KUOPION ENERGIA Oy PAHANKALANSUO-PALOKANKAANSUON (Juuka) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 19.2.2015
Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA YVA... 4 3 TOIMINTA... 10 3.1 Yleiskuvaus turvetuotantotoiminnasta... 10 3.2 Puu- ja biopolttoaineiden varastointi ja käsittely hankealueella... 12 3.3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 13 4 HANKKEEN VESISTÖKUORMITUS... 18 4.1 Kuormitusarvio... 18 4.2 Pöly, melu ja liikenne... 19 4.3 Varastointi ja jätteet... 23 4.4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 24 5 TUOTANTOALUE, SEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 25 5.1 Asutus ja maankäyttö... 25 5.2 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 26 5.3 Tuotantoalueen nykytila... 27 5.4 Luontoarvojen huomioonottaminen hankkeessa... 31 5.5 Vesistö... 37 6 MUU YMPÄRISTÖKUORMITUS... 43 7 HANKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET... 44 7.1 Yhteisvaikutukset... 44 7.2 Ympäristöriskit... 45 8 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 46 9 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET... 46 9.1 Kalatalousmaksu/-velvoitteet... 46 9.2 Muut toimenpiteet... 46 10 KORVAUKSET... 46 11 TOIMINNAN ALOITTAMISLUVAN PERUSTELUT... 46 12 TIEDOT ASIANOSAISISTA... 46
LIITTEET Liite 1. Hakemussuunnitelmassa esitettyjen arvioiden perusteet.
1 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI - johdanto Kuopion Energia Oy on hakenut ympäristölupaa Pahankalansuo-Palokankaansuon turvetuotannolle. Itä-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi päätöksellään 28.2.2013, nro 17/2013/1 ympäristölupahakemuksen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 21.1.2014, nro 14/0007/1 aluehallintoviraston hylkäävän päätöksen ja palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että mikäli luvan hakija haluaa hakemustaan jatkaa, sille on varattava tilaisuus hakemuksen täydentämiseen hakemusmuutosta koskevilla yksityiskohtaisilla suunnitelmapiirustuksilla sekä muilla aluehallintoviraston tarpeelliseksi katsomilla selvityksillä. Aluehallintovirasto on sopinut hakijan kanssa täydennystietojen toimituksesta. Tämä hakemussuunnitelma on päivitetty hakemuksen täydennystietojen (hakemusmuutoksen) mukaiseksi. - hakija Kuopion Energia Oy:llä on Kuopiossa Haapaniemen voimalaitos, jossa tuotetaan kahdessa voimalaitosyksikössä (Haapaniemi 2 ja Haapaniemi 3) yhteistuotannolla sähköä ja lämpöä. Pääpolttoaineina ovat kotimainen turve ja biopolttoaineet, joita poltetaan vuosittain noin 1,8-2 miljoonaa kuutiota. Tavoitteena on saavuttaa suhde 50 % turvetta ja 50 % biopolttoaineita, jolloin varmistetaan kattiloiden parhaan toiminnan sekä kotimaisen energian tukemisen tasapuolisesti. Vuonna 2014 biopolttoaineiden osuus oli 57 % kokonaispolttoainemäärästä. Normaaleissa käyttötilanteissa ei nykyisin enää tarvita öljyä. Laitosten ylös- ja alasajoissa käytetään pieniä määriä kevyttä ja raskasta öljyä lämmittämään hiekkapeti, jotta kiinteän polttoaineen palaminen on puhtaampaa. Huonojen turvetuotantokesien vuoksi on hankittu varapolttoaineeksi kivihiiltä. Kuopion Energialla on omaa turvetuotantoa, jonka osuus on kokonaispolttoainemäärästä normaalina tuotantovuotena 10-15 %, eli noin 200-250 tuhatta kuutiota. Polttoaineen ympärivuotisen saannin varmistamiseksi biopolttoaineita varastoidaan turvetuotantoalueiden terminaaleihin sekä voimalaitoksen lähiterminaaliin Kumpusaareen. Sähköä tuotetaan vuosittain noin 400-450 GWh ja lämpöä 900-1000 GWh, riippuen vuoden keskilämpötilasta ja sähkön hinnasta. Sähkökauppaa käydään Nord Poolin välityksellä. Kuopion Energia on ollut sähköpörssin jäsen vuodesta 1996. Vuonna 2016 voimaan tuleva IE-direktiivi asettaa myös jo olemassa oleville yli 50 MW kattilalaitoksille entistä tiukemmat päästövaatimukset. Kuopion Energia on valmistautunut tähän typen oksidien päästöjen osalta uusimalla polttotekniikan. Vuoteen 2016 mennessä tullaan vielä parantamaan sekä rikin että pölyn poistoa savukaasuista (http://www.kuopionenergia.fi/tuotanto).
2 KUVA 1: Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset (http://www.kuopionenergia.fi/). Haapaniemen voimalaitosyksiköiden turvepolttoaine hankitaan turvetuottajilta Kuopiota ympäröivästä maakunnasta. Kuten edellä todettiin, voimalaitoksen polttoainehuoltoa varten hakijalla on turvetuotannossa myös omia suoalueita. Ko. suoalueista osa on kunnostettu tuotantoon 1990-luvun alkupuolella, joten niiltä poistuneita/lähivuosina poistuvia alueita korvaamaan hakija kunnostaa uusia suoalueita turvetuotantoon. Hakija haluaa myös lisätä mahdollisuuttaan turpeen ylivuotiseen varastointiin tuotantoalueillaan heikon turvetuotantokesän varalta. Uusia tuotantoalueita käytetään myös alueen biopolttoaineiden (puu-, metsä- ja peltobiomassa) käsittely- ja varastoterminaalialueina. Hakija käyttää uudessa voimalaitoksessaan myös entistä enemmän puuperäisiä polttoaineita, joiden vaikutuksesta voimalaitoksen tuottamaa tuhkaa voidaan käyttää metsien lannoitukseen. Mahdollisessa lannoitekäytössä lannoitetuhka kuljetettaisiin turvekuljetusten paluukuormana varastoitavaksi tuotantoalueella varastopaikoilla ennen lannoitetuhkan levitystä lannoitettaville metsäalueille. Tuhkan lannoitekäyttö on vielä jatkoselvittelyssä eikä se sisälly tämän hankkeen ympäristöluvitukseen. Hakijan postiosoite on: Kuopion Energia Oy PL 105 70101 KUOPIO Kuopion Energian Oy:n toimitusjohtaja Esa Lindholmin yhteystiedot ovat: - postiosoite (yllä) - puh. 020 520 7101 - sähköposti: esa.lindholm@kuopionenergia.fi Hankkeen yhteyshenkilön Kuopion Energia Oy:n polttoaineen hankintapäällikön Matti Voutilaisen yhteystiedot ovat: - postiosoite (yllä) - puh. 020 520 7333 - sähköposti: matti.voutilainen@kuopionenergia.fi Hakemuksen laatijan yhteystiedot ovat seuraavat: Planora Oy Seppo Mäkäräinen PL 43 (Voudintie 6) 90401 OULU - puh. 044-7819 305 - sähköposti: seppo.makarainen@planora.fi
