KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun milla erityispiirteillään. Oppilashultsuunnitelma n kulun petussuunnitelman liite. Oppilashultsuunnitelman laatimisesta vastaa kulun yhteisöllinen ppilashultryhmä, YHR. Kulun jhtkunta hyväksyy suunnitelman. Suunnitelma tehdään yhteistyössä kulun henkilöstön, ppilaiden ja heidän hultajiensa kanssa. Oppilashultsuunnitelmaa työstetään jatkuvana prsessina kuulemalla ppilaskunnan, vanhempainverkstn ja pettajakunnan edustajia ja tekemällä suunnitelmaa yhdessä heidän kanssaan. Suunnitelma tarkistetaan vusittain: -Keväällä arviidaan lukuvuden tteutumaa ja suunnitellaan seuraava lukuvusi pääpiirteittäin. -Syyslukukauden alussa päivitetään yhteystiedt ja tarkennetaan tulevan lukuvuden suunnitelma. Oppilashultsuunnitelma timitetaan lukuvusisuunnitelman liitteenä jhtkunnan hyväksyttäväksi lukuvuden alussa. Kulun henkilökunnalle ja hultajille esitellään sia ppilashultsuunnitelmasta kulun kkuksissa ja vanhempainillissa. Kulun henkilöstö velvitetaan tutustumaan suunnitelmaan. Oppilashultsuunnitelma esitellään pääpiirteissään kulun lukuvusippaassa ja sia siitä kulun nettisivulla. Oppilashultsuunnitelman asiita avataan kulun ppilaille pitkin kulun lukuvutta. Espn kristillisen kulun ppilashultsuunnitelma n Espn lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelman tavitteiden mukainen. Espn lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma n hyväksytty Espn kaupunginvaltuustssa 26.8.2013. (Hyvinvintisuunnitelma päivitetään uuden lain mukaiseksi kevään 2015 aikana.) Allekirjitukset: Jhtkunnan puheenjhtaja Jukka-Pekka Rahknen Jhtkunnan sihteeri Jnas Turunen Jhtkunta hyväksynyt Espn kaupunki vastaa alueensa ppilaitsten ppilashulln tteutumisesta. Kulun valmis ppilashultsuunnitelma lähetetään sähköpstitse sitteeseen eila.frisk@esp.fi

1. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Kska Espn kristillinen kulu sijaitsee Espssa, kulu tekee yhteistyötä Espn kaupungin kanssa ppilashulln salta. Kulu kuuluu myös Yksityiskulujen liitn ppilashulln hjausryhmään. Espn kaupunki vastaa siitä, että petussuunnitelman mukainen ppilashultsuunnitelma tteutuu Espssa. Espn kristillisellä kululla kaupunki tuttaa ja vastaa psyklgipalveluista sekä kuluterveydenhulln terveydenhitajan ja lääkärin palveluista. Espn kristilliselle kululle n sitettu kulupsyklgi, jka työskentelee yhden päivän viikssa sekä terveydenhitaja pulitista päivää viikssa. Kulu n masta tiveestaan palkannut man kuraattrin. Kaupunki valv kuraattripalveluiden tteutumista. Oppilashulln asiantuntijiden tehtävänkuvaukset. Liite 1. Rehtri vastaa kulun ppilashullsta. Rehtri n jakanut krdininti- ja kkusvastuuta seuraavasti: Rehtri timii yhteisöllisen ppilashultryhmän puheenjhtajana. Yhteisöllisen ppilashulln muistit kirjittaa ryhmän jäsenistä valittu sihteeri. Yksilöllistä ppilashulta (MAR) krdini kulukuraattri. Hän valv rehtrin apuna asiakirjjen salassapita ja säilytystä. Oppilaiden pedaggisten asiakirjjen (pedagginen arvi ja pedagginen selvitys) käsittely tapahtuu ppimisen tuen ryhmässä (OTR), jssa tulee lla paikalla edustus kulun hallinnsta, erityispetuksesta sekä muusta ppilaan tuesta (terveydenhitaja, kuraattri tai psyklgi). OTR:stä vastaa erityispettaja (puheenjhtajuus, kirjaaminen, asiakirjjen säilytys). Oppilashulln palveluiden khdentuvat Espn kristillisessä kulussa seuraavasti: yksittäiseen ppilaaseen ppilaita tavataan yksilökäynneillä tarkastusten, tutkimusten tai tukitapaamisien merkeissä kuluyhteisöön ppilashulln työntekijät sallistuvat yhteisöllisen ppilashultryhmän kkuksiin sekä tekevät yhteisöllistä työtä lukkien, ppilasryhmien ja kuluyhteisön kanssa yhteistyöhön liittyviin tehtäviin ppilashulln työntekijät tekevät mnialaista yhteistyötä kulun sisällä ja ulkpulella ppilashulln kehittämiseen ppilashulln työntekijät sallistuvat ppilashulln kehittämiseen, arviintiin ja seurantaan

2. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT Oppilashulta tteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä, kk kuluyhteisöä tukevan yhteisöllisenä ppilashultna. Tavite n siten luda timintakulttuuri ja -ympäristö, jka takaa ppilaalle turvallisen ja terveellisen ppimisympäristön. Kulun yhteisöllisen ppilashultryhmän YHR:n timintatavat ja käytännöt - Yhteisöllinen ppilashultryhmä n mnialainen. Ryhmää jhtaa kulun rehtri. Rehtrin lisäksi ryhmän muita jäseniä vat terveydenhitaja, psyklgi, kuraattri, laaja-alainen erityispettaja, apulais-/vararehtri ja pint-hjaaja. Ryhmään kutsutaan erikseen aiheesta riippuen myös ppilaskunnan, hultajien, nuristimen tai muiden timijiden edustajia. - Yhteisöllinen ppilashultryhmä kkntuu viikittain ennalta svitun aikataulun ja aihepiirien/esityslistan mukaisesti. - Yhteisöllisen ppilashultryhmän kkuksen esityslista n nähtävissä kulun sähköisellä alustalla ja pettajanhuneen ilmitustaululla. Alustava runk timitetaan hultajille lukuvuden alussa. Esityslistan asiat vivat knkretisitua puheenjhtajan, yhteisöllisen ppilashultryhmän jäsenten, ppilaiden, hultajien, kulun henkilöstön tai muun tahn (esim. nuristimi) alitteesta. - Kkuksista laaditaan muisti, jka n julkinen ppilaille, hultajille ja kulun henkilöstölle kulun sähköisellä alustalla. - Kulu tiedttaa yhteisöllisestä ppilashullsta hultajille lukuvuden alussa ja sen aikana. Yhteisöllinen ppilashultryhmä arvii timintaansa vusittain. Yhteistyö ja timenpiteet ppilaiden sallisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi Espn kristillisessä kulussa timivat ppilaskunnat ala- ja yläkulussa. Oppilaskunnan hallitukset kkntuvat viikittain, ja kkuksissaan ppilaat käsittelevät maan viihtyvyyteensä ja kulunpitn, sekä ajankhtaisiin tapahtumiin liittyviä asiita. Oppilaskunnat järjestävät teemapäivinä hjelmaa. Oppilaskuntien hallitusten edustajat vierailevat vusittain ppilashultryhmässä kertmassa timinnastaan. Espn kristillisessä kulussa käynnistyy tukippilastiminta syksystä 2015 alkaen. Tukippilaat valitaan tulevista 8-9- lukkalaisista aina edellisenä keväänä seuraavaksi kahdeksi lukuvudeksi. Heille järjestetään kulutusta tukippilasvuden aikana. Alakulussa ensimmäisen lukan ppilaille valitaan neljänneltä lukalta kummippilaat. Kummisuhdetta pyritään jatkamaan ja ylläpitämään myös ensimmäisen kuluvuden jälkeen esimerkiksi yhteisillä retkillä, tunneilla ja tapahtumilla. Oppilailla n mahdllisuus sallistua erilaisiin prjekteihin, kuten kehitysyhteistyöprjektiin Malawin lasten ja nurten tukemiseksi. Tässä hankkeessa tehdään yhteistyötä myös tisen kristillisen kulun kanssa. Malawiprjektista vastaavat yläkulun ppilaat järjestävät itsenäisesti tai hjaavan pettajan avulla erilaisia tapahtumia, jihin kulun kaikki ppilaat pääsevät sallistumaan. Oppilailla n mahdllisuus sallistua viikkhartauden suunnitteluun ja tteuttamiseen. Yläkululaisille tarjtaan mahdllisuus pitää välituntikerhja alakulun ppilaille. Esim. liikunta-, jalkapall-, askartelu- tms. kerh.

