AIKUISEN OPAS Lapsen kokemus työkirjaan

Transkriptio

1 AIKUISEN OPAS Lapsen kkemus työkirjaan

2 LAPSEN KOKEMUS TYÖKIRJA VANHEMPIEN PÄIHDEONGELMAN PUHEEKSI OTTAMINEN LAPSEN KANSSA Työkirjan tarkituksena n auttaa lasta kertmaan hänen kkemuksestaan vanhempien päihteiden käyttöön liittyen. Kska lapset vat erilaisia ja asiista puhuminen ei le lapsille luntevin tapa ilmaista itseään, n työkirjan tehtäviä mahdllisuus sveltaa mnin eri tavin. Aikuisen ppaaseen n kttu esimerkinmaisesti ideita tehtävien tteuttamiseen ja lapsen kanssa työskentelyyn. Lisätietja ja palautetta Lapsen kkemus työkirjaan liittyen: Miia AlaRautalahti perheplku@jyvaskylankatulahetys.fi puh Tuija Hauvala etunimi.sukunimi@kske.jyu.fi puh Lapsen kkemus työkirjan kuvitus: Sanna Hnkla Lapsen kkemus työkirjan tekninen tuki: Eira Rauhala

3 SISÄLTÖ Lasten kanssa työskentely hjeita työntekijälle...4 SYMBOLIT...6 SINÄ, TÄRKEÄT IHMISESI JA ELÄMÄSI...8 Perhe...8 Mitä teette yleensä perheen kanssa yhdessä?...8 Tavallinen ilta tai viiknlppu...9 JUOMINEN JA HUMALA...9 Miltä sinusta tuntuu puhua vanhempien jumisesta?...9 Minkälainen äiti/isä n humalassa...11 Mitä asiita tapahtuu, kun vanhempasi n humalassa?...11 Millaista n ktna, kun vanhemmat juvat?...12 Mitä sinä teet, kun äiti/isä n humalassa?...12 Jumiseen liittyvät tunteet...13 HUOLENPITO JA AVUNSAANTI...15 Aiheuttaak juminen teillä lisää riitja?...15 Jskus aikuiset vivat satuttaa lapsia tai tisiaan tai itseään...16 Js saisit tiva ihan mitä vaan, mitä tivisit?...17 TURVASUUNNITELMA...18

4 Lasten kanssa työskentely hjeita työntekijälle Tutustu työkirjaan hulellisesti etukäteen. Työkirja n pitkä, eikä sitä le tarkitus tehdä kknaan yhdellä kerralla. Työkirjan vi myös antaa lapselle ktiin, jtta hän vi tutustua siihen rauhassa etukäteen. Työkirjaan n kaksi eri kansilehtivaihtehta. Anna lapsen halutessaan valita tyhjä kansi, ja esimerkiksi maalata vesiväreillä itse kansi haluamansalaiseksi. Työkirjan vi kta esim. kansin. Varaa rauhallinen tila, jssa ei le häiriötekijöitä ja jssa lapsi vi tuntea tapaamistilanteenne turvalliseksi. Js mahdllista, annan lapsen rakentaa itselleen turvapaikka tai valita, missä hänen n luntevinta lmaketta täyttää (tulilla pöydän ääressä, lattialla maaten, säkkitulissa ) Varaa aikaa anna lapselle tilaa vastata kysymyksiin. Varaa mukaan paperia ja värikyniä, jtta lapsi vi kerta kkemuksistaan piirtämällä tai kirjittamalla. Vitte myös spia lapsen kanssa, että käytte työkirjaa läpi keskustellen, ja sinä kirjitat asiita ylös. Teemjen käsittelyssä kannattaa hyödyntää muita työvälineitä, kuten tunnekrtteja, pikkunukkeja, Pesäpuun välineitä jne. Tehtävien vieressä n symbleita, jtka kertvat, millä muullakin tavalla tehtävän vi tteuttaa. Kerr keskustelun alussa lapselle avimesti tapaamisen tarkitus kerr, että sinä tiedät äi din/isän päihteiden käytöstä ja/tai väkivallasta ja että sinä pyrit auttamaan häntä. Tehkää myös yhdessä spimus siitä, ketkä työkirjan tulevat näkemään (näytetäänkö esim. vanhemmille). Tiedsta, että lapsi tdennäköisesti tietää, mitä äidin/isän päihteiden käytön/väkivaltaisuuden paljastaminen merkitsee ja mitä siitä saattaa seurata älä pakta tai painsta lasta puhumaan. Lapsen kertessa äidin/isän päihteidenkäytöstä ja/tai väkivallasta, kannusta häntä puhumaan ja kerr, että tiedät että lapsen n tdennäköisesti vaikea puhua ja että asiiden kertminen vaatii lapselta varmasti rhkeutta. Kerr syyllisyydentunteiden yleisyydestä sekä äidin/isän vastuusta ja siitä kenellä se päihteiden käytössä ja/tai väkivaltatilanteessa aina n. Krsta lapsen syyttömyyttä. vurvaikutuksen runkna ja apuvälineenä, sekä auttaa lasta kertmaan masta kkemuksestaan. Ole kiinnstunut lapsen vastauksista: Tee tarkentavia Työkirjan tarkituksena n timia kysymyksiä siitä, mitä n tapahtunut ja miltä se n lapsesta tuntunut. Älä kuitenkaan tenttaa tai haastattele. Puhu asiista niiden ikeilla nimillä. Käytä lapsen maa kieltä, samja sanja, jita lapsi esimerkiksi jumisesta tai väkivallasta käyttää. Ota humin, että lapsi rakastaa vanhempiaan ja peilaa itseään suhteessa heihin. Vanhempien lukkaaminen tai arvsteleminen lukkaa lasta ja hänen manarvntuntaan. Puhu aina ttta. Älä lupaa lla kertmatta kenellekään. On tdennäköistä, että judut kertmaan jllekin, jten älä aseta itseäsi tilanteeseen, jssa judut pettämään lapsen luttamuksen. 4

