Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä, joka täyttää eläimen valkuaisen ja energiantarpeen Huomioiden ympäristö
Ruokinnan suunnittelun perustuttava faktoihin Toimivaa, tuloksellista ruokintasuunnitelmaa ei voi tehdä ilman REHUANALYYSIÄ Arvioiden kautta mennään metsään nopeasti
D-arvo kuvaa parhaiten säilörehua paras korjuun ajoituksen kriteeri kuvaa syöntipotentiaalia ja tuotantovaikutusta korjuuaste, kasvilaji, sääolot (lämpösumma, keskilämpötila) vaikuttavat tavoite emolehmätilalla laaja D-620-700 UMMESSA oleville emoille (kuntoluokka 2,5 ja yli) noind-620-640, jos ainoana rehuna (huomio rotu) Maidossa oleville ja nuorille parempaa evästä (Maarit jatkaa näistä )
Emojen ruokinnan perusta Mahdollisimman edullinen rehustus = turvaten riittävä ravintoaineiden saanti, vaarantamatta HEDELMÄLLISYYTTÄ, TERVEYTTÄ ja HYVINVOINTIA Tavoitteena säännöllinen poikiminen = yksi vierotettu vasikka / emo / vuosi
Miksi ruokinnansuunnittelu on tärkeää? Pitkä sisäruokintakausi! Ruokintakustannukset muodostavat yli 60 % muuttuvista kustannuksista Emon taloudellisuus vaikuttaa tuotannon tehokkuuteen ja onnistumiseen Huono emo syö yhtä paljon kuin hyvä emo! Lopputuloksena pitäisi syntyä: Käytännöllinen ja helppo toteuttaa = vaivaton Kannattava! Korjuuajan optimointi eläinten ja lohkojen kannalta
Tuotantopanosten maksimointi, tukiriippuvuus mahdollisimman pieneksi Hedelmällisyys: 100 %, kaikki tiineiksi Hiehon poikimaikä: 23 kk - 26 kk Suunnitelmallinen tuotanto helpottaa: Poikimaväli: 365 vrk Poikimakausi: 60-80 vrk Tuotantotulosten tavoitteet: Päiväkasvu vasikoille yli 1,0 kg Vasikkakuolleisuus alle 3 % Emoja ruokitaan, vasikat maidolla Vieroitus, kun 75 % ravinnontarpeesta täyttyy muulla kuin maidolla Välityspainotavoitteet: Tavoitteena 300 kg 6 kk ikää
Työvälineitä onnistumiseen Tunne karjasi Säännöllinen kuntoluokitus Seuraa ruokinnan onnistumista Pyrkimys tasaiseen eläinainekseen Tunne rehusi Sadon määrä laskettu Rehuanalyysi! Rehustus perustuen edulliseen karkearehuun (arvio hinta) LAIDUNNUS Arvio edellistä vuotta/kautta ja tee suunnitelmia sen perusteella!
Mitä kuntoluokitus kertoo? Kunto = ihonalaisen rasvan määrä Ruokinnansuunnittelussa pystytään hyödyntämään kerättyjä varastoja Emolehmän paino voi vaihdella tuotantovaiheen mukaan 20 % Kuntoluokka tulisi pitää mahdollisimman tasaisena = muutos vuosittain n. 0,5 (-1,0) kuntoluokka yksikköä Ei vaikutusta tuotantoon, kun kl pysyy yli 2,5
Tohmajärven emolehmäkokeissa 0,5 kuntoluokkayksikön muutos vastasi 60 85 kg muutosta emon elopainossa
Miksi? Yksinkertainen tapa arvioida emolehmän kuntoa ja ruokinnan onnistumista Emolehmän kunnolla eli kehon rasvan määrällä on vaikutus tuotannon onnistumiseen = yksi vasikka vuosittain haluttuun aikaan Voidaan arvioida karjan rehuntarvetta muodostamalla karjan kuntoluokka keskiarvo Silmä tottuu, kun tehdään säännöllisesti
Milloin? 1) Sisäruokintakauden alussa muodostetaan ruokintaryhmät noin kolme kuukautta aikaa nostaa kuntoluokkaa Kuntoluokan muutos pitäisi suorittaa tiineyden keskivaiheilla 2) Pari kuukautta ennen poikimista Yhteenvetona: Kuntoluokitus tehdään vieroituksen jälkeen ja pari kuukautta ennen poikimakauden alkua, jolloin kunnon toivotaan saavuttavan tavoitteensa näiden luokitusten välisenä aikana
Ruokintaryhmiä tarvitaan Jotta kaikki saavat syötyä ravinnontarpeensa mukaisesti: ei liikaa eikä liian vähän Rehua ei haaskaannu Erityisesti silloin, kun rajoitettu ruokinta Kun karjassa on eri ikäisiä ja eri tuotantovaiheessa olevia eläimiä Vähintään kaksi ruokintaryhmää (laihat + nuoret) ja hyväkuntoiset
Nahanalaisen rasvakudoksen vaikutus eläimen eristyskykyyn 60 50 Eristyskyky, MJ/m2/lämpötila 40 30 20 10 Alle 30 päivää 30-183 päivää 184-364 päivää Yli 365 päivää 0 1 2 3 4 5 Kuntoluokka (Asteikko 1-5)
Huomio talven lämpötilat Ota huomioon, alle 10 C pakkasella emo ei pysty tehokkaasti nostamaan kuntoluokkaa Sillä jokainen 0 C alapuolella oleva aste lisää eläimen energiantarvetta 1 % Kuiva-aineen syönti voi lisääntyä 10 20 %, jos rehunlaatu sen sallii Esim. Emo 650 kg kuntoluokka 2,0 laidunkauden jälkeen, ylläpitotarve 70,2 MJ/pv (6,0 ry/pv), kunnostustarve kl 1, aikaa 105 pv = 38,96MJ/pv (3,33 ry/pv) Yhteensä109,16 MJ/pv (9,33 ry/pv) Lämpötila 15 C kokonaistarve 125,19 MJ/pv (10,7 ry/pv) Hyvällä emolehmällä on kyky kerätä rasvavarastoja edullisella laidun ruoholla, rajoitetussa ajassa
Mistä? Katsotaan viimeisten kylkiluiden ja lannenikamien okahaarakkeiden välistä aluetta sekä hännäntyven ympäristöä
Miten? Käsi asetetaan lannenikamien poikkihaarakkeiden päälle. Peukalolla tunnustellaan neljännen ja viidennen poikkihaarakkeen kärjen terävyyttä. Samalla tarkastellaan eläimen luiden ulkonevuutta.
