qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqw ertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwert yuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyui opåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå LÄHDERANNAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasd fghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghj klöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö äzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzx cvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvb nmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqw ertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwert yuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyui opåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasd fghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghj klöäzxcvbnmrtyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbn mqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmq wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwer
Sisällysluettelo 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 5 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 8 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 17 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT... 30 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 64 KOULUN OPS 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 66 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA... 66 8. OPPILAAN ARVIOINTI... 201 9. TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN... 207 KOULUN OPS 9. TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN... 207 10. TIETOSTRATEGIA... 209 LIITE 1 LISÄOPETUS... 218
1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Suomenkielinen perusopetus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Perusopetus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon opetustoimen linjauksille. Osa näistä linjauksista on laadittu yhteistyössä kaupungin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa, ja ne on hyväksytty asianomaisten lautakuntien lisäksi myös Espoon kaupunginhallituksessa. Espoon suomenkielinen opetuslautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 22.10.2003 porrastetun aikataulun uuden tuntijaon ja uuden opetussuunnitelman käyttöön ottamiseksi. Sen mukaisesti viimeisetkin vuosiluokat ovat siirtyneet uuteen järjestelmään 1.8.2006. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan 27.1.2011 hyväksynyt muutokset, jotka määräykset 41/011/2010 (18.6.2010) ja 50/011/2010 (29.10.2010) edellyttivät mm. tuen rakenteeseen ja sen muotoihin. Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osat ovat: -perusopetuslaki ja -asetus (21.8.1998/628 ja 20.11.1998/852) niihin tehtyine muutoksineen -laki perusopetuksen muuttamisesta 642/2010 -valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (20.12.2001/1435) -opetushallituksen hyväksymät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 (16.1.2004) -perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006 (22.5.2006) -opetushallituksen hyväksymät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (50/011/2010, 29.10.2010) -perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 täydentäminen (41/011/2010, 18.6.2010) -Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma (linjaukset hyväksytty v. 2003-2005) -kunnan opetussuunnitelmaan perustuvat koulukohtaiset opetussuunnitelmat -perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma, jossa määritellään opetuksen järjestäminen vuositasolla, eli koulun lukuvuosisuunnitelma. 1.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Espoon kaupunginvaltuusto on edelleen määritellyt ja tarkentanut kaupungin strategisiksi päämääriksi:
Asukas- ja asiakaslähtöisyys Oppilaiden ja heidän huoltajiensa erilaisia tarpeita ja tavoitteita arvostetaan koulun toiminnassa. Koulun toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon saatu palaute. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Hyvään kouluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jokainen yhteisön jäsen on tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökohtana on kaikille avoin koulu, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Koulutuksellisen tasa-arvon mukaisesti huolehditaan siitä, että jokainen espoolaislapsi ja -nuori saa perustietojen ja -taitojen, jatko-opintojen ja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllisen opetuksen. Luovuus ja innovatiivisuus Oppilaita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja. Koko kouluyhteisölle on hyvin tärkeää oppimisen ilon säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Koulutyön parhaita käytäntöjä ja innovaatioita jaetaan tietoverkossa ja muilla foorumeilla. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Koulua kehitetään yhteistyössä kotien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan opetussuunnitelmassa tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia etsittäessä huomioidaan mm. monikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja monipuolisen elinkeinorakenteen suomat mahdollisuudet. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Oppilaan kasvu ja omista lähtökohdista käsin tapahtuva tietojen ja taitojen opettelu, opiskelu ja omaksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen ovat opetustoiminnan keskiössä. Opetuksen tukirakenne perustuu kolmiportaiseen malliin yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Olennaista tukirakenteessa on koulun ennaltaehkäisevät toimintatavat sekä tuen tarpeen ilmetessä mahdollisimman nopea ja oikein suunnattu tuki. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa taataan tuen jatkuvuus lapsen siirtyessä perusopetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tuloksellisuutta arvioidaan suunnitelmallisesti. Kestävä kehitys Koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa. * KOULUN OPS 1.1 Perusopetuksen arvopohja Koulumme arvoja ovat yhteisöllisyys, turvallisuus ja työnteon arvostus. Yhteisöllisyys Koulu muodostaa yhteisön, jossa on hyvä kasvaa ja tehdä työtä. Yhteisössä opitaan toimimaan ryhmässä tiettyjen sääntöjen ja rajojen puitteissa tavoitteena sääntöjen sisäistäminen. Hyvien käytöstapojen