3 - hanke ja hankkeen sijainti Kuopion Energia Oy suunnittelee Juukan kunnan alueella sijaitsevan Pahankalansuo- Palokankaansuon kunnostamista turvetuotantoon. Alueen turvetuotanto käytetään hakijan Kuopion Haapaniemen voimalaitoksen polttoainehuoltoon. Alueelle suunnitellun Pahankalansuon tuotantoalueen sarka-ala on 36,8 ha ja auma-alueiden ala 2,6 ha. Palokankaansuon tuotantoalueen sarka-ala on 37,6 ha ja auma-alueiden ala 3,6 ha. Hankkeen ala yhteensä on 80,6 ha. Hanke sijaitsee noin 25 km Juukan keskustasta luoteeseen. Hanke sijaitsee karttalehtien 4312 05 ja 4312 08 alueella. Hankkeen sijainti on esitetty liite 2:n piirustuksissa. Hankkeen tuotantoala sijoittuu hakijan hallussa olevalle alueelle. Pahankalansuon ja Palokankaansuon vedet laskevat nykyisin metsäojien kautta Petäisjokeen. Pahankalansuo-Palokankaansuon kuntoonpanosuunnitelmassa tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta pintavalutuskentille. Suunnitelma sisältää kaksi pintavalutuskenttää, joille kuivatusvedet nostetaan pumppaamalla. Laskeutusallas- ja pintavalutuskenttäkäsittelyn jälkeen kuivatusvedet johdetaan metsäojien kautta Petäisjokeen. - suunnitelmamuutoksen kuvaus Pahankalansuon suunnitelmaa on muutettu vesienkäsittelyn, laskuojan ja tuotantoalueen sijainnin osalta. Muutettu suunnitelma on esitetty liite 2 piirustuksissa 2487-1-04, 2487-1-05 ja 2487-3-18/pvm 23.9.2014). Pahankalansuolla pintavalutuskenttä on sijoitettu ojittamattomalle suoalueelle lohkon 8 lounaispuolelle. Pahankalansuon tuotantoalueen sarka-ala on 36,8 ha ja auma-alueiden ala 2,6 ha. Pintavalutuskentän ala 2,7 ha, mikä on 5,4 % pintavalutuskentän valumaalueen alasta ja 7,2 % pintavalutuskentälle kohdistuvan tuotantoalueen alasta. Pintavalutuskentän jälkeen tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan metsäojan kautta Petäisjokeen. Vesien laskureitin pituus pintavalutuskentältä Petäisjokeen on 950 m. Metsäojaa ei hankkeen johdosta kaiveta. Tuotantoalueen kuivatusvesiä ei johdeta Pahankalanlampeen. Tuotantoalueen kaakkoispuolen ympäristön vedet on johdettu eristysojalla Pahankalanlammen itäpuoliselle suoalueelle. Eristysojalla johdetut vedet suotautuvat lammen suoreunuksen kautta lampeen. Pahankalansuon tuotantoalueen pintavalutuskenttätutkimus ja pintavalutuskentän suunnitelmapiirustukset on esitetty täydennyksen liitteessä 4. Pintavalutuskentän penger rakennetaan tuotantoalueelta tuodusta turpeesta, jolloin penkereen viereen ei tule ojaa. Pahankalansuon tuotantoalue on sijoitettu kokonaisuudessaan ainoastaan ojitetulle suoalueelle. Suunnitelmamuutoksen seurauksena tuotantoalueen sarka-ala on pienentynyt 53 hehtaarista 36,8 hehtaariin. Suunnitelmasta kokonaisuudessaan poistetulla ojittamattomalla suoalueella on pienialainen lettoräme, jossa on suopunakämmekän, kirkiruohon ja lettosaran esiintymä. Ko. lajit on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksessa. Suopunakämmekkä ja lettosara ovat LSA:n liite 4:n lajeja (rauhoitettu koko maassa) ja kirkiruoho LSA liite 3b:n laji (rauhoitettu Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella). Luonnonsuojelulain 42 :n mukaan rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty.
4 Pahankalansuon tuotantoalueen kaakkoisosan (lohkot 8 ja 9) ja Pahankalanlammin välisen metsäalue on suunnitelmassa osoitettu suojavyöhykkeeksi. Hakija on sopinut maanomistajan kanssa alueen puuston säilyttämisestä hankkeen koko toiminta-ajan. Palokankaansuon tuotantosuunnitelmaa on muutettu vesienkäsittelyn, laskuojan ja tuotantoalueen sijainnin osalta. Tuotantoalueen pintavalutuskenttä on sijoitettu lohkojen 1 ja 2 väliselle ojittamattomalle suoalueelle. Palokankaansuon tuotantoalueen sarka-ala on 37,6 ha ja auma-alueiden ala 3,6 ha. Pintavalutuskentän ala on 2,7 ha, mikä on 5,4 % pintavalutuskentän valuma-alueen alasta ja 7,1 % pintavalutuskentälle kohdistuvan tuotantoalueen alasta. Pintavalutuskentän jälkeen tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan metsäojan kautta Petäisjokeen. Vesien laskureitin pituus pintavalutuskentältä Petäisjokeen on 560 m. Metsäojaa ei hankkeen johdosta kaiveta. Palokankaansuon tuotantoalueen pintavalutuskenttätutkimus ja pintavalutuskentän suunnitelmapiirustukset on esitetty täydennyksen liitteessä 4. Palokankaansuon tuotantoalueesta on poistettu lohko 6:n alue. Korkeussuhteiden vuoksi lohko 6:n vesiä ei saada johdettua suunnitelman ojittamattomalle pintavalutuskentälle. Lohko 6:n suunnitelmasta poiston ja pintavalutuskentän uuden sijoituksen myötä tuotantoalueen sarka-ala on pienentynyt 47,6 hehtaarista 37,6 hehtaariin. 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA YVA Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolle ja siihen liittyvälle ojitukselle, jos tuotantoalue on yli 10 ha, on oltava ympäristölupa ja lupa-asia käsitellään ympäristölupavirastossa (nykyisin aluehallintovirasto). Kuopion Energia Oy hakee Juukan Pahankalansuo- Palokankaansuolle ympäristölupaa turvetuotantoon. Alueelle suunnitellun Pahankalansuo-Palokankaansuon tuotantoala (sarka-ala) on 74,4 ha ja auma-alueiden ala 6,2 ha. Samalla hakija hakee lupaa varastoida sekä käsitellä (haketus/murskaus) alueella puupolttoaineita ja muita biopolttoaineita kuten ruokohelpiä. Hakijalla on hallussa tuotantoon suunniteltu alue. Pohjois-Karjalan 1 vaiheen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa vuonna 2005. Pahankalansuo-Palokankaansuon alueella ei ole merkintöjä. Pahankalansuon länsipuolella on Ikosensuo-Päresuo, Heinäsuo suojelualueen (S) merkintä (kuva 2).
5 KUVA 2: Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihekaava Pahankalansuon- Palokankaansuon alueelta (http://www.pohjois-karjala.fi/). Pahankalansuon länsipuolella on Ikosensuo-Päresuo, Heinäsuo suojelualueen (S) merkintä Luonnonsuojelualue (SL, SL-v) Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Alueet sisältävät valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisämerkinnällä v on osoitettu luonnonsuojelualueita, joiden virkistyskäytöllä nähdään olevan seudullista ja maakunnallista merkittävyyttä. SL-v suunnittelumääräys Hoito- ja käyttösuunnitelmissa tulee kiinnittää erityistä huomiota virkistyskäytön ja suojelun yhteensovittamiseen sekä luotava edellytykset seudullisten virkistysreittien toteuttamisellle. Suojelumääräys Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta kaavan voimaan tulosta. Suojelualue (S) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä luontoalueita, joiden suojeluarvot on selvitetty seutukaavoituksen luontoselvityksissä. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ratkaistaan alueen suojelun toteuttamistavat.