5 Muista kerta lapselle lpuksi, mitä jatkssa tulee tapahtumaan kenelle ait asiasta kerta, miten auttaa lasta, miten hänen vanhempiaan, tapaattek vielä jne. Lapselta vi pyytää palautetta tapaamisesta/työskentelystä esimerkiksi Pesäpuun nettisivuilta löytyvän Lapsen/nuren tapaamislmakkeen avulla Lmakkeet: Muista myös; Kun lapsi ttaa perheenjäsenen päihdengelman puheeksi tai js itse tat sen puheeksi lapsen kanssa; älä kskaan pistu lapsen luta, ennen kuin let sannut: lapsen tehneen ikein kertmalla asiasta ja hakemalla perheelle apua ettei päihdengelma le kskaan lapsen syytä ettei vanhempien päihdengelmaa tarvitse hävetä ettei lapsen tehtävä le pitää hulta vanhemmista ja kdista että päihdengelma n sairaus, jhn vanhempi tarvitsee sairautta ymmärtävän aikuisen apua että ait auttaa häntä ja hänen perhettään tai autat heitä hakemaan apua perheelle mistä lapsi saa apua hätätilanteessa Lähteenä käytetty Tiina Hlmberg; Lapset ja vanhempien päihdengelma sekä Opas perheväkivaltaa khdanneen lapsen kanssa työskenteleville. 5