Ylä- ja alakulun ppilaiden yhteistyötä pyritään ylläpitämään ja kasvattamaan kummitiminnan ja mm. erilaisten prjektien mudssa, mutta myös tekemällä ppitunneilla vierailuja tisiin lukkiin. Erityisinä kulupäivinä, esim. pajapäivänä, yläkulun ja alakulun ppilaat työskentelevät yhdessä yli lukkarajjen. Yhteistyö ppilaan hjauksessa, petuksen siirtymävaiheissa sekä jatk-pintjen suunnittelussa Oppilashultryhmä tukee ppilasta kulunkäynnissä ja hyvinvinnissa sekä ennaltaehkäisee ngelmia ja auttaa niiden ratkaisemisessa. Ryhmän jäseniä vat rehtri, ppilaanhjaaja, erityispettaja, kuraattri, psyklgi ja terveydenhitaja. Muut timijat sallistuvat ryhmään tarpeen mukaan. Oppilashultryhmä tukee ppilaita ja ryhmiä nivelvaiheissa siirryttäessä esipetuksesta alkupetukseen, alakulusta yläkuluun tai ppilaan vaihtaessa kulua. Oppilaan muuttaessa ensimmäistä kertaa Sumeen ppilas hjataan asumiskunnan järjestämään valmistavaan petukseen, js lapsen kielitait ei riitä piskeluun sumen kielellä. Oppilashultryhmä spii nivelvaiheita valmistelevissa kkuksissaan työnjan, miten ryhmiä ja yksilöitä tuetaan siirtymävaiheissa. Esikulusta 1. lukalle ppilaita siirrettäessä esikulusta llaan yhteydessä ensimmäisen lukan pettajaan ja siirretään tarpeelliset tiedt. 7. lukalle siirryttäessä käytetään Espn kaupungin lmaketta 7-lukkalaisen vanhempainpalaverin phjaksi. Tiselle asteelle nivellettäessä ppilaanhjaaja hulehtii tehstetun ja erityisen tuen ppilaiden tietjen siirtymisestä eteenpäin. Yhteistyö ja käytänteet kuluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kuluyhteisön hyvinvinnin tarkastuksissa Kuluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen kiinnitetään erityistä humita. Tarkastuksia tehdään yhteistyössä kulun henkilöstön, kulu- ja piskeluterveydenhulln, terveystarkastajan, työsujeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijiden kesken. Vastuutahina n Espn kristillisen kulun kannatusyhdistys ja kulurakennuksen mistaja Tallgren-yhtiö. Tarkastuksissa kuullaan käyttäjiä, tehdään havaintja ja arviidaan tiljen yleistä siisteyttä, rakenteiden kunta ja ylläpita. Tarkastuksella arviidaan myös sisäilman laatua ja ilmanvaihdn riittävyyttä, timinnasta aiheutuvaa melua, tiljen sveltuvuutta käyttötarkitukseen (erikislukat esim. kemia) sekä tiljen riittävyyttä suhteessa ppilasmääriin. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertmus, jka lähetetään tiedksi sapulille. Yhteistyö terveysneuvnnan ja terveystiedn petuksen välillä Oheisessa liitteessä esitellään terveysneuvnnan ja terveystiedn yhteistyötä. Liite 2. Terveysneuvnnan ja terveystiedn sisällöt vusilukittain Yhteistyö kulun ulkpulisten lasten ja nurten hyvinvintia edistävien tahjen kanssa yhteisöllisen ppilashulln kehittämisessä Kulu tekee tarvittaessa yhteistyötä nuristimen, lastensujelun, pliisin, seurakuntien sekä muiden ppilashulln kehittämiseen tarvittavien tahjen kanssa. Yhteistyö vi tapahtua asiantuntijavierailuina yhteisöllisen ppilashulln kkusten puitteissa tai erillisenä asiantuntijaknsultaatina yhteisöllisen ppilashulln jäsenten timesta. Kulu tekee myös yhteistyötä Espn kaupungin ppilashulln timijiden kanssa yhteisöllisen ppilashulln kehittämisessä ja sallistuu myös mahdllisuuksien mukaan kaupungin kulutuksiin aiheesta.