6 Suojelumääräys Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat turmella alueen suojeluperusteen mukaisia suojeluarvoja. Ennen rakentamista tai vallitsevia maaperäolosuhteita muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä on ympäristöviranomaisille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Natura 2000- verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Merkinnällä osoitetaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvat tai siihen ehdotetut alueet. Alueilla ja niiden Natura suojeluarvoja koskevissa hankkeissa noudatetaan luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksiä. Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv) Merkinnällä osoitetaan tärkeät tai vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet. Suunnittelumääräys Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. Pohjois-Karjalan 2 vaiheen maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä vuonna 2010. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaihekaavassa (kuva 3) Pahankalansuo-Palokankaansuon alueella ei ole merkintöjä. Pahankalansuon länsipuolella on Ikosensuo- Päresuo, Heinäsuo (SL) luonnonsuojelualue- varauksen merkintä. KUVA 3: Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaihekaava Pahankalansuon- Palokankaansuon alueelta (http://www.pohjois-karjala.fi/). Pahankalansuon länsipuolella on Ikosensuo- Päresuo, Heinäsuo (SL) luonnonsuojelualuevarauksen merkintä.
7 Luonnonsuojelualue (SL, SL-v) Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Alueet sisältävät valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisämerkinnällä v on osoitettu luonnonsuojelualueita, joiden virkistyskäytöllä nähdään olevan seudullista ja maakunnallista merkittävyyttä. SL-v suunnittelumääräys Hoito- ja käyttösuunnitelmissa tulee kiinnittää erityistä huomiota virkistyskäytön ja suojelun yhteensovittamiseen sekä luotava edellytykset seudullisten virkistysreittien toteuttamisellle. Suojelumääräys Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta kaavan voimaan tulosta. Turvetuotannon kannalta tärkeä alue (tu) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavia turvetuotannon kannalta tärkeitä alueita. Alueilla on tehty maastokatselmukset sekä selvitetty luonnonsuojelulliset tavoitteet, vesistö- ja ojitusvaikutukset, taloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset asutukseen ja muuhun ympäristöön. Suunnittelumääräys Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueidenyhteisvaikutus vesistöihin huomioiden turvetuotannon osuuskokonaiskuormituksesta sekä rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1) Merkinnällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita suoalueita. Suunnittelumääräys Alueen käytön suunnittelussa tulee huomioida suoluonnon biologiset ja hydrologiset erityispiirteet. Pohjois-Karjalan 3 vaiheen maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 5.3.2014. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavojen 1.-3. yhdistelmäkartassa (kuva 4) Pahankalansuo-Palokankaansuon alueella ei ole merkintöjä. Pahankalansuon länsipuolella on Päresuo (SL) luonnonsuojelualueen merkintä. Kaavassa annetaan seuraava suojelumääräys: Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta kaavan voimaan tulosta.
8 KUVA 4: Pohjois-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavojen 1-3 yhdistelmäkartta Pahankalansuon-Palokankaansuon alueelta (http://www.pohjois-karjala.fi/). Pahankalansuon länsipuolella on Päresuo (SL) luonnonsuojelualueen merkintä. Luonnonsuojelualue (SL, SL-v) Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Alueet sisältävät valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteet. Alueilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisämerkinnällä v on osoitettu luonnonsuojelualueita, joiden virkistyskäytöllä nähdään olevan seudullista ja maakunnallista merkittävyyttä. SL-v suunnittelumääräys Hoito- ja käyttösuunnitelmissa tulee erityistä huomiota kiinnittää virkistyskäytön ja suojelun yhteensovittamiseen sekä luoda edellytykset seudullisten virkistysreittien toteutumiselle. Suojelumääräys Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta kaavan voimaan tulosta.
9 Pohjois-Savon maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä vuonna 2011. Ote Pohjois-Savon voimassa olevien maakuntakaavojen karttayhdistelmästä Pahankalansuo-Palokankaansuon länsipuolelta on esitetty kuvassa 5. Pahankalansuon länsipuolella on Ikosensuo- Päresuo luonnonsuojelualueen merkintä (SL 552). Merkintä on maakuntakaavan aluevarausluettelon mukaan peräisin Koillis-Savon seutukaavasta, joka on vahvistettu 1995. KUVA 5: Pohjois-Savon maakuntakaavojen yhdistelmäkartta Pahankalansuon- Palokankaansuon länsipuoleiselta alueelta (http://www.pohjois-savo.fi/.
10 Luonnonsuojelualue Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus.¹ 1) Rakentamisrajoitus MRL 33 : Maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavassa erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa. Alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty maakuntakaavan toteuttamista varten. Jos maakuntakaavan aluevaraus pääasiallisesti vastaa rakennuslain (370/1958) mukaisen seutukaavan aluevarausta, ei vastaavasti myöskään seutukaavan hyväksymisen jälkeen omistussuhteissa tapahtuneita muutoksia oteta huomioon. Maakunnan liitto voi, jos se maankäytön järjestämisen turvaamiseksi on tarpeen, kieltää käyttämästä aluetta, jolla kaavaehdotuksen tai hyväksytyn kaavan mukaan on rakentamisrajoitus, kaavaehdotuksen tai kaavan vastaiseen rakentamiseen (rakentamisrajoitus). Rajoitus ei koske jo olevaan asuntoon kuuluvan talousrakennuksen rakentamista eikä maa- ja metsätalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista. Rajoitus on voimassa, kunnes maakuntakaava on vahvistettu, kuitenkin enintään kaksi vuotta. Asianomainen ministeriö voi erityisestä syystä pidentää tätä aikaa enintään kahdella vuodella. 3 TOIMINTA 3.1 Yleiskuvaus turvetuotantotoiminnasta - kuntoonpano Pahankalansuo-Palokankaansuon turvetuotanto aloitetaan kunnostamalla suo turvetuotantokuntoon. Kuntoonpano aloitetaan kaivamalla tuotantoalueen ympärille eristysojat ja rakentamalla keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät). Tämän jälkeen tuotantoalueelle kaivetaan muu ojasto ja niihin liittyvät rakenteet. Vesiensuojelurakenteet ja niiden tekojärjestys on tarkemmin esitelty kohdassa 3.3. Pahankalansuo-Palokankaansuon tuotantosuunnitelma koostuu seuraavista kokonaisuuksista: - turvetuotantokentät - tuotantoalueen kuivatus - kulkuyhteydet tuotantoalueella - turpeen varastointi - vesiensuojelu - palontorjunta
