VANHUSTENHOIDON LUENTOSARJA



Samankaltaiset tiedostot
Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaudet

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt lievästä

Alzheimerin tauti ja sen hoito

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

PROFESSORI ANTTI HERVONEN MUUTAMA OMANTUNNON KYSYMYS SINULLE

Lääkkeet muistisairauksissa

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Muistisairauksien uusia tuulia

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

Huolehdi muististasi!

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Psykoositietoisuustapahtuma

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistisairaana kotona kauemmin

Dementian varhainen tunnistaminen

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

Muistisairauden kulku: vaikutukset yksilöön ja yhteisöön. Tampere Lauri Seinelä, LT, geriatrian erikoislääkäri

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Tampere , 2014 Kati And

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Somaattisen sairauden poissulkeminen

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus

Muistisairaan ihmisen ymmärtäminen ja kohtaaminen Käpyrinne

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

AIVOJUMPPA BRAIN GYM Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Kertausta aivovammojen oireista

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Ulla Vuori, terveydenhoitaja, projektikoordinaattori Suomen muistiasiantuntijat

Muistisairaudet työiässä

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

Muistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Optimimalli. Viitasaari

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Työssä muistaminen -kysymyssarja

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Muistikysely MUUT LOMAKKEET

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

1. TOM-PERUSVALMENNUS

Transkriptio:

VANHUSTENHOIDON LUENTOSARJA ALZHEIMERIN TAUTI 5.2.2014 geriatri Maisa Karjula

MITÄ ON DEMENTIA? dementialle on monta syytä dementian keskeisin piirre on lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen muistin heikkeneminen, kyvyttömyys oppia uutta tietoa ja kyvyttömyys palauttaa mieleen aiemmin sinne painettua, mutta siihen liittyy ajan myötä paljon muitakin ongelmia 5.2.2014 de mens - "vailla mieltä" 2

MUITA DEMENTIAN AIHEUTTAMIA ONGELMIA päättelykyvyn heikentyminen abstraktin ajattelun heikentyminen ja muita toiminnan ohjaamisen häiriöitä (suunnitelmallisuus) arvostelykyvyn heikentyminen puheen tuottamisen vaikeus (afasia) puheen ymmärtämisen vaikeus (agnosia) kätevyyden häiriöitä (apraksia, esim. pukemisvaikeudet) havaintokyvyn häiriöitä (harhoja, eksymistä ym.) persoonallisuuden muutoksia 5.2.2014 Alzheimerin tauti 3

MITEN DEMENTIA NÄKYY? fyysisessä voinnissa ja ulkonäössä ei heti mitenkään dementian vuoksi ei selviä siitä, mistä on aiemmin selvinnyt eletty elämä, muut sairaudet, ihmissuhteet ja ympäristö tekevät jokaisesta dementiaa sairastavasta erilaisen, vaikka dg olisi sama 5.2.2014 Alzheimerin tauti 4

ALZHEIMERIN TAUTI yleisin dementian muoto: 60-65 % kaikista dementioista, syy tuntematon esiintyvyys n. 10 % 65 v täyttäneillä, 28 % yli 85-vuotiailla Alle 65- vuotiaana alkaneissa oireet vaikeammat, todennäköisesti monta eri sairautta aivomuutokset lisääntyvät taudin edetessä 5.2.2014 Alzheimerin tauti 5

TAUDIN KULKU etenee hitaasti ja tasaisesti, usein omaisetkaan eivät huomaa äkillinen elämänmuutos ja siihen sopeutumattomuus voi tuoda esille kesto yleensä 10 v, 2-20 v liikuntakyky säilyy pitkään, lopuksi puhe- ja liikuntakyvytön, jäykkä, laihtunut ja pidätyskyvytön, täysin avustettava vuodepotilas 5.2.2014 Alzheimerin tauti 6

Alzheimerin tauti/verisuoniperäinen muistisairaus yhteiset riskitekijät: rasvat ja verenpaine tasainen kulku tunne-elämä latistuu itse ei huomaa eikä ole huolissaan hyppäyksittäinen kulku halvausoireita ja aivokuvassa näkyviä verenkiertohäiriön jälkiä pakko-itkua ja naurua parempi oiretiedostus 5.2.2014 usein yhdessä=sekatyyppinen muistisairaus 7

