PORVOO KAUPUNGINOSA 2 ja 3 PUISTO-, KATU-, TORI- JA VESIALUEITA

EMPIREKAUPUNGIN JOKIRANTA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 469 PORVOO KAUPUNGINOSA 2 ja 3 PUISTO-, KATU-, TORI- JA VESIALUEITA Asemakaavan muutoksen käsittelyvaiheet: Kaavoitus- ja rakennulautakunta 27.5.2010 196 Kaupunkikehityslautakunta: 17.5.2011 134 20.9.2011 221 15.5.2012 139 18.9.2012 223 Kaupunginhallitus 19.11.2012 292 3.12.2012 319 Asemakaavan hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto 12.12.2012 81

1. PERUSTIEDOT 1.1 Alueen määrittely ja sijainti Suunnittelualue on 1850- ja 1920-luvuilla perustettu satamaranta Jokikadun varrella Mannerheiminkadun ja Laivurinkadun välisellä osalla. Alue on noin 730 metriä pitkä, 50 metriä leveä ja kooltaan noin 4 ha. Se on kaupungin keskeinen julkinen viihtymisen ja ajanvieton tila, joka on kesäaikaan täynnä toimintaa. 1.2 Kaavamuutoksen nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksen nimi on Empirekaupungin jokiranta. Tavoitteena on luoda edellytykset jokirannan puisto-, katu- ja vesialueiden järjestämiselle sekä palvelurakentamisen ohjaamiselle. Kaavassa tutkitaan myös ajoneuvo-, moottoripyörä-, pyöräliikenteen ja pysäköinnin sekä kävelyn ja oleskelualueiden uudelleen järjestämistä. Alue on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä, joten palvelurakennusten sekä niihin liittyvien rakenteiden sijoitus ja koko on suunniteltava huolellisesti. Myös rakentamistavan ja kevyiden kausiluontoisten rakenteiden kuten markiisien ja mainosten laadun ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat 1. Sijaintikartta 2. Ote ajantasa-asemakaavasta 3. Illustraatio 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5. Yhteenveto kuulemisen järjestämisestä 1.4 Luettelo taustaselvityksistä 1. Liikennetarve- ja esteettömyysselvitys sekä kevyenliikenteen laskenta 2. Selvitys rantamuurin rakentumisesta 3. Selvitys kaupunkikuvan muutoksista 4. Terveysviranomaisen laatuvaatimukset ulkotarjoilualueille 5. Selvitys Jokirannan vuokra-alueista 1.4 Luettelo kaavatyön kuluessa tehdyistä selvityksistä ja suunnitelmista 6. Luonnosvaiheen Internet-kysely 7. Maisemaselvitys Porvoonjoki, kaupungin rannat 8. Empirekaupungin jokirannan liikennejärjestelysuunnitelma -luonnos 9. Ehdotusvaiheen internet-kysely 10. Palvelurakennustutkielmat 1 / 24

2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueesta Alueen käyttö Nykyinen käyttö painottuu vapaa-aikaan ja virkistykseen. Talviaikana alueen läpi kuljetaan, mutta kesällä siellä viivytään pidempään. Luonnosvaiheen Internet-kyselyn perusteella voidaan sanoa, että Jokirannassa kävijät nauttivat rannasta monella tavalla. Kysymykseen Mitä teet Jokikadun rannassa? oli vastattu rastittamalla keskimäärin 5 vaihtoehtoa annetuista 12 vaihtoehdosta. Mikään toiminta ei kyselyn perusteella ole selvästi suositumpaa kuin muut. Suosituinta on kävely (14 %), käynti rantakahvilassa (12 %), istuskelu ja rentoutuminen rauhassa (11 %) sekä maisemien ja kaupunkielämän katselu (10 %) ja käynti kioskilla ja hetken jäätelöstä tai makeisista nauttiminen ranta-alueella (10 %). Istutuksista ja puistosta nauttiminen sekä rantaravintolassa käyminen olivat lähes yhtä suosittuja (9 %) kuten myös rantaravintolassa syöminen (8 %). Prosenttiluvut on laskettu osuutena kaikista rasteista. Lasten kanssa leikkipaikalla käyminen rannassa ei ole suosittua (3 %). Tämä johtuu siitä, että jyrkkiä rantoja ja paikkoja, joissa on paljon ihmisvilinää, ei yleisesti pidetä turvallisina leikkipaikkoina. Kuva. Internet-kyselyn Mitä teet mieluiten Jokirannassa? -kysymyksen vastauksista koottu käyttöpiirakka näyttää, että alueella viihdytään monesta eri syystä varsin tasapuolisesti. Yli 70 % mieluisasta ajanviettotavasta Jokikadun ranta-alueella edellyttää vapaata tilaa oleiluun ja kulkemiseen. Vähän alle 30 % mieluisasta ajanvietosta edellyttää kahvila- tai ravintolarakennuksia. Jokirannan houkuttelevuus perustuu sen historialliseen ilmeeseen, pieneen mittakaavaan sekä avoimeen jokimaisemaan. Nämä arvotekijät ohjaavat alueen toimintojen rakentamista. 2 / 24

Tulevaisuudessa vapaa-ajan vietto alueella lisääntyy. Turisti-info siirtyy Länsirannan puolelle Taidetehtaalle, jolloin ainakin osa Vanhassa Porvoossa vuosittain vierailevasta 800 000 matkailijasta tulee kulkemaan kaava-alueen läpi. Lisäksi Länsirannalle on rakentumassa uusia asuntoja noin 4000 asukkaalle. Kasvavan kävijämäärän ja asukasmäärän vuoksi on syytä mitoittaa rannan kävelyalueet nykytarvetta suuremmiksi ja erottaa pyöräily omalle väylälle. Jokirannassa olevat palvelut Ranta-alueella toimii kaksi kioskia, yksi kesäkahvila sekä neljä kesäravintolaa. Kioskeilla, kahvilalla ja kahdella kesäravintolalla on torialueen käytöstä lyhyt vuokrasopimus. Kahdella kesäravintolalla on tori- ja vesialueen käytöstä pitkä vuokrasopimus sekä rakennuksille rakennuslupa. Vuokrasopimusten mukaan kesäterassien ja kioskien toimintakausi on 15.4 15.10 ja varusteet on poistettava alueelta talven ajaksi. Jokikadun varrella rajautuu kaavamuutosalueeseen viisi asuin- ja liikerakennusten korttelia, joilla saa sijoittaa liiketiloja pohjakerrokseen kadun varrelle. Kahdella tontilla on opetustoimintaa palvelevaa rakentamista. Viidellä tontilla on asemakaavoihin merkitty kadun varteen vain asuintiloja. Jokikadun varressa toimii nykyisin kaksi ravintolaa, yksi Lundinkadun risteyksessä ja toinen alueen pohjoisessa päätteessä Mannerheiminkadun sillan kupeessa. Alueen eteläpäätteessä toimii tilausravintola vanhassa huvilarakennuksessa. Satamarannan rakentuminen 1800-luvulta lähtien 1800-luvun alussa Vanha Porvoon epäsäännölliset puutalokorttelit ulottuivat nykyiselle Raatihuoneenkadulle asti. Engel laati vuonna 1832 Porvoolle säännöllisen ruutuasemakaavan, jossa oli leveä julkinen satamaranta. Sitä perusteltiin kauppakaupungin rantaviivan tarpeella, veden saannilla tulipalon sattuessa sekä miellyttävällä ulkonäöllä Helsingistä saavuttaessa. Vanha valokuva on otettu vastarannalta noin vuonna 1900. (Ståhlberg, Porvoon museo) Höyrylaivaliikenne kaupunkiin alkoi jo 1830-luvulla. Höyrylaiva s/s Helsingfors liikennöi reitillä Helsinki-Porvoo-Loviisa Hamina vuodesta 1838 lähtien. Satamarannan rakentamisesta päätettiin vuonna 1848. Uusi ranta-aittojen kortteli alkoi rakentua Aleksante- 3 / 24

