Karhulanniemen Kaavarunko 0613 S E L O S T U S 15.3.2016 Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Jarkko Puro
Kaupunki oli joka puolelta saariston repelemän meren ympäröimä. Sen maaperä oli karua, kuten kaikki rannikon saaret: harmaita, paksun sammaleen peittämiä kallioita ja kivilouhikoita, kuivuneita rämeitä, kuivia hiekkakankaita. Ennen ihmisten tuloa olivat kuusi ja mänty, koivu ja leppä taistelleet siellä sanomattomalla sitkeydellä olemassaolostaan, muodostaen tuuheita, sekasortoisia ja ryteikköisiä metsiä kallioiden välisiin alankoihin, jopa itse kallioillekin. Verraten matalana, koukeroinen rantaviiva loppumattomien niemekkeiden, lahdekkeiden ja karikoiden rikkomana se lepäsi äitinsä meren sylissä, jonka pohjasta se kerran oli noussut. Ympäröivät saaret vieläkin miltei koskemattomina humisevine metsineen muodostivat sen kupeille syviä, tuulilta suojattuja lahtia, oivallisia luonnonsatamia. Keski-Suomen suurilta järvialueilta saapuva tukinuittoon soveltuva joki tyhjensi vetensä useaa eri haaraa pitkin sen välittömään läheisyyteen. Nämä seikat määräsivät, että siitä tuli eräs uudenaikaisen inhimillisen toimeliaisuuden näyttämö Toivo Pekkanen: Jumalan myllyt 1946 Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 2
1. K A R H U L A N N I E M E N K A A V A R U N K O 1.1 Karhulanniemen kaavarunko 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus 2. H I S T O R I A 2.1 Meri ja joki 2.2 Tie ja yhdyskunta 2.3 Teollisuus ja toimeentulo 3. K A R H U L A N N I E M I T Ä N Ä Ä N 3.1 Maankäyttö 3.2 Väestö, asuminen, elinkeino 3.3 Liikenne, Palvelut, Tekniikka 3.4 Suunnittelutilanne 4. K A A V A R U N K O 4.1 Karhulanniemen havainnekuva, kaavakartta ja kaavamerkinnät 4.2 Alue-esittelyt 5. K A A V A R U N G O N S U H D E Y M P Ä R I S T Ö Ö N 5.1 Kansallinen kaupunkipuisto 5.2 Rakennuskulttuuri Liite 1 Rakennuskulttuuriselvitys 5.3 Luonto Liite 2 Luontoselvitys 5.4 Maisema 5.5 Melu Liite 3 Meluselvitys 5.6 Tulva 5.7 Rakentamista rajoittavat tekijät 5.8 Liikenne Liite 4 Liikenteen ilmastovaikutusten vertailu 2013 5.9 Palvelut ja elinkeino 5.10 Energia- ja vesihuolto Liite 5 Geoenergiapotentiaalikartta 5.11 Alueen ekotehokkuusarvio Liite 6 Rakennusmateriaalien ekotehokkuusvertailu 6. K O H T I H U O M I S T A 7. L I I T T E E T Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 3
1. K A R H U L A N N I E M E N K A A V A R U N K O 1.1 Karhulanniemen kaavarunko Karhulanniemen kaavarunko piirtää kuvaa tulevaisuuden yhdyskunnasta, asumisesta, liikenteestä sekä ympäristöstä. Kuva on piirretty useamman kymmenen vuoden päähän, ja sen toteutumisen aikataulun intensiivisyys riippuu pääosin laajemmasta seudullista kehitystä. Kaavarunkotyö toimii pohja-aineistona tulevaisuuden maankäytön suunnittelulle keräten yhteen suunnittelualueella tehdyt selvitykset sekä suunnitelmat. Oikeusvaikutuksettomana kaavarunko toimii lähinnä maankäytönsuunnittelua ohjeistavana työkaluna. Yleiskaavallisiin sisältövaatimuksiin vastaavana voidaan kaavarunkoa kuitenkin käyttää asemakaavoitusta ohjaavana lähtöaineistona. Karhulanniemen kaavarunko, kaava numero 0613, koskee Kotkan kaupungin 31. kaupunginosan Karhulan eteläistä osaa. Kaavan valmistelijana toimii Kotkan kaupungin kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro, tel. 040 744 0041. Kaavarungon laatiminen on alkanut Kotkan kaupungin sekä alueen suurimman maanomistajan A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n aloitteesta. Kaavarunko on tullut vireille 19.6.2013. Alueen olevan toiminnan sekä ympäristön olosuhteita on tutkittu erilaisin selvityksin vuoden 2014-2015 aikana. Kaavarunkotyön tulokset asetetaan nähtäville ja tuodaan tiedoksi kaupungin hallintoelimiin kevään 2016 aikana. Karhulanniemi pohjoisesta kuvattuna. Kuvan halkaiseva Kymijoen Korkeakoskenhaara oli aikanaan maan merkittävimpiä uittoväyliä. Joen ja meren risteykseen, metsäisten kallionkumpareiden lomaan syntyi 1800-luvun lopulla sahateollisuuden keskittymä, jonka perintöä nykyiset teollisuuslaitokset, satamat ja siten koko alueen moderni yhdyskunta kantavat. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavarunkotyön alue sijaitsee Kotkan kaupungin taajama-alueen pohjoisosassa Kymijoen suistossa joen, meren sekä suuren rantatien leikkauspisteessä. Aluetta rajaa pohjoisessa E18 moottoritie, idässä alueen teollisuutta syöttävä rautatie ja lännessä Kymijoen korkeakosken haara. Eteläisin kärki avautuu Sunilanlahden välityksellä Suomenlahteen. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 4
1.3 Kaavan tarkoitus Kaavarunkotyö sijoittuu alueelle, jonka yhdyskuntarakenne sekä ympäristö ovat muovautuneet alueen suurteollisuuden luomaan kehykseen. Elinkeinorakenteen muutos on ravistellut teollisuutta sekä sen rinnalle syntynyttä yhdyskuntaa, jonka seurauksena teollisuuden kasvuun varatut reservimaa-alueet ovat jääneet vaille käyttöä. Kaavarunkotyön avulla tutkitaan näiden reservialueiden soveltuvuutta tulevaisuuden yhdyskunnan laajenemiseksi asumiseen, liikenteeseen, virkistäytymiseen sekä työn tekemiseen. Kaavanteon yhteydessä solmitaan kaavoitussopimus Kotkan kaupungin ja A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n välillä. 2. H I S T O R I A 2.1 Meri ja joki Jääkauden puristuksen jälkeen kohosi merestä vuosituhansien aikana Kymenlaaksona nykyisin tunnettu alue. Meren ja maan vahva liitto on edelleen nähtävissä alueen vesistöjen sekä maanpinnan keskinäisessä typologiassa. Kymenlaakson halkaiseva Päijänteestä alkunsa saava Kymijoki laskee vetensä Suomenlahteen viitenä suuhaarana nykyisen Kotkan ympäristössä. Rikkonainen maanpinta, tiheä saaristo sekä suojaisat syvät merenlahdet luovat maiseman, jossa jokivesi sekoittuu meriveteen. Agraarikulttuurin aikana joki tarjosi elinkeinoa, mutta se toimi myös kulttuurisena sekä geopoliittisena rajana idän ja lännen välillä. Venäjän ja Ruotsin valtakuntien välinen raja on kulkenut eri vuosisatoina Kymenlaakson halki Kymijoen eri suuhaaroja myötäillen. Jaakko Teitin kartta vuodelta 1556 lienee Suomen vanhin pitäjänkartta. Karttaan on kuvattu Kymijoen suistoalue Ahvenkoskelta Vehkalahdelle. Joen kosket sekä suuren rantatien sillat on kuvattu tarkasti omille paikoilleen. Kuvassa itäisimpänä on Vehkalahden kirkko sekä Alisen Viipurintien silta. Kymijoen itäisin haara Korkeakoski sivuaa Karhulanniemeä (kuva: Kymi virta-kartanopitäjä, Kotkan kaupunki 1993) Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 5