AIVOMUUTOKSET hermosolukato kolinergisissä radoissa aivoihin kertyy tangeleita ja amyloidiplakkeja, jotka häiritsevät hermosolujen välistä toimintaa muutokset näkyvät herkimmin magneettikuvassa, myöhemmin aivokudoksen määrän vähenemisenä ohimo- ja päälaenlohkoissa tietokonekuvassa lopullinen varmistus neuropatologisessa tutkimuksessa kuoleman jälkeen 5.2.2014 Alzheimerin tauti 8

RISKITEKIJÄT korkea ikä naissukupuoli keski-iän korkea kolesteroli tai verenpaine apolipoproteiini E:n 4-muoto dementian esiintyminen lähisuvussa geenivirheet, mutaatiot vakava kallovamma alhainen koulutustaso 4/5 löytyy suvusta, korkeat rasvat tai verenpaine tai II-tyypin sokeritauti 9

Muistisairauden vaiheet 5.2.2014 Alzheimerin tauti 10

OIREET oireiden laatu riippuu sairauden vaiheesta niiden taustalla ovat neurokemialliset ja neuropatologiset muutokset aivoissa aiemmat kokemukset ja persoonallisuustekijät vaikuttavat muut samanaikaiset sairaudet näkyvät myös ympäristötekijät vaikuttavat kanssaihmisten suhtautuminen vaikuttaa 5.2.2014 Alzheimerin tauti 11

TUTKIMUKSET tyypillinen kliininen kuva - omainen neuropsykologinen tutkimus, vähintään CERAD-testi, jossa näkyy mm. viivästetyn mieleenpalautuksen vaikeus aivojen magneettikuvaus: hippocampusatrofia (hippocampuksen tehtävänä siirtää asioita työmuistista pitkäaikaiseen muistiin) elämänaikaisen diagnoosin varmuus yli 90% joskus seuranta auttaa ja tilanne selkeämpi muutaman kuukauden kuluttua 5.2.2014 Alzheimerin tauti 12

VARHAINEN TAUTI muistihäiriöt etualalla muita älyllisen toiminnan häiriöitä: oppiminen, toiminnan ohjanta, hahmottaminen vaikeutuu masennusta ja muita mielialaoireita, kuten ahdistuneisuutta ja pelkoja MMSE 25-30/30 pistettä CDR-luokka 0.5 5.2.2014 Alzheimerin tauti 13

MITEN VARHAINEN MUISTISAIRAUS NÄKYY TOIMINTAKYVYSSÄ? sosiaalisista kontakteista vetäytyminen nimien mieleenpainamisen vaikeus uupuminen, mielen alavireys (apatia) oireiden korostuminen uusissa ja/ tai vaativissa tilanteissa 5.2.2014 Alzheimerin tauti 14

VARHAISEN TAUDIN OIREET asiakokonaisuuksien oppiminen vaikeampaa uusien nimien mieleenpalauttaminen työläämpää vieraan kielen hallitseminen vaikeampaa hidastumista ja epävarmuutta työssä suoritusmuutokset vaativissa ja uusissa tilanteissa harrastukset ja tapahtumien seuraaminen vähenevät stressioireita, uupumusta, alavirettä 5.2.2014 Alzheimerin tauti 15

VARHAINEN TAUTI, POTILAAN HAASTATTELU potilas itse kuvaa muistivaikeuksia vähän tai ei ollenkaan kysyttäessä muistista potilaan mielestä muistivaikeuksia esiintyy vain ajoittain tai ei ollenkaan potilaan mielestä muistivaikeudet eivät haittaa paljoakaan selviytymistä jokapäiväisistä toimista 5.2.2014 Alzheimerin tauti 16

VARHAINEN TAUTI, LÄHEISEN HAASTATTELU läheinen kuvaa runsaasti uusien asioiden unohtelua (sovittujen tekemisten unohtelu, samojen asioiden kysely, saman asian uutena kertominen) läheisen mielestä muistivaikeudet ovat jatkuvia ja pahentuneet vähitellen pidemmän ajan kuluessa läheisen mielestä potilaan muistivaikeudet aiheuttavat ajoittaista avun tarvetta kuten muistuttamista ja tarkistamista 5.2.2014 Alzheimerin tauti 17

LIEVÄ TAUTI luetusta muistaa vain osia ja tapahtumien aikajärjestys usein sekoittuu vihjeet vielä auttavat päänkääntöoire: kääntyy läheisen puoleen MMSE 20-24 CDR-luokka 0.5-1 RAVA 1,29-1,8 5.2.2014 Alzheimerin tauti 18