Järjestyssäännöt Kulun järjestyssäännöt vat ppilashultsuunnitelman liitteenä. Liite 3. Kulun järjestyssäännöt. Pissaljen seuraaminen, niistä ilmittaminen ja niihin puuttuminen Kululla n ma suunnitelma pissalihin liittyen. Liite 4. Pissaljen seuraaminen, niistä ilmittaminen ja niihin puuttuminen Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus Säännöllisesti tehdään lainmukaiset riskien ja vaarjen arviinnit sekä sen lisäksi työsujelutimikunta ja kriisiryhmä arviivat saltaan turvallisuutta ja hyvinvintia. Terveydenhitajan työ n pääsääntöisesti ennaltaehkäisevää. Työhön ei sisälly varsinaista sairaanhita lukuun ttamatta äkillisesti sairastuneiden ja tapaturmien ensiapua. Tapaturman sattuessa ensisijainen jatkhitpaikka n terveysasema. Kuljetusvastuu n vanhemmilla. Sairasta lasta ei tule lähettää kuluun. Kun ppilaalla n tistuvasti ppitunnille sallistumista häiritsevää hunvintisuutta kulussa, pidetään MAR, svitaan, miten tilanteissa timitaan ja kirjataan se ppimissuunnitelmaan. Tapaturmat tilastidaan. Tupakkatutteiden, alkhlin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Kulu timii Espn kaupungin Päihteiden käytön ennaltaehkäiseminen ja varhainen puuttuminen lasten ja nurten palveluissa -suunnitelman mukaisesti (Päihteiden käytön ennaltaehkäiseminen ja varhainen puuttuminen lasten ja nurten palveluissa, 2011. Espn kaupunki, sivistystimi). Ennaltaehkäisevä työ, humin kiinnittäminen ppilaiden kknaisvaltaiseen hyvinvintiin sekä varhainen puuttuminen vat keskeisiä periaatteita siinä, että ppilaat visivat mahdllisimman hyvin ja he valitsisivat päihteettömän nuruuden. Säännöllisin väliajin ja tarpeen mukaan järjestetään myös päihteisiin liittyviä teemapäiviä. Kulukuljetusten dtusaikja ja turvallisuutta kskevat hjeet Oppiaineissa sekä turvallisuus ja liikenne aihekknaisuudessa n määritelty liikennekasvatuksen tavitteet ja sisällöt, jiden avulla ppilaille petetaan turvallista liikkumista liikenteessä. Oppilaiden vanhemmat vastaavat kulumatkajärjestelyistä ja kustannuksista. Oppilaat saavat tulla kuluun pyörällä vain vanhempien luvalla. Vanhemmat ppilaat vivat kulkea myös sktterilla tai mplla. Pyöräiltäessä tai ajaessa mttriajneuvlla n ehdttmasti käytettävä kypärää. Piha-alueella n pyöräily kielletty ja pyörät n laitettava niille kuuluville paikille. Plkupyörät ja ptkulaudat vat kulussa vanhempien vastuulla. Kulupäivän jälkeen ppilaat pistuvat kulurakennuksesta, elleivät jää iltapäiväkerhn tai läksyparkkiin. Kun ppilas dttaa sitttuntien tai muiden kerhjen alkua muualla kuin edellä mainituissa paikissa, ppilas ei le kulun vastuulla. Kulukuljetuksissa timitaan kulukuljetusppaan mukaan: http://www.ph.fi/dwnlad/47392_kulukuljetuspas.pdf Suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Espn kristillisellä kululla n ma suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Liite 5. Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Liite 6. Kulun kriisisuunnitelma. 3. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Oppilailla n ikeus yksilökhtaiseen ppilashultn, jta vat kuluterveydenhulln palvelut, ppilashulln psyklgi- ja kuraattripalvelut sekä mnialainen yksilökhtainen ppilashult. Yksilökhtaisen ppilashulln tavitteena n seurata ja edistää ppilaan kknaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvintia ja ppimista. Tärkeänä periaatteena n välittäminen ja varhainen puuttuminen. Sillä tarkitetaan sekä ennaltaehkäisevää neuvntaa ja hjausta että mahdllisimman aikaista huleen tarttumista. Tärkeää n myös ngelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, vimavarat ja tarpeet tetaan humin sekä ppilashulln tuen rakentamisessa että kulun arjessa. Yksilökhtainen ppilashult perustuu aina ppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa hultajan sustumukseen. Oppilaan sallisuus, mat tivmukset ja mielipiteet tetaan humin häntä kskevissa timenpiteissä ja ratkaisuissa Yhteistyö kuluterveydenhulln laajissa terveystarkastuksissa Kulun käytänteet kuvataan seuraavan ppilashultsuunnitelman päivityksen yhteydessä. Oppilaan sairauden vaatiman hidn tai lääkityksen järjestäminen kulussa Kulu timii Espn kristillisen kulun hjemateriaalin mukaan. Liite 7. Timintahje ppilaan terveydentilaan liittyvistä asiista Liite 8. Erityisrukavalit kulu- ja päiväktirukailussa Liite 9. Diabeetikklapsi kulussa -hje Yksilökhtaisen ppilashulln timijiden yhteistyö tehstetun ja erityisen tuen, justavan peruspetuksen sekä sairaalapetuksen yhteydessä Yhteistyötä tehdään kullisenkin tilanteen vaatimassa laajuudessa lakeja ja säädöksiä nudattaen. Oppilashulln tuki kurinpitrangaistuksen tai petukseen sallistumisen epäämisen yhteydessä Kurinpitrangaistuksen (kirjallinen varitus ja määräaikainen erttaminen) tai petukseen sallistumisen epäämisen yhteydessä ppilaalle järjestetään tarvittava yksilökhtainen ppilashult. Espn kristillisessä kulussa n järjestyssäännöt, jiden tarkituksena n edistää kulun sisäistä järjestystä, piskelun esteetöntä sujumista sekä kuluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Tilanteessa, jssa ppilas ei niitä nudata ja hänelle annetaan jkin kurinpitrangaistus tai evätään lppupäivän salta sallistuminen petukseen, hänelle varataan mahdllisuus keskustella ppilashultryhmän jäsenen tai muun asiantuntijan kanssa kurinpitrangaistukseen jhtaneesta tilanteesta sekä muista mahdllisista ppimiseen liittyvistä vaikeuksistaan sekä mahdllisesta tuen tarpeesta. Oppilas vi sallistua keskusteluun yksin tai hultajan kanssa. Lukanpettaja tai lukanvalvja hulehtii siitä, että ppilas saa mahdllisuuden tähän keskusteluun. Keskustelu järjestetään mahdllisimman pian kurinpitrangaistuksen jälkeen.

Mikäli ppilaalta n evätty mahdllisuus sallistua petukseen lppupäivän salta, lukanpettaja tai lukanvalvja hulehtii, että ppilas saa tiedn sillä aikaa tehdyistä kulutehtävistä. Mikäli ppilas n ertettu määräajaksi, ppilashultryhmä päättää petusjärjestelyistä erttamisen aikana. Yksilökhtaisen asiantuntijaryhmän kkaminen ja sustumusten hankkiminen Yksilökhtainen, tapauskhtaisesti kttava, asiantuntijaryhmä ktaan yksittäisen ppilaan tai ppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja ppilashultpalveluiden järjestämiseksi sillin, kun tilanteen selvittäminen vaatii eri asiantuntijiden saamista. Ryhmän kknpan n aina tapauskhtainen ja riippuu käsiteltävästä asiasta. Asian käsittelyyn vi sallistua tarvittavia ppilashulln timijita, yhteistyötahja ja ppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä n lisäksi ikeus pyytää neuva ppilaan asiassa tarpeellisiksi katsmiltaan asiantuntijilta laissa säädetyin rajin. Asiantuntijaryhmään vidaan nimetä asiatuntijita jäseneksi vain ppilaan, tai js hänellä ei le edellytyksiä arviida annettavan sustumuksen merkitystä, hänen hultajansa sustumuksella. Oppilaan yksilöidyllä kirjallisella sustumuksella hänen asiansa käsittelyyn vi sallistua myös muita tarvittavia ppilashulln yhteistyötahja taikka ppilaan läheisiä. Kirjallinen sustumus tehdään ensimmäisellä asiantuntijaryhmän kkntumiskerralla. Js ryhmän kknpann tulee myöhemmin muutksia, tehdään niistä merkintä lmakkeeseen. Sustumuslmake arkistidaan ppilashultkertmuksen yhteyteen. Ryhmän kutsuu klle yleensä lukanpettaja tai lukanvalvja, mutta sen vi kutsua klle myös kuraattri, psyklgi, terveydenhitaja tai erityispettaja. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, jka kirjaa yksilökhtaisen ppilashulln järjestämiseksi ja tteuttamiseksi välttämättömät tiedt ppilashultkertmukseen. Liite 10. Sustumus asian käsittelyyn yksilökhtaisessa asiantuntijaryhmässä -lmake. Liite 11. Oppilashullllinen plku Oppilashultkertmusten laatiminen ja säilytys Yksittäistä ppilasta kskevan asian käsittelystä yksilökhtaisessa asiantuntijaryhmässä laaditaan ppilashultkertmus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa ryhmän timintatavitteiden kannalta välttämättömät tiedt ppilashultkertmukseen. Phjana käytetään kulun mnialaisen asiantuntijaryhmän muistiphjaa. Muistit, jista ppilashultkertmus mudstuu, sekä muut ppilashulln tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä ppilasta kskevat asiakirjat tallennetaan ppilashultrekisteriin. Espn kristillisen kulun ppilashultrekisteriä ylläpitää kulun kuraattri. Oppilashultrekisteriin tallennetut tiedt, jtka kskevat yksittäistä ppilasta, vat salassa pidettäviä. Asiakirjat eivät siirry ppilaan mukana kulusta tiseen, vaan ne säilytetään alkuperäisessä arkistssaan. Mikäli uusi petuksenjärjestäjä tarvitsee ppilashultkertmusten tietja, annetaan niitä lainsäädännön puitteissa luvuttamatta alkuperäistä asiakirjaa. Liite 12. Oppilashultkertmus Yhteistyö yksilökhtaisen ppilashulln timijiden ja kulun ulkpulisten palveluiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa Yksilökhtaisessa ppilashullssa tehdään tapauskhtaisesti yhteistyötä kulun ulkpulisten palveluiden kanssa. Lähtökhtana työskentelyssä n lapsen ja nuren etu ja yhteistyötä tehdään aina ppilaan edun ja tilanteen niin vaatiessa. Yhteistyötahja vat esimerkiksi lastensujelu, perheneuvla, erikissairaanhit, pliisi ja nuristimi.

