PORNAISTEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 PÄIVITETTY 2011, 2014, 2015 (luku 5.4.) 0
SISÄLLYS 1. Esipuhe......5 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Perusopetuksen arvopohja... 6 2.2 Perusopetuksen toiminta-ajatus ja tehtävä... 7 2.3 Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet... 7 2.4 Kieliohjelma... 8 2.5 Paikallinen tuntijako... 9 2.6 Opetuksen jaksotuksen järjestäminen... 10 2.7 Koulun toimintakulttuurin kuvaus... 10 2.8 Tietostrategia (opetussuunnitelman liitteenä 1.)... 11 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 11 3.1 Oppimiskäsitys... 11 3.2 Oppimisympäristö... 12 3.3 Työtavat... 12 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 13 4.1 Yleinen tuki... 15 4.2 Tehostettu tuki... 15 4.3 Erityinen tuki... 16 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI PORNAISTEN OPETUSSUUNNITELMASSA... 18 4.4.1 Yleinen tuki... 19 4.4.2 Tehostettu tuki... 20 4.4.2 Erityinen tuki... 21 4.5 Yksilölliset suunnitelmat... 23 4.5.1 Oppimissuunnitelma... 23 4.5.2 HOJKS... 25 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT... 26 5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI... 26 5.1.1 Tukiopetus... 26 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus... 27 5.1.3 Luokkamuotoinen erityisopetus... 28 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen... 29 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus... 31 Esiopetuksen erityinen tuki... 32 5.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI... 33 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 33 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen... 35 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen... 37 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta... 40 5.3 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA... 41 5.3.1 Joustavan perusopetuksen toiminnan oppilasvalinnan perusteet... 41 1
5.3.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan valintamenettelyt... 41 5.3.3 Joustavan perusopetuksen toiminta... 42 5.3.4 Joustavan perusopetuksen opetusjärjestelyt... 42 5.3.5 Joustavan perusopetuksen toiminnan yhteistyötahot... 43 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN... 43 5.4.1 Oppilashuollon järjestäminen Pornaisissa... 46 5.4.2 Turvallisuuden edistäminen... 47 5.4.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen... 49 5.4.4 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa... 50 5.4.5 PAIKALLISESTI PÄÄTETTÄVÄT ASIAT, KOULUKOHTAISEN OPPILASHUOLTOSUUNNNI- TELMAN LAADINTA... 53 5.4.5.1 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Pornaisissa... 53 5.4.6 Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat... 55 5.4.6.1 Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytänöt... 55 5.4.7 Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen... 59 5.4.7.1 Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Pornaisten perusopetuksessa... 61 5.4.8. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa... 62 5.4.9 Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraminen... 63 6. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPPILAIDEN OPETUS... 64 6.1. Suomi toisena kielenä... 64 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT... 65 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet... 65 7.1.1 AIHEKOKONAISUUDET ERI OPPIAINEISSA... 