Kulurauha-hjelma 2005 2006 Päihdeasiaa 7.-9. lukkien ppilaille: Päihdeaiheisia phdintakysymyksiä ryhmissä phdittavaksi ja keskusteltavaksi Kllaasien/figuurien kautta mien mielipiteiden viestintää Kuvatyöskentely lukkatilanteisiin tai pienryhmiin sekä kasvattajille: Nettilinkkejä päihteisiin ja nurten päihteiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä Kuvatyöskentely vanhempainryhmiin ja vanhempainiltaan Vanhempainiltarunk alakululaisten vanhemmille 7.-9. lukkien ppilaille: Päihdeaiheisia phdintakysymyksiä nurten kanssa ryhmissä phdittavaksi ja keskusteltavaksi: 1. Mitä haittaa ja mitä hyötyä vi lla tupakinnista? Vinkkejä pettajalle aiheen käsittelyyn: Tupakimattmuuden hyötynäkökulmia kannattaa tuda esille keskustelussa: terveys, ulknäkö, rahan säästö, eklgiset näkökhdat jne. Keskusteltaessa tupakinnin hyötynäkökhdista vit kannustaa nuria ideimaan terveellisempiä vaihtehtja. 2. Minkä ikäisenä nuri vi mielestäsi itse päättää alkhlin käytöstään? Vinkkejä pettajalle aiheen käsittelyyn: Lain mukaan alkhlin käyttö n kielletty alle 18-vutiailta. Lain tarkituksena n sujella nuria päihteiden haittavaikutuksilta. Lain mukaan alle 18-vutias n alaikäinen ja hultaja n siihen saakka hänestä vastuussa. 3. Kuinka visit estää kaveriasi alittamasta tupakintia? Vinkkejä pettajalle aiheen käsittelyyn: Tässä visi herätellä keskustelua tupakimattmuuden hyötypulista ja tupakinnin haitista. 4. Mitä tehdä, js kaverit painstavat jumaan /tupakimaan? Vinkkejä pettajalle aiheen käsittelyyn: Ideikaa yhdessä nurten kanssa hyviä esimerkkejä siitä, miten vi kieltäytyä, js jku tyrkyttää, esim: Ei kiits. Miksi haluat minun juvan/tupakivan? 1
Kulurauha-hjelma 2005 2006 Kiits ei, en halua tuksua tuhkakupilta. Kiits ei, len juuri kuuhun lähdössä. 5. Miksi jtkut nuret eivät halua juda? Vinkkejä pettajalle aiheen käsittelyyn: Päihteettömyyden etuja: terveys: alkhli aiheuttaa unihäiriöitä, maksa- ja haimangelmia, kihtiä, hrmnaalisia ngelmia, ihttumaa ja ihsairauksia, syöpäsairauksia jne. ulknäköseikat: alkhli lihttaa, rentutuminen päihteettömästi, muistaa kaiken eikä tule törttöiltyä humalassa. 6. Miksi laki kieltää alle 18-vutiailta päihteiden käytön? Faktaa pettajalle: Alkhlin fysilgiset vaikutukset nurten kehittyvässä kehssa vat paljn tuhisammat kuin aikuisella. Päihteiden käyttö vi vauriittaa aivtimintaa sekä hankalittaa ssiaalisten taitjen ppimista ja persnan kehittymistä. Lain tarkituksena n sujella nuria päihteiden haittavaikutuksilta. 7. Olet järjestänyt ktibileet. Jssain vaiheessa iltaa humaat, että vanhempiesi baarikaapista n hävinnyt alkhlia. Mitä teet? Vinkkejä pettajalle aiheen käsittelyyn: Bileaihetta käsiteltäessä vitte nstaa esille myös muita tärkeitä asiita: Ketä kutsua ktibileisiin? Tietävätkö vanhemmat bileistä? Mitä tehdä, js vieraat tuvat mia jumia? Mitä tehdä, js bileisiin tulee kutsumattmia vieraita? Keneen aikuiseen vi ttaa yhteyttä, js bileissä n ngelmia? Kllaasien/figuurien kautta mien mielipiteiden viestintää Kllaasilla tarkitetaan tietystä aiheesta tehtyä yhtenäistä kuva-/ teksti- tai materiaalikkelmaa, jnka tarkituksena n välittää katsjalleen tietty viesti. Figuurilla tässä tarkitetaan ihmisen mutn leikattua kllaasia, jka vi esittää jk aikuista tai nurta. Löydät tästä esimerkkikuvan figuurista. Kllaasien ja figuurien avulla nuret vivat helpsti kerta