noudattaminen lisäävät yhteisöllisyyttä. Hyvät käytöstavat ovat osa sosiaalisia taitoja tai kehittävät osaltaan sosiaalisia taitoja. Yhteisö muodostuu yksilöistä. Koulussamme arvostetaan ja kunnioitetaan jokaisen yhteisön jäsenen yksilöllisyyttä ja hyväksytään erilaisuus. Oppilaita kannustetaan osallistumaan ja ottamaan vastuuta omasta ja koulun arjesta. Yhteisöllisyyden arvoa täydentää kumppanuus huoltajien ja lähiympäristön muiden yhteisöjen kanssa, jotka tukevat koulumme kasvatustyötä. Turvallisuus Jokaisen kouluyhteisön jäsenen on tunnettava olonsa kaikilla tavoin turvalliseksi. Fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö mahdollistaa oppimisen ja viihtymisen koulussa. Turvallisessa yhteisössä jokainen kokee tulevansa hyväksytyksi. Turvallisuutta lisäävät yhteisön jäsenten välinen tuntemus sekä koulun vahvat perinteet. Työnteon arvostus Pidämme tärkeänä oman ja toisen työn arvostamista ja kunnioittamista. Oppimisen edellytyksenä ovat motivaatio ja hyvä työrauha. Oppilaita ohjataan yhteistyöhön ja heille opetetaan monipuolisia työskentelytaitoja. Oppilaita kannustetaan pyrkimään opiskelussaan omaan mahdollisimman hyvään tulokseen. 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 Espoon suomenkielisen opetuksen toiminta-ajatus Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet. * KOULUN OPS 2.1 Espoon suomenkielisen opetuksen toimintaajatus Tavoitteena on itsenäiseen ja oma-aloitteeseen tiedonhankintaan kykenevä, ilmaisutaitoinen oppilas. Koulussa hyödynnetään teknologian mahdollisuuksia, ympäröivää luontoa ja sidosryhmiä sekä luovia ratkaisuja opetuksessa. Alueen monipuolisia liikuntamahdollisuuksia hyödynnetään tehokkaasti. Erilaiset oppilaat ja oppilasryhmät toimivat luontevasti yhdessä koulun arjessa. 2.2 Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet
Kasvatus- ja opetustyön päämääränä on oppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen. Yleisenä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja oppii oppimaan. Kouluyhteisön tavoitteena on tukea koululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainoisuutta ja tervettä itsetuntoa, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista, kasvua hyviin tapoihin sekä luottamusta itseen, toisiin ja tulevaisuuteen. Oppilaan kasvua elinikäiseksi oppijaksi edistävät oppimisen halu ja työnteon arvostaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidot, kehittyneet ajattelun, tiedonhallinnan ja viestinnän taidot, luovuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva. KOULUN OPS 2.2 Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Lähtökohtana ovat kouluyhteisön ja vanhempien arvot yhteisöllisyys, työnteon arvostus ja luovuus sekä Espoon kaupungin arvot ja niiden pohjalta johdettu koulun toiminta-ajatus. Koulun kasvatuksen tavoitteena on luoda perustavaa laatua olevia arvoja ja elämäntaitoja tulevaisuutta varten. ymmärtää, että hän oppii tietoja ja taitoa elämää, ei koulua varten. Tavoitteita on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti tasapainoinen ja hänellä on myönteinen ja realistinen minäkuva. Hän on itsenäisesti ajatteleva ja omatoiminen. Hänellä on myös kyky kohdata pettymyksiä. Hän uskaltaa erehtyä ja epäonnistua. saa koulussa erilaisia esteettisiä kokemuksia, hän saa mahdollisuuden oppia arvostamaan niitä. ta ohjataan kulttuurin harrastamiseen. Hän saa mahdollisuuksia itsensä ilmaisemiseen monipuolisesti. Opetuksen tavoitteena on erilaisten kulttuurien hyväksyminen ja ymmärtäminen sekä suomalaisen kulttuurin ja identiteetin vahvistaminen ja arvostaminen. tutustuu koulussa tieto- ja viestintätekniikan käyttöön työvälineenä. Hän oppii hakemaan tietoa eri tavoin ja oppii tarkastelemaan tietoa kriittisesti, ymmärtäen sen suhteellisuuden. Oppilaalle tarjotaan tietoa ympäristön tilaan vaikuttavista tekijöistä, ohjataan säästämään luontoa ja arvostamaan sitä oppimalla konkreettisesti itse luonnossa. 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.
Koulut ovat yhteistyössä huoltajien kanssa, jotta sekä kasvun että opetuksen tavoitteet saavutettaisiin. Perusopetuslainsäädäntö, opetussuunnitelman perustetekstit ja Espoon kaupungin linjaukset huomioidaan opetusta järjestettäessä. Opetuksen, ohjauksen ja oppilashuollollisen tuen järjestämisen lähtökohtana on hyvän ja turvallisen koulupäivän varmistaminen jokaiselle oppilaalle. Hyvä perusopetus ja sen suunnittelu sekä arviointi yhdessä oppimisympäristön kanssa luovat suotuisat puitteet kasvulle ja oppimiselle espoolaisessa perusopetuksessa. Koulujen toimintatapaa leimaa yhteisöllisyys ja yhteinen työ. Oppimisympäristön riskitekijöihin puututaan välittömästi ja koulun henkilöstön toiminta kannustaa oppilaiden ja aikuisten vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa kasvusta ja oppimisesta sekä kaikkien koulun ihmisten osallisuutta. Espoolainen peruskoulu arvostaa oppilaiden, opettajien ja muiden henkilökunnan jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Tämä näkyy oppilaiden osallistamisena, pedagogisena johtamisena, jolla lisätään opettajien ja henkilökunnan sisäistä ammatillista vuoropuhelua, yhteistyönä varhaiskasvatuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä erityisesti huoltajien kanssa tehtävänä yhteistyönä ja huoltajien osallistamisen lisäämisenä lastensa koulutyössä. * KOULUN OPS 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Yhteisöllisyys on koulussamme tärkeä arvo ja sitä pyritään kehittämään ja toteuttamaan monin eri tavoin. Vanhemmat voivat osallistua koulun toimintaan monella tavalla. Koulussamme toimii luokkatoimikuntia, vanhempainyhdistys ja johtokunta. Oppilaat voivat vaikuttaa koulun asioihin esim. oppilaskunnan toiminnan kautta. Koulun henkilökunta kokoontuu säännöllisesti viikoittain ja lisäksi koulussa toimii erilaisia opettajien työryhmiä ja tiimejä. Koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti viikoittain ja huolehtii oppilaiden hyvinvoinnista. Teemme säännöllistä yhteistyötä lähiseudun päiväkotien ja koulujen kanssa oppilaan siirtyessä päiväkodista kouluun ja koulusta uuteen kouluun (ns. niveltäminen). Erilaisia yhteistyömuotoja esitellään tarkemmin luvussa 3.5. Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat. 2.4 Kieliohjelma Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää koulujen kielitarjonnasta A-kielten osalta osana kaupungin koulujen kieliohjelmaa. Espoon kaikilla palvelualueilla tarjotaan A-kielenä englantia, ranskaa, ruotsia ja saksaa. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A1-kielenä tai A2-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat A1-kieleksi jonkin muun kielen kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa A2-kielenä englanti. Samassa alakoulussa muu kieli kuin englanti ei voi olla sekä A1- että A2- kielenä. A2-kielen opetus aloitetaan kaikissa peruskouluissa neljänneltä vuosiluokalta.
