Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi
Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
Lähde: http://www.opiskelukyky.fi/
Parikeskustelu: tärkeimmät asiat, joista voi pitää itse huolta?
Mitä ja millaista stressiä on? Pohdi parin kanssa vastauksia näihin kysymyksiin: A. Mitä stressi oikeastaan on? B. Onko olemassa hyvää stressiä ja huonoa stressiä?
1. Stressin kuvailua Stressilajeja Luonnollista stressiä koemme esimerkiksi Kun tavoittelemme jotakin ja pyrimme tavoitetta kohti Kun keskitymme kohtaaman haastavan tilanteen Kun joudumme vaaratilanteeseen Voidaan erottaa toisistaan Suoritusstressi (esim. aikataulutetut työtehtävät) Tunnepohjainen stressi (esim. avioero, työttömyys, menetys)
2. Stressin kuvailua Ei aina haitallista Psyykkisellä stressillä viitataan kokemukseen siitä, että ympäristön vaatimukset (esim. opiskelu, työ, ihmissuhteet jne.) ylittävät itsellä käytössä olevat voimavarat Stressiin liittyy aina myös fysiologinen reaktio ja neuroimmunologinen muutos; stressin pitkittyessä mm. sairastuu helpommin Väliaikainen stressi voi olla hyödyllistä ja auttaa keskittymään suoritukseen (myös opiskeluun) Voimakas tai pitkään jatkuva stressi heikentää hyvinvointia, terveyttä ja psyykkistä suoriutumista
3. Stressin kuvailua Opiskelun osana Ajoittaiset stressi- ja ahdistustilat ovat luonnollinen osa uuden oppimista, muutosta, päämääriin pyrkimistä, pinnistelyä Stressin tunteet voivat olla osa oppimisen prosessia, erityisesti silloin kun prosessi jumiutuu tai asiaa on vaikea hahmottaa Asiantuntijaksi kehittymiseen ja kasvamiseen kuuluu oman toiminnan ja tunnetilojen säätelyn kehittyminen, kyky toimia myös stressitilanteissa Tilannekohtaista stressiä voi ja kannattaa ehkäistä hyvällä valmistautumisella; esim. tenttiin lukeminen, esitelmän valmistelu jne.
Motto Tämän luentokerran opetus Luonnollinen, elämään kuuluva stressi eroaa ja on eri asia kuin se paha olo, jota kamppailu stressin, uupumuksen tai masennuksen kanssa saattaa aiheuttaa. Lähde: Pietikäinen, A. (2010) Joustava mieli. Duodecim.
Miten stressikokemus syntyy? tilanne Tulkinta uhista ja mahdollisuuksista Tunteet, ajatukset, fyysiset reaktiot Tuntuuko tilanne stressaavalta vai ei toiminta
Reagointia hälytystilanteessa Uhkaavaksi, vaaralliseksi tai epämiellyttäväksi tulkittu tilanne laukaisee hälytysjärjestelmän: Herää tahto taistella tai paeta tulkinnan mukaan Mieli tuottaa automaattisesti ajatuksia, liukuhihnalta Tilanne herättää erilaisia tunteita Keho reagoi yksilöllisellä tavalla Käyttäytymisessämme saattaa tapahtua jotakin
Harjoitustehtävä: Mitä stressitilanne sinussa herättää? Mieti jotakin viimeaikaista omaa ikävänpuoleista stressitilannettasi ja palauta mieleesi, mitä ajatuksia, tunteita ja tuntemuksia itsellesi virisi. Pohdintasi tueksi: Mikä tilanne oli kyseessä? Millaisia ajatuksia sinulla heräsi? Millaisia tunteita koit? Millaisia fyysisiä tuntemuksia tunsit? Pohdi hetki tätä itseksesi. Voit kirjata erityisesti heränneitä ajatuksia ja tunteita.
Mindfulness-harjoitus: Arjen pysäytys https://into.aalto.fi/display/fiopintopsykologi/mindfulnessharjoituksia into.aalto.fi/opintopsykologi
Harjoitustehtävä: Palaa mielessäsi hetkeksi äskeiseen pohtimaasi stressitilanteeseen Koetko äsken pohtimasi stressitilanteen erilailla lyhyen mindfulness-harjoituksen jälkeen?