mista ajatuksistaan ja mielipiteistään esim. vanhemmilleen. Kllaasien tekn vivat sallistua kaikki nuret yhdessä ja tutkset vidaan sitten laittaa näytille esim. vanhempainiltaan tai kevätjuhlaan, jllin vanhemmat vivat niihin tutustua. Kllaasien aiheina vivat lla melkein mitkä tahansa nuria kiinnstavat asiat. Tavite: Kllaasien / figuurien tarkituksena n kerta vanhemmille ja aikuisille 1. Nurten ajatuksia itsestään 2. Nurten ajatuksia aikuisista ja aikuisuudesta. Tarvikkeet: 2x ihmishahmn mutinen pala kvaa pahvia tai kartnkia, lehtileikkeitä, kuvia, tekstejä jne. Saksia ja liimaa. 2
Kulurauha-hjelma 2005 2006 Ohje: Aluksi kartngit leikataan ihmishahmjen mutn siten, että tinen hahmista esittää nurta, tinen aikuista. Seuraavaksi mietitään nurten kanssa yhdessä sitä, millaisia nuret vat ja millaisia asiita he haluaisivat aikuisten ja vanhempien itsestään tietävän. Mietitään myös sitä, mitä mieltä nuret vat aikuisista. Millaiselta aikuiset ja aikuisuus nurten mielestä näyttävät? Leikellään lehdistä näitä ajatuksia kuvaavia sanja, tekstejä, kuvia, symbleja yms, jtka sitten liimataan kartnkihahmille. Kuvia ja tekstejä vi lisäksi piirtää myös itse. Aikuista kuvaavaan hahmn ktaan nurten ajatukset aikuisista ja aikuisuudesta, nurta kuvaavaan hahmn taas ktaan nurten ajatukset nurista ja nuruudesta. Valmiita hahmja esille pantaessa n hyvä muistaa laittaa hahmjen viereen lyhyet selitykset siitä, mitä hahmt kuvaavat. Näin hahmt avautuvat katsjilleen helpmmin. Yksi kuva kert enemmän kuin tuhat sanaa Kuvatyöskentely lukkatilanteisiin tai pienryhmiin Ryhmäytymisen ja tutustumisen lisäksi kuvia vi käyttää keskustelun avaajana ja virittäjänä. Kuvien avulla vi myös perehtyä aiheisiin syvällisemmin, kartittaa ja kta ryhmän jäsenten ajatuksia, tiveita ja tarpeita ryhmässä tapahtuvaa jatktyöskentelyä varten. Kuvatyöskentelyä varten tarvitaan jukk lehdistä leikattuja erilaisia kuvia tai vaikka pstikrtteja. Kuvia n hyvä lla runsaasti niin, että mukana lijilla n valinnan varaa. Lisäksi kuvien n hyvä lla tarpeeksi suuria ja selkeitä, että niitä vi vaivattmasti näyttää muille ryhmän jäsenille. Työskentely alkaa siten, että kaikki kuvat levitetään kuvapuli ylöspäin näkyville jk pöydälle tai lattialle. Osallistujat saavat phdittavakseen kysymyksen ja muutaman minuutin aikaa kuvien tarkastelua varten. Tämän jälkeen he valitsevat kuvista sen, jka parhaiten vastaa kysymyksen herättämiä ajatuksia tai tunteita. Jkainen ryhmän jäsen nstaa malla puheenvurllaan valitsemansa kuvan kaikkien nähtäväksi, kert miksi päätyi valitsemaansa kuvaan ja mitä se hänelle kert kyseessä levasta asiasta. Oman vurn jälkeen kuva palautetaan näkyville muiden kuvien jukkn niin, että jku muu vi halutessaan valita saman kuvan. Ryhmän hjaaja kkaa mielikuvat ja asiat fläpille. Hän, samin kuin muut ryhmän jäsenet, vivat esittää kysymyksiä ja sallistua keskusteluun. Esimerkkejä nurten kanssa tteutettavasta kuvatyöskentelystä I Päihteet Kysymys: Miksi nuret käyttävät päihteitä? Tavite: Osallistujat päätyvät phtimaan päihteiden käytön syitä ja niihin muita ratkaisutapja. Osallistujat valitsevat kukin yhden kuvan, jka kuvaa heidän mielestään parhaiten nurten päihteiden käyttöön vaikuttavia syitä. Ryhmänhjaaja/pettaja pimii kuvien tulkinnista ja selityksistä avainsanat fläpille. Osallistujat valitsevat fläpille ktuista syistä tärkeimmät tai vaikuttavimmat klme tai neljä. Tämän jälkeen he miettivät jk yhdessä tai jakautuneena pienryhmiin, miten näihin syihin visi vaikuttaa muutin kuin päihteiden avulla. 3