6 SYMBOLIT Symblien avulla vit löytää lapselle hänelle spivimman tavan työstää työkirjan teemja. Symblit vat esillä työkirjassa, myös lasta varten. Aikuisen ppaaseen n kttu knkreettisia esimerkkejä tehtävien tteuttamisesta eri tavin, mutta jkainen käyttäköön itse mielikuvitustaan! Lähes kaikissa tehtävissä n vaihtehtina puhuminen, piirtäminen ja kirjittaminen. Niistä ei Aikuisen ppaassa le erillisiä esimerkkejä, mutta muiden symblien khdalta vit löytää ideita ja hyödyllisiä apukysymyksiä myös näihin. Piirtäminen Lapselle asiiden ja tilanteiden piirtäminen n usein helpmpaa kuin niiden kuvaaminen sanallisesti. Piirtämällä lapsi pystyy usein kuvaamaan paitsi knkreettisia asiita, myös esimerkiksi tunnetilja jille ei ehkä hänen mielessään vielä edes le sanja. Muille ihmisille lasten piirtämät kuvat yleensä kertvat paljn, paljn enemmän kuin sanat. Piirtäminen mnesti myös jäsentää asiita paitsi lapselle itselleen, myös muille ihmisille. Kirjittaminen Piirtämisen tavin jillekin lapsille vi lla helpmpi kerta asiistaan ja kkemuksistaan kirjittamalla kuin puhumalla. Kirjittamalla asiihin saa hieman enemmän etäisyyttä kuin puhumalla: kirjitetut asiat pysyvät ensin vain kirjittajalla itsellään, ja ne jaetaan tiselle yleensä vasta kknaisena, valmiina tutksena. Tämä antaa lapselle hieman harkintaaikaa, ja vi tuntua turvallisemmaltakin kuin puhuminen. Näistä syistä kirjittaminen n vaihtehtna useissa tehtävissä. Leikki Leikki n lapselle luntainen tapa timia ja ilmaista itseään. Leikissä lapsi myös kert paljn itsestään, arjestaan ja itselleen merkityksellisistä asiista. Leikin avulla lapsi mnesti pystyy käsittelemään muutin liian vaikeilta tuntuvia asiita. Leikki ja rlintt luvat turvallista välimatkaa tdellisuuden vaikeisiin asiihin. Lasta vi myös pyytää näyttämään pikkunukeilla tms. erilaisia asiita. Tässä ertetaan tisistaan leikki ja esineillä näyttäminen. Leikissä työntekijällä n ma rlihahm, jlla hän vi mm. esittää tarkentavia kysymyksiä leikin hahmille, esineillä näyttämisessä työntekijä taas vi esittää kysymykset ja kmmentit suraan lapselle. Krtit Erilaiset kuvakrtit vat hyödyllisiä lasten kanssa työskennellessä. Kuvat knkretisivat abstrakteja asiita, kuten tunteita, ja tisaalta lapset vat myös taitavia löytämään kuville myös symblisempia merkityksiä. Kuvien käyttö tu myös lasten tarvitsemaa timinnallisuutta esimerkiksi keskusteluun, vurvaikutuksen tukena käytettäessä. Erilaisia krtteja vi staa valmiina tai tehdä itse piirtämällä tai askartelemalla. Esimerkiksi Papunetin kuvapankissa ( n satja hyviä val ja piirrskuvia, jita vi tulstaa ilmaiseksi. Juttelu Keskustelu vi lla aikuisille se minaisin tapa kerta mista asiista, mutta n harvin sitä lapselle. Jtkut lapset ja nuret kuitenkin vivat lla hyvinkin keskustelevia, ja haluta käydä esimerkiksi työkirjan tehtäviä läpi jutellen, siten että aikuinen kirjaa asiita ylös. Tällöinkin keskustelun tukena kannattaa kuitenkin yleensä käyttää timinnallisia välineitä kuten erilaisia krtteja. Kuvittelu Jissain tehtävissä n vaihtehtna kuvittelu eli mielikuvitusharjitus. Erityisesti js lapsen n vaikea löytää sanja kuvaamaan tunteitaan, vi mielikuvaharjitus lla hyödyllinen tunteiden ilmaisun väylä, ja kein ppia tunnistamaan mia tunteita. Mielikuvaharjitus tehdään rauhallisessa ympäristössä, jssa lapsi vi turvallisin mielin vaikkapa käydä pötkölleen, sulkea silmänsä ja keskittyä mieleen tuleviin asiihin. Mielikuvaharjitukset vivat lla hyvinkin vimakkaita kkemuksia niin lapsille kuin aikuisillekin, ja niiden tekeminen pitäisikin aina muistaa purkaa. Mielikuvaharjitus kannattaa ensinnäkin purkaa uls masta mielestä esim. piirtämällä mielikuva paperille, lisäksi työskentely tulee purkaa 6

7 vielä puhumalla; Miltä harjituksen tekeminen tuntui? Mitä asiita se ti mieleen? Mikä l n nyt? 7