11 Turvetuotantokentät on suunnitelmissa sijoitettu alueille, joiden turvepaksuus on vähintään 1,5 m. Pahankalansuon tuotantoalue on jaettu seitsemään tuotantolohkoon ja Palokankaansuon tuotantoalue viiteen tuotantolohkoon. Tuotantosuunnitelman mukaan tuotantokenttien kuivatus tehdään sarkaojilla, jotka kaivetaan tuotantoalueelle 20 m välein. Kuivatusvedet käsitellään, kuten kohdassa 3.3 on jäljempänä kuvattu. Tuotantoalueen kuivatuksessa Pahankalansuo-Palokankaansuon tuotantoalueen ympärillä on tuotantosuunnitelmassa sijoitettu eristysojat. Eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ympäristön valumavedet tuotantoalueen ja tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Tuotantoalueilla tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla tuotantokaluston kulkureiteille rummut ojien ylityskohtiin. Sarkaojien alapäihin sijoitetaan rummut (päisteputket) kulkuyhteyksien vuoksi, mutta myös niiden yhteyteen tehtävien vesiensuojelurakenteiden vuoksi. Tuotantoalueen palontorjuntaa varten tuotantoalueen ulkopuolelle kaivetaan vähintään 50 m 3 kokoiset paloaltaat. Paloaltaille tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla rummut paloaltaiden ja tuotantoalueen välisiin ojiin. Tuotantokentiltä tuotettu turve kuljetetaan traktorivetoisella kalustolla tuotantoalueelle rakennetuille auma-alueille varastoitavaksi. Pahankalansuon-Palokankaansuon tuotantosuunnitelmassa on kuusi auma-aluetta ja yksi aumavaraus tuotetun turpeen varastointiin. Tuotantoalueen aumoille rakennetaan raskaan kuljetuskaluston kestävä tie, jonka kautta turve kuljetetaan rekkakalustolla tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Tuotantoalueen aumoille rakennetaan tiet tuotantoalueen koillispuolella kulkevalta Panjavaarantieltä. Pahankalansuo-Palokankaansuon kuntoonpanosuunnitelman piirustukset on esitetty hakemussuunnitelman liitteessä 2. - tuotannon aloitus Pahankalansuo-Palokankaansuon tuotantoalueen kunnostustoimet on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2015/2016 aloitaen eristysojien kaivamisella ja edeten kuten kohdassa 3.3 on on kerrottu. Tuotantoalueen pinta valmisteltaisiin kesinä 2016 ja 2017. Turvetuotanto alueella aloitettaisiin kesällä 2018. Tuotanto alueella kestää noin 25 vuotta. - pinta-alat Pahankalansuon alueelle suunnitellun turvetuotantosuon nostoalue (sarka-ala) on 36,8 ha. Tukialueista auma-alueiden ala on 2,6 ha, tukikohdan ala 0,3 ha, laskeutusallas- ja pumppaamoalueen ala 1 ha sekä biopolttoaineiden varastoalueen ala 1 ha. Palokankaansuon alueelle suunnitellun turvetuotantosuon nostoalue (sarka-ala) on 37,6. Tukialueista auma-alueiden ala on 3,6 ha, tukikohdan ala 0,7 ha, laskeutusallas- ja pumppaamoalueen ala 1 ha sekä biopolttoaineiden käsittelyalueen ala 1 ha. Hankealueella ei ole alueita turvetuotannossa. Pahankalansuon tukikohta-alue sijaitsee tuotantoalueen keskiosassa auman 1 pohjoispuolella. Palokankaansuon tukikohta-alue sijaitsee tuotantoalueen länsireunalla pintavalutuskentän länsipuolella.
12 - tuotannon laatu, tuotantomenetelmät, tuotantopäivien määrä Pahankalansuo-Palokankaansuolla tuotetaan jyrsinturvetta. Tuotanto tapahtuu pääosin toukokuun puolivälin ja elokuun lopun välisenä aikana. Varsinainen tuotantotoiminta (jyrsintä, turpeen kuivatus ja keräys aumoihin) tapahtuu kesän poutajaksoilla. Tuotantoa kesäkautena on keskimäärin noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta (sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnostusta ja puhdistusta). Tuotettu turve kuljetetaan voimalaitokselle pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. - suunnitellut vuosituotantomäärät, turpeen käyttö ja kuljetusmäärät, tuotannon kesto Alueelta tuotetaan jyrsinturvetta keskimäärin 26 000 MWh vuodessa. Alueelta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta pääosin hakijan Kuopiossa sijaitsevan Haapaniemen voimalaitoksen käyttöön. Tuotantoalueelta kuljetetaan turvetta keskimäärin 10 000 t vuodessa. Turvetuotanto suoalueella kestää noin 25 vuotta. Ensimmäiset reuna-alueet tulevat poistumaan tuotannosta 10-15 vuoden kuluttua. Tuotannon loputtua alueelta poistetaan turvetuotantotoimintaan liittyvä kalusto ja rakenteet. Jäljelle jää kuivatusojasto. Jälkikäyttömuotona alueella tulee olemaan maa- ja/tai metsätalouskäyttö. 3.2 Puu- ja biopolttoaineiden varastointi ja käsittely hankealueella Pahankalansuo-Palokankaansuon turvetuotantoalueelle voidaan toimittaa ja varastoida puuperäisiä polttoaineita sekä peltobiomassoja. Puupolttoaineet voivat olla sahateollisuuden sivutuotteita (puru, kuori ja lastu), metsäbiomassaa (hake ja kannot) tai polttoon soveltuvaa peltobiomassaa. Puupolttoaine sekä peltobiomassa varastoidaan ja tarvittaessa jatkokäsitellään biomassan varastoalueilla sekä turveauma-alueiden yhteydessä, mikäli aumoilla on turvevarastojen puolesta tilaa. Puupolttoaineet sekä peltobiomassa voidaan toimittaa voimalaitokselle turpeeseen sekoitettuna tai erillisinä kuormina. Biomassan käsittely alueella on seuraava: - biomassa kuljetetaan turvetuotantoalueen biomassan varastoalueille ja aumaalueille ja kasataan alueilla omiksi kasoiksi. - riittävän hienojakoinen tai jo valmiiksi haketettu biomassa sekoitetaan turpeeseen tai ajetaan talviaikaan erillisinä kuormina voimalaitokselle. - kannot murskataan mobiilimurskaimella talviaikaan varastoalueella. Varastoalueen pohja jäädytetään (alue pidetään aurattuna) ennen murskaustyön alkamista niin, että alue kantaa murskauskaluston. Kannot murskataan mobiilimurskaimella ja valmis kantomurske varastoidaan varastoalueen pohjalle. Varasto tehdään pyöräkuormaajalla aumaten. Kantomurskeesta tehdään noin 5 6 m korkea varastoauma. Kantomurske pyritään toimittamaan voimalaitokselle talvikauden loppuun mennessä. - biomassojen varastointialue pystytään kuormaamaan tarkasti, koska varaston pohja on turvetta.