Kulurauha-hjelma 2005 2006 Nämä timenpide-ehdtukset ktaan myös fläpille, ja js n timittu pienryhminä, ryhmät esittelevät tulksensa muille. Kk ryhmässä keskustellaan, mitä ryhmätöiden tulkset merkitsevät käytännössä; tulik keskusteluissa esille uusia asiita, löytyikö sellaisia vinkkejä, jista lisi hyötyä missa valinnissa. II Itsetunt Kysymys: Mitä n hyvä itsetunt? Tavite: Osallistujat päätyvät phtimaan itsetunnn ilmenemismutja ja sitä, miten visivat vahvistaa näitä minaisuuksia itsessään ja tisissa. Osallistujat valitsevat kukin yhden kuvan, jka kert heidän mielestään parhaiten yhdestä tai useammasta hyvän itsetunnn ilmenemismudsta (esim. rhkeudesta, kyvystä tehdä päätöksiä, itsensä hyväksymisestä ja kyvystä sietää epännistumisia). Ryhmänhjaaja pimii avainsanat fläpille. Osallistujat valitsevat fläpille ktuista itsetunnn ilmenemismudista käsiteltäväksi spivan määrän klme tai neljä. Tämän jälkeen he miettivät jk yhdessä tai pienryhmiin jakautuneena, miten ne tteutuisivat tai vahvistuisivat massa tai muiden elämässä. Nämä timenpide-ehdtukset ktaan myös fläpille ja js n timittu pienryhminä, ryhmät esittelevät tulksensa muille. Kk ryhmässä keskustellaan, mitä ryhmätöiden tulkset merkitsevät käytännössä; tulik keskusteluissa esille uusia asiita, löytyikö sellaisia vinkkejä, jista lisi hyötyä massa timinnassa ja valinnissa. Kasvattajille: Nettilinkkejä päihteisiin ja nurten päihteiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä: http://www.paihdelinkki.fi/ http://www.tupakka.rg/ Kansalaisten tietpankki tupakasta ja tupakinnista. http://www.stakes.fi/kuluterveys/nettinuri/index.html Tietkantaan n kttu tulkset kuluterveyskyselyistä vusilta 1996-2001. http://www.stakes.fi/neuva-antavat Klikkaa sivun vasemmasta laidasta khtaa tilastt. Sieltä löydät uusimmat ja keskeisimmät päihdetilastt kuten Nurten terveystapatutkimus 2003 sekä Taskumatti 2003 tilasttieta alkhlista ja huumeista. http://www.stumppi.fi/ Tieta ja tukea tupakinnin lpettamiseen. Yksi kuva kert enemmän kuin tuhat sanaa Kuvatyöskentely vanhempainryhmiin ja vanhempainiltaan Ryhmäytymisen ja tutustumisen lisäksi kuvia vi käyttää keskustelun avaajana ja virittäjänä. Kuvien avulla vi myös perehtyä aiheisiin syvällisemmin, kartittaa ja kta ryhmän jäsenten ajatuksia, tiveita ja tarpeita ryhmässä tapahtuvaa jatktyöskentelyä varten. 4
Kulurauha-hjelma 2005 2006 Kuvatyöskentelyä varten tarvitaan jukk lehdistä leikattuja erilaisia kuvia tai vaikka pstikrtteja. Kuvia n hyvä lla runsaasti niin, että mukana lijalla n valinnan varaa. Lisäksi kuvien n hyvä lla tarpeeksi suuria ja selkeitä, että niitä vi vaivattmasti näyttää muille ryhmän jäsenille. Työskentely alkaa siten, että kaikki kuvat levitetään kuvapuli ylöspäin näkyville jk pöydälle tai lattialle. Osallistujat saavat phdittavakseen kysymyksen ja muutaman minuutin aikaa kuvien tarkastelua varten. Tämän jälkeen he valitsevat kuvista sen, jka parhaiten vastaa kysymyksen herättämiä ajatuksia tai tunteita. Jkainen ryhmän jäsen nstaa malla puheenvurllaan valitsemansa kuvan kaikkien nähtäväksi, kert miksi päätyi valitsemaansa kuvaan ja mitä se hänelle kert kyseessä levasta