2.2 Tie ja yhdyskunta Eri kulttuurien sekä aikakausien vaikutukset ovat painaneet joen rantatöyräisiin omat merkkinsä. Kivikautiset asuinpaikat, Kyminkartano sekä Ruotsin ja Venäjän keskinäisten sotien aikaiset linnoituslaitteet kertovat elämästä Kymijoen rannoilla. Suuri rantatie oli aikanaan Suomen tärkeimpiä maantieyhteyksiä. Tie kulki tiettävästi jo 1300-luvulla Turusta Viipuriin yhdistäen länttä ja itää. Tien varrelle nousivat kylät, kirkot, kartanot ja satamat. Kyminkartanon vaikutusalueella sijaitseva Helilän kylä oli yksi valtatien läheisyyteen syntyneistä maanviljelyksestä, kalastuksesta sekä kaupasta elävä asuinkeskittymä. 2.3 Teollisuus ja toimeentulo Suojaisiin merenlahtiin virtaava Kymi sai aivan uudenlaisen merkityksen 1800-luvun lopulla sahateollisuuden läpimurron seurauksena. Muutaman vuoden aikana Kotkan alueelle syntyi useita sahoja. Joki yhdisti Keski-Suomen lähes ehtymättömiä puuvarantoja sekä rannikolla sijaitsevia satamiksi kelpaavia suojaisia merenlahtia. Puun kuljettamisen ohessa joki tuotti energiaa ahnaasti puuta rouskuttavien sahojen käyttöön. Kotkassa ja Helilän kylässä asuva väestö ei riittänyt teollisuuden tarpeisiin, vaan väkeä piti tuottaa alueelle muualta. Joen, meren ja tien risteyskohtaan alkoi kehittyä ja kasvaa se yhdyskunta, jonka perintö on edelleen nähtävissä. Karhulanniemen kaavarunkoalue sijaitsee Kotkan kaupungin pohjoisen keskuksen Karhulan eteläpuolella Kymijoen Korkeakoskenhaaran ja Sunilanlahden rannalla. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 6
3. K A R H U L A N N I E M I T Ä N Ä Ä N Karhula on Kotkan kaupungin pohjoinen keskus. Karhulan taival itsenäisenä kauppalana päättyi vuoteen 1977, jolloin se liitettiin yhdessä Kymin kunnan kanssa osaksi Kotkan kaupunkia. Kuntaliitoksen jälkeen on Karhula menettänyt valtaosan hallinnollisesta statuksestaan, mutta edelleen se toimii palveluiden sekä kaupan lähikeskuksena noin kolmannekselle kotkalaisista. Hiljaa kaupunginosan läpi virtaava joki on yhdyskunnan syntymisen ja olemassaolon perimmäinen syy. Teollisuus asettui 1800-luvun lopulla uittokelpoisen ja energiaa tuottavan joenuoman äärelle. Lyhyessä ajassa rakennettiin koko yhdyskunta asuinalueineen, palveluineen sekä liikenneverkkoineen. 1900-luvun loppupuolella ajautui Karhula aivan uudenlaisten haasteiden eteen. Suljetut tehtaat, kaikonneet työpaikat, Kotkansaarelle siirretyt palvelut sekä väestön ikääntyminen ovat olleet Karhulalle viimeisten vuosikymmenten aikana raskas taakka. Karhulan merkitytä kaupungin sekä seudun tulevaisuuden kehityskuvien näyttämönä lisää kuitenkin erinomainen sijainti, ainutlaatuinen ympäristö, teollisuudelta käyttämättä jääneet laajat kehittämiskelpoiset alueet sekä hyvä olemassa oleva tekninen rakenne. 3.1 Maankäyttö Kaavarunkoalueen koko on noin 146 ha, josta vesialuetta, Sunilanlahden pohjukkaa ja jokea on reilut 11 ha. Alueen maanpinnasta puolet ja alueen rantaviivasta kaksi kolmasosaa sijaitsee teollisuuden aitojen sisäpuolella. Karhulassa maanomistus on perinteisesti ollut sidoksissa teollisuuden harjoittamiseen. Rakenteellinen muutos on monipuolistanut omistuspohjaa, mutta edelleen kaavarunkoalueen suurimmat maanomistajat ovat A. Ahlström Kiinteistöt Oy sekä A. Ahlström Glassfibre. Ahlström omistaa myös Karhulan hovin puistoalueen sekä joenrannan laajat rakentamattomat kallioalueet. Nämä teollisuudelta tarpeettomiksi jääneet kasvun reservialueet ovat keskeinen osa Karhulanniemen kaavarunkoa. Teollisuusalueen suurimpia maanomistajia on Ahlströmin lisäksi Sulzer Pumps Finland Oy. Teollisuusalueella, joenrannassa sekä Karhulan - Sunilan rautatien ympäristössä on lisäksi useita pienempiä maanomistajia, yrityksiä sekä voimayhtiöitä. Pohjoisin osa kaavarunkoalueesta kuuluu Karhulan keskustan vaikutusalueeseen. Karhulan tori on suhteellisen vilkas kaupankäyntipaikka sekä sosiaalinen kohtaamisympäristö. Keskusta-alueen kaupankäynnin painopiste on vähitellen siirtynyt torin eteläpuolelle keskustamarkettien alueelle. Ahlströmintie yhdistää keskustakauppaa sekä Karhulan toista kaupallista keskittymää Jumalniemeä. Ahlströmintien kehittäminen nousee keskeiseen rooliin pyrittäessä näiden kahden kaupallisen keskuksen muodostamaan yhtenäiseen kaupankäyntialueeseen sekä ehjään yhdyskuntarakenteeseen. Käyttämättömien reservialueiden lisäksi keskustan ja teollisuusalueen väliin jää asumisen vyöhyke. Alueelle ominaisia ovat eri aikakausina rakennetut rakennuskulttuurin kannalta merkittävät yhtenäiset asuinalueet. Asuinvyöhykkeen keskellä sijaitsee tuetun asumisen sekä sosiaalisten palveluiden alue. Alueella sijaitsee nuorten-, vanhusten- sekä mielenterveyskuntoutujien asuin- ja tukipalveluita. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 7
3.2 Väestö, asuminen, elinkeino Kaavarunkoalueella asuu hieman yli 800 ihmistä. Kotkassa ja erityisesti Karhulassa, on väestön keski-ikä suhteellisen korkea. Lasten lukumäärä on pieni ja vanhusväestöä on prosentuaalisesti lähes saman verran kuin työikäisiä. Karhulanniemen miesväestön pieni osuus naisiin verrattuna johtuu pääosin vanhusväestön suuren osuuden sekä miesten lyhyemmän eliniän yhteisvaikutuksesta. Kotka Karhulanniemi Väestöä 54771 as 100,0 % 817 as 1,5 % Miehiä 26994 as 49,3 % 356 as 43,6 % Naisia 27777 as 50,7 % 461 as 56,4 % 0-6v (Alle kouluikäisiä) 3633 as 6,6 % 26 as 3,2 % 7-14v (Kouluikäisiä) 4293 as 7,8 % 52 as 6,4 % 15-63v (Opiskelu ja työikäisiä) 34199 as 62,4 % 379 as 46,4 % 64-84v (Eläkeikäisiä) 12646 as 23,1 % 360 as 44,1 % Asuintilaa Karhulanniemen asukkailla on keskimäärin 42m² / asukas. Asuntojen keskikoko Kaavarunkoalueella on 65m², koko Kotkassa 74m² ja Suomessa 79m². Asuntojen keskikoon pienuuteen Karhulanniemellä vaikuttaa alueen kerrostalovaltaisuus sekä hyvin vanhoissa työläisille suunnatuissa rakennuksissa sijaitseva asuntokanta. Karhulanniemen asuntokannasta on valtaosa aiemmin ollut tehtaan omistuksessa. Työsuhde-etuna tehtaan työntekijät saivat asua tehtaan omistamissa asunnoissa suhteellisen edullisesti. A. Ahlström alkoi supistaa toimintaansa ja omistustaan Karhulassa 1980-luvulta lähtien. Kokonaisia teollisuudenhaaroja myytiin ja kiinteistöomistusta sekä asuntokantaa yksityistettiin. Kaupunki hankki