molemmat Molemmat Molemmat Molemmat 2676 (+17,4 %) 2792 (+16,8 %) 2831 (+14,5 %) 2912(+13,2 %) 2872(+13,4 %) 2638 (+13,1 %) 2886 (+1,8 %) 2844(+1,8 %) 2369 (+17,2 %) 2866 (+13,9 %) 2413 (+16,8 %) 2123 (+12,5 %) 312(+16,2 %) 238(+15,1 %) 2357(+15, %) 2528 115 224 117 253 2633 241 18 91 2767 259 2929 137 9 284 2915 3 2878 6 2638 2478 2886 2844 19 356 2598 3361 Säännöllisen työajan palkka Työaikakorvaukset 1 2 3 4 5 6 7 Kuva 17 Vuonna 21 teki 2552 henkilöä 83489 rahalla korvattua lisä- ja ylityötuntia (keskimäärin 15,4 tuntia / htv). Lisä- ja ylityötuntien määrä vuodesta 29 vuoteen 21 lisääntyi 1848 tuntia. Lisä- ja ylityökorvauksia maksettiin vuonna 21 yhteensä 1,26 milj. euroa, muita työaikakorvauksia 8,9 milj. euroa. Sairaus-, tapaturma- ja kuntoutusajan palkkoja vuonna 21 maksettiin 6,3 milj. euroa (6,5 milj. euroa vuonna 29). Vähennystä oli siten 3,1 %. Sairauspoissaolojen osalta vähennys oli,33 milj. euroa (5,5 %). Palkallisen sairaus-, tapaturma- ja kuntoutuspoissaolopäivän keskihinta vuonna 29 oli 68,58 euroa ilman työnantaja- ja sijaiskuluja. euroa/k 7 KUNTA-ALAN KESKIANSIOT SOPIMUSALOITTAIN VUOSINA 28-29 Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset 6369 6546 6 5 4 3427 355 28 3 2386 2468 2717 282 2821 2894 29 2 1 Kvtes Kunta keskimäärin Tekniset Opetusala Lääkärit Lähde: Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuva 18

15 (25) SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN ANSIOIDEN VUOTUINEN MUUTOS SUOMESSA 25-29 % 9 IV neljännes - IV neljännes Ansiotasoindeksi 25 = 1 8 7,8 7 6 5 4,7 5,1 4,7 4,9 5,2 4 3 4,1 2,8 3,3 3,9 3,4 2,7 2 1 26 27 28 29 Lähde: Kunnallinen työmarkkinalaitos Valtio Kunnat Yksityinen Kuva 19 4. HENKILÖSTÖN TILA 4.1 Sairauspoissaolot Henkilöstön sairaus- tapaturma- ja kuntoutuspoissaoloprosentti (ko. poissaolojen osuus kokonaistyöajasta) vuonna 21 oli 4,7 %, kun se vuonna 29 oli 5, %. SAIRAUSPOISSAOLOT KALENTERIPÄIVÄÄ PER HENKILÖTYÖVUOSI 27-21 Pv 25 Vuoden 27 luvut sisältävät sairauspoissaolot ja vapaa-ajan tapaturmat 2 2,3 18,7 18, 16,5 18,1 17, 16,8 15 11,9 12,3 13,4 11,7 15,3 1 5 Kaikki 27 28 29 21 Kuva 2

27 28 29 21 16 (25) Vuodesta 27 vuoteen 21 poissaolot sairauden takia vähenivät 18,1 kalenteripäivästä 15,3 kalenteripäivään henkilötyövuotta kohden eli 2,8 kalenteripäivällä. Miehillä poissaolot vähenivät,2 ja naisilla 3,8 kalenteripäivällä. Vuodesta 28 alkaen vapaa-ajan tapaturmat eivät sisälly sairauspoissaoloihin. Jos ne huomioidaan, vuoden 21 sairauspoissaoloiksi saadaan 15,7 kalenteripäivää per henkilötyövuosi. Vapaa-ajan tapaturmia vuonna 21 oli siis,4 kalenteripäivää/htv. Yli 6 päivän sairauslomapäivien osuus väheni tarkastelujaksolla 27 21 4,3 %. Vuonna 21 niitä oli 33,8 % kaikista sairauslomapäivistä. Ne jakautuivat 296:lle eri henkilölle (228 naista, 68 miestä). Sairastaneita henkilöitä oli kaikkiaan 4429, joista 3522 naista ja 97 miestä. SAIRAUDET KALENTERIPÄIVINÄ JA %-OSUUKSINA 27-21 Kaikki 15,4% 23,2% 27,6% 33,8% 82841 15,8% 23,8% 27,3% 33,% 13,6% 2,5% 28,8% 37,1% 16625 66216 Kaikki 13,1% 22,3% 26,8% 37,8% 92334 13,5% 23,% 28,8% 35,4% 72958 11,8% 19,5% 27,2% 41,5% 19376 Kaikki 13,5% 22,2% 28,5% 35,8% 95939 13,5% 22,3% 28,8% 35,4% 77566 13,6% 21,4% 27,5% 37,5% 18373 Kaikki 12,9% 21,1% 27,9% 38,1% 12567 12,8% 21,% 27,3% 38,9% 84647 13,4% 21,7% 3,9% 33,9% 1792 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Kal.pv < 4 pv 4-14 pv 15-6 pv > 6 Kuva 21 Yli 6 kalenteripäivää kestäneet sairauspoissaolot vähenivät 19,7 % vuodesta 29 vuoteen 21. Naisilla ne vähenivät 18,5 %, miehillä 23,9 %.