rinkadun eteläpuolelle heti sen jälkeen. Pian alkoi myös uuden empirekaavan mukaisen satamalaiturin rakentaminen nykyisen Raatihuoneenkadun päätteen paikkeilla. Satamarannan ensimmäiset laituriosuudet rakennettiin 1850-luvulla puusta. Jokikatua korotettiin rannan tulvien vuoksi 1880-luvulla. Silloin uudistettiin myös tulvasta kärsineet puuistutukset ja alettiin rakentaa graniittista rantamuuria puisen laiturin sijaan. Ensimmäiseksi rakennettiin graniittimuuri matkustajalaivojen pysäkin kohdalle Raatihuoneenkadun päätteeseen. Siitä etelään Aleksanterinkadulle asti rantaviiva rakennettiin lähes pystysuorana graniittimuurina satamalaituriksi, johon suuremmat laivat saattoivat kiinnittyä. Raatihuoneenkadun päätteestä pohjoiseen Lundinkadulle asti rantaviiva rakennettiin graniitista portaina, jotta saaristolaiset pääsivät pienemmin venein kiinnittymään rantaan ja myymään tuotteitaan suoraan veneestä kaupunkilaisille. Porraskiveys oli käytännöllinen, sillä asiakkaat pääsivät vesirajaan jalkaisin huolimatta veden korkeuden vaihteluista. Satamarannan pohjoisimman osan toteutuminen oli hidasta, sillä se edellytti vanhojen rantatonttien lunastusta ja olemassa olevien rantamakasiinien purkua. Niinpä Lundinkadun ja Mannerheiminkadun välillä rantamuuri päästiin rakentamaan vasta vuosisadan vaihteessa, noin vuonna 1900. Tämä osuus on kunnostettu vuonna 2011 käyttäen verhouksessa alkuperäisiä graniittikiviä. Kunnostuksessa rantamuuri siirrettiin noin 1,5 metriä joen keskilinjaa kohti, sillä muurille rakennettiin kokonaan uusi perustus. Se tehtiin vanhan hirsiarinan ja hirsiperustuksen eteen, koska teräsponttiseinämää ei olisi voinut iskeä vanhan hirsiperustuksen läpi. Nyt rantatorin maapohja on huomattavasti vakaampi kuin ennen ja muurin vanhat perustukset ovat tallessa maakerrosten sisällä. Aleksanterinkadun eteläpuolelle oli rakennettu makasiinikortteli 1800-luvun puolivälissä hyvin pehmeälle pohjalle. Epätasaisesti painuneet makasiinit purettiin 1900 luvun alkuvuosikymmeninä. Niiden paikalle rantaan rakennettiin lisää avointa satamarantaa sekä graniittimuuri. Se korvattiin betonimuurilla vuonna 2004, kun Aleksanterinkadun silta ja siihen liittyvät rantamuurit rakennettiin. Samalla rakennettiin matkustajasatamaan myös nykyaikaiset tekniset palvelut kuten sähköpisteet ja septitankkien tyhjennysmahdollisuus. Näsin kiveltä otetussa valokuvassa näkyy satama vuonna 1898. (Nathalia Linsén, Porvoon museo) 4 / 24

Satamaranta oli jo 1800-luvulla julkinen ja sosiaalinen tapaamispaikka Kaupungin jokirannasta muodostui nopeasti liikenteellisesti tärkeä matkustajasatama. Ranta-alue oli alusta lähtien myös sosiaalisesti tärkeä, sillä kaupunkilaisten tärkein kesähuvi oli höyrylaivojen seuraaminen jokirannassa. Rantaan istutettiin lehmusrivit luultavasti jo 1850- tai 60-luvulla. Puurivit erottivat satamatoiminnat katualueesta ja tarjosivat kävelijöille varjoisan ja turvallisen tilan ajanviettoon. Puurivien istuttamisella jäsennettiin jokirannan maisematilaa. Puita ei istutettu jokeen johtavien katujen kohdalle, joten kaduilta oli hyvä näköyhteys joelle. Lehmukset leikattiin yli vuosisadan ajan niin kutsuttuun kynttelikkömuotoon, jossa puiden latvukset ulottuivat suunnilleen Jokikadun varren rakennusten räystään korkeuteen. 1800-luvun valokuvista päätellen ranta-alueen merkittävintä julkisivua, vuonna 1849 rakennettua Eklöfin palatsia, korostettiin jättämällä puuriviin aukko rakennuksen kohdalle. Käytännöllisempi syy aukon jättämiseen on saattanut olla paloturvallisuuteen liittyvä. Yhtiön valtava lautatavaravarasto sijaitsi joen toisella puolella Eklöfin konttoria vastapäätä ja näkyvyys sinne oli tärkeä. Avoimella rantavyöhykkeellä oli pitkään toritoimintaa ja vain muutama pieni rakennus kuten bensa-asema, mukavuuslaitos ja kahvilakioski. Ensimmäinen kesäravintola terasseineen rakennettiin 1990-luvulla. Nykyisin alueella on kuusi kesäaikana toimivaa terassikahvilaa tai kesäravintolaa, jotka kaikki ovat valmistuneet 2000-luvulla. Jokijään räjäytystä tuli katsomaan runsas joukko kaupunkilaisia 28.4.1931. Rakennus rannassa on bensa-asema ja rakennelma on kaivo, joka on siirretty vuonna 2005 Aleksanterin kadun sillan eteläpuolelle. (Porvoon museo) Kaupunkitilan muutokset Satamaranta oli tilana alun perin luonteeltaan avoin. Tilan sivuna oli Jokikadun suora julkisivurivi ja vastarannalla varastorakennukset sekä korkeat lautataapelit. Vieressä virtaava joki antoi Satamatorille erityisen jännitteen. Satamarannan tila yhdistyi joen maisematilaan sekä poikittaisiin katutiloihin. Avoimen satamarannan päätteeksi rakennettiin etelään noin vuonna 1850 kaksikerroksinen empiretyylinen makasiini ja pohjoiseen noin vuonna 1900 kaksikerroksinen tiilirakennus, nykyinen Porvoon paahtimo. Maisematilan kehyksenä oli rakennusten taustalla Joonaanmäen, Linnamäen sekä Näsinmäen ja Kokonniemen mäntymetsät. 5 / 24

Satamarannan tilavaikutelma oli yhtenäinen, vaikka siinä oli erotettavissa joki, satamatasanne, puistokäytävät sekä Jokikatu. Näkyvyys oli vapaa ja maan pinnalla oli yhtenäinen mukulakiveys. Puistokäytävät olivat korttelin pituisia lehväkäytäviä. Muotoon leikattujen puiden tiheä oksisto ja lehvästö muodostivat katon tilalle. Lehmusten rungot olivat seininä kuin pylväsrivit, joiden välistä saattoi vapaasti kulkea ja nähdä joka suuntaan. Jokiranta tarjosi kävelijälle jännittävän tilakokemusten sarjan, jossa jokaisen lehväkäytävän jälkeen siirtyi hetkeksi poikittaisen katutilan ja laajan satamatorin rajapintaan. Katutilat olivat jännitteellisempiä kuin nykyisin, sillä katuverkko päättyi avoimeen jokimaisemaan. Myös Runeberginpuiston uuden englantilaisen maisematyylin mukainen avoin maisematila liittyi satamarantaan sekä joen maisematilaan rantaviivan portaiden kautta. Puistokäytäviltä katsottuna on Porvoon joki tällä kohdalla näyttäytynyt leveänä virtana. Satamarannan tilavaikutelma on muuttunut vasta viime vuosina. Runeberginpuiston liittyminen rantaan heikkeni jo 1970-luvulla, kun kevyenliikenteen silta rakennettiin puiston keskiakseliin ja jokeen laskeneiden portaiden edessä rantaa korotettiin maavallilla. Ranta-alue umpeutui vasta 2000-luvun alussa kun ravintolarakennuksia ja terasseja rakennettiin rantatorille. Toripintaan liittyvä lehväkäytävä muutettiin kapeaksi puistokäytäväksi, kun se rajattiin korkein reunakivin ja istutuksin ja terassirakennelmin. Jokikadulta on vain pienellä osalla näköyhteys joelle. Myös muut katunäkymät joelle ovat umpeutuneet 2000-luvulla. Kaksi katupäätettä on rakennettu umpeen kesäravintola- ja terassirakennelmin, yhteen katupäätteeseen on rakennettu silta ja yhteen on istutettu puurivi sekä perennoja korkein muurikivin rajatulle alustalle. Eklöfin palatsin rooli on heikentynyt oleellisesti rantanäkymässä, kun sen eteen istutettiin alas asti oksikkaita tervaleppiä vuonna 2004. Maiseman haltuunoton merkittävimmät paikat Satamatorilla on maisemallisesti keskeisin paikka muurin kulmassa, jossa on Glückauf-ravintolan ulkoterassi. Tähän kohtaan johtaa nykyinen vierailijavirran pääsaapumissuunta Vanhasta Porvoosta, Mannerheiminkadun sillan alta. Jos terassirakennelmat poistetaan voi rantamuurin kulmalta nähdä vanhan kalatorin ja sen veteen laskeutuvat portaat, kauppatorille sekä Runeberginpuiston viherakseliin. Vanhan puistoakselin, Runebergin puiston kautta on saapuminen rantaan vehreä ja vanhoilla puilla kehystetty. Täältä olisi avoin näkymäyhteys suoraan veteen, koska rantatori on matala ja rantaviivassa on veteen johtavat portaat. Nykyisin on näkymän edessä kuitenkin terassirakennelmia sekä ponttonilaituri. Myös alas asti oksikkaiden tervaleppien istutus on tilan alkuperäiselle avoimelle luonteelle vastainen. Kartta satamarannan maiseman haltuunotosta ja näköalapaikoista. 6 / 24