Kulussa n käytössä Tajua mut!- liputustimintamalli, jnka tarkituksena n vahvistaa eri timijiden yhteistyötä lapsen ja nuren tilanteen tukemiseksi. 4. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN OPPILAIDEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA KANSSA Oppilashulta tteutetaan suunnitelmallisena yhteistyönä ppilaiden ja heidän hultajiensa kanssa. Oppilaiden sallisuus yhteisöllisen ppilashulln timinnan suunnittelussa, tteuttamisessa ja arviinnissa Oppilashultsuunnitelmaa työstetään jatkuvana prsessina kuulemalla ppilaskunnan edustajia, suunnittelemalla siita yhdessä ppilaiden kanssa, ttamalla vastaan palautetta keskusteluissa ja kyselylmakkeilla. Hultajien sallisuus yhteisöllisen ppilashulln timinnan suunnittelussa, tteuttamisessa ja arviinnissa Hultajia pyritään sa yhteisöllisen ppilashulln suunnitteluun, tteuttamiseen ja arviintiin vanhempainyhdistyksen, kulun vanhempainiltjen ja paja/teemapäivien kautta. Oppilashullsta tiedttaminen Yhteisöllisen ppilashulln ja yksilöllisen ppilashulln periaatteista ja timintatavista tiedtetaan: -Kulun henkilökunnalle ja hultajille esitellään sia ppilashultsuunnitelmasta kulun kkuksissa ja vanhempainillissa. -Kulun henkilöstö velvitetaan tutustumaan ppilashulln suunnitelmaan vähintään syksyisin. -Jhtkuntaa ja kannatusyhdistyksen hallitusta tiedtetaan ppilashultsuunnitelmasta vusittain. Osa ppilashultsuunnitelmaa n vusittain esillä kulun lukuvusisuunnitelmas- sa, jnka kulun jhtkunta tarkastaa. Hallitukselle lukuvusisuunnitelma annetaan syksyllä tiedksi. -Oppilashultsuunnitelma esitellään pääpiirteissään kulun lukuvusippaassa ja sia siitä kulun nettisivulla. -Oppilashultsuunnitelman yksittäisiä siita ja asiita avataan kulun ppilaille pitkin kulun lukuvutta. Yhteistyötahille tiedtetaan yhteisöllisen ja yksilökhtaisen ppilashulln timintatavista kaupunkitaslla. Espn kristillisen kulun ppilashultsuunnitelma lähetetään Espn kaupungille tiedksi.

5. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Oppilashultsuunnitelmaa seurataan sana kulun muuta arviintia ja laadunkehittämistä hyödyntäen käytössä levia arviintimenetelmiä, kuten kulujen itsearviinti- ja kuluterveyskyselyn tulksia sveltuvin sin. Seurataan myös, miten ppilaan ikeus päästä keskustelemaan psyklgin tai kuraattrin kanssa määräaikaan mennessä tteutuu. Oppilashultryhmä tarkastelee suunnitelman tteutumista lukukausien lpulla.

Kulun ppilashultsuunnitelman liitteet Liite 1. Oppilashulln asiantuntijiden tehtävänkuvaukset Liite 2. Terveysneuvnnan ja terveystiedn sisällöt vusilukittain Liite 3. Kulun järjestyssäännöt Liite 4. Pissaljen seuraaminen, niistä ilmittaminen ja niihin puuttuminen Liite 5. Suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Liite 6. Kulu kriisisuunnitelma Liite 7. Timintahje ppilaan terveydentilaan liittyvistä asiista Liite 8. Erityisrukavalit kulu- ja päiväktirukailussa Liite 9. Diabeetikklapsi kulussa - hje Liite 10. Sustumus asian käsittelyyn yksilökhtaisessa asiantuntijaryhmässä -lmake Liite 11. Oppilashullllinen plku Liite 12. Oppilashultkertmus lmake

LIITE 1. Oppilashulln asiantuntijiden tehtävänkuvaukset 1.1. KOULUKURAATTORIN TYÖNKUVA Kulukuraattri n kuluyhteisön ssiaalityön asiantuntija. Kulukuraattrin tehtävät liittyvät sekä yhteisölliseen että yksilökhtaiseen ppilashulttyöhön. Tehtävät sisältävät asiakastyötä, petussuunnitelman mukaista ppilashulttyötä sekä mnialaista yhteistyötä kulun sisällä ja kulun ulkpulisten tahjen kanssa. Kulukuraattrin työskentelyn tavitteena n edistää ppilaiden psykssiaalista hyvinvintia, myönteistä kknaiskehitystä ssiaalityön keinin sekä kdin ja kulun välistä yhteistyötä. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTOTYÖ Yhteisöllinen ppilashulttyö khdentuu sekä kulu- että lukkayhteisöihin. Kuluyhteisön salta kulukuraattrin työmutihin vi kuulua Yhteisöllisen ppilashultryhmän timintaan sallistuminen man erityisalansa asiantuntijana Kulun yhteisöllisen timintakulttuurin kehittämistyöhön sallistuminen Kuluympäristön ja -yhteisön hyvinvinnin ja turvallisuuden edistäminen, suunnittelu ja seuranta Kulun petussuunnitelmatyöhön sallistuminen Kulukuraattripalveluista ja käytännöistä tiedttaminen ppilaille, hultajille ja muille yhteistyötahille Vanhempainiltjen, kulun siirtymävaiheiden ja teemapäivien suunnitteluun ja tteuttamiseen sallistuminen Timiminen kulun kriisityöryhmän jäsenenä Lukkayhteisön hyvinvinnin tukemiseksi kuraattrin työ n yhteistyössä pettajan kanssa muun muassa Kulun henkilöstön knsultaatita ilman ppilaan tunnistetietja Lukkien yleistilanteen kartitusta ja niiden phjalta timintatapjen suunnitteluun sallistumista Lukkahavainnintia Lukkien ja ppilasryhmien kanssa työskentelyä YKSILÖ- JA ASIAKASTYÖ sisältää Oppilaan ja perheen kknaistilanteen kartittamisen ja arviinnin Tukitapaamiset ppilaan kanssa Vanhemmuuden tukemisen ja neuvnnan Opettajan knsultaatin Yhteistyön ppilaan, hultajan ja kulun henkilöstön kanssa ppilaan petuksen järjestämiseksi Yhteistyön ppilaan kanssa työskentelevien kulun ulkpulisten yhteistyötahjen kanssa (esim. lastensujelu, perheneuvla, nurispliklinikka, nuristimi)

Kulun ulkpulisten tukitimien piiriin hjaamisen Yksilökhtainen mnialainen ppilashulttyö Kulukuraattri sallistuu ppilaan ja/tai hultajan sustumuksella yksilökhtaiseen asiantuntijaryhmään yhteistyössä kulun muiden työntekijöiden ja/tai kulun ulkpulisten tahjen kanssa 1.2. KOULUPSYKOLOGIN TYÖNKUVA Kulupsyklgin työskentelyn tavitteena n edistää ppilaiden psyykkistä ja ssiaalista hyvinvintia yksilöinä ja yhteisön jäseninä sekä tukea ppimistavitteiden saavuttamista. Käytännössä kulupsyklgin tehtävänkuva mudstuu laajasta kknaisuudesta, jhn kuuluu asiakastyötä, knsultaatita, kuluyhteisön hyvinvinnin edistämistä sekä yhteistyötä ktien ja erilaisten sidsryhmien kanssa. Yhteisöllinen ppilashulttyö Yhteisöllinen ppilashulttyö khdentuu sekä kulu- että lukkayhteisöihin. Kuluyhteisön salta psyklgi vi sallistua man erityisalansa asiantuntijana kulun yhteisölliseen ppilashultryhmään kulun yhteisöllisen timintakulttuurin kehittämiseen hyvinvinnin ja turvallisuuden edistämiseen ja seuraamiseen yhteisössä jäsenenä kulun kriisityöryhmän timintaan ppilashulln erilaisten timintamallien (kuten kuluyhteisön turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat) kehittämiseen ja arviintiin petussuunnitelmatyöhön Lukkayhteisön hyvinvinnin tueksi psyklgi vi yhteistyössä pettajan knsultida kulun henkilöstöä ilman ppilaan tunnistetietja kartittaa lukkien yleistilannetta havainnida lukkien timintaa työskennellä ppilasryhmien kanssa Psyklgin yksilö- ja asiakastyö sisältää lapsen ja nuren kehitykseen, ppimiseen tai kulunkäyntiin liittyvien kysymysten selvittelyn ja arviinnin tarvittaessa ppilaan psyklgisen arviinnin timenpiteineen, jita vat esimerkiksi neuvttelut kulun henkilöstön ja vanhempien kanssa, psyklgiset tutkimukset (ml. psyklgiset testit) ja lausuntjen laatiminen tukitimien ja petusjärjestelyjen suunnittelun tarvittaessa hjauksen jatktutkimuksiin tai -hitn ppilaiden yksilöllisen tuen ja hjauksen tunne-elämän kehitykseen, ssiaaliseen vurvaikutukseen tai ppimiseen liittyvissä pulmissa Yksilökhtainen mnialainen ppilashulttyö Psyklgi timii