13 3.3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön - vesienkäsittelyrakenteet Pahankalansuo-Palokankaansuon tuotantoalueen sarkaojien kuivatusvedet johdetaan kokoojaojilla lasketusaltaiden kautta pintavalutuskentille. Suunnitelma sisältää kaksi laskeutusallasta ja kaksi pintavalutuskenttää, jotka toimivat ympärivuotisesti. Kuivatusvedet nostetaan pumppaamoilla pintavalutuskentille. Pintavalutuskentiltä suotautuvat vedet johdetaan metsäojien kautta Petäisjokeen. Pintavalutuskentän alapuolisia metsäojia ei hankkeen johdosta kaiveta. Kuivatusvedet käsitellään jokaisen sarkaojan päässä lietesyvennyksellä ja sihtiputkella. Kokoojaojiin sijoitetaan virtaamansäätöpatoja, joiden avulla virtaamahuippuja varastoidaan tuotantoalueen ojastoon ja samalla käytetään ojastoa kiintoaineen laskeutukseen. Pumppukuivatuksella voidaan niin ikään varastoida ylivirtaamia tuotantoalueen ojastoon. Pahankalansuo-Palokankaansuon kunnostuksesta tehdään talvella ojaston kaivutyöt. Alueen kuntoonpano on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2015/2016 ja toteutettavaksi seuraavassa järjestyksessä: 1. Tehdään eristysojat lietesyvennyksineen. 2. Rakennetaan keskitetyt vesiensuojelurakenteet. Laskeutusaltaat (2 kpl, 1kpl /tuotantoalue), joihin asennetaan pintapuomit ja purkupään padottava rakenne. Pumppausaltaat (2 kpl, 1 kpl/tuotantoalue). Pintavalutuskentät (2 kpl, 1 kpl /tuotantoalue), jotka rakennetaan ympärivuotisesti toimiviksi. Vesi johdetaan pintavalutuskentille pumppaamalla ja jaetaan niille jako-ojalla. 3. Asennetaan pumppaamot. 4. Tehdään laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien yläpuolinen osuus laskuojista. 5. Rakennetaan kokoojaojat, joilla tuotantoalue saadaan jaettua valuntalohkoihin. Ojiin asennettavat virtaamansäätöpadot hallitsevat virtaamahuippuja. 6. Kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset ja asennetaan päisteputket ja lietteenpidättimet. Tehdään (kaivamalla tai ojaruuvilla) sarkaojat. Vesiensuojelujärjestelyt ovat toimintakunnossa tuotantokentän pinnan muokkausvaiheessa. Tuotantoalueen pinnan muokkaus tehdään kesinä 2016 ja 2017. Tuotanto aloitetaan kesällä 2018. - pintavalutuskenttä, ojittamaton Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöministeriö 2013) on kuvattu pintavalutuskentän toimintaa ja rakenteita seuraavasti: Pintavalutuksessa turvetuotantoalueen valumavedet ohjataan ojittamattomalle suolle, jolla on vähintään 0,5 m paksu turvekerros. Vesi virtaa turpeen pintakerroksessa ja puhdistuu luonnontilaisille suoekosysteemeille ominaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Ojittamattoman suoalueen käyttö perustuu verraten laajoihin ja yksityiskohtaisiin tutkimustuloksiin pintavalutuskentillä saavutettavista
14 puhdistustuloksista ja veden puhdistumiseen johtavista prosesseista. Pintavalutuskenttä poistaa valumavedestä kiintoainetta, rautaa, typpeä, fosforia ja jonkin verran myös orgaanisia aineita. Humusaineita sillä ei ole voitu valumavesistä poistaa, mutta humuksen rautapitoisuutta sen sijaan on onnistuttu vähentämään. Kenttä toimii parhaiten kesällä, jolloin sillä tapahtuvat biologiset prosessit ovat tehokkaimmillaan. Kevät- ja syystulvien aikana sen puhdistusteho heikkenee. Keskimääräiset ojittamattomilla pintavalutuskentillä saavutetut poistumat ovat tutkimusten mukaan roudattomana kautena olleet seuraavat: kiintoaine 55 70 %, kemiallinen hapenkulutus (CODMn) 4 20 %, kokonaisrauta 30 60 %, kokonaisfosfori 50 60 %, fosfaattifosfori (PO4-P) 50 70 %, kokonaistyppi 30 50 %, ammoniumtyppi (NH4-N) 30 90 % ja nitraattityppi (NO3-N) 40 55 %. Tarkkailutulosten mukaan ojittamattomien pintavalutuskenttien kiintoaineen reduktiot ovat keskimäärin olleet 62 89 %, kokonaisfosforin 16 74 % ja kokonaistypen 21 58 %. Pohjois-Suomessa ojittamattomalta pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä vuosien 2003 2011 tarkkailutulosten mukaan kiintoainepitoisuus on vuosikeskiarvona ollut 4,2 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 43 µg/l, kokonaistyppipitoisuus 1112 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus 27 mg/l. Länsi-Suomessa vastaavat luvut ovat kiintoaineella olleet 6,5 mg/l, kokonaisfosforilla 76 µg/l, kokonaistypellä 2000 µg/l ja kemiallisella hapenkulutuksella 58 mg/l. Itä-Suomessa vastaavat luvut ovat kiintoaineella 5,3 mg/l, kokonaisfosforilla 62 µg/l, kokonaistypellä 1600 µg/l ja kemiallisella hapenkulutuksella 46 mg/l. Tutkimusten perusteella ojittamattomille pintavalutuskentille on laadittu suunnittelu-, mitoitus- ja toteutusohjeet. Hyvin toimivan pintavalutuskentän mitoitusarvoja ovat olleet: kentän koko vähintään 3,8 % valuma-alueesta keskimääräinen hydraulinen kuormitus pienempi kuin 340 m3/ha/d turvekerros rakenteeltaan tasaista, rahka- tai saraturvetta (maatuneisuus H1-H3) minimiturvepaksuus 0,5 metriä suosituskaltevuus 1 %, kaltevuus sama koko kentän alueella kentän korkeuskäyrät kohtisuorassa veden virtaussuuntaan nähden. Mitoitusarvojen perusteella keskivaluma voi olla enintään 15 l/km2/s eli likimäärin turvetuotantoalueiden keskivaluma. Koska tulva-aikana valuma voi kuitenkin olla 10 20-kertainen ja koska pintavalutuksen tulee nykyisin olla toiminnassa ympäri vuoden, on pintavalutuskentän toiminnan varmistamiseksi erilaisissa virtaamatilanteissa mitoitusta tarpeen suurentaa. Ainakin uusilla alueilla pintavalutuskentän koon tulisi olla vähintään 4,5 % valuma-alueesta. Pintavalutuksen tulee olla toiminnassa ympäri vuoden. Pintavalutuskentän ympärivuotinen käyttö tehostaa vesiensuojelua siten, että myös loppusyksyllä tai talvella ojastoon kerääntynyttä kiintoainetta onnistutaan pidättämään. Lumen sulamisen aikana kiintoainetta suotautuu kentän lumikerrokseen ja suliin sammal-turvekerroksiin.