Rakennettu ympäristö Etelästä saavuttaessa kulkee rantakäytävä niemekkeen kautta Levinin puuhuvilan ohi suurten vanhojen puiden kehystäessä polkua. Siinäkin on muurissa mutka kuten pohjoisesta saavuttaessa. Muurin mutkalta avautuu satamarannan eteläinen osa sekä vastarannalle rakentuva taidetehtaan alue. Muut kolme merkittävintä katselupistettä on silloilla, missä kulkija voi ottaa haltuunsa joen maisematilan. Aleksanterin kadun sillan alla on ainutlaatuiset kaarevat pyörätiesillat, joilta näkyy joelle ja rantatorille. Satamarannassa kaupungin julkisivuna on kooste 1800-luvun ja 1900-luvun arkkitehtuurista. Siinä on muutama empiretyylinen rakennus, joitakin hyväkuntoisia 1800-luvun lopun kertaustyylisiä rakennuksia sekä joitakin 1900-luvun alun jugendajan ja 1930-luvun rakennuksia. Kahdessa korttelissa on 1970-luvun betonielementtikerrostaloja. Vanhemmat rakennukset ovat osa valtakunnallisesti arvokkaita empirekortteleita. Rannan torialueella on viisi kesäravintolaa tai kahvilaa, joilla on aidattuja ja osittain katettuja ulkotarjoilualueita. Vesialueella on yksi ravintolalaiva sekä yksi ponttoneilla kelluva ulkotarjoilualue. Länsirannan puolelle on rakentumassa entiselle teollisuusalueelle moderni keskustaalue, jossa on sekä keskustatoimintoja, että asumista. Rantavyöhykkeelle tulee puistoa ja muutama palvelurakennus. Valokuva kävelysillan ja Aleksanterinkadun sillan välisestä julkisivurivistä. Kuvan alla näkyy rakennusten rakentamisvuosi. Viherympäristö Vuonna 1854 päätettiin istuttaa puukujanteet Mannerheiminkadulle (silloin Nikolainkatu), Aleksanterinkadulle ja torille. Rannan puukujanteen istutuksesta päätettiin samoihin aikoihin. Pieni osa puuistutuksista on saattanut olla yksirivistä. Tiedetään, että tulvien vuoksi ensimmäisistä istutuksista kuoli osa. Jokirantaa ja jokikatua korotettiin 1880- luvulla ja silloin istutettiin kujannepuiksi uusia puistolehmuksia. Kujanneistutuksia on jouduttu paikoin uusimaan myöhemminkin. Puulajia on aikojen kuluessa vaihdettu muodin mukaan. 1900-luvun alussa rakennetuille osille istutettiin hieskoivukujanne. Vuonna 1945 istutettiin vanhan puistolehmusrivin viereen Aleksanterinkadun eteläpuolelle hopeapajujen rivi. Ne leikattiin usean vuosikymmenen ajan pulloharjan mallisiksi. Kaikki leikatut puut ovat 1970-luvulta lähtien saaneet kasvaa luontaisiin mittoihinsa. Eteläosassa istutukset uudistettiin vuonna 2007 käyttäen puulajina vuorijalavaa. 7 / 24

Aleksanterinkadun sillan eteläpuolelle istutettiin hopeapajujen rivi vanhojen lehmusten rivin viereen toukokuussa 1940. (Porvoon museo) Valokuvien perusteella näyttävät suuri osa avoimesta ranta-alueesta ja puukujanteen kävelyalue sekä Jokikatu olleen mukulakivin kivettyjä jo 1900-luvun alkupuolella. 1970- luvun valokuvissa näkyy paljon asvaltoituja pintoja. 2000-luvun alussa rannan yksinkertaiset puurivi-istutukset uudistettiin nykyaikaiseksi puistokäytäväksi. Puurivien välinen kävelytie kivettiin punaisin betonikivin 3 metriä leveäksi ja rajattiin korkealla graniittikivireunuksella sekä koristettiin runsain kukkaistutuksin. Myös Eklöfin palatsin edusta kivettiin ja siihen istutettiin perinteisten runkopuiden sijasta alas asti oksikkaat tervalepät. Rantamuurit ja portaat Alkuperäisestä 1800-luvulla rakennetusta graniittisesta rantamuurista on säilynyt vain 125 metriä. Säilynyt muuri sijaitsee Raatihuoneenkadun päätteen ja Aleksanterinkadun sillan välissä. Veteen johtavat 100 metriä pitkät graniittiset portaat ovat säilyneet alkuperäisinä lähes kokonaan. Säilynyt rantamuuri näyttää silmämääräisesti arvioituna hyväkuntoiselta. Vakavuustarkastelun perusteella ei nykyisellä kuormituksella ole tiedossa liukupinta- tai sortumisvaaraa. Portaiden kohdalla ei myöskään ole sortumisvaaraa, mutta pintaremontti on tarpeen, sillä porraskivistä on irti. Vuonna 1991 tehdyssä rantatutkimuksessa todettiin, että portaat ovat paikoin vähän painuneet ja porraskivet siirtyneet. Vuoden 1991 rantatutkimuksessa on kirjattu, että vähäisiäkin ruoppaus ja kaivutöitä joessa on tarkoin harkittava, koska rannoilla on heikko kantavuus. Myös väyläalueella tulee välttää toimenpiteitä, jotka synnyttävät muutoksia virtausolosuhteissa. Ne voivat aiheuttaa pohjan eroosiota rannan tuntumassa ja rantarakenteiden perustuksissa. 8 / 24