SAC-menetelmä SAC = Scottish Agricultural College julkaistiin ensimmäisen kerran 1970-luvulla Kuntoluokka-asteikko: 0-5 0 Nälkiintynyt 1 Selkäranka ja lannenikamien poikkihaarakkeet tuntuvat terävinä 2 Lannenikamien haarakkeet erotettavissa rasvakerroksen pyöristäminä 3 Lannenikamahaarakkeet tuntuvat vain voimakkaasti painaen, hännän juuressa rasvakertymän alku 4 Lannenikamahaarakkeiden kärjet eivät enää erotu. Selvä rasvakertymä hännän tyven ympärillä 5 Erittäin lihava
Kannattaa muodostaa yleiskuva Ruokinnan energiatason ollessa riittävä, nauta kerää rasvaa nahan alle ja sisäelinten ympärille R 6 R 3 L R 1 L L R 5 R 2 L R R 4
Kuntoluokka 0 = Nälkiintynyt Okahaarakkeet, lonkkaluut, hännän tyvi ja kylkiluut työntyvät esiin terävinä Rasvakudosta ei ole havaittavissa
Kuntoluokka 1 Selkäranka ja poikkihaarakkeet tuntuvat terävinä 1,0
Kuntoluokka 2 Selkäranka ja poikkihaarakkeet erotettavissa rasvakerroksen pyöristäminä
Kuntoluokka 3 Selkäranka tuntuu vain voimakkaasti painaen Hännän juuressa rasvakertymän alku
Rakenteeltaan erityyppinen eläin Limousin emo lihaksikas Kuntoluokka: 3- Risteytysemo vähemmän lihaksia Kuntoluokka: 3+
Kuntoluokka 3
Kuntoluokka 4 Selkärankaa ja poikkihaarakkeita ei enää erota Runsaahko rasvakertymä hännän tyven ympärillä 4 4 4+
Kuntoluokka 5 = lihava Okahaarakkeet ja hännän tyvi ovat täysin rasvan ympäröimät Luuston rakennetta ei voi enää havaita
Sisäruokintakauden säästö Kl Kehon rasva % 1 7,5 2 15,1 3 22,6 4 26,4 5 33,9 Kl Energian tarve ylläpitoon lypsylehmien ylläpitotarpeesta 1 115 % 2 105 % 3 95 % 4 90 % 5 85 % NRC, 2000 Maj-Hild Holmström
Tavoiteluokat - kevätpoikiva emo K 5 u n t 4 o Poikiminen kuntoluokka 2,5 3,0 Vieroitus kuntoluokka 3,0 3,5 l vieroitus sisäruokintakauden u 3 alku o poikiminen k Astutus astutus k 2 kuntoluokka 2,5 a 1 Sisäruokintakausi kuntoluokka 3,0 3,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Kevätpoikivat emolehmät Hyvässä kunnossa myöhään syksyllä Ruokinnalliset säästöt sisäruokintakaudella Vältä liiallista emojen kuntoluokan heikkenemistä kaikissa tuotannon vaiheissa! ternimaidon määrä ja laatu kärsii emon seuraava tiinehtyminen vaikeutuu
Tavoiteluokat - syyspoikivaemo K 5 u n t 4 o l u 3 Astutus kuntoluokka 2,5 Poikiminen kuntoluokka 3,0 3,0 2,0-2,5 Laidunkauden o Laidun- Poikiminen loppu k Astutus Vieroitus Vieroitus kauden loppu kuntoluokka k 2 Laidunkauden alku a 3,0 1 kuntoluokka 2,0 2,5 = Laidunkauden alku tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Syyspoikivat emolehmät Syyspoikivat emot usein liian lihavia (hyvät peltolaitumet) > käytä heikompia laitumia Syyspoikivuus sopii parhaiten tiloille, joilla on paljon luonnonlaidunta ja oikeanlaiset tuotanto-olosuhteet
Lihavat emolehmät Altistaa poikimavaikeuksille Heikentää maidontuotantoa ja tiinehtymistä Heikentää terveyttä Taloudellisuus?
Laihat emolehmät Ternimaidon laatu heikkenee Maitotuotos alenee Tiinehtyminen viivästyy ja heikkenee Vasikoiden elinvoima heikompi (ääritapaukset) Vaikutus seuraavan kauden vasikoihin?