omistukseensa suurten maakauppojen osana Sudenkadun paanutalot. Osa Karhunkadun kerrostaloista sekä osa pienemmistä puutaloista Ahman-, Suden- ja Kokkolankaduilla myytiin yksityisille. A. Ahlström Kiinteistöt Oy omistaa kuitenkin edelleen osuuden Karhulanniemen asuntokannasta, vaikka A. Ahlströmin yritysten teollinen toiminta alueella sekä työntekijöiden määrä on supistunut hyvin pieneksi. Teollisuus on perinteisesti pitänyt yllä hyvää työllisyystilannetta Karhulassa. Muu yhdyskuntarakenne palveluineen, koulut sekä sairaalat ovat lisäksi tarjonneet elinkeinoa menneinä vuosikymmeninä. Vaikka moni teollisuuslaitos toimii elinvoimaisena, on teollisuuden rakenteellinen muutos vähentänyt työtä merkittävästi. Kymenlaaksossa ja erityisesti raskaaseen teollisuuteen ja satamatoimintaan tukeutuneessa Kotkassa on tilanne hyvin vaikea. Tilastotiedot: Tilastokeskus 2009 / 2014 Kotkan kaupungin paikkatietopalvelu 2014 Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 8
3.3 Liikenne, Palvelut, Tekniikka Karhulan keskustapalvelut, koulut sekä kaupat, aikaansaavat vilkasta asiointiliikennettä. Vilkkaimpia paikallisväyliä ovat pohjois-eteläsuuntainen Karhulantie sekä itälänsisuuntainen Ahlströmintie. Näiden kahden tien risteyksessä sijaitsee keskustan kaupallinen painopiste. Karhulan läpi kulkeva moottoritie on alueen, seudun ja kansainvälisen liikenteen valtasuoni. Moottoritien laatua sekä meluntorjuntaa parannetaan merkittävästi käynnissä olevan E18-kehityshankkeen myötä. Moottoritien merkitys tulee kasvamaan myös kaupungin sisäisessä asiointi- ja työmatkaliikenteessä erityisesti Jumalniemen uusien liittymien ansiosta. Kaavarunkoalueen itäisessä reunassa sijaitsee Kymin asemalta lähtevä teollisuuden tarpeita palveleva yksityinen rautatien pistoraide. Radalla kulkee nykyisin joitakin junia vuorokaudessa kuljettaen lähinnä metsäteollisuuden kuivaa tavaraa, puuta ja selluloosaa. Ratayhteyden ja muun yhdyskunnan liikenneväylien risteykset ovat vaihtelevan tasoisia. Teollisuusaluetta syöttää lisäksi kaksi kumipyöräyhteyttä, Ratakatu idästä sekä Pajatie lännestä. Teollisuutta palvelevat yhteydet eivät ole suuressa ristiriidassa muun yhdyskuntarakenteen kanssa. Karhulan keskustassa sijaitseva linja-autoasema toimii kauko- ja paikallisbussiliikenteen suhteellisen vilkkaana keskuksena. Merkittävimmät paikallisliikenteen reitit kulkevat Karhulan linja-autoaseman kautta Ahlströmintietä itään ja Kyminlinnantietä länteen. Karhulan alueella kevyenliikenteen verkosto on kattava, mutta laadullisesti osin välttävä ja katkonainen. Teollisuuden rajaama alue estää käytännössä eteläisessä Karhulassa itä - länsisuuntaisen kevyenliikenteen kokonaan. Tämä seikka on osaltaan vaikuttanut alueen voimakkaaseen autoistumiseen. Kymijoen Korkeakoskenhaaran merkitys kuljetusreittinä ja liikenteellisesti on nykyisin olematon. Joen virkistyskäyttö retkeilyyn ja kalastukseen on sen sijaan vuosien saatossa lisääntynyt tasaisesti. Palvelurakenne Karhulassa on kokenut elinkaarellaan useita erilaisia vaiheita. 1900-luvulle tultaessa puurakennuksista muodostunut kaupan ja asumisen keskus sijaitsi Korkeakosken haaran itäisellä rannalla suhteellisen harvaan rakennettuna. Teollisuuden syntyminen alueelle sekä Korkeakosken jokihaaran yli rakennettu eteläisempi siltayhteys siirsivät keskustan nykyiselle paikalleen. Teollisuuden myötä kasvanut yhdyskunta sai ajan hengen mukaisen kivikaupungin ilmeen viime vuosisadan puolivälin aikoihin. Kauppojen ja pankkien kirjoa säestivät koulut, virastot sekä sairaala. Karhulan kauppalan sulautuminen osaksi Kotkan kaupunkia muutti Karhulan keskustan luonnetta pääkeskuksesta kaupunginosakeskukseksi. Karhulan keskustan palveluiden kirjoa ovat nykyisin mm. kaupungin sivukirjasto, Kymin seurakunnan palvelut, matkahuolto, terveysasema sekä lukio. Kaavarunkoalueen rajauksen sisäpuolella sijaitsee julkisia tai vastaavan luonteisia palveluita mm: palveluasumista, yksityinen päiväkoti sekä kohtaamispaikka Karhunkulma. Lisäksi alueella sijaitsee yksityisiä palveluita ja liikeyrityksiä mm. Ratakadun puutarhamyymälä sekä William Ruthin kadun yritykset. Karhulassa oleva kunnallistekninen verkosto jakautuu selkeästi kahteen osaan, kaupungin ylläpitämään verkostoon sekä teollisuusalueella teollisuuden ylläpitämään verkostoon. Kaupungin alueella kuntatekninen verkosto on suhteellisen hyväkuntoista. Putkilinjoja sekä katujen pinnoitteita on uusittu alueella säännöllisesti. Karhulanniemen alueella on myös melko kattava kaukolämpöverkosto, johon kaavarunkoalueella on mahdollisuus tulevaisuudessa tukeutua. Asemakaavojen laatimisen yhteydessä ratkaistaan tulevaisuuden hankkeiden edellyttämä teknisen verkoston laajentaminen. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 9
3.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön 28.5.2008 ja 18.1.2010 vahvistama Kymenlaakson maakuntakaava. Maakuntakaavassa kaavarunkoalueelle on merkitty kolmea eri aluevarausta. Eteläisin osa on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi, keskeinen osa on taajamatoimintojen aluetta ja pohjoisin keskustatoimintojen aluetta. Kaikissa kolmessa aluevarauksessa on todettu myös olevan säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Korkeakosken jokihaara on merkitty kulttuuriympäristön tai maisemanvaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueen länsipuolella Jumalnimen kauppakeskus on merkitty vähittäiskaupan suuryksiköksi. Idässä kulkee yhdysrata ja pohjoisessa moottoritie sekä seututie. Maakuntakaavaan merkitty osin vanhentunut Sevesokonsultaatiovyöhykerajaus pitää sisällään koko kaavarunkoalueen. Alueella on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston listauksen mukaisesti voimassa enää Stora Enso Oyj:n Sunilan tehtaan aiheuttama Seveso-vyöhyke, joka ulottuu kaavarunkoalueen eteläisimpään kärkeen. Maakunnan alueidenkäyttöä ohjaavat myös voimaan tulleet Kymenlaakson vaihemaakuntakaavat: Maaseutu ja luonto, Energiamaakuntakaava sekä Kauppa ja merialue. Teollisuus- ja varastoalue Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suojaetäisyyksin. Mikäli alueella varastoidaan, käsitellään, tai valmistetaan polttonesteitä tai muita vaarallisia aineita on alueen suunnittelussa huomioitava vaarallisista aineista alueella ja sen lähiympäristölle aiheutuvat riskit. Erityistä huomiota on kiinnitettävä paikallisen teollisuusympäristön ja sen rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilymiseen. Taajamatoimintojen alue Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuu ja ympäristö-, luonto-, ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan. Taajama-alueita laajennettaessa tulee turvata sekä olemassa olevien että uusien taajamanosien yhteydet taajamarakenteen ulkopuolisiin yhtenäisiin virkistysalueisiin. Taajama-alueilla tulee myös varmistaa niiden sisäisten vapaa-alueiden riittävyys. Keskustatoimintojen alue Rakennuskulttuurikohteita Maiseman kannalta tärkeä alue Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen ja kaupunkikuvan tasapainoisuuteen sekä huolehdittava eri liikennemuotojen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuudesta ja häiriöttömyydestä. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään nykyistä keskustatoimintaa sijainnillaan tukevaan palveluntarjontaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilymiseen. Alue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Alueen käytön suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristön vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen sekä alueiden ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilyminen. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on sovitettava yhteen maisema- ja kulttuuriarvojen vaatimukset. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 10
Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta, taajamat ja niiden ympäristöt 1:10 000. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 11
Kotkan yleiskaava Kotkan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa, joka on hyväksytty 19.3.1986, on alue merkitty valtaosaltaan teollisuus- ja varastoalueeksi. Teollisuuden aluevarauksen sekä pohjoisen keskustatoimintojen varauksen väliin jää asuinvyöhyke. Hovin ympäristö on merkitty lähivirkistysalueeksi. Alueen suojelullinen status on hyvin vahva. Suojelun laajuutta ja syvyyttä on kuvattu usealla eri merkinnällä. Teollisuus- ja varastoalue Kerrostalovaltainen asuntoalue Pientalovaltainen asuntoalue Pientalovaltainen asuntoalue Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää toiminnasta aiheutuvat haitat ja vaikutukset asutukselle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä olevan puuston säilymiseen ja istuttamiseen alueen sisällä ja suojavyöhykkeillä. Alueen kerrosalasta saadaan 20% varata ja vähintään 5% on varattava työtiloja ja asumista palvelevia yhteisiä toimintoja varten. Mitoituksen mukainen suositeltava keskimääräinen tonttitehokkuus >0,5. Tiivis pientalovaltainen asuntoalue. Alueen kerrosalasta on vähintään 60% sijoitettava pientaloihin. Alueen kerrosalasta enintään 15% saadaan varata työtiloja ja asumista palvelevia yhteisiä toimintoja varten. Mitoituksen mukainen suositeltava keskimääräinen tonttitehokkuus =0,3-0,5. Alueen kerrosalasta enintään 10% saadaan varata työtiloja ja asumista palvelevia yhteisiä toimintoja varten. Mitoituksen mukainen suositeltava keskimääräinen tonttitehokkuus <0,3. Keskustatoimintojen alue Lähivirkistysalue Suojeltava alue Arvokas ympäristö Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava alue. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa, eikä niiden ulkoasua saa muuttaa siten, että niiden rakennustaiteellinen arvo tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne turmeltuu. Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaiden ympäristöjen ja rakennusten alue. Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tulee ottaa erityisesti huomioon alueella olevat kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaat ympäristöt ja rakennukset ja pyrkiä suojelemaan ne rak.lain 135 nojalla. Alueella olevia säilytettäviksi luokiteltuja arvokkaita ympäristöjä ei saa turmella, rakennuksia ei saa purkaa, eikä niiden ulkoasua muuttaa siten, että niiden rakennustaiteellinen arvo tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne turmeltuu. Kevyen liikenteen reitti Ulkoilureitti Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 12
Ote Kotkan oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta 1:10 000. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 13
Karhulan osayleiskaava Karhulan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.6.1988. Osayleiskaava korvaa osaltaan Kotkan yleiskaavan. Karhulan osayleiskaava kattaa kaavarunkoalueen pohjoisosan. Peruslähtökohdat ovat molemmissa yleiskaavallisissa tarkasteluissa yhteneväisiä. Osayleiskaavassa on lisäksi merkitty sosiaalitointa palveleva alue. Lisäksi osayleiskaavassa on otettu kantaa mm. paikoitukseen sekä asemakaavalla suojeltaviksi esitettäviin rakennuksiin. Asuinkerrostalojen alue Asuinpientalojen alue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten alue Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten alue Liike- ja toimistorakennusten alue Lähivirkistysalue Autopaikkojen alue Venevalkama Ulkoilureitti Kevyen liikenteen reitti Alue, jolla ympäristö säilytetään Alue, joka on koulujen biologian tai maantieteen opetuskohde Suojeltava rakennus Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 14
Ote Karhulan oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta 1:10 000. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 15
Kymijoen osayleiskaava Kymijoen osayleiskaava pitää sisällään kaavarunkoalueesta Korkeakosken jokihaaran sekä Karhulan Hovi puistoalueen. Kymijoen eteläosan osayleiskaava on saanut lainvoiman 7.8.2013. Kaavarunkoalueella osayleiskaavalla osoitetaan lähinnä suunnittelua rajaavia reunaehtoja sekä ohjaavia ympäristön ominaisuuksia. Alueiden käyttötarkoituksia on annettu virkistysalueiden ja yhdyskuntateknisenhuollon alueen lisäksi ainoastaan Hovin puistoon, joka on merkitty palvelujen ja asumisen alueeksi. Palvelujen ja asumisen alue Virkistysalue Urheilu ja virkistyspalvelujen alue Yhdyskuntateknisen huollon alue Alue, jolla ympäristö säilytetään Ranta alue Rakennuskulttuurikohde Numero viittaa yleiskaavaselostuksen kohdeluetteloon Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Arvokas maisema-alue Tulvavaara-alue Liikenteen melualue Maankäytössä rakentamisessa ja ympäristönhoidossa on huomioitava alueen erityiset maisemalliset arvot. Maankäytössä on huomioitava tulvavaara. Kastumisesta vaurioituvia rakenneosia saa sijoittaa vain ylimmän tulvakorkeuden yläpuolelle. Päiväajan melu voi ylittää 55 db Kevyen liikenteen yhteystarve Ulkoilureitti, sijainti ohjeellinen Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 16
