Kosteikot vesienhoidossa

Transkriptio

1 Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta Luontaisia kosteikkotyyppejä: Vesi- ja rantaruovikot Suot Allikot ja märät painanteet Vesienhoidossa käytettävät kosteikot Puhdistavat valumavesiä Voidaan tehdä esimerkiksi patoamalla tai kaivamalla Ovat suuren osan vuodesta veden peitossa ja pysyvät muunkin ajan kosteana

2 Miksi kosteikkoja tarvitaan vesienhoidossa? Maankäyttö on ollut tehokasta Lähes kaikki viljelysala on Suomessa ojitettu. Myös suot on pääosin ojitettu Samanaikaisesti maalta vesistöihin kohdistuva kuormitus on lisääntynyt Vesistöihin huuhtoutuu: Typpeä Fosforia Orgaanisia aineita Rautaa Kiintoainetta Oheisen kuvan alkuperä: Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi Strategiaksi. Työryhmämuistio, MMM 2011:1. Vesistökuormituksen vähentämiseen tarvitaan hajautettua vesiensuojelutekniikkaa Toimenpiteet kuormituksen synnyn vähentämiseksi Vesistökuormitusta vähentävät kosteikot Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015

3 Kosteikoille soveltuvia paikkoja Ojien ja purojen notkelmat Pienet lampareet ja allikot Tulvaniityt ja tulvivat pellot Aikaisemmin käytössä olleet uomanosat Kosteikoille soveltuvia paikkoja on merkitty kosteikkojen yleissuunnitelmiin. Vesienhoidossa tällä hetkellä yleisimmin käytetyt kosteikkotyypit Suomessa

4 Hovin maatalouskosteikko Kuvat Markku Puustinen, SYKE Kuva Markku Puustinen, SYKE

5 Luonnonhoitohankkeina toteutettuja metsätalouskosteikkoja Kuvat Matti Seppälä, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Torsanjoen kosteikko, Pohja-Lankila, Ruokolahti Valuma-alueen pinta-ala 1600 ha Kiintoaineshuuhtouman kehitys Kuvat Samuli Joensuu, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO

6 Pintavalutuskenttä - Suolle rakennettu vesistökuormitusta vähentävä kosteikko - Turvetuotannossa ja metsätaloudessa Ilmakuva Kompsasuon pohjoisen turvetuotantoalueen pintavalutuskentästä. Suomen Ilmakuva Oy Kompsasuon pohjoisen turvetuotantoalueen pintavalutuskenttä Vesi johdetaan pinnaltaan luonnontilaiselle suoalueelle, missä se puhdistuu suon ekosysteemille luontaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena

7 Keskimääräiset Kompsasuon turvetuotantoalueen pintavalutuskentällä kesällä ja syksyllä saavutetut poistumat (%). Vuonna 2002 pintavalutuskenttä oli ollut käytössä 16 vuotta. Poistumat on laskettu kentälle tulevien ja sieltä lähtevien ainemäärien perusteella. Vedenlaatumuuttuja Vuosi Kiintoaine COD Mn Kok.N Epäorgaaninen N NH 4 -N NO 3 -N Kok.P PO 4 -P Kok.Fe Liukoinen orgaaninen Fe Pintavalutuskentän mitoitus Koko valuma-alueesta (%) > 3,8 Keskimääräinen käyttöaste (%) 100 Kaltevuus (%) 1 Turvepaksuus (m) > 0,5 Turvelaji rahka-sara Oikovirtauksia (selviä) ei Mineraalimaakontakti ei Turpeen maatuneisuus H1 - H3 Laskeutusallas yläpuolella kyllä Kuva Matti Seppälä, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

8 Lisäksi tutkitaan ojitettujen suoalueiden soveltuvuutta turvetuotannon valumavesien puhdistamiseen Ekosysteemit ylläpitävät elämää ja ihminen on yksi osa ekosysteemiä Ekosysteemit tarjoavat hyötyjä/palveluja ihmiselle Ekosysteemipalvelut Kosteikot ovat ekosysteemejä, jotka tuottavat ihmisille erilaisia hyötyjä/palveluja Kuva Samuli Joensuu, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO

9 Pintavalutuskentän TURVEKERROKSELLA tärkeä merkitys veden puhdistumisessa Kentän hyväkuntoinen KASVILLISUUS edistää ravinteiden pidättymistä Kosteikot puhdistavat valumavesiä Fosfaattifosforia (PO 4 -P) ja ammoniumtyppeä (NH 4 -N) pidättyy turpeeseen kemiallisesti Epäorgaanista typpeä (NH 4 -N ja NO 3 -N) poistuu nitrifikaatio-denitrifikaatio bakteerien toiminnan tuloksena kaasuina (N 2 tai N 2 O) ilmakehään Kentän kasvillisuus ottaa tehokkaammin maahiukkasten pinnoille pidättyneitä ravinteita kuin veteen liuenneita ravinteita, joten PO 4 -P:n ja NH 4 -N pidättyminen kasvillisuuteen tehostuu turpeen ansiosta pidättymisen ansiosta ne eivät myöskään huuhtoudu nopeasti kentältä Turpeeseen siivilöityy myös kiintoainetta ja sen mukana kulkeutuvia ravinteita (typpi ja fosfori) sekä myös rautaa Kasvillisuus kuljettaa happea syvempiin turvekerroksiin ja tehostaa näin ravinteiden poistumiin johtavia prosesseja parantaa veden leviämistä kentälle hidastaa veden virtausta ja antaa näin lisää aikaa vettä puhdistaville prosesseille suodattaa vedestä kiintoainetta

10 Kosteikot lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttömahdollisuuksia Kuva Matti Seppälä, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kosteikoiden eliölajisto on monipuolinen. Kosteikot tarjoavat mm. vesilinnuille uusia pesimispaikkoja. Kosteikkoalue voi toimia metsästys- ja/tai virkistysalueena ja se voi edistää lintuharrastusta, metsästystä ja kalastusta. Kosteikot elävöittävät maaseutumaisemaa ja luovat ympäristöönsä uuden äänimaiseman Luonnonmukaiset uomat osaksi valuma-alue toimia ketjutetut kosteikot ja altaat luonteviksi uoman rakenteiksi Enäjärven kosteikkoalue kasvukauden alussa. Kuva Maritta Dillemuth / WWF Laukanlahden Myllyojan valuma-alueelle tehtyjä pieniä kosteikkoja ja patoketjuja. Kuva: Sampsa Vilhunen / WWF.

11 KESÄYÖ Aaro Hellaakoski Kentillä kasteisilla hämärä käy yli maan. Valkea niittyvilla vielä on valveillaan katsoen kummissansa kuinka rukoukseen kaikkien kukkien kansa kumartui hiljaiseen. Kuusen latvasta ääni pienoisen huilun soi. Minäkin kumarran pääni. Minunkin sisällä soi. Kuva Leena Lumi