67 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus... 80 7.3 Toinen kotimainen kieli... 94 7.3.1 Ruotsi B-kielenä... 94 7.4 Vieraat kielet... 98 7.4.1 A-kieli englanti... 98 7.4.2 A2-kieli saksa... 109 7.5 Matematiikka... 116 7.6 Ympäristö- ja luonnontieto... 132 7.7 Biologia ja maantieto... 140 7.8 Fysiikka ja kemia... 152 7.9 Terveystieto... 169 7.10 Uskonto... 177 7.10.1 Evankelisluterilainen uskonto... 178 7.10.2 Ortodoksinen uskonto... 189 7.11 Elämänkatsomustieto... 201 7.12 Historia... 208 7.13 Yhteiskuntaoppi... 214 7.14 Musiikki... 216 7.15 Kuvataide... 224 2
7.16 Käsityö... 234 7.16.1 Tekstiilityö... 237 7.16.2 Tekninen työ... 244 7.17 Liikunta... 251 7.18 Kotitalous... 269 7.19 Valinnaiset aineet (erillinen ops)... 7.20 Oppilaan ohjaus... 272 7.21 Tieto- ja viestintätekniikka... 280 8. OPPILAAN ARVIOINTI... 282 8.1 Arviointi opintojen aikana... 283 8.1.1 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain... 283 8.1.2 Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan... 283 8.1.3 Opinnoissa eteneminen vuosiluokilla 7-9... 284 8.1.4 Oppiaineiden, työskentelyn ja käyttäytymisen arviointi... 284 8.1.4.1 Edistymisen ja oppimisen arviointi oppiaineissa ja aineryhmissä... 284 8.1.4.2 Työskentelyn arviointi... 286 8.1.4.3 Käyttäytymisen arviointi... 287 8.1.4.4 Oppilaan itsearviointi ja arviointikeskustelut... 288 8.1.5 Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi... 289 8.1.6 Maahanmuuttajaoppilaan arviointi... 289 8.2 Päättöarviointi... 290 8.3 TODISTUKSET... 291 8.3.1 Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset... 291 8.3.2 Perusopetuksen päättötodistus... 292 8.3.3 Muut todistukset... 293 9. TOIMINNAN JATKUVA ARVIOINTI... 293 LIITTEET Liite 1. Pornaisten kunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2004-2007... Liite 2. Portfolio arvioinnissa (kuvataide ja käsityö)... Liite 3. Opetettavia lauluja esi- ja alkuopetukseen... Liite 4. Virsiliite (Uskonnon ja musiikin opetussuunnitelmiin)... Liite 5. Toiminnallisen matematiikan opetusvälineitä, esi- ja alkuopetus... Liite 6. Pornaisten peruskoulu, oppilaan ohjauksen yhteistyö ja työnjako... Liite 7. Kirjainmallit, numerot ja välimerkit... Liite 8. Oppimissuunnitelma... Liite 9a Pedagoginen arvio (tehostettua tukea varten)... Liite 9b Liite 9c Opiskeluhuoltokertomuksen diaari.. Tukimuodon muutos... Liite 10 Opettajan ja monialaisen työryhmän antama pedagoginen selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä... Liite 11 Erityisen tuen päätös... Liite 12 HOJKS... 3
Liite 13 Suostumus tukitoimiin... Liite 14 Ainekohtaiset ja muut koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet... Liite 15 Oppimistaitojen arviointi... Liite 16 Erityisen tuen päätöksen tarkastaminen... Liite 17 Pedagoginen selvitys... Liite 18 Lupa lapsen asioiden esittelyyn erityisopettajatiimissä... Liite 19 Koulunkäynnin poikkeuksellinen aloittaminen (liittyy Esiopetuksen OPSiin)... Liite 20 Perusopetuksen oppilaan arviointi... 4
PORNAISTEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 1. Esipuhe VASTUULLISEN TOIMINNAN KAUTTA ITSENÄISEEN AJATTELUUN KASVAMINEN Koko perusopetuksen opetussuunnitelman uudistustyö alkoi Pornaisissa noin vuosi sitten yhteisen arvoperustan pohdinnalla. Asiaan virittäytymiseksi pidettiin vanhempainilta, johon luennoitsijaksi oli kutsuttu VTL Jaana Venkula. Hän toi asiaan filosofisen näkökulman ja korosti toiminnan merkitystä tiedonmuodostuksessa ja itsetuntemuksen lisääntymisessä: Ihminen vahvistaa teoillaan jotain taitoaan joka hetki - Aristoteleen sanoin: Hyvä ihminen on sellainen, jolla on taitoa. Sekä vanhempien että opettajien arvopohdinnoissa opetuksen ja kasvatuksen tärkeimmiksi asioiksi nousivat vastuullisuus, ajattelun kehittäminen ja ihmissuhdetaidot. Tämän opetussuunnitelmatyön lähtökohtana ovat olleet Opetushallituksen antamat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (16.01.2004). Näiden perusteiden tarkoituksena on ollut yhtenäistää kunnissa toteutettavaa opetusta sekä esiopetuksessa että vuosiluokilla 1-9 ja saattaa oppimisen tulokset vertailukelpoisiksi myös valtakunnallisella tasolla määrittelemällä eri oppiaineille kriteerit arvosanalle kahdeksan. Perusopetuksen tuntijakokin muuttui: uutena oppiaineena tuli terveystieto. Myös matematiikkaan, äidinkieleen, yhteiskuntaoppiin, fysiikka-kemian ja A2 saksan tuntimääriin tuli lisäys. Valinnaisten aineiden tuntimäärä puolestaan väheni. Uutta on myös seitsemän aihekokonaisuutta ja niiden integroituminen opetukseen. Opetussuunnitelmatyö alkoi Pornaisissa esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelman uudistamisen myötä lukuvuonna 2002-2003. Keväällä 2003 perustettiin OPS-ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli suunnitella ja koordinoida kunnan tasolla opetussuunnitelmatyötä. Täydellä teholla työskentely alkoi syyskuussa 2003, kun kaikki opettajat osallistuivat Parkkojan uudella koululla järjestettyyn Veso-päivään. Esimerkin opetussuunnitelmatyön toteuttamisesta saimme Lempäälän opetuspäällikkö Niina Lehtiseltä. Ainekohtaisten opetussuunnitelmien tekeminen vuosiluokille 3-9 toteutettiin työryhmissä, joihin kuului opettajia sekä alakoulun että yläkoulun puolelta. Näin varmistettiin se, että opetussuunnitelmassa on yhtenäinen linja koko perusopetuksen aikana. Tässä opetussuunnitelmassa esiopetuksen opetussuunnitelman keskeisimmät kohdat on otettu mukaan, jotta esiopetuksen niveltyminen alkuopetukseen olisi saumatonta. Kursivoidut tekstit on otettu suoraan valtakunnallisista opetussuunnitelman perusteista. Ainekohtaisten opetussuunnitelmien tekemiseen käytettiin kaksi Veso-iltapäivää ja yhden koulupäivän aikana jokaisen ryhmän oli mahdollista työskennellä yhdessä. Lisäksi aineryhmät ovat työstäneet opetussuunnitelmaa myös oppituntien jälkeen. Ohjausryhmä on vastannut yleisten osien sisällöstä. Valinnaisaineiden osuus tehdään ensi lukuvuonna. Työ jatkuu vielä, sillä opetussuunnitelmatyö on prosessi, jossa käytännön kokemukset vasta kertovat sen, mikä on turhaa ja mikä on tarpeellista. Tarkoitus on, että opetussuunnitelma elää koulun arjessa, toimii opettajien työvälineenä sekä kertoo myös vanhemmille ja oppilaille, mitä koulussa opetetaan. Pornaisissa 4.4.2004 Ohjausryhmä Marjo Rissanen Mari Hirvilammi-Tuppurainen Anne Isohanni Jussi Isohanni Marja Vehviläinen Lasse Väisänen 5
2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Perusopetuksen arvopohja Vastuullisuus - itsestä - toisista - työstä - ympäristöstä - tasa-arvon toteutumisesta toteutumisesta Kouluopetuksen ja kasvatuksen tärkeimmät asiat Ajattelun kehittäminen - itsenäiseen ajatteluun, - omatoimisuuteen ja yritteliäisyyteen kannustaminen - luovuuden ja ongelmaratkaisun edistäminen Ihmissuhdetaidot - yhteistyökyky - toisten kunnioittaminen - suvaitsevaisuuteen ja kansainvälisyyteen kasvaminen - hyvä tapakulttuuri 6