Kuntoluokan vaikutus poikimaväliin Emon tiinehdyttävä viimeistään 84 päivänä poikimisen jälkeen, jotta säännöllinen rytmi säilyy! Yhden kuntoluokan tippuminen voi siirtää poikimista ka. 70 pv
Kuntoluokan vaikutus kiimakiertoon Säännöllinen kiimakierto on tiinehtymisen edellytys Ruokinnan energiavaje viivästyttää kiimojen alkamista Ensimmäinen kiima poikimisen jälkeen Kokeessa olleet emot yli kolme kertaa poikineita, ei poikimavaikeuksia Kuntoluokka 2-2,50 3,50 Päiviä poikimisesta 58 56 49 Kiima esiintyi 47 % 89 % 96 % Diskin ym. 2001
Kuntoluokka vs. poikimaväli Kuntoluokka vs. poikimaväli 450 440 430 Poikimaväli, pv 420 410 400 390 380 Kuntoluokka 370 360 350 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Kuntoluokka Yleisin 2-4-vuotiaiden emojen poiston syy: pudonnut rytmistä, ei tiinehtynyt Rasvavarastoilla on hedelmällisyyttä ylläpitävä vaikutus
Lyhyen poikima-ajan hyötyjä joko yksi tai kaksi selvästi erillistä poikimaaikaa tavoitteena 6-8 viikon poikima-aika mitä lyhyempi poikima-aika, sitä yhtenäisemmät emojen ruokintaryhmät sekä vieroitettujen vasikoiden ruokintaryhmät vieroitus helppo järjestää, kun vasikat samanikäisiä suuri vaikutus työmenekkiin ja koko tilan töiden sujuvuuteen kompromissi poikimatilojen suhteen
Havainnoi karjaasi Jos 10 % karjan emolehmistä on liian laihoja tai liian lihavia rehustuksessa on miettimisen varaa
Emojen karkearehut Myöhään korjattu säilörehu oivaa emojen ruokaa 8,15 MJ/kg ka voidaan antaa vapaasti Syyspoikivat emot tarvitsevat parempaa rehua 10,5 MJ/kg ka Heinää pakkasrehuksi Pakkaskaudella voi toimia yli ka 52 % rehut Karkearehun laatu vaikuttaa karsinoiden hygieniaan
Kokoviljasäilörehu hyvää emoille Kaurasta tehty kokoviljasäilörehu energiapitoisuudeltaan ohrasta tehtyä heikompaa, mutta riittää erinomaisesti hyväkuntoisille emoille D-arvo n. 630, n. 9,5 MJ/kg ka, RV 130 g/kg ka Huomio kuitenkin jyvien ja korren osuus, lajike, korjuutekniikka Ennen poikimista kokoviljasr (+ olki) hyvä rehustusvaihtoehto takaamaan riittävän energian saannin ja tarpeeksi syötävää Hernekaurakokoviljasäilörehu on hiehoille ja imetyskaudelle täsmärehua D-arvo n. 650, n. 10,2 MJ/kg ka, RV 140-150 g/kg ka
Karkearehu on hyvinvointitekijä, tyhjä ruokintapöytä luo rauhattomuutta eläimiin
Väkirehut Väkirehutäydennys on riippuvainen karkearehun laadusta ja eläinten rodusta
Olkea ja hyvää säilörehua sekaisin Tähän ei välttämättä tarvita seosrehuvanua > Hyödynnä pötsi! ruokintajärjestelyt
Rehuilla on ympäristövaikutuksia Naudan ympäristövaikutteiset päästöt muodostuvat: N ja P > maaperä ja vesistö CH 4, CO 2 ja N 2 O > kasvihuonekaasuja Ravintoaineiden ja kivennäisten yliruokinta rasittaa sekä eläintä että ympäristöä Eläinten tuotantopotentiaali vastaamaan rehustusta! Jopa 80 % typestä ja fosforista voi tulla ns. eläimen läpi Heikkolaatuisista karkearehuista enemmän metaania Maaperän tallausvauriot emolehmätuotannossa (talvitarhat, heikosti hoidetut laitumet)
Apilan haaste 1 Apila sisältää paljon valkuaista, mutta vähän hiilihydraatteja (sokereita) ja kuitua (NDF) Märehtijä pyrkii saavuttamaan mahdollisimman optimaalisen tasapainon valkuaisen ja hiilihydraattien välille, jotta pötsipöpöillä on hyvä olla Todennäköisesti seoskasvusto, jossa 30-40 % apilaa on pötsinmikrobeille optimaalinen seos Apila muuttaa pötsimikrobikoostumusta Runsaasti kuitua sulattavien alkueläinten lukumäärä voi olla pienempi apilapitoisella rehustuksella olevilla eläimillä Pötsin elämä muuttuvat myös apilakestävämmiksi = mm. puhaltumisherkkyys pienempi tottuneilla eläimillä
Apilan haaste 2 Puhdas apilasäilörehu voi lisätä syöntiä jopa 30 % Lisääntynyt syöntimäärä on yhdistetty parempiin kasvu tuloksiin Kasvutulosten parantuminen irlantilaisissa tutkimuksissa 10-18 % Mutta vertailutaso on ollut 0,5-1,0 kg/päivässä Emolehmätilalla apila ennen kaikkea kasvavien ja maidontuotannossa olevien eläinten karkearehua Ylläpitokaudella, hyväkuntoisille emoille, apila voi olla liian hyvää rehua Korjuuajankohta mietinnän alle Vain yksi korjuu, niille lohkoille, joista ylläpitokauden rehua? Heinäkuun loppu, elokuun alku
Apila muuttaa pötsin sisältöä Apilan koostumuksesta johtuen pötsiin muodostuva ammoniumtypen määrä on suurempi kuin pelkällä nurmisäilörehu ruokinnalla Ammoniumtyppi heikentää kivennäisten imeytymistä Apila sisältää paljon kalsiumia Ylimäärä kalsium heikentää muiden kivennäisten imeytymistä (mm. Mg) Laidunhalvaus riski, kivennäisten imeytymisen epätasapaino Apila sisältää paljon kobolttia Puute aiheuttaa lihasten surkastumista ja yleistä huonovointisuutta Kasvavilla eläimillä luuston kehityshäiriöt voivat olla mahdollisia Kivennäisruokintaan kiinnitettävä huomio Mikä kivennäinen? Jos luomu erityishuomio seleeni!