Graniittimuuria on korvattu 1970-luvulla betonimuurilla noin 500 metriä alueen eteläosassa. Raatihuoneen kadun lähettyvillä sijainneen bensa-aseman purkamisen jälkeen saastunut maamassa poistettiin ja graniittimuuri korvattiin betonimuurilla. Vuonna 2004 Aleksanterinkadun sillan kohdalla ja siitä etelään Levinin huvilalle asti korvattiin 1970- luvulla rakennettu betonimuuri uudella korkeammalla betonimuurilla. Aleksanterinkadun sillan alittavat kevyenliikenteen sillat ja vesiputousaiheet toivat jännittävän uuden aiheen rantaraitin tilasarjaan. Levinin huvilan puutarhan kohdalla on graniittimuuri, joka saattaa osittain olla rakennettu huvilan rakentamisen yhteydessä luultavasti 1840-luvulla. Tällä kohdalla oli jo aiemmin ollut jokeen rajoittuva puutarha. Kevyt liikenne, autoilu ja moottoripyörät Jokikatu on kaupungin keskeisimpiä kevyen liikenteen kulkureittejä, ja samalla oleskelualue ja kohtaamispaikka niin kaupunkilaisille kuin turisteillekin. Kulkijoiden joukossa on nopeampia ja hitaampia, koululaisia, lenkkeilijöitä, koiran ulkoiluttajia, matkailijoita, oleilijoita sekä läpikulkumatkalla olevia. Näiden ryhmien tarpeet ja nopeustoiveet ovat erilaisia. Kuitenkin kevyt liikenne on nykyisin ohjattu pääasiassa 305 cm kapealle puistokaistalle. Kesällä 2010 heinäkuussa arkipäivänä tehtiin klo 13 aikoihin pyöräilijä- ja kävelijälaskenta Jokirannan Mannerheiminkadun päässä. Kulkijoita oli tunnissa 693 kävelijää ja 90 pyöräilijää. (Vertailuksi sanottakoon, että Helsingin Aleksanterinkadulla kulki tunnissa 3800 kävelijää ja 36 pyöräilijää). Porvoolla on erittäin hyvät edellytykset pyöräilyn edistämiselle tiiviin kaupunkirakenteen ja otollisen ympäristön ansiosta. Hyvät pyöräilyn pääväylät ovat edellytys sujuvalle ja houkuttelevalle pyöräilylle. Kaava-alue on yksi tärkeimmistä alueista, joilla voi sujuvoittaa pyöräilyä keskustassa. Sen vuoksi olisi hyvä ohjata joen suuntainen läpikulkupyöräliikenne pikapyörätiekaistalle ja varata hitaammalle virkistyskävelylle sekä oleskelulle selvästi enemmän tilaa kuin normaalilla kevyen liikenteen väylällä. Kevyenliikenteen turvallisuuden kannalta on kevyenliikenteen sillan ja pääraitin risteys vaarallinen. Risteysalue on nykyisin rajattu korkein reunakivin vain 3 x 5 metrin kokoiseksi. Runeberginpuiston puolella on vanhojen lehmusten rivin viereen rakennettu korkea graniittimuuri ja metalliaita estämään pyöräilijöitä laskemasta sillalta suoraan ajotielle. Jokikadulla on mahdollista vähentää tai poistaa kokonaan autoilla ajo Runeberginpuiston kohdalla. Toinen kevyenliikenteen ongelmakohta on Mannerheiminkadulla. Sillan alikulun kohdalla risteää sillalta tuleva kevyt liikenne Mannerheiminkadun alta tulevan ja kadun suuntaisen kevyen liikenteen sekä korttelin 22 tonteille 1 ja 4 jalkakäytävällä ajavien autojen kanssa. Autoliikenteen määrä on erilainen Jokikadun eri osissa. Lundinkadun pohjoispuolelle on muutoin melko vähän tarvetta autoilla. Vanhan Porvoon puolelta tulee vähän autoliikennettä yksisuuntaista reittiä pitkin Mannerheiminkadun sillan alta. Lundinkadun ja Aleksanterinkadun välillä keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 2 800 ajon/vrk. Tämä on suurelta osin läpikulkuliikennettä. Moottoripyörämatkailu on kesäaikaan merkittävää Porvoon jokirannassa. Alue on pääkaupunkiseudun moottoripyöräilijöiden suosima päiväretken kohde, ja suosio on kasvamassa edelleen. Jokikadun varren asukkaat ovat jonkin verran valittaneet moottoripyörien pysäköinnistä sekä niiden aiheuttamasta melusta ja pakokaasuista. 9 / 24

Liikennejärjestelysuunnitelmaluonnos kesäajalle Mannerheiminkadun ja Aleksanterinkadun sillan väliltä. Suunnitelmassa on esitetty kesäaikainen pyöräilytie punaisella. Sinisellä on merkitty yhdistetty pyöräily ja jalankulkutie. Veneily, matkustajasatama ja laituripaikat Nykyinen Porvoon matkustajasatama rakennettiin Aleksanterinkadun sillan rakentamisen yhteydessä. Satamassa on rantamuuri, törmäysparrut ja pollarit, sähkökaapit sekä septitankkien tyhjennyskaivot. Porvoon matkustajasatamassa on laituripaikat Marita jaalalla, Runeberg laivalla, Royal Linen laivalla, Sandra ja Fredrika paateilla sekä pienellä Borgå barkassilla. Royal Line on helsinkiläinen yritys. Muut ovat porvoolaisia matkustaja-aluksia, joiden kotipaikkana on Porvoo. Kaupungilla ei ole kirjallisia sopimuksia näiden yrittäjien kanssa, mutta ko. laivojen paikat ovat vakituisia paikkoja. Rederi J.L. Runeberg tuo Porvooseen noin 10 000 matkailijaa kesässä muutaman tunnin ajaksi. Runeberg-laiva tarvitsee laituria noin 30 metriä. Royal line tuo Porvooseen noin 3 500 risteilymatkailijaa kesässä. Saaristolinja Ky järjestää Porvoosta tilausristeilyjä sekä merelle, että Porvoonjoelle. Matkustajia on kesäisin noin 4000 ja muualta Porvooseen tulevia tilausristeilyjen matkustajia noin 600. Liikennöintiä ja kiinnittymistä varten yhtiön kolme alusta Sandra D, Fredrika ja Borgå tarvitsevat yhteensä noin 70 m laituria. Vierasvenesatamassa on 23 venepaikkaa. Niiden lisäksi on vierasveneilijöiden käytössä 66 metriä kylkikiinnitystilaa. Venekuntia käy vuosittain vähän yli 2000. Päiväkäyntien osuus on noin 300 ja yöpyvien osuus noin 1700. Veneilyyn liittyvät palvelut on hoitanut Jokiranta Caféen yrittäjä. Palvelutilat ovat sijainneet Jokikatu 21 siipirakennuksessa noin 100 metrin päässä matkustajasatamasta. Mutta rakennus on myyty yksityiskäyttöön vuonna 2011. Kuva, Venepaikat kävelysillan ja Aleksanterinkadun välillä. Saaristolaispaikat on sijoitettu Mannerheiminkadun sillan eteläpuolelle noin 100 metriä pitkälle laituriosuudelle. Niihin saa pysähtyä kahden tunnin ajaksi. Kesäkaudeksi vuokrattavia venepaikkoja on itärannalla 58. Niistä 25 on kooltaan 2,5x6 m aisakiinnityksellä T- mallisessa laiturissa. Samassa T-laiturissa on poijukiinnityksellä Isompia 3-3,5 m x 12 m paikkoja 22 kpl. Satamalaituriin kiinnittyviä isoja huvivenepaikkoja on kuusi kpl. Vanhojen portaiden eteen on sijoitettu erillinen ponttonilaituri viittä isoa huvivenettä varten. 10 / 24

Pysäköinti Jokikadun varressa ja Mannerheiminkadun sillan tuntumassa on yhteensä noin 110 autopaikkaa. Moottoripyöräpaikkoja on Mannerheiminkadun sillan kupeessa. Polkupyöräpaikkoja ei ole alueella erikseen osoitettu. Pysäköintipaikkojen käyttörajoitukset ja maksullisuus vaihtelevat vuodenajan mukaan. Alueella on pääasiassa asutusta, pieniä liikkeitä sekä kesäisin ravintolatoimintaa. Nämä eivät tuota erityisen paljon ajoneuvoliikennettä, mutta tarvitsevat jonkin verran tilaa kadunvarsilta pysäköintiin. Liikennejärjestelysuunnitelmaluonnos talviajalle. Pysäköintipaikkoja on jokikadun varressa noin 90 eli 20 vähemmän kuin nykyisessä tilanteessa. Korvaavia paikkoja on suunniteltu Runeberginkadun varteen korttelin 22 viereen. Kunnallistekniikka Alueen ongelmakohdat Alueella on kunnallistekniikka. Ravintolat ja kahvilat sekä ravintolalaiva Glückauf on liitetty kunnallistekniikkaan. Kaukolämmöllä saattaa olla tarvetta uusien putkilinjojen rakentamiseen Jokikadulla. Teleliikenteen kaapelit on sijoitettu puurivien väliin kivetylle jalankulkualueelle. Rantamuurien alla on jokitörmä ja muurin perustukset joissakin kohdissa syöpyneet. Rannan kantavuus on savipohjan vuoksi paikoin huono. Pohjoisosa on ollut 1700-luvulla kaupunkialuetta, mutta sitä ei ole luokiteltu kaupunkiarkeologiseksi alueeksi niin kuin Vanha Porvoo. Joen pohja saattaa olla meriarkeologista aluetta. Alueella ei ole tiedossa saastunutta maata. Rannassa on sijainnut polttoaineen jakeluasema kahdessa kohdassa. Noin vuonna 1933 rakennettu bensiinikioski oli nykyisen Aleksanterinkadun sillan kohdalla muutaman vuosikymmenen ajan. Runeberginpuiston ja Raatihuoneenkadun päätteen välillä oli bensiiniasema vuodesta 1949 eteenpäin noin 50 vuotta. Tällä kohdalla on vanha rantamuuri ja saastuneet maamassat poistettu, maan pinta korotettu noin 30 cm ja uusi betonimuuri on sijoitettu noin 1 metrin päähän joen puolelle. Kesäaikaan on joen molemmilla puolilla naapurustossa jonkin verran valitettu rantaterassien ilta-aikaisesta metelistä sekä moottoripyöräliikenteen aiheuttamasta häiriöstä. Kevyenliikenteen käytössä on vain kolme metriä kapea väylä. Risteysalueet ovat vaaralliset kevyenliikenteen sillan päässä ja Mannerheiminkadun alikulun kohdalla. Kartta Länsirannan suunnitteluvaiheista 11 / 24