ppilaan tai hultajan sustumuksella mnialaisen yksilökhtaisen asiantuntijaryhmän jäsenenä yhteistyössä kulun muiden työntekijöiden ja/tai kulun ulkpulisten tahjen kanssa 1. 3. Kulu- ja piskeluterveydenhitajan työnkuva 3.11.2014 Terveydenhitaja n kuluyhteisön terveyden edistämisen asiantuntija. Hän vastaa hittyön asiantuntijana kulu- ja piskeluterveydenhullsta ja timii lääkärin työparina. Terveydenhitajan tehtävät liittyvät kulu- ja piskeluyhteisöön, yksittäiseen ppilaaseen ja piskelijaan tai mniammatilliseen yhteistyöhön kulussa ja ppilaitksessa. Terveydenhitajan työ n pääsääntöisesti ennaltaehkäisevää ja ajanvarauksella tapahtuvaa. Ilman ajanvarausta ppilas, piskelija vi hakeutua terveydenhitajan avvastaantlle. Kulu- ja piskeluterveydenhitajan työ sisältää seuraavia tehtäviä: Yhteisöön khdistuva työ Kulu- ja piskeluyhteisön hyvinvintityöhön sallistuminen. Oppilaiden, piskelijiden ja kulu- ja piskeluyhteisön turvallisuuden edistäminen ja kriisityöhön sallistuminen. Kuluympäristön ja piskeluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksiin sallistuminen ja tarvittavien timenpiteiden tteutumisen seuranta. Kulu- ja piskeluterveydenhulln palveluista ja käytännöistä tiedttaminen ppilaille, piskelijille vanhemmille, pettajille ja muille yhteistyötahille. Vanhempain- ja ktiväeniltihin sallistuminen. Terveystiedn petukseen sallistuminen tarvittaessa. Yksilöön khdistuva työ Oppilaiden, piskelijiden hyvinvinnin ja terveyden sekä ppimisen edistäminen ja tukeminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja mahitn pastaminen. Oppilaiden määräaikaisten terveystarkastusten tekeminen vusittain sekä tarvittaessa tarkastuksista pisjäävien tuen tarpeen selvittäminen. Opiskeluterveydenhullssa terveystarkastukset tehdään ensimmäisen ja tisen vusikurssin piskelijille, siihen sisältyy myös kutsuntjen ennakkterveystarkastus kutsuntaikäisille. Rktustiminnasta ja terveysneuvnnasta vastaaminen. Seulntatutkimuksista hulehtiminen. Oppilaiden kasvun ja kehityksen seuraaminen. Ongelmien selvittely yhdessä ppilaiden ja piskelijiden kanssa. Psykssiaalisen tuen tarjaminen ppilaille, piskelijille ja perheille. Laajat terveystarkastukset 1, 5 ja 8 lukkalaisille tteutetaan yhdessä lääkärin kanssa. Tarkastuksiin kutsutaan vanhemmat mukaan, jllin kartitetaan perheen hyvinvintia ja tuen tarvetta. Hulehtiminen ppilas- piskelijakhtaisesta yhteistyöstä vanhempien ja pettajien kanssa. Oppilaan yksilöllisen tarpeen mukaisen yhteistyön tekeminen muiden ppilashulln timijiden kanssa. Verkst-, kuntutus-, hit- ym kkuksiin sallistuminen yksittäisten ppilaiden asiissa. Oppilaan, piskelijiden pitkäaikaissairauden hidn tukeminen sekä sallistuminen kulupäivänaikaisen hidn ja

tuen järjestämisen suunnitelman laatimiseen kulussa. Oppilaiden, piskelijiden hjaaminen lääkärille tai muille asiantuntijille tarvittaessa. Erityisen tuen tarpeen arviiminen, tukeminen ja sallistuminen tuen suunnitteluun ja järjestämiseen yhdessä muiden timijiden kanssa. Hulehtiminen tukitimien järjestämisen kannalta riittävien tietjen siirtymisestä mniammatilliseen ppilashultn. Hulehtiminen ppilaan tarvitseman tuen jatkumisesta ja tähän tarvittavan tiedn siirrsta kulunkäynnin siirtymävaiheissa. Ensiavusta ja siihen liittyvästä hittyöstä vastaaminen kulussa. Yhteistyöhön ja kehittämiseen liittyvä työ Oppilashult- ja hyvinvintiryhmiin sallistuminen sekä niiden arviinti- ja kehittämistyö. Opetussuunnitelman valmisteluun sallistuminen ppilaiden terveydenhidn ja terveyden edistämisen asiantuntijana. Knsultaatiiden tarjaminen pettajille ja muulle ppilashulthenkilöstölle lapsen ja nuren terveydentilan ja kehitysvaiheen merkityksestä kulussa suriutumiseen. Terveydenhulln lainsäädäntö säätelee kuluterveydenhitajan työtä. Kulu- ja piskeluterveydenhulln työtä hjaavat erityisesti Asetus 338/2011, Terveydenhultlaki 1326/2010 ja Laki ptilaan asemasta ja ikeuksista 785/1992. Oppilas- ja piskelijahultlaki 1287/2013. Kulu- ja piskelulääkärin työnkuva Kulu- ja piskelulääkärin työ n pääsääntöisesti ennaltaehkäisevää ja sairauksia/terveydentilan pikkeavuuksia seulvaa. Sairauksien diagnsinti, hit ja seuranta eivät kuulu kuluterveydenhultn. Opiskeluterveydenhullssa lääkärin työ sisältää jnkin verran myös sairauksien selvittelyä ja hidn seurantaa, tällöin n pääasiassa kyse piskelukykyyn vaikuttavista terveydentilan pikkeavuuksista. Akuutisti sairastunut ppilas tai piskelija hjataan terveysasemalle, samin pitkäaikaissairauksien selvittely ja hit kuuluvat terveysasemalle. Kulu- ja piskelulääkäri timii lääketieteellisenä asiantuntijana kulu- ja piskeluterveydenhullssa ja tekee yhteistyössä terveydenhitajan kanssa laajan terveystarkastuksen peruskulun ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen lukan ppilaille terveystarkastuksen tisen vusikurssin piskelijille, pjilla siihen sisältyy myös kutsuntjen ennakkterveystarkastus. Timii kululla terveydenhitajan työparina ja tekee terveystarkastuksia tarvittaessa muidenkin kuin yllä mainittujen lukkatasjen ppilaille/piskelijille Ohjaa ppilaita/piskelijita tarvittaessa jatktutkimuksiin ja hitn. Laatii pyydettäessä piskeluun ja kulutyöhön tarvittavia lausuntja.