LIEVÄN TAUDIN OIREET oppiminen heikentynyt, unohtaminen lisääntynyt aloitekyvyn ja keskittymisen vaikeutta sanojen löytämisen vaikeutta hahmotusvaikeutta etenkin vieraassa ympäristössä sairaudentunnon heikentymistä vetäytymistä harrastuksista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä vaikeutta monimutkaisissa toimissa - selviytyy vielä yksin 5.2.2014 Alzheimerin tauti 19

KESKIVAIKEA TAUTI selviytymisen rajoittuminen: ei osaa hoitaa asioitaan eikä valita asianmukaisia vaatteita, yleensä osaa vielä syödä, pestä ja pukea tunne-elämä latistunut, käytösoireet tavallisia MMSE 10-22/30 CDR-luokka 1.0-2.0 RAVA 1,8-3,1 5.2.2014 Alzheimerin tauti 20

VAIKEA TAUTIVAIHE hyvällä tuella voidaan hoitaa kotonakin, yleensä toteamisesta kulunut yli 4 v rajoittunut puhekyky, liikkuminenkin vaikeutunut, avuntarve kaikissa henkilökohtaisissa toimissa, osalla epileptisiä kohtauksia MMSE 0-12/30 CDR-luokka 2.0-3.0 RAVA 2,7-4,02 5.2.2014 Alzheimerin tauti 21

KOTIHOIDON PÄÄTTYMINEN käytösoireet, yölevottomuus ja pidätyskyvyn puute tavalliset syyt kotoa pois joutumiselle riittävä tieto ja tuki, palvelut ja vuorohoito auttavat hoidon porrastus: RAVA koti 1,42- koti, palvelutalo, dementiakoti 3, 2- hoivaosasto 3,7-4,03 5.2.2014 Alzheimerin tauti 22

HOITOMAHDOLLISUUDET ei vielä parantavaa hoitoa varhainen dg antaa mahdollisuuden käyttää oireita helpottavaa lääkitystä kliininen seuranta tärkeää: muiden samanaikaisten sairauksien hyvä hoito, potilaan ja omaisen ohjaus ja neuvonta jatkaa kotonaoloa ja helpottaa sopeutumista 5.2.2014 Alzheimerin tauti 23

Hoidon mahdollisuudet 5.2.2014 Alzheimerin tauti 24

YLEISHOITO entisten taitojen ja harrastusten tukeminen mielialaongelmien hoito fyysisen aktiivisuuden säilyttäminen muiden sairauksien hyvä hoito muun lääkityksen arviointi aistivajauksien hoito (silmälasit, kuulokoje) sekavuustilojen tutkiminen ja syyn hoito 5.2.2014 Alzheimerin tauti 25

Dementian syyvaihtelut 5.2.2014 eri ihmisillä erilaiset syyt 26

LÄÄKEHOITO koliiniesteraasin estäjät (lisäävät asetyylikoliinipitoituutta hermosolujen välissä rivastigmiini (Exelon) ja donepetsiili (Aricept) sekä galantamiini (Reminyl) memantiini (Ebixa) statiinit (=kolesterolilääkkeet) 5.2.2014 Alzheimerin tauti 27

MIKSI LÄÄKEHOITOA? kyseessä on progressiivisesti etenevä tauti, joka paitsi tuhoaa henkisen toimintakyvyn, vie myös sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn ja johtaa täysin avustettavaksi vuodepotilaaksi lääkitys ei vaikuta elinikään eikä estä lopullista romahdusta 5.2.2014 Alzheimerin tauti 28

LÄÄKEVAIKUTUS oireiden lievittyminen 1/2-1-2-3 v ajan lääkitys ei estä lopullista romahdusta koheneva orientaatio (enemmän tässä ja nyt) parempi vireys ja yhteistyökyky vähäisemmät käytösoireet paremmat kielelliset kyvyt laitoshoito siirtyy 5.2.2014 Alzheimerin tauti 29

LÄÄKEHOIDON TOTEUTUS Aricept/Donepezil 5-7.5-10 mg aamuisin, nostot 3 vk välein Exelon 1.5-3-4.5-6 mg 1x2, annosnostot 4 vk välein tai laastari 4.6 mg 4 vk, sitten 9.5 mg, pian 13.3 mg Reminyl depot 8-16-25 mg aamuisin, nostot 4-8 vk välein Ebixa 5-10-15-20 mg aamuisin, 1 vk välein jos vatsavaivoja tai muita sivuvaikutuksia, palataan aiempaan annokseen 5.2.2014 Alzheimerin tauti 30