Tuotantovaihe ja koko vaikuttaa energiantarpeeseen 140 120 100 80 60 40 20 0 600 kg emo 900 kg emo Kesäkuu, tiineyden 1. kk Heinäkuu, tiineyden 2. kk Elokuu, tiineyden 3. kk Syyskuu, tiineyden 4. kk. Vieroitus Lokakuu, tiineyden 5 kk Marraskuu, tiineyden 6 kk Joulukuu, tiineyden 7 kk Tammikuu, tiineyden 8 kk Helmikuu, tiineyden 9 kk Maaliskuu, poikiminen Huhtikuu, imetys Toukokuu, imetys MJ/pv
Samoin valkuaisentarpeeseen 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 600 kg emo, maito 9 kg/pv 900 kg emo, maito 9 kg/pv Kesäkuu, tiineyden 1. kk Heinäkuu, tiineyden 2. kk Elokuu, tiineyden 3. kk Syyskuu, tiineyden 4. kk. Vieroitus Lokakuu, tiineyden 5 kk Marraskuu, tiineyden 6 kk Joulukuu, tiineyden 7 kk Tammikuu, tiineyden 8 kk Helmikuu, tiineyden 9 kk Maaliskuu, poikiminen Huhtikuu, imetys Toukokuu, imetys OIV g/pv
Kuntoluokka vaikuttaa emolehmän ylläpitotarpeeseen Ylläpitotarve, MJ/pv 120 MJ/pv 100 80 60 40 20 Kuntoluokka 1 Kuntoluokka 2 Kuntoluokka 3 - Kuntoluokka 3 Kuntoluokka 4 Kuntoluokka 5 0 500 600 700 800 900 Elopaino, kg
Kuntoluokan muuttaminen tarvitsee aikaa Yhden kuntoluokan pudottaminen vastaa n. 200-250 ohrakilon energiamäärää Eli n. 2281,5-2808 MJ (195 240 ry) noin 10 15 % sisäruokintakauden energiantarpeesta 620 760 kg esikuivattua säilörehua Yhden kuntoluokan lisäämiseen tarvitaan enemmän energiaa Täysikasvuisen emolehmän rasvantuotannon tehokkuus 70 85 % Yhden kuntoluokan nostamiseen tarvitaan 4095-5265 MJ (350 450 ry) = noin 1100-1400 kg ravintoarvoltaan hyvää esikuivattua säilörehua! Edullisin kuntoluokka muodostuu laidunkaudella!
Emon kunnostaminen? Kevätpoikiva emo Esim. 650 kg emo: ry/sisäruokintakausi 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kuntoluokka 2- Kuntoluokka 3,5 Ero 453 ry > n. 1420 kg /sisäruokintakausi Jos karkearehu ry = 0,22 > ero 100 / emo / sisäruokintakausi 450 500 550 600 650 700 750 800 850 900 950 1000 D-65, ka 35 %, rv 12 Emon paino, kg karkearehuruokinta Jos emo ei pysty pitämään kuntoluokkaansa halutuissa rajoissa valitulla rehustuksella rehun hyväksikäyttö on huono Karsinnalla pystytään parantamaan karjan rehun hyväksikäyttöä Periytyy ok (keskinkertainen periytyvyys ~ 0.30)
Koolla on väliä ry/vuosi 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 450 Sisäruokintakauden rehun tarve, maitotuotos 13 kg 500 550 600 650 700 750 800 Emon koko, kg 850 900 950 1000 Kevätpoikiva, maito 13 kg (ylläpito 190 pv, imetys 55 pv) Syyspoikiva, maito 13 kg (ylläpito 50 pv, imetys 195 pv) Emojen kuntoluokka 3 karkearehuruokinta 0,22 /ry Kevätpoikiva: 600 kg: 376 /v 800 kg: 453 /v Ero 77 /v Syyspoikiva: 600 kg 524 /v 800 kg 603 /v Ero 79 /v 600 kg vs. 800 kg emo Kevät-vs. syyspoikiva ero 353 ry/emo/sisäruokintakausi = 1108 kg hyvälaatuista nurmisr ka 35% 148! 60 emon karjassa > paalataan 133 pyöröpaalia enemmän (pp 500 kg) periaatteessa pelto-p.a/emo 0,98 ha vs. 1,2 ha (laidunnetaan, satotaso kohtuullinen)
Iso syö enemmän, mutta on energiatehokkaampi 8 7 6 MJ/kg ka 5 4 3 2 1 Ylläpito Tiineys 8 kk Tiineys, 9 kk Maito 9 kg 0 600 700 800 900 Emo, kg 800 kg emo painaa 25 % enemmän kuin 600 kg emo Energiantarve on kuitenkin vain 17 % korkeampi ja valkuaisen tarve 15 % korkeampi Syönti on suurempi, joten energiatiheys voidaan asettaa matalammaksi
Pötsin koko Täysi-ikäisen emon pötsin tilavuus ± 100 l. Paljon yksilöllistä vaihtelua Rehuannoksen kuidun lisääminen lisää pötsin sisällön määrää ja koko rajoittaa syöntiä Sulavalla rehuannoksella pötsirajoitusta ei ole Aikaisin korjattu rehu Korkea väkirehumäärä Täyttävät rehut edullisimpia, joten pötsirajoituksella merkitystä