Osallistuu tarvittaessa ppilaiden/piskelijiden hit- ja kuntutussuunnitelmien laadintaan. Osallistuu tarvittaessa ppilashultryhmien timintaan sekä ppilaitksen terveydellisten ljen tarkastukseen. Oppilas/piskelija saa ajan kulu- ja piskelulääkärin vastaantlle kulu Liite 2. Terveystiedn sisällöt vusilukittain 7. lukka Kasvu ja kehitys fyysinen ja psyykkinen kasvu: Ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä ja kulema fyysinen kasvu: vurkausirytmi, uni, lep ja kurmitus fyysinen kasvu: kehittyvä seksuaalisuus fyysinen kasvu: masta terveydestä hulehtiminen psyykkinen kasvu: itsetuntemus, itsensä ja tisen arvstaminen, vastuu itsestä, tisista ja yhteisöstä ssiaalinen kasvu: perhe ja ssiaaliset suhteet ssiaalinen kasvu: yksilöllisyys, erilaisuus ja suvaitsevaisuus Terveys arkielämän valintatilanteissa tupakka, alkhli, huumeet liikenneturvallisuus ja käyttäytyminen terveyteen liittyvä viestintä 8. lukka Kasvu ja kehitys fyysinen kasvu: terveyttä edistävä ravitsemus ja liikunta psyykkinen kasvu: mielenterveys ja sen vaihtelu ssiaalinen kasvu: välittäminen ja hulenpit Terveys arkielämän valintatilanteissa ravitsemukselliset tarpeet ja ngelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisrukavalit päihteet, mielihyvä ja riippuvuudet sekä niihin liittyvät valinnat ristiriitjen selvittäminen ja mieltä painavista asiista puhuminen ihmissuhteet ja seksuaalisuus tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, ireiden tunnistaminen, sairastaminen ja itsehit

vaaratilanteet ja nnettmuudet, tapaturmat ja ensiapu 9. lukka Kasvu ja kehitys ssiaalinen kasvu: yksilön kasvu ja vastuu yhteisöstään Terveys arkielämän valintatilanteissa seksuaaliterveyteen liittyvä käyttäytyminen ja siihen liittyvät arvt ja nrmit Vimavarat ja selviytymisen taidt terveys, työ- ja timintakyky, henkilökhtaiset vimavarat tunteet ja niiden ilmaiseminen, ssiaalinen tuki ja turvaverkstt, vurvaikutustaidt kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutkset ja kriisit sekä niistä selviytyminen väestönsujelun perusteita Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri kansantaudit ympäristö ja terveys työhyvinvinti kulttuuri ja terveys lasten ja nurten ikeuksia, timinnan rajituksia ja seuraamuksia kskeva lainsäädäntö keskeiset terveydenhult- ja hyvinvintipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ

LIITE 3. Espn kristillisen kulun järjestyssäännöt 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS Jkaisella ppilaalla n ikeus turvalliseen kulunkäyntiin ja velvllisuus kunniittaa tisen ikeuksia. Tämän vuksi situdumme nudattamaan kulun järjestyssääntöjä. Järjestyssäännöt vat vimassa myös kulumatkilla, retkillä ja siirryttäessä muihin petuspaikkihin sekä muiden kulujen tilissa järjestettävässä petuksessa. 2. HYVÄT TAVAT Nudatamme hyviä käytöstapja tervehtimällä, sittamalla khteliaisuutta ja avuliaisuutta kulutvereille, pettajille, kulun muulle henkilökunnalle sekä vieraille. Kielenkäyttömme n asiallista. Otamme erityisesti humin samassa kiinteistössä timivien yritysten työntekijät ja annamme heille työrauhan. Kaikenlainen kiusaaminen, väkivalta sekä kulun tai tisen maisuuden turmeleminen n ehdttmasti kielletty, samin kuin tupakinti, alkhli- ja energiajumien nauttiminen sekä päihteiden käyttö. 3. TYÖRAUHA Teemme annetut tehtävät ajallaan ja hulellisesti. Pidämme yllä työrauhan välttämällä meteliä tunnilla ja liikkumalla rauhallisesti sisätilissa. Oppitunneilla pyydämme puheenvura viittaamalla, ja dtamme maa vuramme rauhallisesti. 4. KOULUN TILAT JA OMAISUUS Hulehdimme mista työvälineistämme, kulun kalusteista sekä yhteisistä tilista. Pidämme kulun siistinä säilyttämällä tavarat niille sitetuissa paikissa. Rskat laitamme rska-astiihin. Käsittelemme kulun maisuutta hulella ja varen, emmekä kske kulun tai muiden tavarihin ilman lupaa. 5. OLESKELU JA LIIKKUMINEN KOULUN TILOISSA Oleskelemme ja liikumme sisätilissa meluamatta, juksematta ja ryntäilemättä. Liikumme erityisen varvasti kierreprtaissa ja dtamme tarvittaessa vura tasanteella, js prtaissa n ruuhkaa. Pistumme kulun tilista kulupäivän päätyttyä. Odttamisesta svimme erikseen lukanpettajan /-valvjan kanssa. 19

6. RUOKAILU Rukajnssa dtamme rauhallisesti maa vuramme. Rukaillessa käyttäydymme hillitysti sekä nudatamme hyviä ja ystävällisiä pöytätapja. Palautamme rukailuvälineet siististi niille sitettuun paikkaan ja laitamme man tulin paikilleen. 7. VÄLITUNNIT Alakulun ppilaat viettävät välitunnit ulkna välituntialueella. Yläkulun ppilaat viettävät kl 10.35 11.00 välisen välitunnin ulkna, muutin sisällä sallituissa tilissa. Kun siirrymme petustunneille kulun ulkpulelle, nudatamme erityistä varvaisuutta liikenteessä. Rulla- tai ptkulautja sekä muita vastaavia välineitä käytämme ainastaan ulkna kulupihan sallituilla alueilla. Kyseisillä välineillä liikkuvan ppilaan pitää käyttää kypärää. 8. FYYSINEN KOSKEMATTOMUUS Kunniitamme jkaisen ruumiillista kskemattmuutta niin, ettemme häiritse, uhkaa tai käy kiinni kehenkään väkivallin missään tilanteessa. Mikäli näemme tai itse kemme kiusaamista, uhkaamista tai väkivaltaa, ilmitamme siitä heti henkilökunnalle. 9. KOULUMATKA Kulumatkalla nudatamme turvallisuutta ja hyviä tapja. Pysäköimme plkupyörät, mpedit, sktterit ja vastaavat kulkuvälineet niille sitetuille pysäköintialueille. Emme leskele kulun alueella kulupäivän ulkpulella. 10. Sääntöjen nudattamatta jättämisestä seuraa asiasta riippuen ilmitus ktiin jälki-istunt jkin muu pettajan spivaksi katsma timenpide

Liite 4. Pissaljen seuraaminen, niistä ilmittaminen ja niihin puuttuminen Seuranta ja pissalista ilmittaminen Lukanpettajat ja lukanvalvjat hulehtivat pissaljen seurannasta man lukkansa salta. Tästä käytännöstä tiedtetaan vanhemmille vanhempainillassa ja lukuvusippaassa. Opettaja merkitsee pissalt mieluiten saman ppitunnin aikana Wilmaan. Puuttuminen 1. Sairauspissalt -Js pettajalla n hulta ppilaan vinnista ja pintjen etenemisestä, pettaja ttaa asian puheeksi ppilaan ja hultajan kanssa. -Js sairauspissalt tistuvat ja pettajalla n huli ppilaan tilanteesta, pettaja pyytää terveydenhulln ammattilaista keskustelemaan ppilaan ja hultajan kanssa. -Pikkeustilanteissa vidaan vaatia ppilasta/hultajaa timittamaan lääkärintdistus pissalista. Rehtri pyytää lääkärintdistuksen. Kuluterveydenhitaja vastaanttaa sen. Lääkärintdistukset säilytetään ppilaan tai hultajan sustumuksella kuluterveydenhitajalla. - Js syntyy huli, knsultidaan lastensujelua ja tehdään tarvittaessa lastensujeluilmitus. (Lastensujelulaki 25 ) 2. Luvattmat pissalt -Mikäli pettaja ei saa tieta ppilaan pissalsta ja n syytä epäillä aiheetnta pissala, pettaja ttaa yhteyttä hultajaan. -Seuraamus luvattmasta pissalsta: lukanvalvjan tai pettajan antama jälki-istunt sekä ppilas spii pettajien kanssa pissalja krvaavista tehtävistä. Lukanvalvja käy kasvatuskeskustelun ppilaan kanssa ppilashulln tuella. Js luvattmia pissalja n enintään 30 ppituntia, lukanvalvja knsulti ppilashulthenkilöstöä. Lukanpettaja/lukanvalvja/ppilashulthenkilöstön jäsen kkaa hultajapalaverin ja sinne tarvittavat henkilöt. (Tässä vaiheessa vidaan knsultida lastensujelua). Js luvattmia pissalja enintään 90 ppituntia, pettaja tai muu hulen kantaja knsulti lastensujelua ja hulen kantaja tekee lastensujeluilmituksen sekä spii ppilaan/hultajien ja muiden tarvittavien tahjen kanssa palaverin. 3. Myöhästelyt -Lukanvalvja seuraa ppilaiden myöhästelyä. Myöhästymiset ja myöhästymisaika merkitään Wilmaan. Klmesta myöhästymisestä tulee seuraamus: yläkulussa jälki-istunt, alakulussa kasvatuskeskustelu ja tehtävin tek kulun jälkeen.