asiasta. Oman vurn jälkeen kuva palautetaan näkyville muiden kuvien jukkn niin, että jku muu vi halutessaan valita saman kuvan. Ryhmän hjaaja kkaa mielikuvat ja asiat fläpille. Hän, samin kuin muut ryhmän jäsenet, vivat esittää kysymyksiä ja sallistua keskusteluun. Esimerkkejä vanhempien kanssa tteutettavasta kuvatyöskentelystä: I Miten ehkäistä nurten päihteiden käyttöä? Kysymys: Miksi nuret kkeilevat päihteitä? Tavite: Osallistujat päätyvät phtimaan, miten itse visivat ehkäistä nurten päihteiden kkeilua ja käyttöä. 1. Osallistujat valitsevat kukin yhden kuvan, jka heidän mielestään kuvaa parhaiten nurten päihteiden käytön taustalla vaikuttavia syitä. Ryhmänhjaaja pimii kuvien tulkinnista ja selityksistä avainsanat fläpille. 2. Osallistujat valitsevat fläpille ktuista taustatekijöistä tärkeimmät tai vaikuttavimmat klme tai neljä. Tämän jälkeen he miettivät jk yhdessä tai jakautuneena pienryhmiin, miten näihin syihin vitaisiin puuttua siten, että nurten päihteiden käyttö vähenisi. Nämä timenpide-ehdtukset ktaan myös fläpille ja js n timittu pienryhminä, ryhmät esittelevät tulksensa muille. 3. Kk ryhmässä valitaan ylös kirjatuista ehdtuksista spiva määrä klme tai neljä jita ryhmässä halutaan työstää eteenpäin. Mietitään yhdessä, mitä kirjatut ehdtukset merkitsevät käytännössä; mitä itse tai kaikki sallistujat yhdessä visivat tehdä, jtta nurten päihdekkeilut vähenisivät. II Nurten terve itsetunt Kysymys: Mikä tukee nuren itsetunta? Tavite: Osallistujat päätyvät phtimaan, miten itse vanhempina tai kasvattajina visivat tukea nuren itsetunnn kehittymistä. 1. Osallistujat valitsevat kukin yhden kuvan, jka kuvaa heidän mielestään parhaiten nuren itsetunnn kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Ryhmänhjaaja pimii kuvien tulkinnista ja selityksistä avainsanat fläpille. 2. Osallistujat valitsevat fläpille ktuista taustatekijöistä tärkeimmät tai vaikuttavimmat klme tai neljä. Tämän jälkeen he miettivät jk yhdessä tai jakautuneena pienryhmiin, mitä tarvitaan tai mitä 5
Kulurauha-hjelma 2005 2006 pitäisi tehdä, jtta itsetunta tukevat tekijät vahvistuisivat ja/tai itsetunta heikentävät tekijät vähenisivät. Nämä timenpide-ehdtukset ktaan myös fläpille ja js n timittu pienryhminä, ryhmät esittelevät tulksensa muille. 3. Kk ryhmässä valitaan ylös kirjatuista ehdtuksista spiva määrä klme tai neljä jita ryhmässä halutaan työstää eteenpäin. Mietitään yhdessä, mitä kirjatut ehdtukset merkitsevät käytännössä, mitä itse tai mitä kaikki yhdessä visivat tehdä nurten itsetunnn tukemiseksi. III Kasvattajan haasteet Kysymys: Mitkä vat murrsikäisen nuren kasvattajan suurimmat haasteet/vaikeudet? Tavite: Osallistujat päätyvät phtimaan maa rliaan kasvattajana sekä sitä, miten visivat tukea mia vahvuuksiaan ja hankkia uusia vimavarja tähän tehtävään. 1. Osallistujat valitsevat kukin yhden kuvan, jka kuvaa heidän mielestään parhaiten niitä tekijöitä, jtka haastavat murrsikäisen nuren vanhempana ja kasvattajana timimista. Ryhmänhjaaja pimii krttien tulkinnista ja selityksistä avainsanat fläpille. 