Mitä emon pötsi vaatii? Laskennallisesti emon pötsi tarvitsee 1,0 kg karkearehun kuiva-ainetta / 100 kg elopainoa päivässä 700 kg emo: Säilörehua 28 kg (ka. 25 %) tai Esikuivattua 20 kg (ka. 35 %) tai Heinää 8,4 kg (ka. 83 %) tai Olkea 8,2 kg (ka. 85 %)
Kuinka paljon emon pötsi vetää? Emo, 700 kg Säilörehu Säilörehu Heinä, Olki, Ylläpitokausi D-69,ka 25% D-59, ka 35% ka 83% ka 85% Syönti kg/ka 11,6 9,5 9,7 6,9 Syönti kg/pv 46,4 27,2 11,7 8,1 Ry saanti 11,3 6,9 7,8 3,5 Tarve: 5,6 ry/pv Uupuu 2,1 ry > annetaan lisäksi parempaa rehua esim. 2,3 kg D69 säilörehua
Tuotantovaihe vaikuttaa syöntiin Maidontuotanto ka. 2,5 % elopainosta 30 25 20 15 10 5 Emo, 600 kg Emo, 700 kg Emo, 800 kg Emo, 900 kg Helmikuu: Tiineyden viimeinen kuukausi Tammikuu Syönti, kg ka/päivä Ylläpitokausi ka. 1,6-1,4 % elopainosta Tiineyden viimeiset kuukaudet syönti laskee ka. 1,2 % elopainosta 0 Maaliskuu: Poikiminen, Imetyskausi alkaa Huhtikuu Toukokuu: Laidunkausi alkaa Kesäkuun alku Kesäkuun loppu Heinäkuu alku Heinäkuun loppu Elokuu Syyskuu: Vieroitus, Imetyskausi loppuu Lokakuu: Ylläpitokausi alkaa Marraskuu Joulukuu
Niin on myös emon iällä, maidontuotannolla ja rodulla Täysikasvuiset emot (4-5 v.)pystyvät syömään ~20 % enemmän kuin nuoremmat eläimet Mitä enemmän emo tuottaa maitoa sitä suurempi myös ylläpitotarve esim. simmental 20 % suurempi ylläpitotarve Paljon lihasmassa tuottavat ranskalaiset rodut (limousin ja blondi) karkearehun syöntikyky voi olla 10 % pienempi, mutta rehunhyväksikäyttö hyvä Keskikokoiset rodut (angus ja hereford) menestyvät hyvin karkearehulla Eri rotujen ominaisuudet olisi pyrittävä ottamaan huomioon ruokinnansuunnittelussa
Syöntikyky 1 Ylläpitokausi 30 Syönti kg ka/pv 25 20 15 10 5 Keskiarvoeläin ab ch hf li si 0 600 700 800 900 Emon elopaino, kg Ylläpito Ranska emo 700 kg: ch 13,5 kg ka/pv, li 11,2 kg ka/pv
Syöntikyky 2 Imetyskausi 30 Syönti kg ka/pv 25 20 15 10 5 keskiarvoeläin ab ch hf li si 0 600 700 800 900 Emon elopaino, kg Maidontuotanto Ranska emo 700 kg: ch 15,2 kg ka/pv, li 13,5 kg ka/pv
Syöntikyvyn arvioiminen on vaikeaa Emon syöntikyvyn/kapasiteetin arvioidaan olevan 1,0 3,0 % elopainosta Eli jos 650 kg emo kuiva-aineen syönti voi olla jotain välillä 6,5 kg ka tai 18 kg ka Yksilöllisiä eroja paljon Tuotantovaihe ja ikä vaikuttaa Esim. Imetyskausi +15 % ja vanhempi emo + 20% Heikompilaatuisten karkearehujen täyttävyys rajoittaa syöntiä Täyttävyys hyvinvointitekijä, mutta esim. olki täyttää liikaa tarvitaan täydennysrehuja! Olki yksinomaan EI OLE emon ainoa karkearehu
Porrastettu ruokinta = ruokinta tuotantovaiheen mukaan Rotu Paino Ylläpito ry/pv Keskitalvi ry/pv Imetys ry/pv Ab 550 4,5 6,8 10,30 Hf 650 5,2 7,5 11,00 Li 700 5,6 7,9 11,40 Ch 850 6,6 8,9 12,40 Si 800 6,3 8,6 12,10 Bl 800 6,3 8,6 12,10 Täysikasvuisen emolehmän tiineys vaikuttaa syöntikykyyn 2 viikkoa ennen poikimista > yli 2,5 kuntoluokassa olevan emon ns. tunnuttaminen on tarpeetonta Ns. tunnuttaminen ensimmäistä kertaa poikiville ja laihoille emoille Ei mielellään väkirehulla
Ruokintaesimerkki Rehu ka kg/pv kg/pv ry/pv Ylläpitokausi Nurmisr. D-63, ka 32 % 6,6 20,6 5,6 Tunnutuskausi Nurmisr. D-63, ka 32 % 9,3 29,1 7,9 Imetyskausi Nurmisr. D-63, ka 32 % Vaihtoehto 1. Kaura, 54-58 hl/kg Yhteensä 10,15 31,7 8,6 2,7 3,1 2,8 12,85 34,8 11,4 Vaihtoehto 2. Nurmisr. D-68, ka 32 % 12,8 40,02 11,4 Emon paino 700 kg, kl 3 ei kunnostustarvetta Lisäksi tuotantovaiheen mukainen kivennäinen Imetyskaudella emon syöntikyky nousee 15 %