4.2 Tapaturmat 17 (25) Tapaturmat koostuvat vapaa-ajan-, työ- ja työmatkatapaturmista. Tarkastelujaksolla 27 21 tapaturmien osuus kokonaistyöajasta on noussut,4 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohti. Vuonna 21 vapaa-ajan tapaturmien määrä oli 2589 kalenteripäivää, joka on 38,7 % kaikista tapaturmista. Niiden osuus oli vähentynyt 4,5 % vuodesta 29. Pv 8 TAPATURMAT KALENTERIPÄIVÄÄ (PER HENKILÖTYÖVUOSI) 27-21 7 6688 6 597 518 5 4685 4196 4 3 2 341 399 311 (,7) (,8) (,8) (1,) 1586 27 256 2492 (,8) (,9) (1,1) (1,2) 1 (1,1) (1,4) (1,8) (1,8) Kaikki 27 28 29 21 Kuva 22 VAKUUTUSYHTIÖLLE ILMOITETUT TYÖ- JA TYÖMATKATAPATURMAT SEKÄ AMMATTITAUDIT VUOSINA 27-21 Lkm 5 4698 45 4 381 35 3 377 3467 25 2 15 1 5 389 399 416 376 27 28 29 21 Sattuneet vahingot Sairauspäivien lkm Kuva 23

18 (25) Vapaa-ajan tapaturmat 28 29 21 Henkilöitä 84 96 95 Tapaturmia 11 113 12 Kalenteripäiviä 1978 2581 2589 Kalenteripäivää/tapaturma 19,6 22,8 25,4 Kalenteripäivää/henkilö 23,5 26,9 27,3 Kuva 24 4.3 Tulo- ja lähtövaihtuvuus Lähtövaihtuvuusprosentti on kaupungin palveluksesta poistuneiden vakinaisten henkilöiden määrän suhde kapungin vakinaiseen henkilöstömäärään. Vastaavasti tulovaihtuvuusprosentti on kaupungin palvelukseen palkattujen vakinaisten henkilöiden määrän suhde kaupungin vakinaiseen henkilöstömäärään. Lähtövaihtuvuus tarkastelujaksolla oli pienimmillään vuonna 27 ja tulovaihtuvuus vuonna 29. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN TULO- JA LÄHTÖVAIHTUVUUS 27-21 Henkilöitä 35 321 3 25 2 273 (6,5 %) 214 (5,1 %) (7,4 %) 227 (5,2 %) 192 278 (6,6 %) 273 (6,6 %) 256 (6,2 %) (4,5 %) 15 1 5 27 28 29 21 Tulovaihtuvuus Lähtövaihtuvuus Kuva 25

19 (25) VAKINAISEN HENKILÖSTÖN LÄHTÖVAIHTUVUUS 27-21 Henkilöä 18 16 161 14 128 127 142 45 12 1 8 6 4 2 42 32 33 97 86 22 79 76 17 17 28 116 5 96 1 94 75 69 32 62 48 17 19 16 5 7 6 18 12 12 1 27 28 29 21 27 28 29 21 27 28 29 21 Eläkkeet Eronneet Muu syy Kuva 26 VAKINAISEN HENKILÖSTÖN ELÄKKEET 27-21 Henkilöä 18 16 161 2 14 12 1 96 1 128 53 2 94 127 57 1 142 57 2 116 37 1 52 1 8 6 4 2 41 43 2 46 3 2 45 42 3 32 33 2 83 78 71 15 1 67 59 16 5 1 11 45 16 1 1 21 22 24 28 Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki 27 28 29 21 Vanhuuseläke Varhennettu vanh.eläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Kuva 27

