Hoitoketjupäivitys 2013 Hirsso Pth-yksikkö



Samankaltaiset tiedostot
Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Pth-yksikön toiminta, järjestämissuunnitelma ja etäpalveluiden mahdollisuudet Päivi Hirsso, yleislääkäri, LT Pth-yks.

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

MITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry

Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa. Mari Niemi

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Hoitoketjujen työstäminen käytännössä

Kuntoutuksen monitoimijaisuuden vahvistaminen, case Pohjois- Karjala

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kehittäjän kokemukset

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

KUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖN KOKEMUKSIA JA HAASTEITA. Pertti Heikkilä ylilääkäri kuntoutusyksikkö Helsingin terveyskeskus 28.9.

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Asiakaslähtöinen palveluprosessi yhteistoiminnan ytimenä

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Projektipäällikkö Leila Mukkala Muistikoordinaattori Saara Bitter Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. PPSHP:n hoitoketjut. OT-keskustyöpaja Jarmo Salo. Hayl, Lapset ja nuoret, OYS

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes

Palliatiivinen yksikkö

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Lähtökohtana. yhtäältä olla valmentaja ja tarjota tukea elämänhallintaan ja

Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu. Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaalla

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Sote-tietopaketit Siun sotessa

KOHTI PAREMPAA KUNTOUTUMISTA!

Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Miten vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää sepelvaltimopotilaiden hoitoketjussa? (Case KSKS)


3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät Scandic Marina Congress Center, Helsinki

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Palliatiiviseen ja saattohoitoon siirtyminen PPSHP:n alueella. Urpo Määttä, Tiimivastaava/sh Oulun Kaupunginsairaala A2/Hoitorinki

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Miten Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä parantaa kilpailukykyään ja missä mennään nyt? Avovastaanottojen päällikkö Sirpa Marjoniemi 22.3.

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

Toimintasuunnitelma 2012

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

Mitä hankkeella tavoitellaan?

Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa?

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut

Transkriptio:

Hoitoketjupäivitys 2013 Hirsso Pth-yksikkö

Mihin keskitytään? KYTKE-mallit juurrutettava Kipuoire palveluihin hakeutumisen taustalla Lihavuuden ehkäisy ja hoito Sekä ikääntymisen kohdalla ehkä syytä palata matalaenergisten murtumien ehkäisyyn Kuntoutuksen ja sosiaalityön osuus kuvattava pikkuhiljaa kaikkeen kuntoutuksen toimijoiden yhteistyötä on lisättävä

MM näihin ongelmakohtiin Kytkeessä haettiin/saatiin malleja: Potilaiden osin epäselvät hoitolinjat Tiedonkulun ongelmat ESH keskeisyys Hoitoketjun toiminta puutteellista Konsultaatiotoiminta ei ole selvästi määritelty Sosiaalitoimi irrallaan potilaan hoidosta Järjestöjen hyödyntäminen sattumanvaraista Mitä tapahtuu kytke-hankkeen loputtua? : toiminta uutta aiempaan verrattuna, pitäisi vapauttaa resurssia esh:ssa- mistä?kohdentaminen vaikeaa, peittyykö lisääntyneen syövän hoidon tarpeen alle? E Rahko

Hoito; lyhytinterventio Kohderyhmä BMI 25-30 kg/m2 tai yli Ei lihavuuteen liittyviä sairauksia potilaalla ei ole motivaatiota muuhun Tavoite tietoisuuden lisääntyminen lihavuuden ja sairauksien välisestä yhteydestä sekä laihdutuksen hyödyllisyydestä laaditaan hoitosuunnitelma Toimijat kaikki terveydenhuollon työntekijät Seuranta perusterveydenhuollon asiointikertojen yhteydessä

Perusperiaatteet Potilas/asiakas tarpeineen keskiössä Kehittämistoiminnassa tavoite tehdä fiksuja prosesseja potilaan ja henkilöstön kannalta järkevällä tavalla Kaikki osallistuvat Vastuu on jokaisella johdosta ruohonjuuritasolle Tehdään kevyitä pilotteja; jos onnistuvat niin juurrutetaan käytäntöön ilman pitkiä projekteja