Tasaruokinta -vaihtoehtona Tasaruokinnan onnistumisen edellytys 1) Emot ovat hyväkuntoisia (yli kl. 3) sisäruokintakauden alussa 2) Ei ensimmäistä kertaa poikineille! 3) Poikimisesta laidunkauteen 1-1,5 kk 4) Hyvä laidun! Rotu Paino Talvikausi ry/pv Ab 550 6,6 Hf 650 7,3 Li 700 7,7 Ch 850 8,7 Si 800 8,4 Bl 800 8,4
Ruokintaesimerkki Rehu ka kg/pv kg/pv ry/pv Talvikausi Kokoviljasr, kaura ry 0,81 ka 35 % 9,5 27,2 7,7 Emon paino 700 kg, kl 3 ei kunnostustarvetta Lisäksi tuotantovaiheen mukainen kivennäinen Imetyskaudella emon syöntikyky nousee 15 % Lisänä voidaan antaa olkea, heinääkin
Tasaruokinnan sovelluksia Rotu Paino Talvikausi ry/pv Imetys Ab 550 5,1 10,30 Hf 650 5,8 11,00 Li 700 6,2 11,40 Ch 850 7,2 12,40 Si 800 6,9 12,10 Bl 800 6,9 12,10 Talvikausi tasaruokinnalla poikimiseen saakka Poikimisen jälkeen ruokintataso nostetaan
Ruokintaesimerkki Rehu ka kg/pv kg/pv ry/pv Talvikausi Imetyskausi Kokoviljasr, kaura ry 0,81 ka 35 % Kokoviljasäilörehu, hernekaura ry 0,84 ka 31 % 7,65 21,9 6,2 13,6 43,8 11,4 Emon paino 700 kg, kl 3 ei kunnostustarvetta Lisäksi tuotantovaiheen mukainen kivennäinen Imetyskaudella emon syöntikyky nousee 15 % Lisänä voidaan antaa olkea, heinääkin
Tiineyden ensimmäinen kolmannes Jos emon ravintoaineiden saanti on huomattavasti (-35%) rajoitettu tiineyden alussa > vaikuttaa istukan kehittymiseen negatiivisesti > alkion lihassolujen kehittyminen on heikompaa (Lihassyiden määrä ei lisäänny alkiokauden jälkeen) > epäily myös heikompaan keuhkojen kehittymiseen (Alttius hengitystietulehduksille suurempi) Teuraskasvatuksessa: > rasvoittumisherkkyys kasvaa > huonompi teurasluokittuminen (Greenwood ym. 2004)
Tiineyden ensimmäinen kolmannes Ajan kohta on loppukesä = vasikka kasvaa kovasti, juo maitoa, laidun heikkenee Huomioi erityisesti nuoret emot (1-2 x poikineet) ja jostain syystä laihtuvat emot Seuraa laidunta, jos kasvu hiipuu ja sää olosuhteet huonot (sade/kuivuus) Vieroita vasikat Vasikoiden lisäruokinta voi helpottaa, mutta ei poista ongelmaa
Isot vasikat ja poikimavaikeudet? 2/3 sikiön kasvusta tapahtuu tiineyden viimeisenä kolmanneksena Ylisuuria vasikoita saadaan emon huomattavalla yli ruokinnalla tiineyden 7. ja 8. kuukaudella Vasikan syntymäpaino on keskimääräistä korkeampi, jos tiiineys on yliaikainen Emon kokoon ylisuuren vasikan todennäköisyys kasvaa, jos 1. kertaa poikivan hiehon kasvu ei ole saavuttanut geneettistä potentiaalia Muista! Siitossonnin lisäksi vasikan painoon vaikuttaa emon syntymäpaino
Tiineyden viimeinen kolmannes Tiineyden yhdeksäs kuukausi erityisesti Emän huomattava ravintoaineiden vaje vaikuttaa syntyvän vasikan kokoon ja elinvoimaan Suurempi vaikutus mitä nuorempi emo Jo emon 10 % energiavaje vaikuttaa negatiivisesti syntyvän vasikan lämmöntuottoon Lämpöä tuottavaa ruskeaa rasvaa ei muodostu Vasikan elinvoima heikkenee PAKKASELLA Usein vaikutus on merkittävä vielä vieroitusvaiheessa (30 % heikommin kasvaneita)
Tiineyden viimeinen kolmannes Jos emo laihtuu ennen poikimista ternimaito heikompaa ja määrä pienempi = vasikka ei kasva Seuraava tiinehtyminen viivästyy Tiineyden viimeiset 60 päivää on seuraavan tiineyden kannalta ruokinnallisesti tärkeimmät päivät Kiimakierron alkamisen kannalta viimeisen kolmanneksen energiansaannin rajoittamisella on erityisen negatiivinen vaikutus Rajoitetulla ruokinnalla emän valkuaisaineiden (-30 %) saannilla on merkitystä lehmävasikan menestymiseen emona Tiinehtyminen 93 % vs. 80 % Poikiminen ensimmäisen 21 pvn aikana 77 % vs. 49 % Ei avustetut poikimiset 78 % vs. 64 % (Martin et al., 2007)