Liite 5. Suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Espn kristillisessä kulussa Kulussa timitaan aktiivisesti sen mukaan, että kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ei kulussa hyväksytä. Kulussa n näiden suhteen nllatleranssi. Tilanteisiin, jissa edellä mainittuja ilmenee, puututaan ja ne selvitetään. Ennaltaehkäisy Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ennaltaehkäistään kulussa tehkkaasti yhteistyöllä ppilaiden, vanhempien, henkilökunnan sekä tarvittaessa terveydenhult- ja ssiaaliviranmaisten kanssa. Kulussamme tteutetaan Kiva-kulun periaatteita ja pidetään siihen liittyviä ppitunteja. Kiusaamisesta ja sen erttamisesta muusta negatiivisesta timinnasta sekä kiusaamisen ennaltaehkäisystä keskustellaan lukissa, pettajakkuksissa sekä vanhempainillissa. Väkivaltaa ja häirintää ennaltaehkäistään sana kulun laajempaa arvkasvatusta, keskustelemalla niihin liittyvistä teemista ppilaiden kanssa sekä pettamalla rakentavia ja tista kunniittavia timintamalleja. Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisy kulun timinnassa KiVa-kulu timinta aktiivinen välituntivalvnta mnipuliset timintamahdllisuudet välitunneilla yhteisesti svittujen käytäntöjen nudattamisen valvnta tutr- ja kummippilastiminta kulun yhteisöllisyyteen ja lukkarajat ylittäviin tapahtumiin panstaminen turvalliseen ryhmähenkeen ja rakentavaan vurvaikutukseen panstaminen Tisia kunniittavan käytöksen vaaliminen, mien ja tisten rajjen tunnistamisen pettaminen Oppilaiden itsetunnn vahvistaminen, Yksilökeskustelut riskippilaiden kanssa Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisy kdin ja kulun yhteistyönä lasten hyvinvinnin seuranta ktna vanhemmat ttavat yhteyttä pettajaan kuullessaan, että jtain ppilasta kiusataan. kulun säännöt tiedksi ppilaiden kteihin ppilaan, pettajan ja vanhempien väliset varttikeskustelut kulun ja kdin välillä yhteiset timintatavat, jita käsitellään vanhempainillissa kteihin jaettavaan lukuvusippaaseen kulukiusaamisen ennaltaehkäisyn ja puuttumisen malli timinnalliset sekä lukkakhtaisesti järjestetyt vanhempainillat vanhempainiltihin kiusaamisteema/ luennitsija puhumaan kulukiusaamisesta Kiusaaminen Kiusaamisella tarkitetaan yhteen ppilaaseen tistuvasti khdistuvaa tahallisen negatiivista tai vihamielistä käyttäytymistä tai pahan mielen aiheuttamista. Kiusaamiselle minaista n myös

timinnan epätasaväkisyys: Kiusattu n jllain tavalla pulustuskyvytön kiusaajiaan khtaan. Tämä vi tarkittaa esimerkiksi, että kiusaaja n kiusattua fyysisesti vahvempi, kiusatulla ei le ystäviä, kiusaajia n useita, eikä kiusattu näin pysty pulustautumaan. Kiusaaminen n vallan tai viman väärinkäyttöä. Kaikki ppilaiden välinen negatiivinen käyttäytyminen ei le kiusaamista, sillä erimielisyydet ja riidat kuuluvat lasten ja nurten nrmaaliin kanssakäymiseen. Nämä tilanteet vat kuitenkin hetkellisiä ja ne n ertettava systemaattisesta yhden ppilaan kiusaamisesta. Kiusaamisesta n myös ertettava vakavat väkivaltatilanteet, jiden sattuessa timitaan erillisten hjeiden mukaan. Kiusaamisen kriteerinä vidaan käyttää myös ppilaan maa kkemusta asiasta. Tilanne, jka n tisen mielestä vain hauska pila tai leikkiä, saattaa tisesta tuntua kiusaamiselta tai väkivallalta. Kiusaaminen vi lla suraa tai epäsuraa, fyysistä tai psyykkistä. Sitä n esimerkiksi fyysisen kskemattmuuden lukkaaminen, psyykkinen väkivalta, haitantek ja nettikiusaaminen. Kiusaamiseen puuttuminen Kiusaamistilanteisiin ja muihin vääriin tekihin puututaan välittömästi. Kaikkien kuluyhteisön aikuisten tulee puuttua havaitsemiinsa kiusaamistilanteisiin. Myös vanhempia kehtetaan ttamaan yhteyttä kuluun, js heidän tietnsa tulee kiusaamistapauksia. Oppilas vi kerta masta tai tisen ppilaan kiusaamisesta kenelle tahansa kulun aikuiselle tai vanhemmalle, jnka tehtävä n viedä asia eteenpäin. Kiusaamistapauksen selvittely Kiusaamistilanne katkaistaan. Tiet kiusaamistilanteesta lukanpettajalle, rehtrille ja/tai muulle henkilökunnalle. Pääasiallisina kiusaamisen selvittelijöinä timivat lukanpettajat/ lukanvalvjat. Kiusaamisen täyttäessä KiVa-selvittelyn kriteerit, tilanne hjataan KiVa-tiimin käsittelyyn. KiVa-selvittely: Kiusaamisen selvittely tulee hitaa mahdllisimman pian. Keskustelu erikseen kiusatun ja kiusaajan kanssa. Yhteistapaaminen kiusatulle ja kiusaajalle tarpeen mukaan. Svitaan seurantatimenpiteistä ja aikataulusta, sekä tilanteen tarkastamisesta. Keskusteluista tehdään muisti. Selvittämisessä pyritään spuun, mahdlliseen anteeksipyyntöön ja anteeksiantn. Yhteydentt ktiin puhelimitse tai sähköpstitse. Kerrtaan, mitä n tapahtunut, miten asia n selvitetty, mitä ppilaiden kanssa n svittu. Seurantakeskustelu: Kumpikin ppilas tapaa KiVa-tiimin jäsenen erikseen. Js tdetaan, että tilanne n hyvä ja kiusaaminen n lppunut, käsittely päättyy. Js kiusaaminen n jatkunut, kutsutaan sapulet hultajineen kululle asiaa selvittämään. Kiusaamisen selvittämisen yhteydessä arviidaan myös kk ryhmän tilannetta ja tarvittaessa ryhmälle/ kiusaajille järjestetään tukitunteja, jissa keskitytään kiusaamiseen ja ryhmän turvallisuuden parantamiseen liittyviin asiihin. Kiusatulle järjestetään myös tukikeskusteluja kuraattrin kanssa ja tarvittaessa lukasta valitaan hänelle tukippilas.