Kaikilla palvelualueilla tarjotaan joko varhennettua kieltenopetusta, kaksikielistä opetusta, kielikylpy- tai vieraskielistä opetusta. Jokainen ala-asteen koulu tarjoaa englannin kielen lisäksi yleensä yhden muun kielen. Alkavan A-kielen minimioppilasmäärä on 14 oppilasta. Pakankylän ja Nuuksion koulujen alkavien A2-kielien (ruotsi) ryhmäkoko on 10 oppilasta. Keski-Espoon koulun alkavan A2-ranskan ryhmäkoko on 10 oppilasta. KOULUN OPS 2.4 Kieliohjelma Koulussamme opiskellaan A1-kielenä englantia kolmannelta luokalta alkaen. Toisena kielenä (A2) on ranska, jota opiskellaan 4. luokalta alkaen. 2.5 Opetuksen painotukset, kielikylpyopetus, kaksikielinen ja englanninkielinen opetus Painotetussa opetuksessa oppilas voi opiskella painotusainetta, aineryhmää tai muuta sisältöaluetta enemmän ja vaativammin tavoittein kuin ei-painotetussa opetuksessa olevat oppilaat. Tällaisia painotusalueita ovat mm. musiikki, kuvataide, matemaattisluonnontieteelliset aineet, liikunta, ilmaisutaito ja informaatioteknologia. Painotettu opetus voi perustua myös erityiseen pedagogiseen järjestelmään, periaatteeseen tai maailmankatsomukseen. Espoossa järjestetään montessoriopetusta vuosiluokilla 1-6 erikseen nimettyjen peruskoulujen yhteydessä. Steinerpedagogiikan mukaista opetusta antaa Espoon Steinerkoulu. Kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaa opetusta annetaan Espoon kristillisessä koulussa. Sekä kielikylpy- että kaksikielisessä opetuksessa kieltä käytetään opetuksen välineenä ja tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyopetusta annetaan ruotsin kielellä ja kaksikielistä opetusta englannin kielellä. Englanninkielinen opetus toteutetaan kokonaan englanniksi. Tämän lisäksi oppilaat opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää kouluissa annettavasta painotetusta opetuksesta, kielikylpyopetuksesta, kaksikielisestä ja englanninkielisestä opetuksesta sekä niihin liittyvistä oppilaaksioton periaatteista. Koulun johtokunta voi tarkentaa perusteita, joilla oppilaat valitaan painotettuun opetukseen. Myös muut koulut voivat toteuttaa omaleimaisuuttaan käytettävissä olevan tuntivälyksen sekä valinnaisten aineiden tarjonnan puitteissa. 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Valtakunnallinen perusopetuksen tuntijako Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 14 14 14 42
A-kieli 8 8 16 B-kieli 6 6 Matematiikka 6 12 14 32 Ympäristö- ja luonnon tieto Ympäristöoppi Biologia ja maantieto 3* 7* Fysiikka ja kemia 9* 2* 7* 31 Terveystieto 3* Uskonto/Elämänkatsomustieto 6 5 11 Historia ja yhteiskuntaoppi 3 7 10 Taide ja taito aineet Musiikki 4* 3* Kuvataide 4* 4* Käsityö 26* 4* 30* 7* 56 Liikunta 8* 10* Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet (13) 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Vapaaehtoinen A-kieli (6) (6) (12) 3.2 Espoon peruskoulujen tuntijako Vuosiluokat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (VN) 14 14 14 42 Äidinkieli ja kirjallisuus Espoo 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42 A-kieli (VN) 8 8 16 A-kieli Espoo 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli (VN) 6 6 B-kieli Espoo 2 2 2 6
Matematiikka (VN) 6 12 14 32 Matematiikka Espoo 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 Ympäristö ja luonnontieto (VN) 9 9 Ympäristö- ja luonnontieto Espoo 2 2 3 2 9 Biologia ja maantieto (VN) 3 7 10 Biologia ja maantieto Espoo 2 1 2 3 2 10 Fysiikka ja kemia (VN) 2 7 9 Fysiikka ja kemia Espoo 1 1 2 3 2 9 Terveystieto (VN) 3 3 Terveystieto Espoo 0,5* 1,5** 1 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto (VN) 6 5 11 Uskonto/Elämänkatsomustieto Espoo 1 1 1 1 2 2 1 1 1 11 Historia ja yhteiskuntaoppi (VN) 3 7 10 Historia ja yhteiskuntaoppi Espoo 1 2 2 2 3 10 Musiikki (VN) 4 3 7 Musiikki Espoo 1 1 1 1 1 1 1 0 0 7 Kuvataide (VN) 4 4 8 Kuvataide Espoo 1 1 1 1 1 1 2 0 0 8 Käsityö (VN) 4 7 11 Käsityö Espoo 1 1 1 1 2 2 3 0 0 11 Liikunta (VN) 8 10 18 Liikunta Espoo 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 Taito- ja taideaineiden välys (VN) 6 6 12 Taito- ja taideaineiden välys Espoo 1 1 2 2 3 3 0 0 0 12 Taito- ja taideain. yht. (VN) 26 30 56 Taito- ja taideain. yht. Espoo 12 14 18 12 56 Kotitalous (VN) 3 3 Kotitalous Espoo 3 0 0 3 Oppilaanohjaus (VN) 2 2 Oppilaanohjaus Espoo 0,5* 0,5* 1 2
Koulun välys Espoo 1 1 1 2 5 Valinnaiset aineet (VN) 13 13 Valinnaiset aineet Espoo 1 6 6 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä (VN) 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Oppilaan tuntimäärä Espoossa 20 20 23 23/25 25/27 26/28 30/32 30 30 227-235 Vapaaehtoinen A-kieli (VN) 6 6 12 Vapaaehtoinen A-kieli Espoo 2 2 2 2 3 3 14 Valtakunnallinen tuntijako *välys 0,4-0,6 Kertymä Espoossa **välys1,4-1,6 Ei opeteta ao. vuosiluokalla VN Valtioneuvoston päätös KOULUN OPS 3.2 Espoon peruskoulujen tuntijako LÄHDERANNAN KOULUN TUNTIJAKO OPPIAINE 1.LK 2.LK 3.LK 4.LK 5.LK 6.LK Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 6 6 5 (1 ilmaisu) 5 englanti - - 2 2 2 2 matematiikka 4 4 4 4 4 4 ympäristö- ja luonnontieto biologia ja maantieto fysiikka ja kemia 2 2 3 3 - - - - - - 2 1 - - - - 1 1 uskonto/et 1 1 1 1 2 2 historia - - - - 1 2 musiikki 1 1 1 1 1 1 kuvataide 1 1 2 2 2 2 käsityö 2 2 2 2 2 2 liikunta 2 2 2 2 2 2 oppilaanohjaus 1 1 tietotekniikka 1 ranska 2 2 2