Ote Kymijoen osayleiskaavasta 1:10 000. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 17
Ajantasa-asemakaava Asemakaavoitus kattaa koko kaavarunkoalueen Karhulan Hovin puistoa lukuun ottamatta. Alueella on voimassa eri-ikäisiä kaavoja, joista vanhin on teollisuusalueen kaava vuodelta 1976. Asuinalueiden kaavat ovat pääosin 1980 ja 1990 luvuilta. Uusimmat asemakaavat ovat ratakadun liikerakentamiskaava 2006, Lidl-marketin kaava 2003 sekä William Ruthin kadun kaava 2002. Eri asemakaavojen yksityiskohtaisissa määräyksissä ja ohjeissa on käsitelty mm. rakennuskannan ja ympäristön vaalimisen laajuutta, liikennettä ja paikoitusta sekä rakentamisen määrää ja tapaa. Merkittävimmät päälinjaukset ovat teollisuuden käyttöön varattu suuri alue sekä tämän pohjoispuolella oleva vahvasti suojeltu asumisen vyöhyke. Yksittäiset puistot ja kaupan alueet sekä sosiaali- ja terveystoimen alueet täydentävät asuinalueen monimuotoisuutta. Vahvimmat liikenteelliset yhteydet asemakaavassa ovat Ahlströmintien katualue, rautatiealue idässä sekä Kymijoen vesistöalue lännessä. Teollisuusalue T, Ttv sekä T/t = teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, TH = teollisuuden hallintorakennusten korttelialue. Asuinrakennusten korttelialue Asuinkerrostalojen korttelialue Asuin- liike ja toimistorakennusten korttelialue Asuinrakennusten korttelialue Korttelialueelle saa rakentaa yleistä ja palvelutilaa enintään 30 % kerrosalasta. Palvelurakennusten korttelialue Alueella saa olla toimisto-, työ-, liike- ja varastotiloja, ei kuitenkaan teollisia tuotantotiloja. Liike ja toimistorakennukset K = liike ja toimistorakennusten korttelialue, KL = liikerakennusten korttelialue Yleisten rakennukset Y = yleisten rakennusten korttelialue, YS = Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue Puistot Säilytettävä ympäristö Pi = istutettava puistoalue, VP = puisto, Pl luonnontilassa säilytettävä puistoalue Korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Säilytettävä ympäristö Suojeltavia asuinrakennuksia Korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Uudisrakentaminen on sopeutettava ympäristön vallitsevaan rakennustyyliin. Suojeltavien asuinrakennusten korttelialue. Autotallit, autokatokset ja varastorakennukset on sopeutettava ympäristön vallitsevaan tyyliin. /u sekä /sr, rakennusten julkisivut on rakennettava siten, että ne ovat sopusoinnussa ympäristön rakennusten kanssa, julkisivun rakennusaineen, kattokaltevuuden, mittasuhteiden, pintojen ja värityksen suhteen. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 18
Ote ajantasa-asemakaavasta Karhulan alueella 1:10 000. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 19
4. K A A V A R U N K O 4.1 Karhulanniemen havainnekuva, kaavakartta ja kaavamerkinnät Karhulanniemen kaavarunko esittää yhdyskuntarakenteen intensiivistä laajentamista käyttämättä jääneille teollisuuden reservialueille. Osa kaavarungon osoittamista uusista alueista on lähes koskematonta ympäristöä ja osa teollisuudelta vapautunutta ja sittemmin käyttämättä jäänyttä niin sanottua brown field -aluetta. Uusi keskustamainen rakentaminen ja asuminen sekä uudet kaupan ja palveluiden alueet pyrkivät lomittumaan luontevasti olevan rakennetun ympäristön mittakaavaan sekä arvokkaaseen maisemankuvaan. Uusi asumisen vyöhyke sijoittuu nauhamaisesti keskustan eteläpuolelle Korkeakosken jokihaaran rannasta Sunilaan johtavan tien tuntumaan maaston ja olevan kaupunkirakenteen erityispiirteitä mukaillen. Uusia kaupan alueita syntyy lähinnä Ahlströmintien varteen Karhulantien ja Pajatien risteyksien tuntumaan. Rakentaminen on kaavarungon esityksen mukaan osin keskustamaista ja suhteellisen voimakasta erityisesti Ahlströmintien varrella. Himonlaaksoon ja kohti Kolmikulmaa mentäessä rakentamisen mittakaava ja tiheys sopeutuvat ympäristön kasvavaan kulttuurihistorialliseen arvoon. Uudet alueet tukeutuvat suhteellisen helposti olevaan palveluiden, liikenteen sekä tekniseen verkostoon. Täydennysrakentamisen myötä avattavien uusien kevyenliikenteen reittimahdollisuuksien myötä koko pohjoinen kaupunkirakenne eheytyy. Merkittävimmät avaukset ovat pohjois-eteläsuuntainen joenvartta myötäilevä reitti, joka kulkee Äpinkoukusta teollisuusalueen läpi Sunilaan sekä itä-länsisuuntainen Sunilantietä ja Jumalniemeä yhdistävä reitti. Uusina siltaylityksinä kaavarunko osoittaa Äpinkoukkua sekä vanhan Riippusillan kunnostamista käyttöön. Alueella sijaitsee useita suhteellisen helposti käyttöön otettavia alueita, mutta esim. Karhulan Hovin alue sekä uusi jokikaupunki vaativat vielä aluekokonaisuuksien ja maankäytöllisten haasteiden ratkaisemista. Jokikaupunki on vaiheittain rakennettaessa viimeisimpiä toteutettavia. Uusien ulkoilureittien sekä joen risteykseen syntyvä aluekeskus sekä pienvenesatama muodostavat puuttuvan lenkin Kotkan, Karhulan, meren ja joen yhdistämisessä. Rakentamisen määrä, tulevien rakennusten tarkat sijainnit ja käyttötarkoitukset sekä muut ominaispiirteet määräytyvät yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavarunko esittää luonnoksena viereisellä sivulla olevan kehityskuvan, jossa uutta rakentamista on esitetty yhteensä 67000 k-m². Tästä uutta asumista on arviolta noin 53000 k-m². Suhteutettuna Kotkan tilastoihin tämä tarkoittaa noin 650 uutta asuntoa ja 1000 uutta asukasta. Lisäksi kaavarungossa on esitetty uusia mahdollisuuksia kaupan, teollisuuden sekä palveluiden laajentumiseksi. Kaavarunkotyön osana on suoritettu useita selvityksiä alueen lähtökohdista sekä ominaispiirteistä. Kaavarunko kokoaa selvitykset sekä luonnokset yhteen toimien näin tulevan asemakaavoituksen lähtöaineistona. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 20
Karhulanniemen kaavarunko havainnekuva 1:10 000. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 21
Karhulanniemen kaavarunkokartta 1:10 000. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 22
Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 23