LÄÄKEHOITO useimmat tarvitsevat lääkkeenannostelijan ja vielä jonkun valvomaan lääkkeenottoa lääke peruskorvattava (35 %) neurologin tai geriatrin B-lausunnolla ilman B-lausuntoa donepetsiili ja nyt rivastigmiini-kapselitkin (ei laastari) sekä memantiini sosiaalinen haitta oltava lääke hyödyttää usein vaikeassakin vaiheessa olevia, mm. käytösoireita vähemmän 5.2.2014 peruskorvattavuusmyös Parkinsondementiaan 1.5.2007 31

KUINKA KAUAN LÄÄKETTÄ? niin kauan kuin puhe- ja liikuntakykyä riittää, ellei tule vaikeaa anemiaa tai harvapulssisuutta täälläpäin laitoksissakin jatketaan jos tuntuu, että teho loppuu, voidaan vaihtaa toiseen valmisteeseen tai lisätä Ebixa vaihtovaiheessa toimintakyky heikkenee ennen kuin uusi lääke alkaa vaikuttaa 5.2.2014 Alzheimerin tauti 32

LÄÄKITYS AUTTAA HUONOSTI vaeltelu ja kuljeskelu huutelu ja kiroilu seksuaalikäyttäytymisen poikkeavuudet tavaroiden keräily ja varastelu eritteillä ja ulosteilla tahriminen itsepäisyys ja muu persoonallisuuspiirteiden korostuminen sanojen toistelu, toiminnan juuttuminen 5.2.2014 Alzheimerin tauti 33

RAVITSEMUS ruuanlaittotaito menetetään syöminen unohtuu ja tulee yksipuoliseksi voi syödä pilaantunutta ja mm. myrkyllisiä huonekasveja tai pikkuesineitä hahmotushäiriöt vaikeuttavat syömistä annostellaan yksi ruokalaji kerrallaan hitaus ei ole syy syöttämiseen 5.2.2014 Alzheimerin tauti 34

PUHTAUDESTA HUOLEHTIMINEN siisteyden merkitys vähenee, aluksi riittää ohjaus kiire ja kylmyys aiheuttavat katastrofireaktioita pesuvati joillekin tutumpi kuin suihku ovi auki ja valot wc:hen, säännöllisyys 3 h välein, vaikka vaipatkin käytössä 5.2.2014 Alzheimerin tauti 35

LIIKKUMINEN liikunta on hyvä keino ylläpitää vireyttä ja hoitaa ahdistusta levottomuus, pakkaaminen ja ovien availu kertovat turvallisuuden tarpeesta ovien ja peilien peittäminen voivat vähentää levottomuutta, samoin työvuorojen eleetön vaihtaminen ja huomion kiinnittäminen muuhun omatoiminen liikkuminen pitäisi sallia mahdollisimman pitkään 36

AUTOLLA AJO ajotaito voi säilyä pitkään kyky huomioida liikennettä heikentyy ja reaktioiden hidastuminen lisäävät onnettomuusriskiä kannanotto jo dementian alkuvaiheessa auton avaimien poistaminen ja auton siirtäminen muualle pitkään huoltoon voivat pitää ajatukset pois autoilusta 5.2.2014 ajokoe katsastuninsinöörin kanssa 37

AJOISSA HUOMIOITAVA ajokyky lääkärin velvollisuus ilmoittaa EU-kriteerit sitten kun muistisairaus enemmän kuin lievä CDR YLI 1,0 kauppojen ja testamentin teko onko nykyinen asunto soveltuva 5.2.2014 Alzheimerin tauti 38

MUITA VAAROJA lääkkeiden yliannostus eksyminen vuorokausirytmin häviäminen sähkölaitteet kaupustelijat ja muut hyväksikäyttäjät pahoinpitely 5.2.2014 Alzheimerin tauti 39

ALZHEIMER- omaisen tauti? miksi? potilas itse vähättelee oireitaan ja on oiretiedostamaton, aluksi kärsii, mutta myöhemmin vähemmän (käytösoireet kyllä aiheuttavat kärsimystä) on ahdistavaa seurata läheisen muuttumista ja lopuksi kohdata toisen täysi avuttomuus ja kyvyttömyys ottaa kontaktia 5.2.2014 Alzheimerin tauti 40