8 SINÄ, TÄRKEÄT IHMISESI JA ELÄMÄSI Perhe Leikki, esineillä näyttäminen Lapselle vi antaa erilaisia pikkunukkeja, jista hän saa valita perheenjäseniään kuvaavat nuket. Nukeista kannattaa kysellä tarkentavia kysymyksiä: Miksi valitsit juuri tämän? Mitä siinä n samaa kuin perheenjäsenessäsi? Onk jtain erilaista? Pikkunukkien sijaan vi myös käyttää erilaisia pikkuesineitä (eläimiä, nappeja, Kindermunien leluja jne. jne.), ihan mitä vaan ja kaikkea sekaisin! Lapset vat mestareita löytämään symbleita eri asiille! Krtit Myös erilaisia krtteja vi käyttää pikkunukkien ja pikkuesineiden tapaan kuvaamaan perheenjäseniä ja muita tärkeitä ihmisiä. Krtit vivat lla esim: Nallekrtit (Pesäpuu). 50 erilaista krttia, jissa nallet ilmentävät erilaisia tunnetilja ja persnallisuuden piirteitä. Pstikrtit. Melkein mitkä tahansa pstikrtit käyvät myös vallan mainisti. Kuvat vivat esittää esim. eläimiä, ihmisiä, kasveja, esineitä, melkein mitä vaan, mielellään kuitenkin knkreettisia asiita. Krtteja kerätessä kannattaa humiida, että niissä n riittävästi valinnan varaa, parisen kymmentä n aika hyvä määrä. Itsetehdyt krtit (mm. lehdistä leikatut kuvat). Erilaisia krtteja vi tehdä myös itse leikkaamalla lehdistä kuvia ja liimaamalla niitä kartngille. Näin krttien sisällön rajana n vain luvuus! Mitä teette yleensä perheen kanssa yhdessä? Leikki, esineillä näyttäminen Piirtämisen tai kirjittamisen sijaan lapsi vi haluta näyttää perheen yhteisen tekemisen leikkimällä. Lapsi valitsee ensin ne henkilöt nukeista (tai muista leikissä käytettävistä esineistä), jtka yleensä sallistuvat perheen yhteiseen tekemiseen. Sitten hän vi leikkiä, mitä perhe tekee yhdessä. Työntekijä vi tehdä leikin hahmille (ei siis suraan lapselle) malla rlihahmllaan tarkentavia kysymyksiä, kuten: Mitä mieltä eri perheenjäsenet vat yhteisestä tekemisestä? Kuka tätä tekemistä n tivnut? Haluaisik jku tehdä mieluummin jtain muuta? jne. Vaihtehtisesti lasta vi myös pyytää näyttämään nukeilla, mitä heidän perheensä tekee yleensä yhdessä. Tällöin työntekijä vi sittaa lisäkysymykset suraan lapselle. 8

9 Tavallinen ilta tai viiknlppu Piirtäminen Tämän aiheen piirtämisen tueksi vi lapselle tarvittaessa antaa apukysymyksiä, esim. Missä vietät tavallisesti iltaasi/viiknlppuasi? Keitä muita n paikalla? Mitä sillin tehdään? Mitä sinä teet? Mitä muut tekevät? Pikkunukkeleikki Tämän tehtävän vi tteuttaa myös pikkunukeilla, jk leikkimällä tai nukeilla näyttämällä. Tarkentavia kysymyksiä vi tehdä samaan tapaan kuin piirtämisessä. JUOMINEN JA HUMALA Miltä sinusta tuntuu puhua vanhempien jumisesta? Erilaiset tunnekrtit Työkirjassa tehtävässä n tunnekuvat, jista vi spivan tunnetilan valita, mutta vaihtehtisesti vi myös käyttää erilaisia tunnekrtteja, erityisesti js nämä kuvat eivät lasta miellytä tms. Esimerkkejä tunnekrteista: Nallekrtit (Pesäpuu). 50 erilaista krttia, jissa nallet ilmentävät erilaisia tunnetilja ja persnallisuuden piirteitä. Tunnepantmiimikrtit (Pesäpuu). 32 krtin sarja, jssa tunnesana ja kuvitettuna tunnetta vastaava ilme krteissa esiintyvän lapsen kasvilla. Kissanpäivät krtit (Pesäpuu). 12 krttiparin sarja, jssa kissat ilmentävät erilaisia tunteita. Krteissa n myös tunteen nimi. Itse tehdyt tunnekrtit. Valmiina stettujen tunnekrttien sijaan vi tunnekrtit myös tehdä itse. Tunnekuvia vi piirtää itse, tai sitten niitä vi leikata lehdistä, mainksista jne. Papunetin kuvapankista ( löytyy runsaasti sekä valkuvia että piirrettyjä kuvia eri tunnetilista. Lapselle vi myös tehdä mat tunnekrtit yhdessä hänen kanssaan. Erityisen vaikuttavat tunnekrtit saa, js lasta valkuvaa eri tunnetilja kasvillaan, ja kkaa valkuvista lapsen mat tunnekrtit. Tunnesäätila krtit (Pesäpuu tai itse tehdyt). Tunnetilja ilmaisevien ilmeiden lisäksi tunnetta vi kuvata myös esimerkiksi säätilalla. Pesäpuulla n valmiita Tunnesäätila krtteja, mutta niitä n myös 9