2 (25) KUEL-TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYNEET DIAGNOOSEITTAIN 27-21 Henkilöä 12 1 94 1 94 8 84 22 27 28 2 6 27 26 19 32 4 2 32 45 47 47 27 28 29 21 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yms. Mielenterveyden häiriöt yms. Muut sairaudet Kuva 28 ELÄKEPOLITIIKAN TUNNUSLUKUJA 27 28 29 21 Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 59,9 6 6,3 61,1 Vanhuuseläkkeiden osuus eläkkeistä % 55 53 58,5 65,8 Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä kpl 1 27 22 35 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet kpl 1 12 1 9 Kuva 29 Vuoden 21 lopussa osa-aikaeläkkeellä oli 238 henkilöä (22 naista ja 36 miestä). Eniten osa-aikaeläkeläisiä oli sosiaali- ja terveystoimessa (28) ja koulutuspalvelussa (14).

Eläkkeiden määrä 21 (25) VAKINAISEN HENKILÖSTÖN ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN 211-22 18 16 154 149 151 152 159 148 14 12 124 134 135 1 8 96 1 86 94 97 114 11 114 17 116 11 6 74 75 4 2 22 25 38 4 38 4 48 37 45 43 38 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 Kuva 3 Käytettävissä olevien tietojen perusteella 152 työntekijää (137 työntekijää/vuosi) saavuttaa vanhuuseläkeiän vuoden 221 loppuun mennessä. Opettajat ja Kuopion Energia - liikelaitoksen henkilöstö eivät sisälly lukuun. Vuonna 21 eläkkeelle jääneiden kokonaismäärä oli 1,5 kertaa vanhuuseläkkeelle jääneiden määrä. 5. INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN 5.1 Työterveyshuolto Työterveyshuollon kustannukset vuosina 27-29 ilmenevät kuvasta 31. Taulukossa on esitetty myös kokonaiskustannukset yhtä henkilöä kohden sekä kustannukset saatujen korvauksen jälkeen. TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET 27-21 27 28 29 21 TTH:n kokonaiskust./milj. euroa 1,59 1,78 1,87 1,95 Kokonaiskustannukset/henkilö ( ) 268,85 33,21 325,6 341,78 Kustannukset saatujen korvausten jälkeen/henkilö ( ) 117,16 148,2 153,17 16,7 Kuva 31

22 (25) Työterveyslääkärit tekivät työpaikkakäyntejä 11, työterveyshoitajat 161, fysioterapeutit 216 ja työterveyspsykologit 17. Käyntikertoja 12 ASIAKASKÄYNNIT TYÖTERVEYSHUOLLOSSA 27-21 1469 1525 1 991 8 8234 6 4 4314 4112 375 3496 2 921 833 114 979 116 913 885 896 434 248 247 27 28 29 21 27 28 29 21 27 28 29 21 27 28 29 21 27 28 29 21 Lääkärit Erikoislääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Psykologit Kuva 32 Henkilöä 18 16 163 KUNTOUTUKSIIN JA KUNTOREMONTTEIHIN OSALLISTUNEET 27-21 164 14 12 135 113 131 17 123 142 117 14 1 8 78 97 75 92 69 87 Yhteensä 6 4 2 28 18 16 22 19 23 17 18 27 28 29 21 27 28 29 21 Kuntoutukset Kuntoremontit Kuva 33 Vuonna 21 kuntoutuksiin osallistui 164 henkilöä (142 naista, 22 miestä) ja kuntoremontteihin 87 henkilöä (69 naista, 18 miestä).