Tarvittaessa tilanteen jatkuessa tuen, avun ja hidn hakeminen viranmaisilta (perheneuvla, ssiaaliviranmainen, pliisi). Tarkempaa tieta KiVa-kulu kiusaamisen vastaisesta timinnasta www.kivakulu.fi Väkivalta Väkivallalla tarkitetaan tarkituksenmukaista fyysisen viman tai vallan käyttöä tai sillä uhkaamista. Se khdistuu ihmiseen itseensä tai tiseen ihmiseen ja jhtaa tdennäköisesti fyysisen tai psyykkisen vamman syntymiseen. Väkivaltatilanteeseen puuttuminen Väkivaltaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen suhtaudutaan aina vakavasti. Tilanteissa, jissa ppilas uhkaa väkivallalla tai käyttäytyy väkivaltaisesti, n tettava yhteyttä hultajiin, ppilashulthenkilöstöön sekä pliisiin. Pliisi ja ppilashulthenkilöstö arviivat jatktimenpiteet sekä sen, kuinka tilanteesta infrmidaan muita. Uhkaustilanne n käytävä mahdllisimman pian läpi. 1.1.1.1 Uhkaava väkivaltatilanne kulussa Js väkivallan khteena n alle 15-vutias, n lieväkin pahinpitely virallisen syyttäjän alainen riks. Tarvittaessa hankitaan lääkärintdistus ja tehdään riksilmitus pliisille tai lastensujeluilmitus. Opettaja pyrkii rauhittamaan tilanteen ja arviimaan sen; pyytää tarvittaessa apua pliisilta tiedttaa tapahtumasta välittömästi rehtrille tarvittaessa tapahtumien jatkkäsittely kulussa/ lukassa ppilashulthenkilöstön tuella varmistaa, että man lukan ppilaiden kanssa n aina jku aikuinen ja etteivät ppilaat lähde ktiin ennen kuin tilanne n rauhittunut ja nurimpien ppilaiden khdalla tiedetään, että ktna dttaa jku Rehtri kutsuu tarvittaessa klle kriisiryhmän ttaa yhteyttä väkivaltatilanteessa mukanalijiden vanhempiin tiedttaa tapahtuneesta henkilökunnalle tiedttaa asiasta ppilaille tapahtumapäivänä tiedttaa tapahtuneesta vanhemmille tilanteen mukaan jk ppilaiden välityksellä tai suraan tiedttaa tarvittaessa tapahtuneesta kulun ulkpulisille tahille, esim. lehdistölle Kriisiryhmä kkntuu välittömästi tekemään timintasuunnitelman ttaa tarvittaessa yhteyttä asiantuntijihin tekee kirjallisen selnten tapahtuneesta kaikkia sapulia kuullen Järjestää debriefingin Järjestää jälkitukea ja keskustelumahdllisuuksia kulun ppilaille ppilashulln pulesta Tarvittaessa ppilaat hjataan jatktukeen muualle

Tarvittaessa asiaa kskeva vanhempainilta vanhemmille 1.1.1.2 Perheväkivalta Väkivalta n aina riks, vaikka se tapahtuisi perheen sisällä. Se edellyttää aikuiselta rhkeutta puuttua asiaan. Lasta ei tarvitse sata hitaa, tärkeintä n aidsti kuunnella ja rhkaista puhumaan väkivallasta ja hjata lisäavun piiriin. Perheväkivalta vi pitää sisällään fyysistä, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa, hidn ja avun laiminlyöntiä sekä väkivallan sivusta seuraamista. Myös ruumiillinen kuritus n Sumen lain mukaan kielletty. Lapsi kert ktnaan tapahtuvasta perheväkivallasta Henkilökunta kuuntelee lasta ja rhkaisee häntä kertmaan tapahtumista ja timii turvallisena aikuisena. tu esille, että asiasta puhuminen n sallittu ja rhkea tek; aikuisten n nyt mahdllista auttaa lasta ja hänen perhettään. Ohjaa lapsen tai tulee hänen kanssaan ppilashultryhmän jäsenen puheille. tulee lapsen kanssa terveydenhitajan/ lääkärin lukse välittömästi, js lapsessa n fyysisen pahinpitelyn merkkejä hyödyntää ppilashultryhmää tausta- ja työnhjauksellisena tukena Älä lupaa lapselle lla kertmatta kenellekään, jtta et asettaisi itseäsi tilanteeseen, jssa judut pettämään lapsen luttamuksen. Oppilashultryhmän jäsen spii työnjasta lasta hjanneen kanssa ja hitaa jatkyhteydet ssiaaliviranmaisiin ja muihin yhteistyötahihin (mm. lastensujeluilmitus) tukee lasta auttamalla häntä purkamaan ja jäsentämään kkemuksiaan Kulun henkilökunnalla n lainmukainen velvllisuus tehdä lastensujeluilmitus, kun hän saa tiedn perheväkivallasta tai lapsen pahinpitelystä, jta myös ruumiillinen kurittaminen lain mukaan n. Lapsen vanhempi kert perheessään tapahtuvasta väkivallasta Henkilökunta kuuntelee vanhempaa ja rhkaisee häntä tapahtumista kertmiseen antaa vanhemmalle tunnustusta siitä, että hän n uskaltanut ttaa väkivallan suraan esille hjaa vanhemman jk suraan avun piiriin tai kulukuraattrille vanhemman tiveen mukaan kert vanhemmalle, että myös lapsen tukeminen tässä tilanteessa n tärkeää ttaa perheväkivallan puheeksi lapsen kanssa ja/tai hjaa hänet terveydenhitajalle tai kulukuraattrille

Tiet perheväkivallasta tai sen epäilystä tulee ilmi muuta kautta kuin lapsen tai vanhemman kertmana Henkilökunta pyrkii selvittämään turvallisessa tilanteessa, mitä lapsen elämään kuuluu ja nk hänellä hulenaiheita (kti, kulu, kaverit, terveys) vi ilmaista hulensa lapsen muuttuneesta käyttäytymisestä (js näin n havainnut) ja jatkaa kyselemistä sen phjalta ttaa jssain vaiheessa perheväkivallan esille esim. näin: kaikissa perheissä riidellään jskus. Millaisia riitja teillä n? pyytää apua tilanteen selvittämiseksi ppilashultryhmältä ja /tai kulupsyklgilta Häirintä Häirinnällä tarkitetaan sukupuleen perustuvaa tai seksuaalista häirintää. Sukupuleen perustuva häirintä n henkilön sukupuleen liittyvää ei-tivttua käytöstä, jnka tarkitus n lukata tämän henkistä tai fyysistä kskemattmuutta. Seksuaalinen häirintä taas n n sanallista, sanatnta tai fyysistä, lunteeltaan seksuaalista ei-tivttua käytöstä, jka lukkaa henkilön henkistä tai fyysistä kskemattmuutta. Häirintään puuttuminen Esille tulleeseen häirintään puututaan kulussa aina. Häirinnästä tiedn saanut aikuinen puuttuu akuuttiin tilanteeseen, keskustelee tilanteessa lleiden ppilaiden kanssa ja hjaa ppilaat tarvittaessa kuraattrin tai muun ppilashulthenkilöstön puheille. Tilannetta seurataan kulussa myös ryhmätaslla, ettei häirintä leviä kulussa käyttäytymismallina. Seksuaalisen kaltinkhtelun esille tullessa tiedn saanut kuuntelee nuren kertmuksen tapahtuneesta ja tekee sanatarkat muistiinpant keskustelusta. Kulusta tetaan yhteys vanhempiin, pliisiin, sekä varmistetaan, että nuri pääsee tutkimuksiin sairaalan päivystyspliklinikalle. Tapahtuneesta seksuaalirikksesta tehdään lainmukainen lastensujelu- ja riksilmitus. Kulussa järjestetään tarvittaessa tukitapaamisia yksittäisille ppilaille tai ryhmille, jita asia kskee. Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen Henkilökunta perehdytetään suunnitelmaan henkilökunnan sisäisissä kulutuksissa. Vanhemmille suunnitelmasta tiedtetaan vanhempainillissa. Lukanpettajat sekä lukanvalvjat esittelevät suunnitelman ikätasisesti mille lukilleen. Suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti Suunnitelma päivitetään lukuvusittain muun ppilashulln suunnitelman päivittämisen yhteydessä ja tarvittaessa myös muullin, esimerkiksi lakimuutsten yhteydessä. Suunnitelman tarkituksenmukaisuudesta pyydetään palautetta henkilökunnalta. Käytössä levien timintamallien ja tapjen tarkituksenmukaisuutta arviidaan henkilökunnan yhteisissä kkus- ja suunnittelupäivissä. Vusittaisen päivittämisen yhteydessä ppilashultryhmä arvii suunnitelman tteutumista kulussa.