10 helpp piirtää itse. Myös erilaisia säätilakuvia löytyy Papunetin kuvapankista ( Mielikuvaharjitus Erityisesti js lapsen n vaikea löytää sanja tai ilmeitä kuvaamaan tunnetiljaan, vi mielikuvaharjitus lla hyödyllinen tunteiden ilmaisun väylä, ja kein ppia tunnistamaan maa tunnetta. Mielikuvaharjitus tehdään rauhallisessa ympäristössä, jssa lapsi vi turvallisin mielin vaikkapa käydä pötkölleen, sulkea silmänsä ja keskittyä mieleen tuleviin asiihin. Jumisesta puhumiseen liittyviä tunteita vi lähestyä vaikkapa seuraavasti: Käy pitkälleen tai ta hyvä asent istuallaan. Sulje silmäsi. Onhan sinulla varmasti nyt hyvä lla? Olemme nyt alkaneet puhua vanhempiesi jumiseen liittyvistä asiista. Puhuminen ei varmasti le sinulle helppa, vaan vaatii paljn rhkeutta. Uskn sen myös herättävän sinussa mnenlaisia tunteita. Yritä nyt kuvitella mielessäsi niitä tunteita, mitä vanhempien jumisesta puhuminen sinussa herättää. Miltä puhuminen sinusta tuntuu? Sinun ei tarvitse ajatella tunteisiin liittyviä sanja, vaan vit miettiä, miltä tunne näyttäisi. Minkä värinen tunteesi lisi? Minkä mutinen se lisi? Olisik se terävä vai pyöreä? Entä minkä kkinen tunne lisi? Olisik tunteita vain yksi, vai lisik niitä mnta? Katsele nyt mielessäsi, miltä tunteesi sinusta näyttäisi. Tunne ei välttämättä le kaunis eikä mukava. Siksi nkin tärkeää saada se uls sinusta. Sitten kun let valmis, vit pikkuhiljaa availla silmiäsi ja nusta ylös. Purku: Mielikuvaharjitus kannattaa ensinnäkin purkaa uls masta mielestä esim. piirtämällä mielikuva paperille, lisäksi työskentely tulee purkaa vielä puhumalla; Miltä harjituksen tekeminen tuntui? Mitä asiita se ti mieleen? Mikä l n nyt? Jäikö jkin asia vaivaamaan tai painamaan mieltä? 10

11 Minkälainen äiti/isä n humalassa Piirtäminen Piirtämisen tueksi vi tässä tehtävässä lapselle tarvittaessa antaa esimerkiksi seuraavanlaisia apukysymyksiä: Miltä vanhempi näyttää humalassa? Miltä hän sillin kuulstaa? (vaikkapa puhekupla piirustukseen) Mitkä asiat hänessä muuttuvat, kun hän tulee humalaan? Millaisia asiita hän sillin tekee? Onk jitain asiita, jita vanhempi yleensä tekee, mutta ei tee sillin kun n humalassa? Leikki, esineillä näyttäminen Tässäkin tehtävässä lapsen vi lla helpmpi kuvata päihtynyttä vanhempaa ja muutsta, jka vanhemmassa tapahtuu hänen päihtyessään leikin avulla kuin esimerkiksi sanin kuvaamalla. Leikkiä vi hjata antamalla lapselle samantapaisia apukysymyksiä kuin piirtämisenkin tueksi. Leikissä lapsi vi erityisen hyvin havainnllistaa muutsta, jka vanhemmassa hänen näkökulmastaan tapahtuu kun vanhempi päihtyy. Erilaiset krtit Tilannekuvat (Perheplku). Tilannekuvat n 19 kuvan krttisarja, jka n kttu lasten piirtämistä kuvista. Kuvien aiheet vat arkisista, mukavista tilanteista sekä siitä, millaisia asiita vi tapahtua kun vanhemmat juvat. Nallekrtit (Pesäpuu). 50 erilaista krttia, jissa nallet ilmentävät erilaisia tunnetilja ja persnallisuuden piirteitä. Js Nallekrtteja käytetään sekä Perhetehtävässä havainnllistamaan sitä, millainen äiti ja/tai isä n, että tässä tehtävässä, saa lapsi knkreettisesti ilmaistua vanhemmassa tapahtuvaa muutsta hänen päihtyessään. Mitä asiita tapahtuu, kun vanhempasi n humalassa? Krtit Tehtävässä levien kuvien lisäksi vi tapahtumia käsitellä myös krttien avulla. Tilannekuvat (Perheplku). Tilannekuvat n 19 kuvan krttisarja, jka n kttu lasten piirtämistä kuvista. Kuvien aiheet vat arkisista, mukavista tilanteista sekä siitä, millaisia asiita vi tapahtua kun vanhemmat juvat. Lapselle n hyvä 11