2.2. Perusopetuksen toiminta-ajatus ja tehtävä Vastuullisen toiminnan kautta itsenäiseen ajatteluun kasvaminen! Arvopohjan keskeisimmät koulun toimintaa ohjaavat arvot ovat vastuullisuus, ihmissuhdetaidot ja ajattelun kehittäminen. Arvoihin pohjautuen Pornaisten perusopetuksen toiminta-ajatuksena on kannustavassa ja turvallisessa oppimisympäristössä antaa oppijalle hyvä kasvatus ja oppimisen taito, keskeisenä tavoitteena elämäänsä hallitseva ja vastuunsa tunteva yksilö. Perusopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan sivistymistä, sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittymistä osana elinikäistä oppimista. Opetuksessa ja kasvatuksessa painotetaan perustaitojen opettamista, sekä sosiaalisten taitojen ja hyvien käytöstapojen tärkeyttä. Perusopetus siirtää eteenpäin suomalaista kulttuuriperintöä ja vahvistaa oppilaiden identiteettiä osana eurooppalaista yhteisöä. Koulussa tarjotaan kaikille mahdollisuus opetella sellaisia tietoja ja taitoja, joita jatkoopintoihin ja tietoyhteiskunnassa toimimiseen tarvitaan. 2.3. Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet Perusopetuksessa tavoitteena ovat: Oppilaan myönteinen minäkuva sekä usko omiin oppimiskykyihin vahvistuu. Oppilas omaksuu tietoja ja taitoja saadakseen valmiuksia elämäänsä, jatkuvaan oppimiseensa sekä kehittääkseen omaa tapaansa oppia. Hän opettelee tutkimaan ja työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Vastuu omasta oppimisesta kehittyy. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten sekä seuraavilla vuosiluokilla ohjata oppilasta jatkoopintoihin ja kehittää hänen valmiuksiaan toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Oppilas opettelee kriittistä tiedonhankintaa sekä käyttämään tieto- ja viestintävälineitä. Oppilas kasvaa suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka osaa ottaa toiset huomioon sekä ymmärtää hyvien tapojen merkityksen. Oppilas ymmärtää ihmisen riippuvuuden luonnosta. Hän kunnioittaa elämää, huolehtii lähiympäristöstään ja ymmärtää oman toimintansa merkityksen. Oppilas kehittyy fyysisissä ja motorisissa taidoissaan sekä ymmärtää, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän kehittää luovuuttaan, tutustuu eri taidemuotoihin sekä paikalliseen että kansalliseen kulttuuriin. 7
2.4 Pornaisten perusopetuksen kieliohjelma Pornaisten perusopetuksen kieliohjelman tavoitteena on taata oppilaille laaja ja monipuolinen kielitaito. Kieliohjelman perusajatuksena ja lähtökohtana on kielenopiskelun jatkuvuus. Kielenopiskelusta ja kielivalinnoista informoidaan vanhempia ja oppilaita jo ensimmäiseltä luokalta lähtien. Perusopetus, luokat 1-6 Varhennettu kielenopetus Englannin opetus voidaan aloittaa leikinomaisesti ja toiminnallisesti jo ensimmäisellä luokalla. A-kieli Peruskoulun oppilaiden ensimmäinen vieras kieli, englanti, (vähintään 16 vuosiviikkotuntia perusopetuksen aikana) aloitetaan perusopetuksen kolmannella luokalla. Vapaaehtoinen A-kieli Peruskoulun toinen, vapaaehtoinen vieras kieli aloitetaan neljännen luokan kevätlukukaudella ns. esittelyjaksolla, lopullinen sitova valinta tehdään neljännen luokan lopussa. Pornaisten peruskouluissa vapaaehtoisena A-kielenä