4.2 Alue-esittelyt S A I R A A L A N M Ä K I N:6710970.35 E:27496450.97 Viirinkallion keskeisellä lakialueella sijaitsee yhtiön vanha sairaalarakennus. Vaikka kallionlaki on sairaalaa lukuun ottamatta pääpiirteissään rakentamatonta, muodostaa alue rajapinnan kahden eri aikakauden kaupunkirakenteen välillä. Alueen eteläpuolella on 1800- luvun lopun teollisuuden synnyttämää puukaupunkia ja pohjoisessa 1900-luvun puolivälin kivikaupunkia liikerakennuksineen. Viirinkallio muodostaa ympäristönä lisäksi tärkeän virkistys- ja maisema-alueen eteläisessä Karhulassa. Paljasta ja rakentamatonta kallion lakialuetta reunustavat jyrkät rinnealueet, vahva puusto sekä kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävä rakennettu ympäristö. Uutena kaupunkirakenteen kehittämisalueena Viirinkallio tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet. Yhteydet keskustapalveluihin, joukkoliikennepalveluihin, teknisiin verkostoihin sekä kouluihin ja työpaikka-alueille ovat erinomaiset. Omaleimainen luonto ja erittäin vahva kulttuurihistoria luovat paikalle hengen, jota voidaan helposti hyödyntää alueen markkinointibrändin luomisessa sekä tulevien asukkaiden viihtymisessä. Omaleimaisuuden ja alueen vahvan hengen säilyttämiseksi on tärkeää myös säästää olevaa rakennettua ja luonnonympäristöä mahdollisimman paljon. Karhulantien varteen voidaan sijoittaa suurempia uusia rakennusmassoja. Pohjoispään rakennukset voivat olla kivimateriaalista, mutta eteläpäässä ja erityisesti Kolmikulman ympäristössä tulee vähintään julkisivujen olla puuta. Saman kehityshankkeen puitteissa voidaan palauttaa palaneen Kalliopytingin hahmo takaisin paikalleen. Vanhan sairaalarakennuksen ympäristön uusien rakennusten mittakaava sekä materiaali- ja muotokieli tulee sovittaa olevaan vanhaan rakennukseen sekä kallion lakialueen maisemaan. Karhulantien kevyenliikenteen olosuhteita tulee kehittää mm. lisäämällä kulkuyhteys myös tien länsireunaan. Lisäksi Viirinkallion yli tarvitaan kevyesti rakennettuja ulkoilureittejä. Rakennetut reitit säästävät huonosti kulutusta kestävää lakialueen kasvillisuutta. Laajojen autopaikoitusalueiden syntymistä tulisi välttää. Autopaikat tulee ryhmitellä pieniin ryhmiin ja osin piiloon uusien kerrostalojen kivijalkoihin. Asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään uuden rakentamisen määrää alueella, mutta kaavarunkotyön yhteydessä on alueelle luonnosteltu uutta rakentamista noin 10000 k-m², josta valtaosa on asumista. Uusien kerrostalojen alimpia kerroksia voidaan hyödyntää myös liiketiloina ja kolmikulman ympäristöön voidaan sijoittaa tarpeen mukaan myös toimisto- ja palvelutiloja. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 24
Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 25
S H A N G H A I N A L U E N:6710920.01 E:27496750.79 Shanghain alue on vanhaa teollisuuden laajenemisen reservialuetta ja se sijaitsee Sudenkadun ns. neljänperheen-talojen ja tehdasalueen väliin jäävällä alueella. Ympäristö on osin alavaa niittyä, jossa kalliopinta paljastuu paikoin sekä osin lehtipuuvaltaista loivaa rinnettä ja kosteikkoa. Sudenkadun paanutalot sekä neljänperheen-talot luovat kehyksen alueen olevalle rakennuskannalle, mutta leimallisimmat rakennukset alueella ovat 1925 rakennettu betonitiilinen sauna ja pesularakennus (nykyisin tehdaspalokunnan käytössä) sekä 1936 rakennettu funkis-tyyliä edustava rapattu asuinkerrostalo Shanghai. Tyhjilleen jäänyt kolmikerroksinen rakennus on nykyisin suhteellisen heikkokuntoinen. Shanghain alueella on vahva henki, jota teollisuuden läheisyys sekä olevan rakennuskannan rouheus synnyttävät. Toisaalta teollisuuden synnyttämiä negatiivisia vaikutuksia, maisemallisia vaurioita sekä melua tulee vähentää suojavihervyöhykkeellä alueen kehittämisen edellytyksenä. Alue sijaitsee suhteellisen hyvällä liikenteellisellä paikalla Karhulan keskustapalvelujen vaikutuspiirissä. Uutta aluetta syöttävää tieyhteyttä Karhulantien jatkeena tulee kehittää muutaman sadan metrin matkalta. Painoarvoa tulee antaa myös kevyenliikenteenyhteydelle itään - Ratakadulle, Sunilaan sekä lähimmän koulun suuntaan. Tämä kevyenliikenteen yhteys on osa itä-länsisuuntaista kokonaisuutta Sunilantien ja Jumalniemen välillä. Uusien rakennusten mittakaava, alueen tiheys sekä rakennusten materiaalikieli on sovitettava ympäröivään rakennuskantaan. Olevan rakennuskannan mukaisesti alueen typologiaan sopivat puutarhamaisessa ympäristössä sijaitsevat harjakattoiset ja kaksikerroksiset pari- ja rivitalot. Puumateriaali julkisivuissa on luonteva valinta. Olemassa olevan kahden kivirakennuksen Shanghain sekä, betonitiilisen pesularakennuksen toivotaan säilyvän tärkeänä osana alueen hengen luojana. Mahdollisuudet olevien rakennusten säilyttämiseksi ja kunnostamiseksi asuin- tai muuhun käyttöön tulee arvioida alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Uuden rakentamisen määrää tulee arvioida asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavarunko esittää alueelle uutta rakentamista noin 4700 k-m², joka on valtaosaltaan asumista. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 26
Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 27
V I I R I N K A L L I O N A L U E N:6711130.83 E: 27496300.11 Viirinkallion pohjoisosa kuuluu kiinteästi osaksi Karhulan keskustaa. Ahlströmintien ja Karhulantien risteys on voimakkaasti kehittyvä kaupallinen alue Karhulassa. Risteyksen muodostamasta neljästä lohkosta Viirinkallio on viimeinen rakentamaton. Lähes luonnontilainen metsäinen kallioalue puskee kiilana Karhulan kaupalliseen ytimeen. Viirinkallio on siis luonteva keskustan laajentumissuunta, mutta toisaalta myös keskustan tärkeä maisemallinen viheryhteys. Viirinkallion pohjoisosan lakialue on rakentamatonta. Metsittyneet ja jyrkät kallion reuna-alueet päättyvät niittymäiseen entiseen peltoon, jossa maaperä on kosteampaa. Alueella sijaitsee muutama olevaa rakennus, joiden kunto on suhteellisen heikko. Merkittävin rakennus on nykyisin lähes käyttämätön Karhulan hovin vanha kivinavetta vuodelta 1909. Viirinkallion pohjoisosaa tulee kehittää kaupallisena alueena ja suhteellisen tiiviinä asuinalueena, mutta myös porttina koko keskusta-aluetta palvelevalle virkistysalueelle. Viirinkallio sekä Hans Ahlströmintie yhdistävät keskustaa sekä kaavarungon esittämiä uusia eteläisiä virkistysreittimahdollisuuksia Sunilaan sekä Jumalniemeen. Kaupallisia painopisteitä voidaan kehittää lähinnä suurten risteysten Ahlströmintien ja