Muutama nyrkkisääntö Arvio kuiva-aineen syöntikyky. Pötsin vaade 1,0 kg ka/ 100 kg. Huomio rotu! => ylläpitokausi: Säilörehu ~10 kg ka/pv imetyskausi: Säilörehu ~15,0 kg ka/pv Emojen ruokinta on energiaruokintaa. (esim. emo 650 kg) => ylläpitokausi: 10,6 MJ/100 kg emon elopainoa imetyskausi: 21 ry / 100 kg emon elopainoa OIV-tarve harvemmin ongelma emolehmillä OIV-tasot: Ylläpito 200-300 g/pv Imetys 700-900 g/pv Rehuannoksen raakavalkuaistasot. Pötsin vaade 5-8 % rehun ka:ssa. Ylläpitokausi: ~ 11 %, (tiineyden viimeinen kolmannes ~ 12 %) Imetyskausi: ~ 14-15 % Sopivalla valkuaislisällä voidaan parantaa heikkojen karkearehujen sulavuutta ja pötsin toimintaa Kivennäiset Ylläpitokausi Ca:P 1:1. Jos apilaa, ei lisää kalkkia! Imetyskausi Ca:P 2:1 => laidunkaudella Mg-kivennäinen
Pyrkimys vähintään 1,0 kg päiväkasvuihin ennen vierotusta! Laitumella kasvuston pituus 8-10 cm Jos ei laidunneta vasikoille oma ruokintapaikka 4 kk vasikka ravinnontarve 50 % muualta kuin emon maidosta!
Tuotannollisesti tehokas emo = vasikan vieroituspaino 50 % emon elopainosta noin ± 200 päivässa Emo, kg Vasikka, ikä noin 6,5 kk Päiväkasvu kg / pv 500 250 1,1 600 300 1,3 700 350 1,6 800 400 1,8 900 450 2,1 Syntymäpainona käytetty 43 kg
Arvioi tarvitsevatko vasikat lisäruokaa Lisäruokinta kannattaa: Vasikat syntyneet aikaisin > nurmen kasvu hiipuu Emot nuoria Vähän laidunta, huono kasvu Tavoitellaan korkeita vieroituspainoja Jos ei laidunneta! Lisäruokinta ei kannata: Uudistuseläimet kasvatetaan itse Laidunta paljon, hyvä kasvu Jalostuskarja = emon maidontuotantoominaisuuden arviointi heikkenee
Rauhallinen on parempi Hyvä luonne / käsiteltävyys on sekä työturvallisuus että kasvu ominaisuus Rauhalliset eläimet kasvavat paremmin kuin säikyt/aggressiiviset Rauhallisen ryhmän tulos oli $ 41,08 parempi / 100 kg tuotettua lihaa kuin agressiivisen ryhmän (Vann et al. 2006 ) Parempi päiväkasvu Korkeampi ruhopaino Parempi rehunhyötysuhde (CRC, 2008) Flight time-test: 0,04 kg/pv lisää jokaista 0,1 sekunttia kohden sekä ka. 2,3 kg lisää ruhopainoa Periytyy keskinkertaisesti 0.33
Ajatus siitossonnille Siitossonni tarvitsee 2 kg karkearehun kuivaainetta 100 kg elopainoa kohti Täysi kasvuisille siitossonneille samaa rehua ja kivennäisiä kuin emoille 1,5-vuotias siitossonni kasvuiässä energian 1,5-vuotias siitossonni kasvuiässä energian tarve 14,04 MJ/100 kg Vanhempi sonni 11,6 MJ/100 kg Valkuaislisää ei tarvita, jos sulavuudeltaan hyvä säilörehu Kalsiumkivennäinen
Siitossonni on urheilija. Älä unohda ylläpitokauden liikuntaa. 6 viikkoa ennen astutuskautta siitossonni tulisi olla kuntoluokassa 3, terve ja työpainossa
Vieroituksen jälkeen Väkirehuruokinnan aloitus varovasti ja vähitellen, mikäli vasikoita ei ole totutettu siihen ennen vieroitusta Väkirehu on yleensä tarpeen kaikille vasikoille kasvatuksen alussa Hyvälaatuista säilörehua vapaasti Kivennäisruokinnasta huolehdittava: kasvukivennäinen, vitamiinilisästä vieroituksen yhteydessä ei ainakaan haittaa
Uudistuseläimen kasvatus poikkeaa teuraseläimen kasvatuksesta Uudistushiehon kasvatuksella pyritään saavuttamaan pitkäikäinen ja kestävä emolehmä, jolla on mahdollisimman suuri karkearehun syöntikapasiteetti Muista! Jokaisen tarvitsemasi uudistushiehon kasvatus maksaa 1400 Ruokinta perustuu alusta asti pääasiallisesti karkearehuihin Liian nopea kasvu energiapitoisella ruokinnalla rasvoittaa hiehoa, jolla voi olla negatiivinen vaikutus kiimakiertojen alkamiseen Jalkojen rakenne ja nivelet voivat kärsiä