2. Osallistujat valitsevat fläpille ktuista tekijöistä tärkeimmät tai vaikuttavimmat klme tai neljä. Tämän jälkeen he miettivät jk yhdessä tai jakautuneena pienryhmiin, mitä tarvitaan tai mitä pitäisi tehdä, jtta vanhemmat pystyisivät paremmin khtaamaan murrsikäisen nuren kasvatuksessa khtaamansa haasteet. Nämä timenpide-ehdtukset ktaan myös fläpille ja js n timittu pienryhminä, ryhmät esittelevät tulksensa muille. Kk ryhmässä valitaan ylös kirjatuista ehdtuksista spiva määrä klme tai neljä jita ryhmässä halutaan työstää eteenpäin. Mietitään yhdessä, mitä kirjatut ehdtukset merkitsevät käytännössä; mitä itse kukin tai kaikki yhdessä visivat tehdä, jtta saisivat tukea kasvatustehtäväänsä. Pariprinista tukea vanhempana lemiseen Vanhempainiltarunk alakululaisten vanhemmille Illan tsikksi tai mtksi vi tilanteen mukaan mukata vaikka Lapsuuden ja nuruuden rajamailla, Kasvattajan ilt ja surut tai Lapsuus ja vanhemmuus yhteistä hyvinvintia. Teema: Lapsen kasvun tukeminen ja nurten päihdekkeilujen ehkäiseminen. Tätä mallia vidaan käyttää jk yhden lukan tai useamman lukan yhteiseen työskentelyyn. Ilta jakaantuu kahteen sin: A) aluksi tutkitaan maa vanhemmuutta sekä kasvatuskäsityksiä ja -käytäntöjä. Peilataan niitä muiden kkemuksiin, minkä jälkeen B) phditaan knkreettisia kasvatuskäytäntöjä ja ludaan haluttaessa lukan vanhempien yhteisiä spimuksia. A. Minä vanhempana ja kasvattajana Illan aluksi hulehditaan, että kaikilla n vieressä keskustelukumppani. Teemja phditaan ensin parin kanssa, minkä jälkeen aiheita ktaan yhteiseen keskusteluun. Jkaiselle teemalle varataan 15 min aikaa; viisi minuuttia parityöskentelyyn ja lput yhteiseen keskusteluun. 6
Kulurauha-hjelma 2005 2006 Ensimmäinen keskustelunaihe: Missä len hyvä äitinä/isänä/kasvattajana? Keskustellaan pareittain; tavitteena n löytää ainakin klme hyvää tai myönteistä minaisuutta. Parikeskustelun jälkeen ajatuksia ktaan yhteen ja niistä keskustellaan yleisellä taslla. Periaatteena: humaa hyvä itsessä humaa hyvä lapsessa. Tinen keskustelunaihe: Millaiseksi haluan kasvattaa lapseni? Parikeskustelun jälkeen tulksia ktaan yhdessä. Otetaan esille myös kulun kirjatut kasvatus- ja petustavitteet, ja niitä verrataan sallistujien esille tumiin asiihin. Vertaillaan, keskustellaan. Klmas keskustelunaihe: Millä keinin pääsen asettamiini tavitteisiin? Parikeskustelun jälkeen hjaaja kkaa kmmentteja, keinja, vinkkejä ja kkaa keskustelua. B. Me vanhemmat yhdessä Tämän jälkeen iltaa vi jatkaa seuraavasti: js ilta n alkanut mnien lukkien yhteisenä tilaisuutena, jatktyöskentelyä varten jakaudutaan lukittaisiin ryhmiin lukan man pettajan jhdlla. js tilaisuudessa n vain yhden lukan vanhemmat, työskentelyä vidaan jatkaa samassa tilassa. Keskustelua jatketaan kasvatuksen käytäntöön ja arkeen liittyvistä kysymyksistä esimerkiksi alla levan jattelun mukaisesti. Osallistujat vivat myös valita, mitä asiita haluavat ttaa käsiteltäväksi tai ehdttaa muita, mielestään tärkeitä teemja. 1. Rajjen asettaminen, spimukset siivus, ktityöt ktiintulajat viikkrahat suuret hankinnat, rahan käyttö 2. TV:n katsminen, videt, pelit nukkumaanmenajat väkivaltaiset hjelmat, väkivaltapelit Internetin käyttö 3. Suhtautuminen tupakkaan ja alkhliin; tämä teema n ajankhtainen yleensä 5.-6.- lukkalaisten vanhempien kanssa millainen linja nyt, millainen ylälukilla? Yhteen iltaan mahtuu rajallinen määrä käsiteltäviä aiheita. Osallistujat vat nyt kuitenkin tutustuneet tisiinsa ja haluavat ehkä jatkaa yhteistä keskustelua tulevaisuudessa. Illan hjaaja vi ehdttaa, että sallistujat vaihtavat yhteystietja ja ehkä spivat j tulevasta tapaamisesta. 7