Organisaatiot vs asiakas Nyt kehittäminen lähtee organisaatioiden näkökulmasta, rahan ja ajan säästäminen ohjaa puhutaan ammattilaiskäyttöliittymän kehittämisestä Asiakkaan tarpeet ei ainakaan vielä ole etulinjassa puhutaan epikriisin sähköisyydestä organisaatioiden välillä, mutta potilas saa epikriinsä edelleen postin kuoreen laittamana kotiin kannettuna

Juurrutusmalleja Työryhmän tulos Terveysporttiin? Paikallisiin olosuhteisiin sovittaminen jää tekemättä Alueellinen koulutuspäivä? Ok, mutta erityisesti lääkäreiden osallisuus pitää varmistaa formaattia muuttamalla. Työpaikkakoulutus? Hyvä, mutta erityisesti johdon panos tarvitaan toteutumisen varmistamiseksi Täydennyskoulutus? Ok, toteutuminen satunnaista ja keskittyy ehkä enemmän mediaseksikkäisiin aiheisiin Kohdennettu hoitoketjukoulutus videovälitteisenä (nauhoitus+)? Aloitetaan, osallistumismahdollisuus kaikilla pth ammattiryhmillä

Kuntoutus kokonaisuus ketjuissa Kuntoutusasiakkaita luukutetaan Kuntien kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät toimivat/eivät toimi? Julkisissa tilaisuuksissa syytellään eri organisaatioita yhteistyökyvyttömyydestä Lääkärinlausuntojen laatu kirjavaa Jokainen taho kehittää omia prosessejaan informoimatta muita tahoja-> sama kuntoutuja saattaa olla yhtä aikaa monen eri toimijan prosessissa-> resurssien hukkaamista

Miten muutos? Toisen työn ymmärrys ja verkostojen hallinta Työvoimahallinto, kuntoutuksen asiantuntijat, pth, esh, tth, yks sektorit, vakuutuslaitokset yhteen Yhteiset koulutukset/seminaarit Viranomaislinjat Potilastietojärjestelmiin kuntoutusta koskeva rakenne Asiaa käsitelty jo alueellisessa kuntoutuksen yhteistyöryhmässä eli virittelyssä

Miten tekniikka muuttaa käytäntöjä? - vapaata ideointia

Esimerkkinä: Korvalapsi lähetekriteerit Otiitteja vähintään 4/6 kk tai 5/12 kk. Selvät ylähengitystieobstruktion oireet (iso kitarisa, isot nielurisat) Erite välikorvassa yhtäjaksoisesti 3 kk:n ajan. Jos riittävät tiedot ilmenevät ko. lomakkeista, voidaan toimenpideaika antaa suoraan (useimmiten korvaklinikan päiväkirurgiaan) Yleislinjana on, että päätös toimenpiteestä tehdään lähettävässä yksikössä eikä erillisiä arviointikäyntejä OYS:n KNK-poliklinikalla suoriteta kuin erityistapauksissa.

Suoralähete Vanhemmat tekee Hyvä, strukturoitu lähete voi olla riittävän informatiivinen kysytään oikeita asioita eli arjen pärjäämistä (uni, liikkuminen, syönti, imeminen, puheen edistyminen, kuuleeko normaalin puheen, leikkiminen), otometrivastaus mukana Aidosti asiakaslähtöinen Säästää resursseja; liimakorva vaikea dg, yli puolesta putkitetuista on ollut kuiva korva Vastaus valinnanvapauden haasteisiin siinäkään ei hoidon tarpeen arvio-vaade lopu

Huono kuulo, indikaatiot lähetteeseen Potilaan elämää häiritsevä kuulon heikkeneminen Ohjeellisena rajana aikuisilla puhealueen keskiarvo paremmassa korvassa 30 40 db HL (0.5 4 khz) Lapsilla ja vaativissa kuulemistilanteissa olevilla aikuisilla rajana 20 db HL (0.5 4 khz)