Ajanhallinta
Miksi ajankäyttöä kannattaa suunnitella? Suunnitelmallisuus ja suunnitelmissa pysyminen on yhteydessä sekä opintopisteiden kertymiseen että arvosanoihin (esim. Eriksson & Mikkonen, 2003) Ajankäytön ongelmat selvästi yleisempi syy opintojen hidastumiseen, kuin esim. työssäkäynti, perhesyyt, terveysongelmat yms. (Rantanen & Liski 2009) Erilaisista psykososiaalisista tekijöistä opiskelun etenemistä ennustaa parhaiten tavoitteellisuus, opiskelutaidot (ml. ajanhallinta) ja itseluottamus opiskelijana (Robbins & al. 2004)
Ajankäytön suunnittelu Tavoitteet Priorisointi Ajankäytön suunnittelu
Yleisen tason tavoitteet Millaisia tavoitteita sinulla on tällä hetkellä elämässäsi? Opiskelu Työ Ihmissuhteet, perhe, ystävät Harrastukset, vapaa-aika Oma hyvinvointi, terveys Muut elämänalueet? Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteesi?
Lyhyen aikavälin tavoitteet Mitkä ovat tärkeimmät opiskelun tavoitteesi ensi viikolle? Oletko varannut aikaa näiden tavoitteiden toteuttamiseen?
Ajanhallinta Aika usein saa kuulla, että opiskelijat eivät saa aloitettua työntekoa ja että aika kuluu esim. netissä pelatessa, chattaillessa jne. Ajanhallintaa on mahdollista tarkastella työhön liittyvän ajan hallinnan kautta, joka yleensä onnistuu useimmilta. Mitä tai minkälaisia ajanhallintaa tukevia tekijöitä tavallisessa työssä on?
Työpaikka-ajattelua Työpaikka-ajattelu ajanhallinnan tukena: Työmatka toimii siirtymänä vapaa-ajasta työaikaan Siirtymä virittää työminän päälle (jätän pois / lisään joitakin tapoja ja vaatimuksia, joita minulla on kotona) Minulla on työaika (on samalla konkreettinen tavoite), jonka noudattaminen on säädeltyä Työhöni kuuluu taukoja (toimii positiivisena ulkoisena palautteena) Kalenterissani on päivittäiset tavoitteet (onnistuminen tavoitteissa on positiivinen sisäinen palaute).
Työpaikka-ajattelua: Ryhmäkeskustelu Työmatka toimii siirtymänä vapaa-ajasta työaikaan Siirtymä virittää työminän päälle (jätän pois / lisään joitakin tapoja ja vaatimuksia, joita minulla on kotona) Minulla on työaika (on samalla konkreettinen tavoite), jonka noudattaminen on säädeltyä Työhöni kuuluu taukoja (toimii positiivisena ulkoisena palautteena) Kalenterissani on päivittäiset tavoitteet (onnistuminen tavoitteissa on positiivinen sisäinen palaute). Mitä tai minkälaisia ajanhallintaa tukevia tekijöitä omassa opiskelussasi käytät? Pohdi hetki parin kanssa tai kolmen hengen ryhmässä!
Opiskelun ja vapaa-ajan erottaminen Rutiinit: opiskelu tietyssä paikassa ja ennalta suunniteltuna aikana Selkeä siirtymä: esim. matka opiskelupaikasta kotiin tai tietty tekeminen Murehtimishetki : varaa tietty hetki murehtimista/huolia varten. Jos stressaavat ajatukset tulevat mieleen muulloin, kirjoita niitä ylös ja pohdi asiaa murehtimishetkenä. Rentoutuminen ja mukavien asioiden tekeminen Millainen tekeminen auttaa parhaiten irrottamaan ajatukset opiskelusta tai työstä?
Yhteenveto: ajanhallinta 1. Ajankäytön seuranta ja työajan strukturointi Kirjaa kalenteriin ohjattu opetus ja oma itsenäinen työ. Kirjaa joka päivä viikon ajan, miten onnistut tavoitteissasi. 2. Ajankäytön suunnittelu Hyödynnä ajankäytön seurantaa, kohtuullista tavoitteitasi ja tee uusi aikataulu. 3. Tee opiskelullesi työpaikka 4. Työn kohtuullisuus Katso, että aikataulusi on kohtuullinen ja että sinulle jää riittävästi myös vapaa-aikaa. 5. Palkitseminen 6. Priorisointi Tee tehtävälista ja priorisoi tehtäväsi. Aloita tärkeimmistä tai hoida ensin pienet asiat, jos ne häiritsevät ja niiden hoitaminen ei vie liian kauan aikaa. 7. Joustavuus Älä tee liian tiukkoja suunnitelmia. 8. Kieltäytyminen Mieti mihin kaikkeen voit osallistua jos sinulla on tavallista enemmän tekemistä. Selvitä voiko joitakin asioita tarvittaessa tehdä myöhemmin tai delegoida muille.
Luennon jälkeen katsottavaksi: Onko jo aika -video https://vimeo.com/97442277