15 Pintavalutuskentän talviaikainen käyttö lisää kuitenkin riskiä oikovirtausten syntymiselle. Uudet oikovirtausuomat heikentävät puhdistustulosta. Talvella sulina pysyviin kentän pintaturvekerroksiin voi myös pidättyä kemiallisesti fosfaattifosforia ja ammoniumtyppeä. Sen sijaan kasviravinteiden poistumiseen johtavat biologiset prosessit, joissa mukana bakteereja ja/tai kasvillisuutta, eivät toimi talvella. Tämän vuoksi pintavalutuskentillä talvikausina saavutetut typen ja fosforin poistumat ovat useimmiten kesäaikana saavutettuja poistumia pienemmät. Pintavalutuskentän ympärille rakennetaan useimmiten penkereet, jotka on saatava tiiviiksi, mikä etenkin talvityönä tehtäessä on hankalaa. Penkereen korjaaminen myöhemmin on vaikeaa kentän vettymisen vuoksi. Mikäli penger tehdään hyvin lähelle tuotantoaluetta, maanpintojen tasoero kasvaa ja penkereen rikkoutumisen vaara lisääntyy. Penkereiden olisi hyvä saada vakiintua kunnolla ennen vesien johtamista kentälle. Kentällä ei saa liikkua painavilla koneilla, jottei synny oikovirtausuomia. Vesien esikäsittelynä käytetään laskeutusaltaita ja niiden lisäksi tarvittaessa pumppausaltaita. Pintavalutuksen toiminnan kannalta oleellista on veden tasainen leviäminen koko kentän alueelle. Vesi johdetaan kentälle jako-ojan avulla useista pisteistä koko kentän yläosan leveydeltä. Jako-oja ja sen sijainti on suunniteltava huolella. Sen on oltava oikean mittainen ja suuntainen ja oikovirtaukset on tarvittaessa estettävä pengerryksin. Jako-ojaa ei saa kaivaa kivennäismaahan, ettei vesi imeydy kivennäismaan kautta pohjaveteen. Sopivan suoalueen käyttäminen pintavalutuskenttänä vaatii usein kuivatusvesien pumppaamista kentälle. Pumppujen teho on mitoitettava siten, ettei kentälle synny tulvatilannetta. Tällöin vedet voidaan johtaa kentälle reikäputken avulla. Mikäli kentällä on keräilyoja, ei sitä kaiveta kivennäismaahan eikä tarpeettoman syväksi. Koska pintavalutuskentän korjaaminen on erittäin vaikeaa, tulee kenttä suunnitella ja rakentaa huolellisesti myös ojituksen ja vesienjohtamisen aiheuttamat pinnan korkeustason muutokset huomioon ottaen. Pintavalutuskenttien puhdistustehokkuus heikkenee usein tulvakausien aikana. Ympärivuotinen pumppaus vaatii yleensä sen, että purkuputki sijoitetaan maan alle roudan suojaan. Pumppukaivon, kuten myös mittapatokaivon, tulee olla lämpöeristetty. Vedet eivät saa suotautua pohjaveteen. Mittakaivon tai -padon viereen ei saa asentaa ylivuotoputkea. Pintavalutusalueiden turpeiden laatu vaikuttaa phtasoon. Karuilla, ph-tasoltaan alhaisilla pintavalutuskentillä valumavesien ph:n on tarkkailuissa todettu laskevan paikoin voimakkaasti. Tämä tulee huomioida kenttien suunnittelussa ja sijoituksessa etenkin, jos vastaanottavassa vesistössä on puskurikyky heikko tai purkupisteen läheisyydessä esiintyy happamuudelle herkkää vesieliöstöä. Pintavalutuskentät kierretään säännöllisesti penkkoja myöten oikovirtausten havaitsemiseksi ja penkkojen pysyvyyden varmistamiseksi. Tarkastukset merkitään käyttöpäiväkirjaan. Pintavalutuskentillä havaitut oikovirtaukset korjataan ja varmistetaan
16 veden tasainen jakautuminen kentällä esimerkiksi reikäputkien paikkaa vaihtamalla. Penkereiden sortumat ja oikovirtaukset korjataan. Pahankalansuon-Palokankaansuon pintavalutuskenttien ominaisuudet on esitetty taulukoissa 1-2. TAULUKKO 1: Pahankalansuon tuotantoalueen pintavalutuskenttä 1:n ominaisuudet. Pahankalansuo Pv-kentän ala Pv-kentän valuma-alue Pv-kentän valuma-alueesta tuotanto(sarka)aluetta Pv-kentän ala valuma-alueesta Pv-kentän ala tuotantoalueesta Pv-kentällä metsäojia 2,7 ha 50 ha 37 ha 5,4 % 7,2 % ei ole TAULUKKO 2: Palokankaansuon tuotantoalueen pintavalutuskenttä 1:n ominaisuudet. Palokankaansuo Pv-kentän ala Pv-kentän valuma-alue Pv-kentän valuma-alueesta tuotanto(sarka)aluetta Pv-kentän ala valuma-alueesta Pv-kentän ala tuotantoalueesta Pv-kentällä metsäojia 2,7 ha 50 ha 38 ha 5,4 % 7,1 % ei ole Kuivatusvedet johdetaan Pahankalansuon ja Palokankaansuon pintavalutuskentille laskeutusaltaiden kautta. Kuivatusvedet nostetaan pintavalutuskentille pumppaamalla. Kuivatusvedet jaetaan jako-ojalla pintavalutuskentän yläosaan (kuvat 6 ja 7). Pintavalutuskentät ympäröidään pengerryksellä, jotta varmistetaan vesien kulkeutuminen pintavalutuskenttien kautta. Pahankalansuon pintavalutuskentän penger rakennetaan tuotantoalueelta tuodusta turpeesta, joten penkereen vieressä ei ole ojaa. Palokankaansuon pintavalutuskentän pengermateriaali otetaan penkereen vierestä pintavalutuskentän ulkopuolelta. Pintavalutuskentän alareunassa on penkereessä rumpu ja mittapato sekä mittapadon edessä pieni vesien keräilyallas. Pintavalutuskentiltä suotautuvat vedet purkautuvat mittapadon kautta metsäojiin ja edelleen Petäisjokeen. Pahankalansuon pintavalutuskentän ja Palokankaansuon pintavalutuskentän mitoitus ylittää selkeästi 4,5 %:n mitoitussuosituksen (Ympäristöministeriö 2013, taulukot 1 ja 2).
17 Pintavalutuskenttien tutkimustulokset ja suunnitelmat on esitetty liitteessä 4. Pintavalutuskenttien mitoituksen ja ominaisuuksien perusteella alueelle voi arvioida voitavan rakentaa toimivat pintavalutuskentät. KUVA 6: Pahankalansuon pintavalutuskenttäsuunnitelma. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä (merkitty sinisellä). Pintavalutuskentällä ei ole metsäojia. Pintavalutuskenttää ympäröivä penger rakennetaan tuotantoalueelta tuodusta turpeesta. Penkereen viereen ei tehdä ojaa.
18 KUVA 7: Palokankaansuon pintavalutuskenttäsuunnitelma. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä (merkitty sinisellä). Penkereen materiaali otetaan penkereen vierestä pintavalutuskentän ulkopuolelta. Pintavalutuskentällä ei ole metsäojia. 4 HANKKEEN VESISTÖKUORMITUS 4.1 Kuormitusarvio Pahankalansuo-Palokankaansuon muutetussa suunnitelmassa tuotantoalueen sarka-ala on 74,4 ha. Aikaisemmassa suunnitelmassa (lupapäätös ISAVI/120/04.08/2011, pvm 28.2.2013), sarka-ala oli 111 ha. Hankkeen kuormitus (taulukot 3-4) on laskettu muutetun suunnitelman sarka-alalla. Kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen kuormitus on laskettu selvityksessä Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 2008-2012 tarkkailuaineistojen perusteella (Pöyry Oy 2015) esitettyjen ominaiskuormituslukujen mukaan. Selvitysraportin (Pöyry Oy 2015) suosituksen mukaisesti Itä-Suomen tulosten vähäisen määrän vuoksi kuntoonpanokuormituksen laskelmassa käytetään koko Suomen keskiarvoja. Em. keskiarvoissa ovat mukana Itä Suomen tarkkailutulokset. Tuotantovaiheen kuormitus on laskettu Itä-Suomen ojittamattomien pintavalutuskenttien tarkkailutulosten perusteella.