Yht 20 20 23 23-25 25-27 26-28 3.3 Espoon kielikoulujen tuntijako vuosiluokille 1-6 Kielikylpyopetus (ruotsi) 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 3 3 4 4 3 3 A1-kieli RU 5 5 3 3 2 2 A2-kieli EN 2 2 2 2 A2(2.)-kieli SA 2 2 2 2 Koulukohtainen välys - - - - - - Oppilaan kokonaisviikkotunnit 20 20 24 23 26 26 (25) (28) (28) Kaksikielinen opetus (suomi-englanti) 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 4 4 5 5 5 5 A1-kieli EN 3 3 3 3 2 2 A2-kieli 2 2 2 A2(2.)-kieli - - - - - - - Koulukohtainen välys 1 1 1 1 - - Oppilaan kokonaisviikkotunnit 20 20 24 23 26 26 (25) (28) (28) Englanninkielinen opetus 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 4 5 5 5 4 4 A1-kieli EN 4 4 3 4 3 3 A2-kieli RA 2 2 2 A2(2.)-kieli Koulukohtainen välys - - - - - -
Oppilaan kokonaisviikkotunnit 20 21 23 23 26 26 (25) (28) (28) 3.4 Valinnaisaineiden opetus Vuosiluokilla 7-9 tarjottavista valinnaisista aineista päättää koulun johtokunta. Suositellaan, että valinnaisina tarjotaan mahdollisimman paljon taito- ja taideaineita sekä aineita, jotka ovat koulun painotuksen tai profiilin mukaisia. Koulujen tulisi pyrkiä tarjoamaan valinnaiset aineet nk. pitkinä valintoina, jolloin valinnaisainetta opetetaan yhteensä vähintään kaksi vuosiviikkotuntia yläkoulun aikana. Tällöin suoritettava kokonaisuus arvioidaan päättötodistukseen numerolla. 3.5 Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on yhteisöllinen toimintakulttuuri, jossa oppiminen perustuu siihen, että kaikilla on mahdollisuus yltää omaan parhaimpaansa. Koulujen toimintakulttuuri tukee pedagogista hyvinvointia ja pedagogista turvallisuutta. Koulu tukee ja ohjaa jokaisen ryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Koulu on turvallinen työskentelypaikka kaikille, ja siellä jokaisella on työrauha. Kouluyhteisöjen hyvinvointia ja johtamiskulttuuria edistetään. Pedagogisesti hyvinvoivassa ja turvallisessa toimintakulttuurissa käytetään joustavia opetusjärjestelyjä ja oppilaita osallistavia, vuorovaikutteisia työtapoja. voi opiskella omalla yksilöllisellä oppimistyylillään ja saada sitä kautta onnistumisen kokemuksia ja iloa oppimisestaan. Opetusmenetelmiä valitessaan ja työtapoja suunnitellessaan opettaja on vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa heidän ikätasonsa mukaisesti. Vuorovaikutteisuuden lisäksi opettajan velvollisuus on valita työtavat opetussuunnitelman perusteiden määrittelemällä tavalla. Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu vahva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on säännöllistä ja tavoitteellista. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tuetaan sähköisillä järjestelmillä. Espoon kouluverkoston kehittämisen tavoitteena on tarjota oppilaille ajanmukainen, virikkeinen, viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta. Oppimisympäristöjä kehitettäessä huomioidaan oppilaiden ikä ja kehitystarpeet. Nämä asettavat vaatimuksia fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle oppimisympäristölle. Koulut toimivat yhä enemmän avoimina oppimisympäristöinä, ja oppimisympäristöt opetusvälineineen tukevat oppilaan tiedollista ja taidollista oppimista. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden kehitystaso ja muut edellytykset huomioon ottaen.
Uudet teknologiset ratkaisut yhdistävät erilaisia oppimisympäristöjä ja lisäävät vuorovaikutteisuutta. Sosiaaliset ohjelmistot ja verkkopohjaiset yhteiset tilat mahdollistavat vuorovaikutuksen vertaisryhmän kanssa ja tarjoavat tilat yhteiselle tiedon rakentamiselle, projektityöskentelylle, tutkimukselle ja tiedon jakamiselle. Monipuolinen oppimisympäristö huomioi oppikokonaisuuksissa mediakasvatuksen, joka sisältää kriittisen, sosiaalisen ja luovan mediaosaamisen osana kokonaisvaltaista opetusta. Yhdessä koulujen kehittyvien kirjasto- ja tietopalvelujen sekä ajanmukaisten ja monipuolisten oppimateriaalipalveluiden kanssa rakentuu vahva pohja tiedonhallinnan taidoille ja tutkivalle työotteelle, joilla on suuri merkitys elinikäisen oppimisen kannalta. Espoon monimuotoinen luonto, kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö, vireä kulttuuri- ja elinkeinoelämä tarjoavat pohjan tutustua historiallisiin juuriin, nykypäivään ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Oppilaan edellytykset, eri ikäkaudet, erilaiset oppimistehtävät ja -tilanteet huomioiden Espoon perusopetuksessa käytetään monipuolisia ja kulloiseenkin oppimistilanteeseen soveltuvia työtapoja. Opetuksen työtavoilla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja oppilaan oppimista ja vuorovaikutuskulttuurin kehittymistä. Edellä mainitut periaatteet huomioiden opettaja valitsee opetusmenetelmät, rakentaa oppimisympäristön ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. * KOULUN OPS 3.5 Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Koulun toimintakulttuuri 1. Oppimisympäristö Koulumme tavoitteena on luoda oppilaille ajanmukainen, virikkeinen ja viihtyisä työympäristö. Koulun kirjasto on varustettu uusilla tietokoneilla ja myös luokissa on omia koneita. Tietokoneita pyritään käyttämään kaikilla luokka-asteilla. Koulun viihtyvyyteen kiinnitetään huomiota mm. laittamalla esille vaihtuvia oppilastöitä ja opettamalla oppilaita huolehtimaan ympäristön siisteydestä. Oppimisympäristöön kuuluu myös koulua ympäröivä luonto, joka tarjoaa mahdollisuuden tutustua luontoon ja oppia luonnosta aidossa ympäristössä. Koulun takana on puistometsä, jossa on monipuolinen kasvilajisto ja Pitkäjärven rannassa voi tutustua myös järveen elinympäristönä. Läheisessä Laaksolahden urheilupuistossa on hyvät mahdollisuudet monipuoliseen liikunnan opetukseen. Siellä voi pitää yleisurheilutunteja ja liikuntahalleissa voi pelata jalkapalloa, sulkapalloa ja jääpelejä. 2. Toimintamallit Koulun toimintaa suunnitellaan erilaisissa työryhmissä. Kerran viikossa opettajat kokoontuvat keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja ideoimaan tulevia toimintoja. Kiusaamis- ja väkivaltatilanteiden hoitamiseen on omat toimintamallit (liitteet).