12 muistaa sana, että kuvat vat lasten piirtämiä. Tämä vi pistaa tunnetta siitä, että len aina, jnka elämässä tällaisia asiita tapahtuu, ja sitä kautta lievittää häpeän tunnetta. Millaista n ktna, kun vanhemmat juvat? Leikki, esineillä näyttäminen Nukkekti tai muutin rakennettu leikkikti. Tässä tehtävässä lasta vi pyytää järjestämään nukkekdin sellaiseksi, kuin kti n sillin kun siellä judaan. Js käytössä ei le nukkektia, vi lapselle antaa esimerkiksi pahvilaatikn, jhn hän vi rakentaa man kdin, tai tteuttaa leikkiä vaikkapa kdista piirretyn, phjapiirustuksen avulla. Nukkekdin tai laatikn lisäksi tarvitaan nukkekdin kalusteita ja muuta nukkekdin pikkutavaraa, esim. pullja, astiita, vaatteita, rukia jne. Mitä sinä teet, kun äiti/isä n humalassa? Piirtäminen, kirjittaminen Tässä tehtävässä vi piirtämisen tai kirjittamisen tukena tarvittaessa käyttää seuraavanlaisia apukysymyksiä: Missä sinä sillin let? Onk jku lähelläsi, vai letk yksin? Millaisia asiita sinä sillin teet? Onk jitain asiita, jita sinun sillin pitää tehdä? Onk jitain asiita, jita tavallisesti tekisit, mutta et tee kska vanhemmat juvat? Leikki, esineillä näyttäminen Tämäkin tehtävä vi erityisesti pienelle lapselle lla luntevin tehdä leikin tai esineillä näyttämisen avulla, edellä mainittuja apukysymyksiä mahdllisesti hyödyntäen. Js edellinen tehtävä n tteutettu nukkektileikkinä, kannattaa tämä leikki jatkaa lapsen rakentamassa kdissa, jllin siitä tulee hyvinkin knkreettinen. 12

13 Jumiseen liittyvät tunteet Erilaiset tunnekrtit Nallekrtit (Pesäpuu). 50 erilaista krttia, jissa nallet ilmentävät erilaisia tunnetilja ja persnallisuuden piirteitä. Tunnepantmiimikrtit (Pesäpuu). 32 krtin sarja, jssa tunnesana ja kuvitettuna tunnetta vastaava ilme krteissa esiintyvän lapsen kasvilla. Kissanpäivät krtit (Pesäpuu). 12 krttiparin sarja, jssa kissat ilmentävät erilaisia tunteita. Krteissa n myös tunteen nimi. Itse tehdyt tunnekrtit. Valmiina stettujen tunnekrttien sijaan vi tunnekrtit myös tehdä itse. Tunnekuvia vi piirtää itse, tai sitten niitä vi leikata lehdistä, mainksista jne. Papunetin kuvapankista ( löytyy runsaasti sekä valkuvia että piirrettyjä kuvia eri tunnetilista. Lapselle vi myös tehdä mat tunnekrtit yhdessä hänen kanssaan. Erityisen vaikuttavat tunnekrtit saa, js lasta valkuvaa eri tunnetilja kasvillaan, ja kkaa valkuvista lapsen mat tunnekrtit. Tunnesäätila krtit (Pesäpuu tai itse tehdyt). Tunnetilja ilmaisevien ilmeiden lisäksi tunnetta vi kuvata myös esimerkiksi säätilalla. Pesäpuulla n valmiita Tunnesäätila krtteja, mutta niitä n myös helpp piirtää itse. Myös erilaisia säätilakuvia löytyy Papunetin kuvapankista ( 13