19 TAULUKKO 3: Arvio Pahankalansuo-Palokankaansuon kuntoonpanovaiheen (brutto ja netto) kuormituksesta (kg/a). BRUTTOKUORMITUS (kg/vuosi) NETTO (kg/vuosi) Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn 1640 19 446 14 450 1265 13 327 1000 TAULUKKO 4: BRUTTOKUORMITUS (kg/vuosi) Arvio Pahankalansuo-Palokankaansuon tuotantovaiheen vuotuisesta brutto- ja nettovesistökuormituksesta (kg/v). NETTO (kg/vuosi) Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn 1930 16 535 13 250 1 400 8 327 25 Laskelmassa on oletettu kuivatusvedet käsiteltävän ympärivuotisesti pintavalutuskentillä. Yleisesti tarkasteltuna vuosien väliset vaihtelut turvesoiden kuormituksessa ovat suuria. Turvesuon kuormitus on voimakkaasti riippuvainen valuntaoloista. Ylivalumatilanteissa kuormitus voi hetkellisesti olla huomattavastikin keskimääräistä suurempi ja alivalumakaudella se jää keskimääräistä alhaisemmaksi. Kesän kuivana aikana valunta saattaa loppua tuotantoalueelta kokonaan, jolloin myöskään kuormitusta ei synny. Pahankalansuo-Palokankaansuolla käytettävällä pumppukuivatuksella voidaan tasoittaa virtaamahuippuja vesien ojastoon varastoinnin avulla. Tuotantoalueelle rakennettavilla virtaamansäätöpadoilla varastoidaan myös tuotantoalueen vesiä tuotantoalueen ojastoon. Pahankalansuo-Palokankaansuon kuormitus on laskettu jyrsinturvetuotannon tarkkailutulosten perusteella. 4.2 Pöly, melu ja liikenne - pölypäästöjen syntyminen ja päästörajat Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen paloriskin vuoksi. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat maaston muodot ja suojaavan puuston esiintyminen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näissä työvaiheissa pölypäästö on enemmän pistemäinen kuin varsinaisessa tuotantotoiminnasta aiheutuva päästö. Pölypäästössä leijumalla tarkoitetaan ilmassa leijuvan pölyn määrää (µm/m 3 ). Leijuma voidaan jakaa osiin hiukkaskoon mukaan (TSP, PM10, PM2,5). Kokonaispölystä, jossa mukana ovat kaiken kokoiset partikkelit, käytetään nimitystä TSP (taulukko 5). Näkyvä pöly (TSP) aiheuttaa lähinnä viihtyvyyshaittaa. Hengitettäviksi hiukkasiksi (PM10) kutsutaan halkaisijaltaan alle 10 µm kokoisia partikkeleita. Pienhiukkaset tai syvään hengitettävät hiukkaset ovat kooltaan alle 2,5 µm (PM2,5). Pienhiukkasia ja hengitettäviä hiukkasia, jotka leviävät kauas ja tunkeutuvat hengitysteihin, pidetään haitallisimpina. Vallitsevan käsityksen mukaan luonnossa syntyneet hiukkaset (mm. turvepöly) ovat terveysvaikutuksiltaan vaarattomampia kuin polttoperäiset hiukkaset.
20 Ulkoilman epäpuhtauksille on terveydellisin perustein annettu ohje- ja raja-arvot (taulukko 5). Ohjearvolla tarkoitetaan sellaista ilman epäpuhtauspitoisuutta, joiden ylittäminen on todettu haitalliseksi väestön terveydelle tai luonnolle. Ohjearvo ilmaisee ilmansuojelun tavoitteita, mutta ei ole luonteeltaan sitova. Raja-arvolla tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, joka on alitettava määräajassa ja jota ei saa ylittää sen jälkeen, kun se on alitettu. TAULUKKO 5: Ulkoilman hiukkaspitoisuuksien ohje- ja raja-arvot (VNp 481/96 ja Vna 711/2001). Aine TSP Ohjearvo Tilastollinen määrittely 120 Vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste Raja-arvo Tilastollinen määrittely 300 Vuoden vuorokausiarvojen 95. prosenttipiste Huom! Raja-arvo poistuu käytöstä 1.1.2005 50 Vuosikeskiarvo PM10 70 Kuukauden toiseksi suurin arvo 50 24 h, sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa 35 kpl Raja-arvot astuvat voimaan 1.1.2005 40 Kalenterivuosi PM2,5-hiukkasille ei Suomessa ole annettu ohje- tai raja-arvoa. - arvio pölypäästöjen vaikutuksista Symo Oy (2007) on laatinut turvetuotannon turvepölyn leviämiselle arviolaskelman. Lähtötietona turvetuotannon vaikutuksia arvioitaessa on tuotantoalueille laadittu satokierron tuotantoaikataulut, joiden aikana jokainen työvaihe tehdään tuotantoalueella vähintään kerran. Aikatauluja laadittaessa on arvioitu kunkin työvaiheen ajallinen kesto lohkoilla (pinta-ala, laitemäärä, ajonopeus, ajomäärä sarkaa kohti) ja jyrsöksen kuivumisajat (vrk-aika, turvelaatu) työvaiheiden välillä. Leviämislaskelmilla arvioidaan turvetuotantotoiminnan välittömiä vaikutuksia lähialueen (alle 800 m) ilmanlaatuun (hakemussuunnitelman liite 1). Pahankalansuo-Palokankaansuolla lähin asutus sijaitsee Palokankaansuon tuotantoalueen kaakkoispuolella 1720 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Ko. etäisyydellä tuotantoalueella ei ole pölyvaikutuksia asutukselle (hakemussuunnitelman liite 1, kuvat 1-2). - melupäästöjen syntyminen ja päästörajat Melu määritellään terveydelle haitalliseksi, ympäristön viihtyisyyttä merkittävästi vähentäväksi tai työntekoa merkittävästi haittaavaksi ääneksi. Ympäristömelulla tarkoitetaan kaikkea ihmisen asuin- ja elinympäristössä esiintyvää melua. Turvetuotannon aiheuttama melu ja tärinä ovat peräisin työkoneista ja raskaista kulkuneuvoista. Tuotannon aiheuttama melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttama melu voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turvetuotannon
21 aiheuttama meluhaitta on yleensä hyvin paikallinen ja vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Ympäristöä koskevia melutason ohjearvoja on annettu meluntorjuntalain (382/87) nojalla (VNp 993/92) ja terveydensuojelulain (763/94) nojalla. Meluntorjuntalain mukaisia ohjearvoja sovelletaan maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä (taulukko 6). TAULUKKO 6: Terveydensuojelulain (763/94) ja meluntorjuntalain (382/87) nojalla annetut melun ohjearvot (dba). A-äänitaso (db) Päivällä 7-22 Yöllä 22-7 Terveydensuojelulain nojalla annetut ohjearvot Asuinalueet (piha-alueet) 55 50 Asuinhuoneistot Asuinhuoneet paitsi keittiö Muut tilat ja keittiö Meluntorjuntalain nojalla annetut ohjearvot Asuntoalueet ja hoitolaitokset 55 50 (45)* Yleisten rakennusten alueet 55 Loma-asunnot, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet 35 40 30 40 45 40 * uusilla asuntoalueilla ohjearvo on 45 db