OMAINEN ON KORVAAMATON miksi? hän tuntee menneisyyden ja osaa tulkita paremmin vajavaiset viestit ja lievittää sairastumisen surua joku omaisista voi tulla tosi tärkeäksi, mutta riippuvaisuus rasittaa ellei omainen jaksa, laitosvaihe alkaa aiemmin ja laitokseen siirtyminen voi jouduttaa sairauden etenemistä 5.2.2014 Alzheimerin tauti 41

MITEN SAMAISTUA JA YMMÄRTÄÄ? en muista mitä hetki sitten tapahtui en ymmärrä puhetta enkä tunne ketään en muista miten käyttäydytään sekaisin menneet kokemukset ja tämän hetken aistimukset (vähän kuten juuri ennen nukahtamista) en ymmärrä aikaa enkä käsitä paikkaa en tiedä kuka olen ja mihin pystyn 5.2.2014 Alzheimerin tauti 42

ARVOKASTA omanarvontunteen säilyttäminen hyväksyvä ja ymmärtävä ilmapiiri, lämmin huumori, hyvä mieli ja kiireettömyys mukava tekeminen, tuloksetonkin valokuvat, lehtien selailu, tutut esineet mielimusiikki, liikunta yhteyden säilyminen omaisiin 5.2.2014 Alzheimerin tauti 43

MITEN KOHTAAN MUISTIHÄIRIÖISEN? puhu aikuisena aikuiselle puhu selkeästi ja hitaasti käytä yksinkertaisia lauseita ja sanoja sano yksi asia kerrallaan vältä liiallista kyselyä korjaa kohteliaasti. mutta älä intä käytä sen henkilön nimeä, jolle puhut (puhuttelunimi!) katso silmiin puhuessasi ole oma itsesi anna aikaa vaikka toinen ei ymmärtäisi puhetta, hän aistii herkästi ilmapiirin 5.2.2014 Alzheimerin tauti 44

HYVÄN HOIDON PIIRTEITÄ älä pakota, yritä hetken kuluttua toisella keinolla uudelleen, ole kekseliäs vältä meteliä ja kiirettä, älä tee numeroa virheistä vältä ihmisjoukkoja (toiset kyllä hetken viihtyvät) anna unohduksen hoitaa vahvat tunnereaktiot ja kiukun puuskat 5.2.2014 Alzheimerin tauti 45

HOITAJAN TEHTÄVÄT tarvitaan samantapaista herkkyyttä ja kykyä aistia toisen tarpeita kuin vastasyntyneen hoidossa potilaan historian tunteminen auttaa ymmärtämään paremmin etenkin käytösoireet vaativat taitoa ja tulkintaa, niitä on helppo lisätä väärällä kohtelulla 5.2.2014 Alzheimerin tauti 46

TULKINTAA VAATIVAT levottomuus aggressiivisuus ahdistuneisuus harhat (aistiharhat, harhaluulot) epätodelliset mielikuvat 5.2.2014 Alzheimerin tauti 47

MUISTISAIRAAN MIELI altis haavoittumaan, loukkaantumaan, hajoamaan, kun ei muista, ei aina ymmärrä eikä osaa ilmaista itseään maailmankuva hajoaa minäkuva pirstoutuu arjen merkityksellisyys ja mieli sumentuu itsetunto heikkenee 5.2.2014 lainaus: Ikäinstituutti/Anneli Sarvimäki 48

IHMISARVON HAAVOITTUVUUS itsemääräämisoikeuden kutistuminen yksityisyyden ja koskemattomuuden loukkaukset oman tilan riistäminen epäkunnoittava kohtelu 5.2.2014 Ikäinstituutti/Sarvimäki 49

HAAVOITTUVUUDEN KOHTAAMINEN toisen ihmisen haavoittuvuus oma haavoittuvuus hoitajan haavoittuvuus moraalinen herkkyys- hyvän hoidon edellytys, mutta aiheuttaa samalla moraalista stressiä ja omantunnon vaivoja 5.2.2014 Ikäinstituutti/Sarvimäki 50

IHMISSUHTEIDEN HAAVOITTUVUUS tutut ihmiset häviävät kuoleman kautta ja unohtamisen myötä maailma täyttyy vierailla ihmisillä mielen, ihmissuhteiden ja kehon haavoittuvuus tekevät myös ihmisarvon haavoittuvaksi 5.2.2014 Ikäinstituutti/Sarvimäki 51

SEURAAVALLA KERRALLA Muistisairaan haavoittuvuuden seurauksia: Muistisairauden käytösoireet ja psykologiset oireet Raahessa 10.4. klo 18-19 Fregatti-salissa 5.2.2014 Alzheimerin tauti 52