2.2 Maanomistustilanne ja vuokrasopimukset Kaupunki omistaa maan. Alueella on useita maanalaisia teknisiä rakenteita ja laitteita, jotka ovat mm. Porvoon energian ja Porvoon veden sekä puhelinyhtiöiden omistuksessa. Ranta-alueella toimii kaksi kioskia sekä kuusi kesäkahvilaa tai -ravintolaa. Kioskeilla ja neljällä kesäravintolalla on katualueen käytöstä lyhyitä vuokrasopimuksia. Kahdella kesäravintolalla, Ravintolalaiva Glückauf Oy:llä ja V & G Capital Oy, on pitkä vuokrasopimus katualueen ja vesialueen käytöstä sekä rakennuksille rakennuslupa. Vuokrasopimusten mukaan kesäterassien ja kioskien toimintakausi on 15.4-15.10 ja varusteet on poistettava alueelta talven ajaksi. Vuokra-alueen koko Ravintolalaiva Glückauf Oy:llä on vuokrasopimusten mukaan yhteensä 582 m². Siitä on vesialueella laivaravintolaa varten 200m² ja maa-alueella terassia 299 m² sekä rakennusalaa 83 m². Vuokra-aika on 31.8.2026 asti. V & G Capital on vuokrannut useissa osissa yhteensä 883 m² alueen Wilhelm Å ravintolalle ja ponttonilaiturille. Vesialuetta on vuokrattu lauttaa varten 410 m². Torialuetta on vuokrattu terassia varten 207 m² sekä rakennusalaksi 120 m². Noin neljäsosa lautta-alueesta, 108m², ja yksi kolmasosa terassista, 120m², on vuokrattu lyhytaikaisesti kolmeksi kesäksi 15.10.2012 asti ja muut alueet vuoden 2024 loppuun. Vuokra-alueen koko on River Teamilla on 163 m² (Jokiranta Cafe, jota kutsutaan Kipparikioskiksi), Joella 168 m² ja Osuuskauppa Oslalla 336 m² (Amarillo). Vuokrasopimukset päättyvät Amarillolla ja Joella 15.10.2012. Kipparikioskin vuokrasopimus päättyy 31.12.2011. Suunnittelualueen vieressä, Mannerheiminkadun sillan kupeessa on Porvoon paahtimo vuokrannut vesialueelta 85 m² kokoisen ravintolalaivapaikan 30.9.2013 asti. Vanhalla puuveneellä, Maritalla ei ole vuokrasopimusta venepaikan käytöstä. Matkustajasataman laivapaikat eivät ole vuokrattavia, vaan matkustajalaivat ja matkailua palvelevat alukset käyttävät satamaa vapaasti. 2.3 Suunnittelutilanne Keskeisten alueiden osayleiskaava Asemakaavat Yleiskaavassa (hyväksytty 15.12.2004) ranta on merkitty lähivirkistysalueeksi, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja sekä rannan suuntainen kevyenliikenteen reitti. Alueen suunnittelussa on varmistettava kulttuurihistoriallisten, maisemallisten ja kaupunkirakenteellisten arvojen sekä alueen omaleimaisuuden säilyminen. Alueella on voimassa kolme asemakaavaa. Mannerheiminkadusta Aleksanterinkadulle on voimassa asemakaava no 179 Keskusta, joka on vahvistunut 18.8.1995. Siinä on rantakaista merkitty katuaukio ja torialueeksi, puukujanteen alue puistoalueeksi (VP) ja Jokikatu katualueeksi. Katuaukio- ja torialueille on merkitty kuusi yksikerroksisen kioskin, rantakahvilan tai rantaravintolan rakennusalaa, joilla on rakennusoikeutta 32, 50, 60 tai 80 k-m². Joen vesialue on vesialuetta, jolle on merkitty kaksi laivan ankkuripaikan rakennusalaa. Mannerheiminkadun katualueella on sillan alla kioskin rakennusala siten, että sillan alle jää vähintään 6 metrin levyinen kulkuaukko. 12 / 24

Aleksanterin kadun ja sillan kohdalla on voimassa asemakaava no 402, Länsiranta eteläinen ranta-alue, joka on tullut voimaan 13.12.2006. Silta ja katu on merkitty katualueiksi. Aleksanterinkadulta laivurinkadulle on voimassa asemakaava no 157, Keskustan eteläosa nk. empirekeskusta, joka on tullut voimaan 20.12.1985. Siinä on rantakaista merkitty katuaukioksi, puukujanteen alue on merkitty puistoalueeksi (VP) ja Jokikatu katualueeksi. Katuaukioalue ulottuu vanhan Levinin huvilarakennuksen julkisivuun asti, eikä sillä ole yhtään rakennuspaikkaa kioskille tms. palvelurakentamiselle. Vesialue ei ole tällä osalla mukana asemakaavassa. 2.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualue kuuluu Porvoon kansalliseen kaupunkipuistoon. Sen erityisarvo perustuu sosiaalisiin arvoihin, sillä alue on tärkeä kaupunkilaisten yhteinen olohuone. Empirekaupunginosan rantavyöhyke ei sisälly valtakunnallisesti merkittävään Empire- Porvoon puutalokorttelien ja julkisten rakennusten kulttuuriympäristöön. Sosiaaliset arvot sekä alueen kulttuurihistorialliset arvot ja historiallinen viitekehys muodostavat perustan maankäytön ratkaisuille. 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Satamarannan torialueille oli 2000-luvun alussa rakennettu useita kesäravintoloita terasseineen vastoin asemakaavaa. Ne oli rakennettu torialueille lyhytaikaisten vuokrasopimusten pohjalla. Ympäristökeskuksen mukaan olisi rantarakentamiselle tarvittu ympäristökeskuksen poikkeamislupa, kun hanke ei ole asemakaavan mukainen. Keväällä 2010 käytiin julkista keskustelua rantakahviloiden terasseista ja joen vesialueelle kaavoitettujen ravintolalaivojen laatuvaatimuksista. 3.2 Suunnittelun käynnistämistä koskeva päätös Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti asemakaavan muuttamisesta ja alueen laittamisesta rakennuskieltoon 27.5.2010 196. Jokirannan kehittämisen kannalta katsottiin tärkeäksi, että rakentaminen perustuu asemakaavaan, jolloin rakentamiselta voidaan edellyttää korkeaa laatutasoa ja vuokrasopimukset voidaan kilpailuttaa. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Saatekeskustelut asukasryhmien kanssa kaavatyön aluksi Kaavatyön aluksi lähetettiin alueen naapureille kysely. Nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston ja MS-yhdistyksen edustajien sekä alueella toimivien yrittäjien kanssa järjestettiin suunnittelun työpajat. Niiden tulosten pohjalta asetettiin kaavatyölle tavoitteet. Samojen ryhmien kanssa kokoonnuttiin uudelleen kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen, kun lausunnot, mielipiteet ja Internet-kyselyn tulokset oli julkaistu. Alueella toimivien yrittäjien tavoitteet 13 / 24