23 (25) 5.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen ja koulutuksen tarkoituksena on oppimisen, koulutuksen ja perustyön saumaton yhteensovittaminen. Kehittämisen perustana on aina yhteys kaupungin toiminnan tavoitteisiin ja henkilöstön yksilölliseen työhyvinvointiin. Edellä mainitut perusteet edellyttävät tasapainoista johtamista. Vuonna 21 on jatkettu koko kaupungin tasolla järjestettyä pitkäkestoista, räätälöityä Johtamisen erikoistutkintoon tähtäävää oppisopimuskoulutusta. Keskitetty henkilöstökoulutus toteuttaa koko kaupungin tasoista, strategista kehittämistä ja koulutusta, jossa yhteys kaupungin tavoitteisiin ja perustyöhön huomioidaan. Toimialat järjestävät henkilöstölleen ammatillista koulutusta ja kehittämistä omiin tarpeisiinsa. Henkilöstön koulutus- ja kehittämiskustannukset vuonna 21 olivat,71 % maksetuista palkoista. Koulutettavapäiviä oli 16966. Toimialojen osuus tästä oli 14692 ja keskitetyn henkilöstökoulutuksen osuus 2274. Osallistujia oli yhteensä 12971, joista naisia 9589 ja miehiä 3382. Toimialojen osuus tästä oli 9996 (naisia 7274, miehiä 2722) ja keskitetyn henkilöstökoulutuksen osuus 2975 (naisia 2315, miehiä 66). Keskitetty henkilöstökoulutus sisältää myös henkilöstön työhyvinvointia lisäävää omavastuista, työajan ulkopuolella tapahtuvaa työkykyä ylläpitävää toimintaa. Tähän toimintaan vuonna 21 osallistui 876 henkilöä, joista naisia 81 ja miehiä 66. Henkilöstön ulkomaisen työssäoppimisen ohjelma oli käynnissä kuudetta vuotta. Vuonna 21 käytti tämän mahdollisuuden hyväkseen yksi henkilö. KEHITTÄMISEN TUNNUSLUKUJA 21 Osanottajat 12971 - naisia 9589 - miehiä 3382 Koulutettavapäivät (kpv) 16966 Kpv/hlö 3,2 Kustannukset/kpv 69,8 euroa Koulutukseen käytetty koko kaupungin palkkasummasta,71 % (Palkkasumma ei sisällä työllistettyjä, Pelastuslaitosta, Kuopion Energiaa eikä työnantajakuluja.) Kuva 34

EUR 24 (25) KOULUTUKSEEN OSALLISTUNEET HENKILÖT JA KOULUTETTAVAPÄIVÄT 27-21 36 3 24 18 19826 19451 16966 Osallistuneet henkilöt Koulutettavapäivät 12 12398 12465 119 1446 12971 6 27 28 29 21 Pohjois-Savon pelastuslaitos ei sisälly lukuihin. Kuva 35 KUSTANNUKSET/KPV JA KPV/HLÖ 27-21 Pohjois-Savon pelastuslaitos ei sisälly lukuihin. 9 82,5 8 7 63,6 69,1 69,8 6 5 4 3 2 1 3,6 3,5 3,2 3,2 27 28 29 21 Kustannukset EUR/kpv Koulutettavapäivät/hlö Kuva 36

25 (25) HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilöstön määrä on niiden 31.12. palvelussuhteessa olleiden henkilöiden lukumäärä, jotka eivät silloin olleet palkattomasti poissa. PALVELUSSUHTEIDEN LUOKITUS Palvelussuhteet luokitellaan ja ilmoitetaan seuraavasti: 1. vakinaiset - toistaiseksi voimassa olevat palvelussuhteet 2. vakinaiset työkierrossa henkilöt, jotka hoitavat määräaikaista palvelussuhdetta, ja joiden vakinainen palvelussuhde on siitä syystä keskeytyksessä 3. sijaiset 4. määräaikaiset 5. työllistetyt 6. muut KOKONAISTYÖAIKA Kokonaistyöaika on se virka- ja työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika, josta on vähennetty palkattomat työnteon keskeytykset. Se lasketaan henkilön palvelussuhteen kestosta laskenta-ajalta. Työn osa-aikaisuus huomioidaan. Kokonaistyöaika lasketaan kalenteripäivinä, ja muutetaan henkilötyövuosiksi jakamalla se 365:llä (karkausvuosina 366:lla). Kokonaistyöaika on siten palvelussuhteella ostettu työpanos ilman lisä- ja ylitöitä. POISSAOLOT Poissaolot lasketaan kokonaistyöajan tavoin poissaolon ajalta ko. laskentakautena. TEHTY TYÖAIKA Tehty työaika on kokonaistyöaika vähennettynä palkallisilla poissaoloilla. HENKILÖTYÖVUOSI Henkilötyövuosi (htv) on täyden vuoden kokonaistyöaika. LÄHTÖVAIHTUVUUS Lähtövaihtuvuuteen lasketaan ne vakinaiset henkilöt, jotka ovat poistuneet kokonaan kaupungin palveluksesta. Lähtövaihtuvuusprosentti on näiden henkilöiden määrän suhde koko henkilöstömäärään. VARSINAINEN PALKKA Varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat: tehtäväkohtainen tai vastaavanluonteinen palkka lukuun ottamatta luontoisetua, henkilökohtainen lisä, määrävuosilisä, syrjäseutulisä, kielilisä, luottamusmieskorvaus ja työsuojeluvaltuutetun korvaus (KVTES luku II, 16 ) KOULUTETTAVAPÄIVÄ Koulutettavapäivä on yhden henkilön yhden työpäivän mittainen koulutus.