Koulun tavoitteena on avoin, keskusteleva ilmapiiri, jossa voidaan ottaa kaikki asiat käsittelyyn. Pidämme tärkeänä myös positiivista yhteistyöhenkeä, kaikki saavat tukea toisilta tarvittaessa. Haluamme kiinnittää huomiota myös työyhteisön hyvinvointiin. 3. Yhteistyömuotoja Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat oppilaiden vanhemmat. Koulussa järjestetään sekä luokkakohtaisia että koko koulun yhteisiä vanhempainiltoja, lisäksi opettajat järjestävät vanhemmille keskustelutilaisuuksia (vanhempainvartit). Pidämme yhteyttä myös lähiseudun päiväkotien kanssa. Olemme järjestäneet erilaisia yhteisiä tapahtumia. Tärkeimpänä yhteistyömuotona ovat ns. niveltämispalaverit keväisin, kun uudet oppilaat ilmoittautuvat kouluun. Myös yläkouluun päin on käytössä niveltäminen, jossa ovat mukana opinto-ohjaajat ja oppilashuoltoryhmä. Teemme yhteistyötä erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen kanssa esim. kerhojen, teemapäivien ja keräysten muodossa. Pidämme tärkeänä erilaisiin kulttuureihin tutustumista. Olemme tehneet säännöllistä yhteistyötä Kanta-Espoon seurakunnan kanssa. Seurakunnan tuella on järjestetty mm. erilaisia teemapäiviä ja konsertteja. Seurakuntaväki on tullut tutuksi kouluun siunaamisen ja päivänavauksien yhteydessä. Käymme myös Espoon kulttuuritoimen järjestämissä tilaisuuksissa; näyttelyissä, työpajoissa ja teatteriesityksiä katsomassa eri puolilla Espoota. Kirjastojen kanssa tehdään yhteistyötä säännöllisesti kirjastoautojen vierailujen yhteydessä. Lisäksi vieraillaan lähikirjastoissa kirjastonhoitajien järjestämissä kirjavinkkitilaisuuksissa. Koululla on myös kansainvälisiä yhteyksiä. Yhteistyökumppanit vaihtuvat erilaisten projektien ja tilanteiden mukaan. Teemme yhteistyötä säännöllisesti Villa Elfvikin luontokoulun, tiedekeskus Heurekan ja taidetalo Pikku- Auroran kanssa. Tavoitteena on, että kaikki oppilaat pääsevät ainakin kerran kouluaikanaan vierailemaan luontokoulussa, Heurekassa ja Pikku Auroran työpajoissa. 4. Oppimiskäsitys ja työtavat Oppiminen on yksilöllinen ja yhteisöllinen tietojen ja taitojen rakennusprosessi. Oppiminen tapahtuu erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Se on aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jossa oppilas aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Opittavana on tietojen ja taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat. Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon myös oppilaan ikä ja erilaiset oppimistyylit, esim. leikinomaiset menetelmät ja eri aistien huomiointi opetuksessa. Tiedonhankintataidot, sosiaaliset taidot ja vastuuntunto kehittyvät pari- ja ryhmätöissä sekä erilaisissa projekteissa. KOULUN OPS 3.5.1 YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA Lähderannan koulun ja päiväkodin yhteistyösuunnitelma Keskeinen osa yhteistyötä ovat tapaamiset, joissa esikoulunopettajat ja tulevien 1. luokkien opettajat keskustelevat koulutulokkaista. Nämä tapaamiset pyritään järjestämään vuosittain hyvissä ajoin, kun
koulutulokkaat ovat ilmoittautuneet kouluun, yleensä maaliskuun aikana. Keskustelun tukena on Lähderannan koulun laatima koulutulokaslomake ( liitteenä), jonka esikoulunopettajat täyttävät vanhempien luvalla. Keskustelujen tavoitteena on välittää tietoa koulutulokkaiden tiedoista ja taidoista sekä koulun aloittamiseen liittyvistä erityistarpeista. Lisäksi pyritään järjestämään esikoulun ja alkuopetuksen yhteisiä tapahtumia. Kevätlukukauden tapahtuman tavoitteena on koulutulokkaiden ja tulevan opettajan tutustuminen ja mahdollisesti myös tulevien kummioppilaiden(6.lk) ja koulutulokkaiden tutustuminen esim. ulkoilutapahtuman yhteydessä. Kevätlukukauden tapahtumasta vastaavat alkuopettajat ja syyslukukauden tapahtumasta vastaa esikoulu, tai molemmat tapahtumat suunnitellaan yhdessä. Hyviä kokemuksia on mm. yhteisistä lauluhetkistä ja luontopoluista. 3.6 Opinnoissa etenemisen periaatteet Eteneminen vuosiluokittain siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Suoritustilaisuus tulee tällöin järjestää viimeistään kyseisen lukuvuoden heinäkuun loppuun mennessä. Päätöksessä mainitaan ne oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan tai vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa Kun oppilas opiskelee yhdysluokalla tai ryhmässä, jossa on useamman vuosiluokan oppilaita, hänen oppimistaan arvioidaan yleensä suhteessa hänen oman vuosiluokkansa opinto-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokilla ns. vuorokursseina tai yhtä lukuvuotta laajempina opintokokonaisuuksina, kuten esimerkiksi alkuopetusluokilla, suoritetaan arviointi opintokokonaisuuksittain. Oman oppimissuunnitelman laatiminen selkiyttää opinnoissa etenemistä ja edistymisen arviointia. Kun oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat
edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden aloittamiselle. Jos oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, hänet voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. KOULUN OPS 3.6 Opinnoissa etenemisen periaatteet Vanhemmille tiedotetaan hyvissä ajoin oppilaan mahdollisesta luokalle jäämisestä. Luokanopettaja tekee päätöksen yhdessä muiden oppilasta opettavien opettajien, oppilashuoltoryhmän ja vanhempien kanssa. 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen ja kasvun tuki perustuu kolmiportaiseen malliin yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodostaessa asteittain vahventuvan tukirakenteen. Tukirakenteen ydintehtävä on varmistaa opetussuunnitelmassa oppilaalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tukirakenteen yleiset kuntakohtaiset periaatteet on kuvattu luvussa 4.1. Opetuksen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtana espoolaisessa perusopetuksessa on jokaisen oppilaan ja yksittäisen opetusryhmän vahvuudet sekä oppimisen tuen tarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsitteenä tarkoittaa oppimisen ja koulunkäynnin esteiden poistamista niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Toimenpiteet voivat olla opetusmenetelmällisiä, opetusmateriaaliin kohdistuvia tai oppimisympäristöön, henkilökunnan määrään tai ryhmän koostumukseen kohdistuvia. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot määritellään opetussuunnitelmassa luvussa viisi. Heti tuen tarpeen ilmetessä kaikilla oppilailla tuen tasosta riippumatta on oikeus riittävään kasvun ja oppimisen tukeen. Tuen tarpeen arvioimiseksi oppilaiden tarpeiden arvioinnin sekä oppilaan tuntemuksen tuleekin olla luonteeltaan jatkuvaa, jotta tuki voidaan aloittaa ajoissa, etteivät oppilaan kasvun tai oppimisen vaikeudet kasaudu tai monimuotoistu. On huomioitava, että tuki voi olla tarpeen myös oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa ja tuen tarpeen mukaisesti muuttuvaa. Koulun rehtorilla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa sekä tuen toteutumiseksi tarvittavien toimintatapojen kehittymisestä. Koulun pedagogisen toimintakulttuurin tulee mahdollistaa annettavan tuen vaikuttavuus. Huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä lyhyellä tähtäimellä annettavan tuen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pitkällä tähtäimellä kodin ja koulun kasvatustavoitteiden samansuuntaistamiseksi vuoropuhelun kautta. 4.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa Opetussuunnitelmassa määriteltävä tuki on aina suhteessa opetukselle asetettuihin kasvun ja oppimisen tavoitteisiin. Tavoitteet määrittävät sisällöt. Menetelmällistä harkintaa tehdessään opettajan tulee huomioida jokaisen oppilaan vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Espoon suomenkielisessä opetuksessa tuki määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti kolmiportaisena. Oppilaan kasvun ja oppimisen tuki jakaantuu siten yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki Laadukas opetus ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäivinä, on yleisen tuen perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Laadukkaaseen opetukseen kuuluu paitsi hyvin suunniteltu ja toteutettu opetus ja sen arviointi, myös asianmukainen oppimisympäristö ja sen ylläpito sekä oppilashuollollinen työ. Yleisen tuen aikana huomioidaan oppilaiden valmiudet ja vahvuudet ja suunnitellaan sekä opetus että mahdolliset tukitoimet näiden mukaisesti. Lähtökohtana ovat lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden asettamat kasvun ja oppimisen yleiset tavoitteet sekä jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet. Hyvin suunnitellun ja toteutetun opetuksen ja oppimisympäristön lisäksi käytettäviä tukimuotoja ovat mm. oppimista ja koulunkäyntiä vaarantavien tekijöiden varhainen tunnistaminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuollollinen työ ja oppilashuollon tuki, opetuksen eriyttäminen sekä yksilöllinen tuki, samanaikaisopetus, opettajien yhteistyö, opetusryhmien joustava ryhmittely ja tarvittaessa oppimissuunnitelma. Joustava ennakointi edellyttää opettajilta ja muulta henkilökunnalta hyvää oppilaantuntemusta, jotta oppilaan yksilölliset tarpeet voidaan kohdata jo ennen tehostetun tuen tarvetta. Eriyttämisellä huomioidaan oppilaiden yksilöllisiä oppimisedellytyksiä. Eriyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaista oppiaineen sisältöä, muotoa, opetusmenetelmää tai havainnollistamistapaa varioidaan tai muokataan. Oppilaiden erilainen oppimiskyky sekä mahdolliset vaikeudet tai erityiset vahvuudet otetaan huomioon opetuksen ja oppimisen suunnittelussa. Eriyttäminen voi olla yksilöllistävää, jolloin pyrkimyksenä on tukea oppilaiden kehitystä heidän omien edellytystensä pohjalta. Eriyttäminen voi olla myös yhtenäistävää eriyttämistä, jolloin pyritään saavuttamaan yhteiset tavoitteet ryhmän sisällä erilaisia menetelmiä käyttämällä. Eriyttämisen keinoja ovat mm. oppiaineksen laajuuden, etenemisnopeuden, vaikeusasteen ja itseohjautuvuuden vaihtelu, teoreettisuuden ja käytännöllisyyden asteen vaihtelu sekä erilaisten työtapojen käyttäminen. Opettaja voi vaihdella oppimiseen ja opettamiseen käytettävää aikaa tai opetettavan aineksen laajuutta ja syvyyttä. Myös opetusmenetelmät ja - materiaalit voivat olla eriytettyjä. Eriyttämistä voidaan toteuttaa joustavilla, mutta ei pysyvillä ryhmittelyillä. Opetusryhmiä voidaan väliaikaisesti ryhmitellä pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla osana oppilaalle annettavaa yleistä tukea. Mikäli ryhmittelyä katsotaan tarvittavan väliaikaista pidemmäksi ajaksi, on oppilaalle tehtävä pedagoginen arvio ja harkittava tulisiko opetus järjestää tehostettuna tukena. Koulun toimintakulttuuri ja sen toimintatavat edistävät koulun tehtävän vaatimaa yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista oppilaiden, opettajien ja oppilaiden sekä koko henkilöstön välillä. Luokan sisäinen vuorovaikutuskulttuuri nähdään tärkeänä osana yleistä tukea, ja opettajan tehtävänä onkin ohjata ryhmää toimimaan siten, että sen vuorovaikutus edistää jokaisen oppilaan oppimista. Kodin ja koulun yhteistyön
kokonaisuutta on kehitettävä suunnitelmallisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kasvun ja oppimisen tuen muotojen suunnitteluun huoltajan, opettajan ja ikätaso huomioiden oppilaan kanssa. Tehostettu tuki Tehostetun tuen ensisijainen tavoite on ohjata ja opettaa oppilasta siten, että saadun tuen jälkeen yleisen tuen tukirakenne olisi riittävä. Tehostetulla tuella pyritäänkin ehkäisemään ongelmien kasvaminen, monimuotoistuminen ja kasautuminen. Mikäli yleisen tuen rakenne ei riitä, tulee oppilaan opetus järjestää pedagogisen arvion laadinnan ja oppilashuoltoryhmän harkinnan jälkeen tehostetun tuen mukaisena. Tehostetun tuen tunnusmerkkejä ovat tarvittavien tukitoimien säännöllisyys tai useiden tukimuotojen samanaikainen tarve. Luonteeltaan tuen tulee olla vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleisen tuen aikana, ja tukimuotojen käyttöä tulee tapauskohtaisesti huolellisesti harkita. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagoginen arvio laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Pedagogisessa arviossa kuvataan -oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tilanne kokonaisuutena -oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksesta -oppilaan vahvuudet -koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät keskeiset vaikeudet -arvio siitä, millaisilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Oppilaan opettajat laativat yhdessä kirjallisen pedagogisen arvion Espoon kaupungin lomakkeelle. Prosessin vastuuhenkilöinä ovat alakoulussa luokanopettaja yhdessä ja laaja-alaisen erityisopettajan kanssa, sekä vastaavasti yläkoulussa luokanvalvoja yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa. Arvion laatijat hyödyntävät tarvittaessa muiden oppilasta opettavien käsityksiä arvionsa pohjana. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on välttämätöntä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Tarvittaessa arvion laatimiseen käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagogisen arvion laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle oppimisen tueksi tehtyä ALLU-lukutestiä. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan palaaminen yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Rehtori vastaa ja tekee päätökset tehostetun tuen järjestämisestä ja toteutumisesta. Mikäli päädytään tehostetun tuen tarpeellisuuteen, pedagogisen arvion laatijat tekevät oppimissuunnitelman, joka käsitellään huoltajien ja edellytystensä mukaisesti oppilaan kanssa. Oppilaan ja huoltajan kanssa keskustellaan siitä, miten oppilas ja huoltajat voivat osallistua tavoitteiden saavuttamiseen ja varmistetaan, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mihin suunnitelmalla pyritään sekä milloin ja millä kriteereillä suunnitelman eteneminen tarkistetaan.
Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen (9 v.) tai pidennetyn (11 v.) oppivelvollisuuden piirissä. Erityisen tuen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa sekä saada jatko-opintokelpoisuuden. Kaikki perusopetuksen muut tukimuodot ovat erityisen tuen aikana käytettävissä. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. huoltoryhmä tekee hakemuksen erityisen tuen tarpeesta. Hakemuksen allekirjoittaa koulun rehtori. Erityisen tuen antamisesta tekee hallinnollisen päätöksen viranhaltija, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Kuitenkin erityisen tuen päätös tarkistetaan 2., 4. ja 6. vuosiluokan aikana. Kuudennen luokan oppilaiden osalta tuen tarkistaminen tehdään soveltuvin osin vastaanottavan yläkoulun kanssa. Siirtymävaiheen yhteistyö määritellään osana opetussuunnitelmaa täydentävää Espoon ohjaussuunnitelmaa sekä edelleen koulukohtaisessa ohjaussuunnitelmassa. Päätös on hallintolain mukainen päätös, johon on liitettävä valitusosoite. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Erityisen tuen tarkastamista varten on laadittava uusi pedagoginen selvitys. Mikäli erityisen tuen tarvetta ei enää ole, tulee tehdä päätös erityisen tuen lopettamisesta, mikä jälkeen oppilaan opetus järjestetään tehostettuna tukena. Päätöksen tekee se viranomainen, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu. Erityistä tukea on mahdollista saada erityisluokalla, osittain erityisluokalla sekä mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä kuitenkin huomioiden oppilaan etu, oppimisvalmiudet ja opiskelupaikalle asetettavat erityisvaatimukset. Erityiseen tukeen siirtyminen edellyttää pääsääntöisesti sitä edeltävää tehostetun tuen vaihetta. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksestä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn takia voida antaa muuten. Perusopetuksen aikana erityisen tuen päätös ilman tehostetun tuen antamista tulee perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin ennakoimattomien olosuhdemuutosten jälkeen.
Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Oppilaan opettaja tai opettajat laativat selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppimissuunnitelmaa. Pedagogisen selvityksen laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle oppimisen tueksi tehtyä ALLU- lukutestiä. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan -oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tilanne kokonaisuutena -oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksesta -oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet -arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea -perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän. Pedagogisen selvityksen laatimisprosessin vastuuhenkilöinä ovat alakouluissa luokanopettaja yhdessä laajaalaisen erityisopettajan kanssa, yläkouluissa luokanvalvoja yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on välttämätöntä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Arvion laatijat käyttävät tarvittaessa oppilasta opettavien käsityksiä selvityksensä pohjana. Tarvittaessa arvion laatimiseen käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä sekä yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa. Huoltajan tai lapsen laillisen edustajan ja oppilaan kuulemisesta on oltava kirjallinen selvitys erityisen tuen esityksen (pedagogisen selvityksen) liitteenä. Arvio tukijärjestelyistä voi sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilömäärien, oppilashuollollisen toiminnan, opetusmenetelmien ja työtapojen, materiaalien, tarvittavien välineiden sekä muiden tarvittavien palveluiden kuvailua. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmisteluun tulee tarvittaessa hankkia lausunto psykologilta, lääkäriltä tai kuraattorilta. * KOULUN OPS 4.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa YLEINEN TUKI Lähderannan koulussa yleisen tuen lähtökohtana on jokainen opiskeluryhmä. Jokaisen ryhmän perustarpeisiin, turvalliseen ja hyväksyvään ilmapiiriin, kiinnitetään huomiota. Luottamuksellisen vuorovaikutuksen syntymistä oppilasryhmän ja opettajien välillä pidämme erittäin tärkeänä.