14 Mielikuvaharjitus Tässä tehtävässä vi käyttää samantyyppistä mielikuvaharjitusta kuin Miltä sinusta tuntuu puhua vanhempien jumisesta? tehtävässä, tai vaikkapa seuraavanlaista: Käy pitkälleen tai ta hyvä asent istuallaan. Sulje silmäsi. Onhan sinulla varmasti nyt hyvä lla? Olemme nyt alkaneet puhua vanhempiesi jumiseen liittyvistä asiista. Puhuminen ei varmasti le sinulle helppa, vaan vaatii paljn rhkeutta. Vanhempien jumiseen liittyy varmasti mnenlaisia tunteita, jtka eivät välttämättä tunnu mukavilta. Vit tietää tunteille nimiäkin, mutta nyt tunnustelemme, missä nämä tunteet tuntuvat. Jskus ikävät tunteet vivat tuntua kipuna tai utna möykkynä tai painavana lna. Ajattele ensin jalkjasi. Tuntuuk vanhempien juminen jalissasi? Ajattele sitten käsiäsi. Tunnetk jumiseen liittyviä tunteita käsissäsi? Ajattele seuraavaksi mahaasi. Luuletk, että tunteet visivat lla mahassasi? Sitten ajattele ylävartalasi. Tuntuvatk tunteet sinulla sydämen khdalla tai esimerkiksi kurkussa? Ajattele sitten päätäsi? Tuntuvatk tunteet pään sisällä? Ajattele vielä kk vartalasi. Missä khdissa tunnet erilaisia tunteita. Jumiseen liittyvät tunteet vivat tuntua kipuna tai utna möykkynä tai painavana lna. Lpuksi mieti vielä jtain mukavaa asiaa. Mieti, missä khtaa vartalasi tämä hyvä l tuntuu. Tuntuuk sinusta hyvältä jalissa, käsissä, mahassa, ylävartalssa vai päässä. Paina tämä hyvä tunne mieleesi. Kun let valmis, avaa pikkuhiljaa silmäsi. 14

15 PURKU: Työskentely kannattaa purkaa pyytämällä lasta esimerkiksi piirtämään ma kuvansa, ja värittämään ne khdat, missä jumiseen liittyvät tunteet tuntuivat, ja missä tuntui hyvältä. Khdat vi myös värittää valmiista ihmishahmpiirustuksesta, tai näyttää masta vartalsta tai esimerkiksi nuken vartalsta. Lpuksi harjitus n hyvä purkaa juttelemalla. HUOLENPITO JA AVUNSAANTI Tämän tehtävän lapsi vi tehdä kirjittamalla spivat henkilöt työkirjaan, tai esimerkiksi juttelemalla työntekijän kanssa, jllin aikuinenkin vi kirjittaa henkilöt työkirjaan. Pienille lapsille leikkiminen tai nukeilla näyttäminen vi kuitenkin lla helpmpaa kuin juttelu. Leikki, nukeilla näyttäminen Tätä tehtävää varten tarvitaan useita erilaisia pikkunukkeja tai vaikkapa srminukkeja. Ensimmäiseksi lapsi vi valita niistä hahmt esittämään vaikkapa itseään ja perheenjäseniään. Sitten häntä vi pyytää näyttämään, kuka näistä hulehtii milläkin tavalla hänestä vanhempien llessa humalassa (työkirjan mukaisesti). Js hulehtija n jku muu kuin perheenjäsen, valitsee lapsi hänelle spivan hahmn ja kert kuka henkilö n. Lasta vi myös pyytää leikkimään tilanteita läpi, jllin hulehtivien henkilöiden lisäksi vi knkretisitua esimerkiksi millä tavalla lapsi herätetään, mitä rukaa syödään, miten häntä lhdutetaan jne. Työntekijä vi malla leikkihahmlla esittää tarkentavia kysymyksiä leikissä. Mielikuvaharjitus Tehtävän vi tteuttaa myös mielikuvaharjituksena, jllin lasta ensin hjataan rentutumaan ja ajattelemaan tilannetta, jssa vanhemmat/vanhempi n humalassa. Sitten lasta hjataan ajattelemaan hänestä hulta pitäviä ihmisiä työkirjan kysymysten mukaisiin tilanteisiin jhdatellen, esim. Sinulla n nälkä. Kuka sinulle visi nyt antaa rukaa? Mielikuvaharjituksen vi purkaa siten, että lapsi sen jälkeen kirjittaa henkilöt työkirjaan, tai vaikkapa piirtää työkirjan khtiin kyseisten henkilöiden kuvat. HUOM. Js n tiedssa, että lapsi jutuu hulehtimaan tdella paljn itse itsestään, eikä hänellä le hulehtivia aikuisia lähipiirissään, tai edes yhtä sellaista aikuista, jnka hulehtimiseen hän vi luttaa, ei tätä kannata tehdä mielikuvitusharjituksena. Tällaisessa tilanteessa mielikuvitusharjitus visi lla lapselle liian rankka kkemus. Aiheuttaak juminen teillä lisää riitja? Leikki, esineillä näyttäminen Tämänkin tehtävän vi tehdä juttelun tai kirjittamisen sijaan hyvin knkreettisesti leikkimällä. Tällöin työkirjan kysymykset timivat leikkiä hjaavina apukysymyksinä, jita työntekijä vi esittää masta leikkirlistaan (esim. puhuva pehmlelu) käsin. 15