Rantaravintoloiden ja -kahviloiden rakennukset ja terassit ovat liian pieniä, tilatarve on noin kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Ranta-alueella voisi kesällä olla pieniä myymälöitä ja erilaisia kioskeja sekä kesätori. Pysäköintipaikkoja autoille tarvitaan aika vähän, katuvarren paikat ovat ehkä riittävät. Asiakkaille tarvitaan venepaikkoja. Lajitelluille jätteille ja lasille olisi hyvä saada yhteinen keräyspiste. Yhteenveto nuorisovaltuuston työpajassa esitetyistä tavoitteista Kävelytie on paikoin liian ahdas ja pyöräilylle tarvitaan oma kaista. Joen rannassa, rantamuurin vieressä pitäisi voida kävellä, istuskella ja viettää aikaa. Joen pitäisi olla paremmin näkyvissä, rakennelmat tulee poistaa vedestä ja näkymien edestä. Jokeen pitäisi olla myös kosketusetäisyys jossain, esim. portaat ja jossain piknik-paikka. Kesäkioskeja, -kahviloita ja ravintoloita voi olla monta ja niiden arkkitehtuurin pitäisi olla tyylikästä vaikka vanhan mallista ja sopia vanhaan arkkitehtuuriin taustalla. Kesävarusteiden pitäisi olla keveitä kesävarusteita ja poissa talvella. Nykyinen talviasu on likainen varastomainen, eikä rantaan pääse muualla kuin auratulla kävelyreitillä Aleksanterinkadun sillan alla. Yhteenveto vanhusneuvoston ja MS-yhdistyksen esittämistä tavoitteista Joki on tärkein: rantakaistalle ei saa sijoittaa liikaa rakennuksia vaativia toimintoja, jotka eristävät ja peittävät joen. Joen päälle ei saa sijoittaa mitään rakennelmia, vain oikeita veneitä. Ranta-alueen pitäisi olla kuin bulevardi, oleskelutila ja edustava näyteikkuna, jossa on monenlaista virkistys- ja ajanvietetoimintaa. Monenlaisia palvelupaikkoja kuten kesäkahviloita, -ravintoloita ja -kioskeja tarvitaan. Myös puistomaiset osat ovat tärkeitä, samoin Aleksanterinkadun sillan vesiputoukset. Kalatorin alue olisi hyvä saada jälleen avoimeksi ja vanhat portaat jokeen auki sekä iltatori mahdolliseksi. Rantaraitille olisi hyvä laittaa jotain venyttely ja liikuntakalusteita tai Senioripuisto. Esteetön reitti rannan myötäisesti sekä pääsy rantamuurin lähelle olisivat tärkeitä. Rantamuurin vieressä olevan kulkutilan on oltava riittävän leveä, jotta se tuntuu turvalliselta, koska pyörätuolissa liikkujan turvaetäisyys on suurempi kuin kävelijän. Taidetehdas ja Kampus ovat rakennettu esteettömiksi, niille pitäisi saada esteetön reitti keskustasta, torilta ja Omenamäen palvelutalolta. Joen ylittäminen on hyvin vaikeaa, pitäisi saada vähemmän kalteva ja riittävän leveä silta tai lossi ainakin kesäajaksi. Autoja ja autopaikkoja voi vähentää, mutta muutamia inva-pysäköintipaikkoja tarvitaan. Pyöräily olisi hyvä erottaa omalle kaistalle. Yhteenveto naapurien toiveista Jokikadulla olisi hyvä vähentää ja hidastaa autolla ajoa, koska alue on hyvin suosittua ulkoilualuetta. Kävely- ja pyörätie on vaarallisen kapea. Pahimmat kohdat ovat rantaravintola Wilhelm Å:n molemmin puolin sekä Walgrensin terassin edessä. Jokirannassa pitäisi voida kävellä myös aivan rantaa pitkin. Joen pitää näkyä, eikä sitä saa täyttää ponttonilaiturein ja proomuin. Nykyisen rakennelmat ja rakennukset ovat tyylillisesti sekavia, tilapäisen näköisiä ja peittävät katujen päätteissä jokinäkymät. Perheille sopivia, vapaan istuskelun kohtia on liian vähän. Erilaisia kahviloita ja ravintoloita sekä avoin torialue erilaisille tapahtumille tarvitaan, mutta niistä aiheutuvaa yöaikaista häiriötä pitäisi rajoittaa. Pysäköintimahdollisuuksia tulee tutkia lähiympäristössä mm. yksisuuntaisella ajolla, jolloin katutilaa saa pysäköintiin. 14 / 24

Viranomaisneuvottelu Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 3.5.2011. Neuvottelussa hyväksyttiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja keskusteltiin alueen arvoista. Keskustelussa todettiin, että alueen julkisivuina tulee huomioida myös päätteiden julkisivut. RKY: kohteiden julkisivujen näkyvyyttä ranta-alueen julkisivuna korostetaan ja niiden edustoilta vähennetään rakennuksia ja rakenteita. Torialueille tulevien rakennusten ja terassien koosta, mittakaavasta, materiaaleista ja värityksestä kirjataan selkeät kaavamääräykset, koska ne ovat juridisesti velvoittavampia kuin rakennustapaohjeet. Torin ja puiston rajaa olisi hyvä korostaa ja talviajan käytön tehostamisen mahdollisuuksia selvittää. Laatimisvaiheen viranomaisneuvottelua ei tarvinnut pitää, sillä lausunnot kaavaehdotuksesta olivat positiivisia. Saatekeskustelu lautakunnassa 17.5.2011 Yleisöseminaari ja paneelikeskustelu 21.5.2011 Kulttuuritalo Grandissa Tilaisuuden avasi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaj Bärlund. Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander pohjusti päivän aihetta puheenvuorollaan Kaupunkikeskustojen olohuoneet kansallisissa kaupunkipuistoissa. Kaupunkien keskusta-alueiden muutosta eurooppalaisesta näkökulmasta valotti tutkija Tuuli Rantala Tampereen teknillisestä yliopistosta. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen ja kaavoittaja Anne Rihtniemi- Rauh esittelivät jokirannan asemakaavatyön taustaa ja alueen historiaa. Tilaisuus huipentui paneelikeskusteluun, jossa asiantuntijat ja panelistit vaihtoivat ajatuksia Porvoon jokirannan kehittämisestä. Jokirannan alueen yrittäjiä edusti Hannu Tuomala, matkailualaa Birgitta Palmqvist Porvoo Toursista ja asukkaita arkkitehti Tove Hagman. Lisäksi paneelikeskusteluun osallistuvat Jukka-Pekka Flander ja Tuuli Rantala sekä puheenjohtaja kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen. Seminaaripäivä osui kevään ensimmäiseksi kauniiksi kesäpäiväksi, joten yleisömenestystä ei saatu. Keskustelu 66 osallistujan ja panelistien välillä oli kuitenkin hyvin vilkas eikä loppua tahtonut syntyä. Seminaarin jälkeen oli Seitsemän kysymyksen kävely satamarannan asemakaavakohteessa. Yleisökävelylle osallistui vain kuusi aktiivisinta kansalaista, jotka sitkeästi vastustivat kiusausta siirtyä terasseille auringon lämmöstä nauttimaan. Suunnitteluvaiheen kuuleminen 18.5.-17.6.2011: (MRL 62, MRA 30 ) Empirekaupungin jokirannan asemakaavaluonnos ja muu suunnittelumateriaali olivat esillä 18.5.-17.6.2011 kaupunkisuunnitteluosastolla, Rihkamatori B, III krs sekä Internetissä. Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotettiin kirjeellä naapurimaanomistajille/- haltijoille, lisäksi kuulutus oli kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Vartissa, Uusimaassa ja Borgåbladetissa. Osallisille varattiin mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä ja vastata Internet-kyselyyn. Kirjallisia mielipiteitä saatiin kahdeksan ja lausuntoja yhdeksän. Internet-kyselyyn saatiin 272 vastausta, joista 94 sisälsi myös vapaamuotoisen viestin. Lyhennelmät mielipiteistä ja Internet-kyselyn viesteistä sekä Internet-kyselyn tulokset ja yhteenveto kyselyn tuloksista ovat liitteenä no 5. Internet-kysely luonnosvaiheessa 15 / 24