Yksittäisen oppilaan kohdalla yleinen tuki on jaksoluonteista. Tuen tavoitteet ja toteutustavat suunnitellaan ennakolta huoltajan kanssa yhteistyönä. Oppilaalle on mahdollista tehdä koulun oma oppimissuunnitelma yleisen tuen aikana. Myös koulunkäyntisopimusten käyttäminen yleisen tuen tavoitteiden määrittelyssä on mahdollista. Kaikki koulun opiskeluryhmät sekä oppilaat käsitellään oppilashuoltoryhmässä syys-joulukuun aikana. Opiskeluryhmät Lukuvuoden alussa elokuussa jokaisessa ryhmässä tehdään ryhmäytysharjoituksia. Niiden tavoitteena on luokan ryhmäytyminen sekä vuorovaikutuskulttuurin kehittäminen. Ryhmäyttämisen keinoina ovat esim. KiVa-koulu - harjoitukset, Lions Quest -materiaali, leikit, pelit, ryhmäytyspäivät, draama ja kummitoiminta. Harjoituksia tehdään myös muulloin lukuvuoden aikana. Opiskeluryhmän sisäistä vuorovaikutuskulttuuria arvioidaan sosiogrammin, kiusaamiskyselyn sekä työilmapiirikyselyjen avulla. Oppimisympäristöt Koulussa luodaan erilaisia ja monimuotoisia oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöinä toimivat kaikki koulun tilat joustavasti. Oppilaat otetaan oppimisympäristöjen suunnitteluun mukaan. Oppimisympäristöjä muokataan ja vaihdellaan opiskeluryhmien sekä oppilaiden tarpeiden ja tilanteiden mukaisesti. Oppilaantuntemus Jokaisen oppilaan vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistaminen on tärkeää, kun suunnitellaan yleisen tuen muotoja jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Opettaja sekä oppilas käyvät kahdenkeskeisen keskustelun syysloman jälkeen. Keskustelun sisältöinä ovat oppilaan omat havainnot oppimisestaan, kehittämisen kohteista sekä sosiaalisista suhteistaan. Tärkeänä osana oppilaantuntemusta on myös huoltajien näkemys lapsesta koululaisena ja oppijana. Ensimmäisellä luokalla opettajat tapaavat huoltajat syyskuun aikana, jolloin luodaan pohja hyvälle yhteistyölle kodin ja koulun välillä. Tapaamisessa huoltajilla on mahdollisuus kertoa lapsestaan sekä kertoa ajatuksiaan koulun alkaessa. Muilla vuosiluokilla huoltajilta kysytään arviointien yhteydessä näkemyksiä oman lapsensa koulunkäynnistä. 1.luokan opettajat tapaavat huoltajat toisen kerran tammi-helmikuussa. Siinä tapaamisessa opettaja kertoo oppilaan koulutyön sujumisesta sekä opettaja ja huoltaja tekevät yhteistyössä tavoitteet oppilaan koulunkäynnille kevään ajaksi. 2. - 6.luokilla vanhempaintapaamiset järjestetään kolmikantakeskusteluina. Siinä erillisen rungon pohjalta opettaja, oppilas ja huoltaja keskustelevat oppilaan koulunkäynnistä sekä asettavat koulunkäynnille yksilölliset tavoitteet. 1.luokkalaisilla oppilaantuntemusta lisäävät myös nivellyspalaverit esiopetuksen kanssa.
Oppimisvalmiuksien ja vahvuuksien tunnistaminen Oppilaan oppimisvalmiuksia sekä vahvuuksia tunnistetaan jatkuvan seurannan avulla. Oppilaille tehdään eri oppiaineisiin liittyviä kartoituksia, seurantoja sekä kyselyjä. Opetusta ja mahdollisia tukitoimia suunnitellaan oppilaiden valmiuksien mukaisesti. Heti 1.luokasta alkaen oppilaille opetetaan erilaisia työtapoja mm. parityö, ryhmätyö, draama, yhteistoiminnallinen oppiminen, tietokoneavusteinen opetus ja oppilaat apuopettajina. Kun oppilaat ovat oppineet erilaisia työtapoja, he voivat välillä valita toteutettavia työtapoja. Projektitöissä oppilaat voivat myös valita erilaisten toteutustapojen välillä. Oppilaat voivat myös suunnitella ja vaikuttaa oppimiseensa tehtävien töiden laajuudessa. Eri tukimuotojen käyttö yleisen tuen aikana Oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaan ennakolta. Yleisen tuen aikana tuki on jaksottaista ja suunnitteluun otetaan huoltajat mukaan. - Tukiopetusta annetaan sitä tarvitseville oppilaille. Yleisen tuen aikana tukiopetus on jaksottaista. Jakson päätteeksi arvioidaan, onko tukiopetus ollut riittävä tuen muoto. - Osa-aikaista erityisopetusta voi myös saada periodiluontoisesti yleisen tuen aikana. Opetus ja sen tavoitteet suunnitellaan yhteistyössä luokan- tai aineenopettajan kanssa. - Opetuksen eriyttämisen lähtökohtana on, että jokainen oppilas oppisi opetussuunnitelman tavoitteiden mukaiset asiat niin, että motivaatio koulunkäyntiin säilyisi hyvänä. Jokaiselle oppilaalle pyritään tarjoamaan mahdollisuus, että voisi kehittyä niin paljon ja niin nopeasti kuin pystyy. Opetusta eriytetään luokissa jatkuvasti. Eriyttämistä voidaan toteuttaa myös rinnakkaisluokkien yhteistyönä ja erilaisissa periodeissa myös eri luokkaasteiden yhteistyönä. Silloin oppilaita ryhmitellään joustavasti erilaisiin oppimisryhmiin. Eriyttämistä tapahtuu oppimateriaaleilla, tehtävien määrällä ja laadulla sekä erilaisilla tehtävien toteutustavoilla. Myös kotitehtäviä ja kokeiden suorittamistapaa voidaan eriyttää. - Samanaikaisopetusta toteutetaan rinnakkaisluokan tai erityisopettajan kanssa. Projektiluontoisessa opetuksessa samanaikaisopetusta toteutetaan 1-2, 3-4 ja 5-6 -luokkien opettajien välillä. - Läksykerhoja järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan niitä tarvitseville oppilaille. TEHOSTETTU TUKI Tehostettua tukea annetaan, kun oppilas tarvitsee säännöllistä ja pitkäjänteistä tukea. voi saada säännöllistä tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta useita tunteja viikossa, lisäksi joustavien opetusryhmien avulla hän voi saada opetusta riittävän pienessä ryhmässä muillakin tunneilla. Hän saa myös avustajapalveluja tarpeen mukaan, esim. kokeet voi tehdä avustajan tai erityisopettajan kanssa pienemmässä ryhmässä.