8-9 kk saakka uudistushiehojen energian saantia olisi koitettava rajoittaa Voimakas ruokinta ja sen seurauksena nopea kasvu rasvoittavat utarekudosta ja alentavat maitotuotosta Ensimmäinen poikiminen 24 kk vähentää kasvatuskustannuksia, parantaa elinikäistuotosta ja maidontuotantoa Ranskalaiset, lähinnä li ja ba, hitaasti kasvavina suositus 36 kk? Keskikokoiset rodut: kasvunopeusraja noin 600-700 g/pv Suuret rodut: kasvunopeusraja noin 850 g/pv
Uuditushiehon kasvatus 800 700 600 500 400 Elopaino, kg 300 200 Aikuispaino 600 kg Aikuispaino 700 kg Aikuispaino 800 kg Vieroitus (noin ikä 6 kk) Kasvua 5 kk (0,70-0,85 kg/pv) Vuoden ikä, 12 kk Astutukseen valmistautuminen 13 kk Astutus 14 kk Astutus 15 kk Astutus 16 kk Kasvua, tiineyden ylläpito 1. poikiminen 24 kk, imetys Imetys Laidunkausi, tiinehtyminen Vieroitus Kasvua, tiineyden ylläpito Kolmen vuoden ikä, 36 kk, 2. poikiminen
Hiehon tulisi saavuttaa 65 % aikuispainostaan vuoden ikään mennessä Rotu Elopaino kg Vieroituspaino kg 1v kg Tarvittavat kg Kasvu g/pv MJ/pv Ab 600 280 395 115 0,64 57,33 (4,9) Hf 650 300 425 125 0,70 71,37 (6,1) Li 750 300 480 180 1,0 88,63 (7,5) Si 800 390 520 130 0,72 74,88 (6,4) Ch 850 400 555 155 0,86 89,51 (7,6) Aikaa kasvaa 180 päivää = 6 kuukautta
Nuoren eläimen syöntikyky? Nuori eläin ei pysty syömään heikkoa karkearehua yhtä paljon kuin vanhempi eläin Nuorille eläimille tarjotaan ravintoarvoiltaan hyvää karkearehua D-arvo 670-690(700), jos heikompi karkearehu = tarvitaan väkirehua! Tällöin syöntikyky muodostuu 1,6 2,5 % elopainosta Eläinten yksilöllisessä syöntikyvyssä paljon vaihtelua Rotu Vuoden paino, kg Syönti kg ka Hyvä esr. D-690, MJ/pv Heikko esr, D- 640 MJ/saanti Kaura, kg ka MJ/pv Ab 395 6,5 67,7 4,5 39,5 0,0-0,5 57,33 Hf 425 6,8 70,8 5,1 44,7 0,5-1,0 71,37 Li 480 6,9 71,9 5,2 45,6 2,0-4,0 88,63 Si 520 7,2 74,9 5,9 51,8 1,0-1,5 74,88 Ch 555 8,2 85,38 6,7 58,8 1,0-2,5 89,51 Isot rodut tarvitsevat väkirehulisän herkemmin saavuttaakseen kasvunsa!
Tiineet hiehot Hieho totutettava emon rehuihin kasvatusaikana Tiineen hiehon ruokinta perustuu karkearehuun Tiineen hiehon olisi saavutettava 85 % aikuispainostaan ennen ensimmäistä poikimista
85 % aikuispainosta kaksi vuotiaana Rotu Elopaino kg 85 % 1v kg Tarvittavat kg Kasvu g/pv MJ/pv Ab 600 510 390 120 0,3 64,35 Hf 650 553 425 128 0,4 70,2 Li 750 638 490 148 0,4 87,75 Si 800 680 520 160 0,45 93,6 Ch 850 723 555 168 0,5 105,3 Aikaa kasvaa 365 päivää, mutta tiineys verottaa!
Hiehon lopputiineys Hiehon syöntikyky on noin 20 % pienempi kuin aikuisen eläimen (painosta riippumatta) Lopputiineydestä sikiö vie tilaa pötsiltä, joten rehun on oltava väkevämpää, jotta hieho saa riittävästi ravintoaineita Rehun väkevöittäminen tehtävä mieluummin parempilaatuisella säilörehulla kuin väkirehulla, koska väkirehu rasvoittaa herkästi ja kasvattaa sikiötä Mahdollista on antaa valkuaislisää ilman viljalisää, jolloin pötsimikrobien toiminta paranee myös oiv-saanti lisääntyy
Hiehon aliruokinta Vaikuttaa erityisesti nuorien emojen vasikoiden syntymäpainoon Nuori emo on herkkä, itse nälkäisenä ei jaksa hoitaa vasikka = emo-ominaisuudet heikentyy Poikimavaikeuksia = kohtuprolapsin todennäköisyys kasvaa Maidontuotanto heikkenee = vasikan kasvu heikkenee Kiimakierron alkaminen viivästyy = tiinehtyminen heikkenee = voi olla ratkaisevaa emon uran jatkumiselle
Yhteenveto: Uudistuslehmävasikat ja tiineet hiehot Perustuen karkearehuihin halutaan kestävä pitkäikäinen emo, jolla riittävä syöntikapasiteetti! Hyvää säilörehua vapaasti (D-690) Säilörehun laadusta riippuen: Valkuaislisä 0,2 0,4 kg/pv (Viljaa 1,0 2,5 kg/pv) Kalsiumkivennäinen, Ca:P 2:1 Suolakivet 9,94 10,4 MJ ka/kg (huomioi rotu!) OIV 470-660 g/pv RV 14-15 %