Internet-kyselyä voidaan pitää onnistuneena, koska vastauksia saatiin paljon. Vastaajat tuntevat alueen varsin hyvin, sillä 95 % heistä käy alueella monta kertaa kesässä tai useammin. Enemmistö vastaajista (66 %) asuu Porvoossa yli kilometrin päässä alueesta. Kevyt liikenne on alueen suunnittelussa tärkeää, sillä 63 % tulee alueelle kävellen tai pyörällä. Veneellä saapuu 7 % vastaajista. Internet-kyselyn vastauksista erottuu selvästi, mitä tekijöitä alueella pidetään tärkeinä. Neljä tärkeintä asiaa ranta-alueen kehittämisessä ovat näkymät joelle rannan kävelyalueilta (95 % kaikista tämän kysymyksen vastauksista oli kyllä ), jäätelökioski (93 %), kauniit istutukset (93 %) sekä kesäkahvila (92 %). Jos lasketaan yhteen kyllä ja ehkä vastaukset, nousevat 90 % tai yli kannatuslukemaan myös paljon penkkejä vapaaseen istuskeluun (99 %), vanhojen puiden säilyttäminen (98 %) vanhan rantamuurin säilyttäminen (95 %), mahdollisuus kävellä aivan joen vierellä (95 %), paikkoja eväiden ja rannassa ostettujen herkkujen syöntiin ( 95 %) vapaa oleskelutila ja avoimet torialueet (94 %), siisti palvelurakennus, jossa on WC (93 %) sekä Näkymät joelle kaduilta, joilla on pääte Jokikadulla (90 %). Aluetta koskevissa kysymyksissä selvä enemmistö kannattaa puistokäytävän puurivien säilyttämistä (85 %) Kalatorin portaikon kunnostusta oleskelualueeksi (72 %) ja vapaata kävelyä joen varressa (70 %). Selvä enemmistö pitää kävelyalueen leveyttä rannassa sopivana Kipparikioskin kohdalla (83 %) Jokirannan kalustamista penkeillä kannattaa puolet ja pieniä leikki- tai toimintapaikkoja noin neljännes vastaajista. Autoja, pysäköintiä ja liikennettä koskevissa vastauksissa mielipiteet jakautuvat tasaisesti. Autoilun vähentämistä kannattaa noin puolet vastaajista (48 %) ja vastustaa noin neljäsosa (23 %). Pysäköinnin suhteen epäröivät, kannattajat ja vastustajat jakaantuvat kolmeen lähes yhtä suureen ryhmään. Virallinen kuuleminen 23.5-25.6.2012 (MRL 65, MRL 27 ) Kaavaehdotus ja muut kaava-asiakirjat olivat virallisesti esillä 23.5-25.6.2012. Kaupunkisuunnitteluosastolla. Osallisille varattiin mahdollisuus esittää muistutuksia. Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotettiin kirjeellä kaava-alueen naapurimaanomistajille/- haltijoille, joiden kotikunta on toisella paikkakunnalla. Kuulutus oli kaupungin virallisella ilmoitustaululla, Internetissä sekä Vartissa, Uusimaassa ja Borgåbladetissa. Kaavaehdotuksesta jätettiin 14 muistutusta. Niiden johdosta tehtiin kolme tarkennusta kaavakarttaan ja yksi tarkennus kaavamääräyksiin. Nykyisen Glückauf ravintolan korvaavan uuden rakennusalan rakennuksen kokoa suurennettu 10 k-m², niin että se on 140 k-m². Nykyisen Wilhelm Å ravintolan edessä sijaitsevan Laivan rakennusalaln pintaalaa on laajennettu 50 k-m² niin, että se on 250 k-m² ja Laivojen sijoitusta on myös siirretty noin 10 m etelään päin ja korkeutta rajoitettu 1,4 metriin meren pinnasta. Viralliset lausunnot (MRA 27 ) pyydettiin Uudenmaan elinkeino- ja ympäristökeskukselta, Porvoon museolta, Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Terveydensuojelujaostolta, Porvoon vanhusneuvostolta ja nuorisovaltuustolta. Lausuntojen pohjalta tarkennettiin kahden kioskien rakennusoikeutta muutamalla kerrosneliömetrillä ja lisättiin yöaikaista melua rajoittava määräys. Internet kysely ehdotusvaiheessa 16 / 24

Kysely oli kaupungin internet-sivuilla kun kaavaehdotus oli virallisesti nähtävänä MRA 27 :n mukaisesti kaupunkisuunnitteluosastolla 23.5-25.6.2012. Kyselyn tarkoituksena oli saada alueen käyttäjiltä mielipiteitä alueen kehittämisestä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kysely oli kaikille avoin. Kyselyyn saatiin 218 vastausta. Valintakysymysten lisäksi kyselyssä saatiin 96 vapaamuotoista mielipidettä kaavaehdotuksesta. Noin puolet vastaajista asui 2 km säteellä alueesta ja noin puolet kauempana. Vastanneista 54 % käy alueella useita kertoja viikossa, 16 % kerran viikossa, 28 % useita kertoja kesässä ja 2 % käy alueella vain kerran kesässä tai harvemmin. Vastanneet edustavat hyvin sekä lähinaapureita, että kauempana asuvia. Vastanneista 65 % viettää vapaa-aikaa rannassa, 9 % käy rannassa työajan tauoilla ja 13 % asuu Jokikadulla. Työmatkallaan alueen läpi kulkee vastanneista 13 %. Kymmenen kysymystä kohdistui kaavaratkaisuun eri kohdissa kaava-alueetta. Yksi kysymys koski liikennettä Jokikadulla ja pysäköintiä. Kysymysten kohdealueet oli merkitty kartalle. Kyselyn johdosta ei tehty kaavaehdotukseen muutoksia, sillä kyselyn tulos tuki kaavaehdotusta. Seuraavassa on lueteltu kyselyn tulokset ja niiden suhde kaavaratkaisuun. 1 Mannerheiminkadun sillan alusta Kaavaratkaisua, jossa Mannerheiminkadun sillan alusta on kävelyaluetta kannattaa noin puolet vastaajista (48%). Autopaikkoja sillan alle kannattaa vajaa kolmannes (30%). Siltapenkereen käyttämistä palvelu-, tapahtuma ja huoltotilana kannattaa runsas kolmannes (37%). Vapaata autotonta näkymää etelään piti tärkeänä 27% vastaajista ja 16% ei pitänyt näkymää jokirantaan tärkeänä. 2 Mannerheiminkadun viereinen alue Mannerheiminkadun viereisen alueen käyttö jakaa mielipiteitä varsin tasaisesti. Kolmannes vastaajista (34%) kannattaa alueen jakoa autojen ja oleskelualueen kesken puolet/puolet. Toiseksi eniten (31%) saa kannatusta vaihtoehto, jossa pysäköintiä on vain talvella ja tapahtuma + oleskelualuetta kesällä kesällä. Noin viidesosa (21 %) vastaajista pitää aluetta sopimattomana pysäköintialueeksi ja noin neljännes (27 %) vastaajista pitää aluetta sopivana pysäköintialueeksi. Yhteenlaskettuna prosenttimäärä ylittää sadan, silla 29 vastaajaa oli katsonut sopivaksi kaksi vaihtoehtoa. Kaavaratkaisu, jossa Mannerheiminkadun viereinen alue on torialuetta, on vastauksien kannalta hyvä. Sen avulla kaikki toteutusvaihtoehdot ja osa-aikaiset ratkaisut ovat mahdollisia, mutta toteutuksen lähtökohtana on oleskelumiljöö eikä pysäköintialue. 3 Jokikatu Mannerheiminkadulta Raatihuoneenkadulle Pyöräilyn sijoittaminen Jokikadun katualueelle jakaa mielipiteitä varsin tasaisesti. Pyöräkaistaa koskeviin ruutuihin laittoi rastin 161 vastaajaa (74%vastaajista). Heistä kannattaa kesäisin erillistä pyöräilykaistaa 40% ja ympäri vuoden ja hidasta ajonopeutta 28% ja pyörien kulkua samalla ajotilassa 32%. Leveää jalkakäytävää kannattaa vastaa- 17 / 24