16 Jskus aikuiset vivat satuttaa lapsia tai tisiaan tai itseään Leikki, esineillä näyttäminen Mikäli lapsi n kkenut jitain tässä tehtävässä esille tettavista asiista, vi hänen lla helpmpi knkretisida kkemaansa pikkunukkien avulla. Lasta vi pyytää näyttämään nukeilla esimerkiksi miten häntä n satutettu. miten hän n nähnyt tai kuullut aikuisen satuttavan tista aikuista. miten hän n nähnyt tai kuullut aikuisen satuttavan itseään. mihin khtiin jku aikuinen n häntä ksketellut. millä tavalla jku aikuinen n häntä ksketellut. Nukkien avulla tämäkin tehtävä knkretisituu merkittävästi. On hyvä muistaa, että kun lapsi kuvaa erityisesti kuulemiaan, mutta myös näkemiään asiita, hän kuvaa niitä sellaisena kuin n itse ne kkenut, ei välttämättä surana kpina tdellisuudesta. 16

17 Js saisit tiva ihan mitä vaan, mitä tivisit? Mielikuvaharjitus Käy pitkälleen tai ta hyvä asent istuallaan. Sulje silmäsi. Onhan sinulla varmasti nyt hyvä lla? Olet varmaan jskus nähnyt TV:ssä tai sirkuksessa taikurin. Taikurilla n usein hient vaatteet, krkea silinterihattu ja taikasauva. Taikasauvan avulla hän taik mitä ihmeellisimpiä asiita. Sellaisiakin asiita, jita ei visi millään uska tapahtuvan ikeasti. Kuvittele, että taikuri lainaa taikasauvaansa sinulle. Pyörittelet sitä käsissäsi ja katst ikein tarkasti. Se n hien ja säihkyvä. Kuvittele, että visit taika sillä mitä haluat. Mieti ikein tarkasti, mitä haluaisit eniten maailmassa. Sen ei tarvitse lla jkin tavara, vaan se vi lla jkin asiakin. Vit tiva, että jtain tapahtuu tai että jtain ei tapahdu. Kuvittele, että saat tiva klmea asiaa.. Mieti nyt, mitkä lisivat tärkeimmät tivmuksesi. Pidä tivmukset tarkasti mielessäsi. Nyt ne vat sinulla itselläsi, etkä tarvitse enää taikasauvaa. Vit antaa taikasauvan takaisin taikurille. Taikuri vi ehkä tteuttaa tiveesi, mutta tärkeintä n, että tiedät ne itse ja kerrt niistä muillekin. Kska sillin tiveet vivat tteutua myös ilman taikasauvaa. 17

18 Avaa pikkuhiljaa silmäsi. PURKU: Mielikuvaharjituksen vi purkaa piirtämällä tiveet työkirjan sivulle, tai vaikka juttelemalla. TURVASUUNNITELMA Työkirjan lpussa n turvasuunnitelman phja. Tarkituksena n, että keskustelujenne aikana tai päätteeksi kkatte yhdessä lapsen kanssa hänelle turvasuunnitelman. Lapsen kanssa n hyvä käydä pelttava tilanne läpi kuvittelemalla se hetki hetkeltä. Apuvälineenä kannattaa käyttää vaikkapa pikkunukkeja, kdin phjapiirustusta yms. Turvasuunnitelmaan ktaan knkreettisia asiita ja keinja, jista vi lla lapselle apua pelttavassa tilanteessa tai kun n paha lla: Mitä lapsi vi tehdä itse, että tuntisi lnsa paremmaksi? Auttaak piirtäminen/kirjittaminen/musiikin kuuntelu/urheilu tms.? Kenen kanssa hän visi puhua pahasta lsta? Minkälaisten asiiden ajatteleminen saa ln paremmaksi? Onk ktna jkin paikka, jssa lapsi tuntee lnsa turvallisemmaksi kuin muualla? Onk hänellä jkin lelu, jka tu turvallisuuden tunnetta? Onk hänellä jku, jlle visi pelttavassa tilanteessa sittaa? Onk hänellä ma puhelin/sittaikaa/miten sittaminen nnistuu? Onk hänellä jku, jnka lukse visi mennä, kun ktna pelttaa? Pääseekö hän tällaisessa tilanteessa lähtemään kta? jne. Nämä kysymykset vat esimerkkejä siitä, jihin etsitte vastauksia yhdessä, tarkituksena ei le, että aikuinen kyselee ja lapsella n vastaukset valmiina! Ohjaa ja kannusta lasta hätänumern sittamiseen avunsaamiseksi! 18