Äänen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kasvillisuus, maanpinnan ominaisuudet ja muodot, sääolot ja erilaiset esteet. Jos melulähde ja kuulijat sijaitsevat matalalla ja maasto niiden välissä on korkea, maksimoituu maavaimennus, kasvillisuusvaimennus ja estevaimennus. Toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaavat siten liikennemelua. Yleensä loka-huhtikuuhun ajoittuvat toimitusvaiheen aikana eri turvesoilla olevat aumat tyhjennetään työmaa kerrallaan. Tietyn suon varastot puretaan pääsääntöisesti yhden, korkeintaan kahden kuukauden kuluessa. Turpeen toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden (Turveteollisuusliitto ry. 2002; Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi). Melun määrään voidaan vaikuttaa koneiden valinnalla, töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä jättämällä kasvillisuuden muodostamia suojavyöhykkeitä asutuksen ja tuotantokentän välille. - arvio melupäästöjen vaikutuksista Mallitarkastelut ja ympäristössä tehdyt kontrollimittaukset osoittavat, että turvetuotannon aiheuttama melu ei muodosta merkittävää ympäristöhaittaa. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle asetetut ohjearvot eivät ylity tuotantokentän ulkopuolella (Niskanen 1998, Yli-Pirilä et al. 2001, Poikolainen & Ristolainen 2001). Tuotantoalueen henkilöstö suojautuu melulta henkilökohtaisin suojaimin. Symo Oy:n (2007) mittausten mukaan jyrsinturvetuotantoon liittyvissä työvaiheissa melutaso voi ylittää alle 150 m etäisyydellä 55 db(a) tason avoimessa maastossa ja melun kannalta otollisissa olosuhteissa (kuva 8). Kentän kunnostukseen liittyvissä
22 työvaiheissa (tasausruuvi ja kunnostusjyrsintä) melutaso voi ylittää 55 db(a) alle 350 m etäisyydellä olevissa kohteissa samoin avoimessa maastossa ja melun kannalta otollisissa olosuhteissa (SYMO 2007). Äänen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kasvillisuus, maanpinnan ominaisuudet ja muodot, sääolot ja erilaiset esteet. Jos melulähde ja kuulijat sijaitsevat matalalla ja maasto niiden välissä on korkea, maksimoituu maavaimennus, kasvillisuusvaimennus ja estevaimennus. Pahankalansuo- Palokankaansuon lähin asutus sijaitsee etäällä (1720 m) tuotantoalueesta. Hankkeella ei ole meluvaikutuksia asutukselle. KUVA 8: Turvetuotantokoneiden hetkelliset 55 db(a) melutasovyöhykkeet avoimessa maastossa ja olosuhteissa, jotka ovat melun leviämisen kannalta otolliset (SYMO Oy 2007). - arvio biomassojen käsittelyn pöly- ja melupäästöjen vaikutuksista Pahankalansuo-Palokankaansuolla biomassan varastopaikkoina ovat biomassan käsittelyalueet, tukikohta-alueet ja auma-alueet. Hankkeen lähin biomassan käsittelyalue (Palokankaansuon tuotantoalueen auma-alue 5) sijoittuu etäälle (2060 m) lähimmästä asutuksesta (hakemuksen liite 2, piirustus 2487-3-03B). Hienojakoisempien biomassojen käsittelyn pöly- ja melupäästöt auma-alueella eivät poikkea jyrsintupeen käsittelyn päästöistä, eikä biomassojen käsittelystä aiheudu pöly- ja meluhaittoja asutukselle. Karkearakeisempien biomassojen pölypäästöt ovat alhaisemmat kuin jyrsinturpeen käsittely auma-alueilla. Mahdollisen murskaus/haketustoiminnan melupäästöt auma-alueilla sijoittuvat asutuksen melutason kannalta etäälle ja esim. edellä esitettyjen turvetuotannon melumittausten perusteella murskaustoiminta ei aiheuta meluhaittoja asutukselle.
23 - pölypäästöjen ja melun rajoittamistoimet ja toimenpiteet vaikutusten ehkäisemiseksi Pahankalansuo-Palokankaansuon hankealueella ei ole asutuksen suhteen tarvetta erityisille pölypäästö- ja melun rajoittamistoimenpiteille. Asutusta ei sijoitu hankealueen läheisyyteen (500 m). Lähin asutus sijoittuu 1720 m etäisyydelle tuotantoalueen reunasta (hakemuksen liite 2, piirustus 2487-3-03B). Pahankalanlampi on huomioitu suunnitelmassa osoittamalla lammen ja lähimmän tuotantoalueen (lohkot 8 ja 9) välinen metsäalue suojavyöhykkeeksi. Suojavyöhykkeen puuston säilytyksestä toiminnan ajan on sovittu maanomistajan kanssa. Suojavyöhykettä on käsitelty lähemmin hakemussuunnitelman kohdassa 5. - liikenteen kuljetusreitti, kuljetusajankohdat, liikennemäärät Pahankalansuo-Palokankaansuon itäpuolelta kulkevalta Panjavaarantieltä rakennetaan tiet Pahankalansuo-Palokankaansuon aumoille. Turve kuljetetaan tuotantoalueen aumateiden kautta Panjavaarantien, Panjantien ja Hirvivaarantien kautta Yläluostantielle (tie nro 75), josta turvekuljetukset suuntautuvat edelleen Kuopion Haapaniemen voimalaitokselle. Yksityistien käytöstä tullaan sopimaan tiekunnan kanssa. Pahankalansuo-Palokankaansuolla tuotettava turvemäärä on noin 10 000 t. Turpeen kuljetus Pahankalansuo-Palokankaansuolta käyttökohteeseen kestää yhdellä autolla 4-6 kuukautta (tuotettu turvemäärä 10 000 tonnia, kuormia 2-3 kpl vuorokaudessa). Kuljetukset keskittyvät pääosin talviaikaan, jolloin muu liikenne on keskimääräistä vähäisempää. 4.3 Varastointi ja jätteet - työkoneissa ja pumppaamossa käytettävien poltto- ja voiteluaineiden määrät ja varastointi Pahankalansuo-Palokankaansuolla käytetään työkoneissa polttoainetta noin 15 000 litraa ja voiteluöljyä noin 120 litraa. Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan ko. polttoaineen varastointiin tarkoitettuihin maanpäällisiin polttoainesäiliöihin. Säiliöt sijoitetaan tukikohta-alueille tai niiden välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tukikohta-alue sijaitsee Pahankalansuolla tuotantoalueen keskiosassa auman 1 pohjoispuolella ja Palokankaansuolla tuotantoalueen länsireunalla pintavalutuskentän länsipuolella (hakemuksen liite 2, piirustus 2487-1-04). Tuotantokalusto käydään tankkaamassa polttoainesäiliöistä. Pumppaamo tullaan rakentamaan polttomoottorikäyttöisenä. Polttomoottorikäytössä vuotuinen polttoainetarve on 2000-4000 l. - jätteiden määrä, kannot ja muu puuaines, sijoittaminen ja käsittely Pahankalansuo-Palokankaansuon turvetuotantoalueella syntyy jätteitä seuraavasti: - työkoneiden voiteluaineet 150-200 kg/v - suodattimet ja öljyiset huoltojätteet 40-50 kg/v - akkuromua 30 kg/2 v - teräsromua - mahdollisesti aumamuovia