jien enemmistö (72%). Heistä puolet katsoo ulkomyynnin jalkakäytävällä hyväksi ja puolet ei. Kaavaratkaisun erityiskatu on sopiva, sillä se sallii monenlaisen toteutuksen ja osaaikaiset ratkaisut. Kaavaan merkitään mahdollisuus ulkomyyntiin kivijalkaliiketilojen edessä. Koko alueen esteettömyydestä huolehditaan Jokikadun ja torialueiden suunnitteluvaiheessa. 4 Vesialue Mannerheiminkadun sillan lähellä Kaavaratkaisun pieni laituri Mannerheiminkadun sillan lähellä sai paljon kannatusta, sillä yli puolet vastaajista pitää laituria tarpeellisena. 5 Ranta-alue, jossa on ollut pysäköintialue Entisen pysäköintialueen käyttö jakaa mielipiteitä autojen suhteen varsin tasaisesti. Autot haluaa pois ranta-alueelta 37% ja pysäköintipaikat haluaa säilyttää 40%. Autottomuutta arvostaa näkymien vuoksi neljännes vastaajista (25%). Vastaajista 42 % pitää kävelyä rantamuurin vieressä tärkeänä. Torialueen pohjoispään rakentamisesta sai eniten kannatusta kioskirakennus, jolla on pieni kesäterassi. Kaavaratkaisuna rannan jalankulkuväylä ja torialue ovat sopivia. Torialuetta voidaan käyttää moneen tarkoitukseen ja ajoittain myös pysäköintiin. Kaavaratkaisussa kioski rakennus on 35 k-m², ja sillä on pieni terassi. 6 Lundinkadun pääte ja rantamuurin kulma Glückauffin siirtämistä kannattaa 66% vastaajista joko muurin viereisen vapaan kävelyn vuoksi tai Lundinkadun päätteestä joelle avautuvan näkymän vuoksi. Glückauffin säilyttämistä nykyisellä paikallaan kannattaa 44 % vastaajista. Vastaukset tukevat selvästi kaavaratkaisua, jossa laiva ja ravintolarakennus terasseineen on siirretty pois katupäätteestä. 7 Vanha kalatori ja portaat jokeen, missä nykyisin on terasseja Kalatorin avaamisesta jakautuvat mielipiteet siten, että 166 vastaajaa (69%) kannattaa kalatorin avaamista kokonaan tai osittain ja 76 vastaajaa (31%) pitää nykyistä rakentamista sopivana. Kalatorin rakentamispaikkojen määrästä pitää nykyisten kahvila- ja ravintolaterassien määrää hyvänä yhtä moni (31%) kuin vaihtoehtoa, jossa kalatorilla on kesäkahvila ja jäätelökioski (31 %). Vanhan torin avaamista puoliksi ja yhtä ravintolaterassia kannatti 16% vastaajista ja koko torin avaamista kannatti 22% vastaajista. Kalatorin portaiden avaamista oleskeluun pitää tärkeänä lähes puolet (45%) vastaajista. Puolet vastaajista (49%) pitää vanhojen puiden säilyttämistä tärkeänä. Uuden puurivin istuttamista pitää tärkeänä 17% vastaajista. Vastaukset tukevat vanhan kalatorin portaiden avaamista ja pienen kesäkahvilan sijoittamista alueelle nykyisten ravintoloiden sijaan. Portaiden avaaminen ei ole mahdollista, jos nykyiset ravintolat säilytettäisiin. Kaavaan ei merkitä uutta puuriviä kapealle torialueelle. Vanha lehmusrivi on määrätty säilytettäväksi. 8 Raatihuoneenkadun pääte ja ravintola Wilhelm Å Ravintola Wilhelm Å:n kohdalla rannan puolella pitää vapaan kävelytien leventämistä tärkeänä lähes puolet vastaajista (47%). Raatihuoneenkadun päätteessä olevan ravintolan kattamiseen otti kantaa 143 vastaajaa, joista kattamista vastustaa enemmistö (60%). Puistokäytävällä olevan rampin haitallisuuteen otti kantaa 159 vastaajaa, joista enemmistö (58%) pitää ramppia haitallisena. Vesialueen laivaan tai ponttonilauttaan otti kantaa 149 vastaajaa, joista pieni enemmistö (54%) katsoo, että myös ponttonilaitureita voi sijoittaa vesialueelle. 18 / 24

Kaavaratkaisussa on kävelijöiden aluetta levennetty nykytilanteesta sekä rannan puolella että kadun puolella. Tämä on selvästi vastaajien enemmistön kanta. Ravintolarakennuksen keskivälin kattamista vastustaa enemmistö, mutta kaavaratkaisussa on siitä huolimatta sallittu välin kattaminen. Tämä johtuu siitä, että rakennuksen kattaminen antaa mahdollisuuden talvikäyttöön ja yleistä kulkua haittaavien rakenteiden poistamiseen ennen ravintolapaikan vuokrakauden päättymistä vuoden 2024 lopussa. 9 Jokikadun ranta Raatihuoneenkadun ja Aleksanterinkadun välillä Kipparikioskin paikka on selvän enemmistön (86%) mielestä sopiva palvelurakennukselle. Paikan kannattajista kolmannes pitäisi sopivana rakennuksen ja terassin laajentamista. 10 Jokikadun ranta Aleksanterinkadun ja Laivurinkadun välillä Aleksanterinkadulta etelään Laivurinkadulle on rantaan kaavassa merkitty yksi kioski ja yksi palvelurakennus. Palvelurakennukseen otti kantaa noin puolet vastaajista. Heistä 56% kannatti kaavan mukaista sijoitusta elementtirakennuksen eteen, 26% ei halunnut sijoittaa alueelle lainkaan palvelurakennusta ja 18% pitää sopivampana paikkana 1800- luvun matalan puurakennuksen edustaa. Autot ja liikenne rannassa Ajoneuvoliikenteen järjestelyt Jokikadulla ratkaistaan katusuunnitelmalla asemakaavan vahvistuttua. Mutta nyt jo kaavavaiheessa haluttiin kuulla mielipiteitä ajoneuvoliikenteestä. Puolet vastaajista pitää mahdollisena sitä, että liikennejärjestelyt ovat erilaisia talvella ja kesällä. Vastanneista 25% ei ottanut kantaa läpiajoliikenteeseen, mutta 39% haluaa säilyttää nykyisen kaltaisen läpiajoliikenteen ja 36% haluaa rauhoittaa läpiajoliikennettä. Liikenteen rauhoittamista nopeusrajoituksella kannattaa 37%. Pysäköintipaikkojen määrään kantaa ottaneet jakautuivat varsin tasaisesti siten, että niukka enemmistö vähentäisi pysäköintipaikkoja. Vastaajista 37% katsoo ettei pysäköintipaikkoja saa vähentää ollenkaan, 22% on valmis vähentämään pysäköintipaikkoja paljon varsinkin kesäisin ja 19% on valmis vähentämään pysäköintiä jonkin verran. Vastaajista 21 % ei ottanut kantaa pysäköintipaikkojen vähentämiseen. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on luoda edellytykset suositun jokirannan puisto-, katu- ja vesialueiden käytön järjestämiselle sekä palvelurakentamisen ohjaamiselle, siten että alueen erilaiset arvot säilyvät. Kaavamääräyksissä kiinnitetään erityistä huomiota sekä tilapäisten rakenteiden, että pysyvien rakennusten laadun ohjaukseen. Joen näkyvyyttä korostetaan sekä kävelyalueilta, että katupäätteistä. Kävelykeskustaa laajennetaan jokirantaan, mikä edellyttää ajoneuvoliikenteen ja kevyenliikenteen jäsentelyä sekä pysäköinnin uudelleen järjestämistä. Kevyen liikenteen rooli alueella on merkittävä ja se tarvitsee lisätilaa. Jokirannassa pitää voida kävellä myös aivan rantaa pitkin. Vanha kalatori pyritään avaamaan suurimmaksi osaksi vapaaseen oleskeluun ja tapahtumia varten. 19 / 24