Suoralähete? Kyllä ihminen huomaa, jos kuulossa häiriöitä Eriö ei testaa arkea, ympäröivän hälyn aiheuttamaa erittelytarvetta ja sen ongelmia. Tekniikkaa helposti saatavissa

Hoitoketjun tavoitteista tärkeimmät kysymykset ovat: Asiakkuusstrategian valinnan toteutuminen Asiakkaan osallistumisen toteutuminen Asiakkaan tavoitteiden toteutuminen Ammattilaisten asennemuutos Hoitoketjun saumattomuus ja jatkuvuus Tiedonkulku

Mikä on asiakkaan rooli hoitoketjussa? Pärjääjä tutustuu omahoitoa tukeviin portaaleihin kuten järjestöjen sivut, Omahoito, Terveyskirjasto, Palvelutori, Terveysvalmennus Kaiken tiedon haltuunotto edellyttää voimavaroja ja osaamista Jos onnistuu, niin hoitaa vaivansa pääsääntöisesti keveillä palveluilla käyntien sijaan tilalle siis muita tuki- ja yhteydenpitokeinoja. Jos tarvitsee vo:a niin hoitaa varauksen itse

Entä jos ei kykene? Voidaan hoitaa yhdessä, sovitut ajanvaraukset Joskus tarvitaan omahoitaja, joka kontaktoi ja huolehtii seurannan toteutumisesta aikataulutuksineen. Tarvitsee siis tukea ja hoidon koordinointia

Kyseessä siis asiakassegmentointi. Tarpeeseen perustuva. Kuka tunnistaa asiakkuuden laadun? Onko tähän asti vastaanotolle käynyt pärjääjä, ei tukea tarvitseva?

Yhteistyön kehittämiseksi tarvitaan mm. yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ja niiden noudattamista PTH-yksikön rooli on koordinoida hyvinvointiketjuja, jotka ovat keino kehittää ja muuttaa toimintatapoja ja lisätä toimijaisuutta terveydenhuollon ulkopuolelta (muistuttaa, sparrata) Tarvelähtöisyys, kehittämisnäkökulma, pääpaino juurruttamisessa Hyväksytään vain, jos Tehdään yhteistyössä pth, sos.,esh, järjestöt, asiakkaat ym. asianosaisten kanssa Tehdään moniammatillisissa työryhmissä Työryhmä laatii myös koulutus- ja arviointisuunnitelman Hoitoketju on sekä esh:n että pth:n (ja kuntalaisen) saavutettavissa: www.terveysportti.fi/ Lääkärin tietokannat / Hoitoketjut entäs kuntalainen?

Valtakunnallisista suosituksista terveyskeskusten talon tavaksi (väitöskirja L Lehtomäki) Kiireinen työ ja suositusta suuri määrä vaikeuttaa käyttöönottoa Suositusten valmistelussa tulee olla riittävä perusterveydenhuollon näkemys (vrt kiintiöhenkilö) Suositukset tulisi olla sähköisesti koko henkilökunnan käytössä Talon tavan syntyminen edellyttää moniammatillista työotetta Koulutus yksin ei ole riittävä menetelmä käyttöönotossa Yksintyöskentely estää talon tavan syntymistä Potilaiden suositustietoisuus voisi edistää suositusten käyttöön ottoa

Vaikuttavuus? Mitä mitata? Strategista linjojen onnistumista? Lakisääteisiä velvoitteita? Laatua? Työn sisältöä? Potilastyytyväisyyttä? Haittatapahtumia? Rahan kulua? Potilasmääriä? Diagnooseja? Henkilöstöä?

Strategiaa on myös se, että sovitaan, mitä hoitoketjuja tarvitaan, esim voi vahvistaa suunnitelman seuraavan vuoden aikana laadittavista hoitoketjuista

Miten asiakas ottaa passiivisen roolin sijasta aktiivisen roolin? Miten ammattihenkilö luopuu auktoriteetista?