Karhulantien sekä Ahlströmintien ja Pajatien tuntumassa. Näillä alueilla asumisen ja kaupan keskinäistä suhdetta tulee arvioida asemakaavoituksen yhteydessä. Ahlströmintien alueen liikerakentaminen ja rakentaminen yleensä jäsentää Jumalniemen kauppakeskuksen ja Karhulan keskustan välistä ongelmalliseksi koettua tieyhteyttä. Rakennettaessa tien reunoille tulee kiinnittää huomiota myös itse liikenneympäristön laatuun. Uudelle alueelle liikennettä voidaan ohjata olevien väylien kautta tai alueen eteläpuolelle luotavaa uutta väylää pitkin. Kaupallisten kehitysalueiden väliin jäävää metsäisempää aluetta voidaan rakentaa lähinnä asumista varten. Ahlströmintien varren rakennukset voivat olla esim. nelikerroksisia kerrostaloja, mutta taaempana kallioalueen puolella huomattavasti korkeampia. Korkeat rakennukset avautuvat etelään Viirinkallion viheralueen yli kohti merta luoden samalla keskusta-alueelle elävää rajapintaa. Olevan rakennuskannan ja erityisesti suuren vanhan kivinavetan tulevaisuutta tulee arvioida rakennusten teknisen kunnon, kulttuurihistoriallisen merkittävyyden sekä alueen suunnitellun maankäytön muodostamana kokonaisuutena. Mikäli navetalle löytyy uutta esim. kaupallista käyttöä, voidaan sitä laajentaa riittävän volyymin saavuttamiseksi. Navetan aluetta voidaan painottaa myös asumiseen, mikäli navetan säilymisen ei katsota olevan mahdollista. Rakennussuojelun osalta asia tarkentuu asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavarunko ehdottaa alueelle uutta rakentamista 18900 k-m², josta valtaosa on asumista ja loput kaupallisia sekä muita palveluita. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 28
Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 29
H I O M O N L A A K S O N:6710870.92 E:27496311.95 Hiomanlaakso sijoittuu Viirinkallion länsipuolelle Hovin vanhan navetan sekä vanhan vientihiomon väliin jäävälle niittymäiselle alueelle. Niitty on alavaa ja melko kosteaa. Sen puusto on melko vähäistä aivan Viirinkallion reuna-alueita lukuun ottamatta. Hiomonlaakso on osa Karhulan Hovin kartanomiljöötä ja aiemmin se on ollut peltona sekä hevoshakana. Alueella ei ole käytännössä olevaa vanhaa rakennuskantaa, vaikkakin se maisemallisena alueena kuuluu kiinteästi Karhulan teollisuusmiljööseen. Hiomonlaakso sijaitsee kaupunkirakenteellisesti hyvällä paikalla teknisten verkostojen äärellä sekä keskustan ja Jumalnimen palveluiden vaikutuspiirissä, joen ja Viirinkallion luomassa arvokkaassa luonnonympäristössä. Joukkoliikenteen palvelut ovat lähellä, mutta vuorotarjontaa tulee uusien asuinalueiden syntymisen myötä tarkastella uudestaan. Hiomonlaakso on erinomainen ympäristö uudelle asuinalueelle. Laakeaan niittymäiseen maisemaan sopii hyvin tiivis ja matala puujulkisivujen ja harjakattojen rakennuskanta. Rakennukset voivat olla yksittäisiä ns. omakotitalo tyyppisiä tai useamman asunnon ketjumaisesti toteutettuja rakennuksia. Erityisen tärkeää on kuitenkin suunnitella ja toteuttaa alue yhtenäiseksi ja tiiviiksi kokonaisuudeksi, joka ei hahmotu väljänä omakotitalojen alueena. Tiiviiden rakennusryhmien väliin jää kollektiivinen suojaisa pihapiiri, joka avautuu toisaalta Viirinkallion maisemaan ja toisaalta Kymijoen Korkeakoskenhaaran suuntaan. Alueen eteläisessä päässä olevan entisen vientihiomon pohjoispuolelle on kaavarungossa varattu alue teollisuuden tai palveluiden laajenemiselle. Toiminnan tulee olla sellaista, että se ei ole ristiriidassa pohjoisempana olevan asumisen kanssa, vaikka väliin jääkin puskuriksi vihervyöhyke. Alueen maanpinta on varsin matalaa. Pohjois-etelä-suunnassa alueen lävistää nykyisin avo-oja. Ojaa voidaan kehittää tulevaisuudessa osaksi alueen hulevesien käsittelyä. Hiomonlaakso on myös varsin matalalla merenpinnan suhteen. Mahdollista meritulvanriskiä voidaan vähentää merkittävästi korottamalla maanpintaa joistakin kohdista tai Pajatietä muun kunnostamisen yhteydessä noin ½ metriä. Kaavarunko ehdottaa alueelle uutta asuinrakentamista noin 6100 k-m². Uuden teollisen rakenteen tarvitsemaa laajuutta on arvioitava asemakaavoituksen yhteydessä. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 30
Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 31
K A R H U L A N H O V I N P U I S T O N:6711157.72 E:27496120.75 Karhulan Hovin puisto on hieno meidän päiviimme säilynyt 1800-luvun lopun kartanomiljöö ja maisemallinen kokonaisuus. Kartano puistoineen on nykyisin kaavoittamatonta aluetta aivan Karhulan ydinkeskustan tuntumassa. Päärakennus pihapiireineen on hyvin säilynyt vaikka puistoalueen reunoille on syntynyt uuttakin toimintaa sekä uusia katuympäristöjä. Merkittävin muutos on ollut Ahlströmintien rakentaminen muutama vuosikymmen sitten. Tieyhteys katkaisi kartanon puiston fyysisen yhteyden merelle sekä Jumalnimeen. Hovin puiston kehittämisessä olennaista on kokonaisuus, jossa Hovi, ympäröivä puisto sekä uudisrakennukset luovat toisiaan täydentävän rakennusten ja mahdollisten palveluiden muodostaman kokonaisuuden. Yhtä osaa ei voi suunnitella huomioimatta toisia. Kokonaisuutta on suunniteltu eri tahojen voimin vuosien ajan, mutta toistaiseksi hankkeet ovat jääneet toteutumatta. Kaavarunko esittää neljää pienimittakaavaista asuinkerrostaloa Kartanonkadun varteen. Rakennusten suunnitteluun tulee asettaa erityistä painoarvoa ja niiden toteutuksen tulee olla sopusoinnussa kartanonpuiston kanssa. Hovin päärakennuksen pihapiiriin kaavarunko esittää erilaisia kehityskuvia mahdollistavaa toimintaa. Mikäli Karhulan Hovi päätyy yksityiseen käyttöön, toivotaan alueen ja puiston säilyvän ainakin osittain yleisessä käytössä. Erityisen tärkeää on huolehtia olevan rakennuskannan ylläpitämisestä sekä pyrkiä toteuttamaan kaavarungossa esitetyt virkistysreitit. Vaihtoehtoinen käyttötapa alueelle perustuu Hovin ympäristöön syntyvään palvelukeskittymään. Hovin pihapiiriin kaavarunko ehdottaa kahta suurehkoa rakennusta, jotka toteutettaisiin samoilla sijoilla olleiden kahden suuren tallin tilalle. Hovin ja kahden uuden rakennuksen kokonaisuus voisivat muodostaa yhdessä hyvinvointipalveluita tuottavan keskittymän ravintoloineen, majoituspalveluineen sekä erilaisin hoito- ja kylpyläpalveluineen. Hyvinvointipalveluita täydentäisi luonto- ja retkeilypalvelut, joihin alueelle on joen, meren ja Jumalniemen läheisyydessä erinomaiset mahdollisuudet. Olennaista on saavutettavuus, jossa ulkoilureitistöjä pitkin voidaan päästä pohjoiseen Keskuskentän ja Äijänvuoren ulkoilu- ja liikunta-alueille sekä Korkeakosken kalastusalueelle sekä etelään kunnostetun riipusillan yli Jumalniemeen toteutetuille virkistysreiteille. Hanketta voidaan tukea Korkeakosken jokihaaran ja Kotkansaaren välisellä veneliikenteellä. Uutta asuinrakentamista kaavarunko ehdottaa Kartanonkadunvarteen noin 3600 k-m², josta osaa voidaan hyödyntää myös osana Hovin majoituspalveluita. Kahden poistuneen tallin tilalle rakennetut palvelurakennukset ovat kaksikerroksisina laajuudeltaan yhteensä noin 3300 k-m². Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 32
Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 33
J O K I K A U P U N K I N: 6710645.10 E:27496232.31 Lähtökohta Karhulan Jokikaupungin kehittämiselle on hyvin vähäisellä käytöllä olevan joen nostaminen osaksi kaupunkirakennetta asuinympäristöksi, virkistysalueeksi sekä kaupalliseksi vetovoimatekijäksi. Korkeakosken jokihaaran itäisellä rannalla on kumpuilevien kallioiden lomassa alavaa ympäristöä, joka on nykyisin pääosin hyödyntämättä ja osin paikoituskenttänä. Jokikaupunkiajatus luo Karhulalle uuden alakeskuksen koko pohjoista Kotkaa yhdistävien uusien ulkoilureittien ja joen risteykseen. Keskus muodostuu asumisesta, jokea ja merta hyödyntävästä liiketoiminnasta sekä uudesta pienvenesatamasta. Uusi Karhulan vierasvenesatama on myös merta ja jokea yhdistävä linkki, jonka vaikutukset ulottuvat koko Kotkan kaupunkirakenteen yhtenäisyyteen. Alue on nykyisin lähes rakentamaton kahta vedenottamoa lukuun ottamatta. Eteläisempi vedenottamo on edelleen Sunilan selluloosatehtaan käytössä. Jokikaupunkiajatuksen toteuttaminen on pitkä hanke, jonka toteutumisen edellytyksenä tulee ratkoa useita haasteita. Yksi haaste on matalasta maanpinnasta johtuva meritulvan riski. Rakennettavia osia alueesta on korotettava. Massoja korottamiseen saadaan kaivettavasta uudesta pienvenesatamasta. Kaivamisen yhteydessä tulee selvittää joen sedimenttikerrosten mahdollinen pilaantuneisuus. Joen länsipuolella sijaitseva lasikuitutehdas asettaa jokikaupungille maisemallisia sekä meluntorjuntaan liittyviä haasteita. Alue on kaavarunkoon merkitty selvitysalueeksi, joka voidaan toteuttaa vasta tulevaisuudessa haasteiden ratkaisemisen jälkeen. Toisaalta kaavarungossa esitetty rannan virkistysväyläverkosto sekä vanhan riippusillan kunnostaminen käyttöön voidaan toteuttaa jo aiemmin. Uutena alueena Jokikaupunki sijaitsee hyvällä paikalla Karhulan keskustan ja Jumalniemen alueiden vaikutuspiirissä. Lisäksi joki ja meri luovat alueelle henkeä sekä mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja toimeentuloon. Uutta rakentamista kaavarunko ehdottaa kolmea eri tyyppiä. Alueelle taustaa luovalle kalliolle voidaan tulvariskin yläpuolelle rakentaa kerrostaloasumista. Sijainti mahdollistaa myös kalliopaikoituksen toteuttamisen. Kallion alapuolelle on hahmoteltu yhtenäisesti toteutettavaa tiivistä ja matalaa pientaloaluetta. Rakennusten sommitelman sekä massoittelun lähtökohtana voi olla alueella sijainneet noppamaiset lautataapelit. Venesataman ympäristöön voidaan lisäksi toteuttaa kaupunkimaisia asuinrakennuksia, joiden alimmissa kerroksissa voi olla satamatoimintoja tukevia liiketiloja. Sataman yhteyteen ulkoilureittien risteykseen syntyy myös luonteva aukio, jota voidaan hyödyntää alueen keskuksena esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa. Kaavarungon osana olevassa luonnoksessa on alueelle esitetty uutta rakentamista, asumista ja palveluita yhteensä 19400 k-m². Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 34
Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 35
5. K A A V A R U N G O N S U H D E Y M P Ä R I S T Ö Ö N 5.1 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Siinä yhdistyy upeasti joki- ja meriluonto sekä teolliseen kehitykseen ja linnoitus- ja puolustushistoriaan kuuluva rakennusperintö. Olen iloinen, että tämä oli ensimmäinen päätökseni, jonka sain allekirjoittaa ministerinä Sanni Grahn-Laasonen ympäristöministeri Kotkan kansallisen kaupunkipuiston rajaus alkaa Kotkan edustan saaristosta yhdistyen etelässä itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Kansallispuisto kulkee vihernauhana läpi koko Kotkan kaupunkirakenteen vesistöjä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ympäristöjä seuraillen. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvat myös Kotkan mainetta niittäneet uudisrakennetut puistokohteet sekä Kymijoen Langinkosken- ja Korkeakosken haarojen kulttuuriympäristöt. Kansallinen kaupunkipuisto pitää sisällään myös runsaasti rakennettua kulttuuriympäristöä, rakennustaiteen helmiä, linnoituslaitteita ja tiivistä kaupunkitilaa. Suomalaisen teollisuuden kehityshistoria on yksi vahvoista Kotkan kansallisen kaupunkipuiston teemoista. Puiston rajauksen sisälle kuuluu merkittävä kokoelma teollisen historian merkkipaaluja Norskan sahan pytingeistä Alvar Aallon Sunilan tehtaaseen asuinalueineen. Karhulanniemen kaavarunkoalueen rajauksen sisällä kansallinen kaupunkipuisto käsittää lähinnä teollisuushistoriaan tiiviisti kuuluvia asuinalueita, Korkeakosken jokihaaran, Karhulan Hovin puistoineen, William Ruthin kadun kokonaisuuden sekä Suden-, Ahman- ja Karhunkatujen asuinalueet. Kaavarungon mukanaan tuoma uudisrakentaminen pyrkii tasapainoon kansallisen kaupunkipuiston kanssa. Rakentaminen sekä uudet kulkuyhteydet sijoittuvat lähinnä puiston reunavyöhykkeille. Kansallisen kaupunkipuiston rajauksen sisällä rakentamisen tulee olla erityisesti kyseiseen paikkaan suunniteltua siten, etteivät puistostatuksen myöntämiseen vaikuttaneet ominaispiirteet vaarannu. Kulttuurihistorian tuntemusta ja hyvää suunnittelua tarvitaan erityisesti Karhulan hovin alueen täydennysrakentamisessa sekä Kolmikulman alueella. Karhulanniemellä uusi yhdyskuntarakenne pääsee hyvin hyödyntämään kansallisen kaupunkipuiston suomia virkistäytymis- ja ulkoilumahdollisuuksia. Kokonaisuutena kansallinen kaupunkipuisto on pinta-alaltaan 2400 hehtaaria. Kaavarunkoalueesta kansallista kaupunkipuistoa on noin 35 hehtaaria (23 %), josta vesialuetta on noin 7 hehtaaria. Kotkan kansallinen kaupunkipuisto sai lainvoiman vuoden 2014 lopulla. Karhulanniemen Kaavarunko 0613 Kaavaselostus 2016 Kotkan kaupunki 36