tarjotaan saksaa. Vapaaehtoisen A-kielen tuntimäärä on luokilla 4-9 yhteensä kaksitoista vuosiviikkotuntia Ne lisäävät oppilaan viikoittaista tuntimäärää luokilla 4-9. Vanhempia ja oppilaita informoidaan vapaaehtoisen A-kielen valintamahdollisuuksista perusteellisesti ja riittävän aikaisin, Informaatiossa korostetaan sitoutumista kielenopiskeluun myös ylemmillä luokilla. Lisäksi painotetaan seuraavia näkökulmia: oppilas on menestynyt hyvin äidinkielen ja kolmannella luokalla aloitetun A-kielen opinnoissa oppilas on itse innostunut ja halukas opiskelemaan uutta kieltä oppilaalla tulee olla toisen vieraan kielen opiskeluun tarvittavat taidot kielenopiskelu vaatii pitkäjänteisyyttä Perusopetus, luokat 7-9 A-kieli Kolmannella luokalla alkanut A-kielen opiskelu jatkuu perusasteen loppuun asti. Vapaaehtoinen A-kieli Perusopetuksen neljänneltä luokalta alkaneen vapaaehtoisen A-kielen opiskelu jatkuu perusasteen loppuun asti. Tavoitteena on, että vapaaehtoisen A-kielen oppimäärä on perusopetuksen päättyessä yhtä laaja kuin pakollisessa A-kielessä. B1-kieli Ruotsi aloitetaan 7. luokalta kaikille yhteisenä oppiaineena. Valinnainen B-kieli Valinnaisen vieraan kielen (ranska) opetus aloitetaan kahdeksannella luokalla, valinnaisena oppiaineena. Kielenopetus ja erityisopetus, vuosiluokilla 1.-9. Erityisopetuksessa kielenopetus järjestetään oppilaan oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. 8
2.5. Paikallinen tuntijako oppiaine 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk YHT. asetuksen vähimm.tunnit yht. tunnit lk AI 7 7 5 5 5 5 3 3 3 43 42 14 6-9 A-kieli 0-1 0-1 2 2 2 2 2 3 3 16 16 8 7-9 B-kieli - - - - - - 3 2 2 7 6 6 7-9 MA 3 3 4 5 4 4 3 3 4 33 32 14 6-9 BG/GE 2 2 3 3 2 1 2 3 2 7 7-9 FY/KE 1 1 2 2 3 7 7-9 TT 1,5 1,5-32 31 3 7-9 UE 1 1 2 1 1 2 1 1 1 11 11 5 6-9 HI/HY - - - - 1 2 2 2 3 10 10 7 7-9 MU KU KS LI 1 1-2 2 2 1 1-2 2 2 1 2 2 2-3 1 2 2 2-3 1 3 2-3 2-3 2 2-3 2-3 2-3 1 1 3 2-1 - 2 - - - 2 3 4 7 10 5-9 5-9 5-9 5-9 VAL. AINEET **) 1 (EN) 26 1 (EN) 1 (PA) 1 (PA) 9 + 9= 18*) 1 *) (PA) 1 *) (PA) 12 56 56-6 7 17 (13) 13 KOTIT. - - - - - - 3 - - 3 3 3 7-9 OPO - - - - - - 0,5 0,5 1 2 2 2 7-9 yht. 20 20 24 24 25 26 30 30 31 230 222 A2- SAKSA ***) - - - 2 2 2 2 2 ***) 2 ***) 8 (12) 12 6 7-9 yht. 20 20 24 26 27 28 32 30 31 238 234 Ainelyhennykset: AI Äidinkieli MA Matematiikka BG Biologia GE Maantieto FY Fysiikka KE Kemia TT Terveystieto UE Uskonto HY Yhteiskuntaoppi MU Musiikki KU Kuvataide KS Käsityö LI Liikunta KOTIT. Kotitalous OPO Oppilaan ohjaus VAL.A. Valinnaiset aineet *) Tärkeää huolehtia, että oppilaan viikkotuntimäärä 5. 6. lk taito- ja taideaineissa on vähintään yhteensä 18. Valinnaisainesarakkeen tuntimäärä (yht. 2vvt) 5-6 luokilla sisältyy taito- ja taideaineiden tuntimäärään. **) Koulukohtainen valinnainen on varattu 1. 6. luokkien taito- ja taideaineista. ***) Sivistyslautakunnan päätökset: 26.11.2009/ 99 vuosiluokkien 8 ja 9 osalta A2-saksa sisältyy oppilaan valinnaisaineisiin. 7.4.2011/ 39 4. luokalta alkaen A2-saksaa opetetaan valinnaisena 2 viikkotuntia. 9
2.6 Opetuksen jaksotuksen järjestäminen Luokilla 7-9 opetus toteutetaan neljässä jaksossa. Oppisisällöt kurssitetaan niin, että yhden kurssin opetettava asiasisältö opetetaan yhden jakson aikana tai se voidaan tarvittaessa kahteen jaksoon. Kokonaan opiskeltu kurssi arvostellaan. Jaksotetulla opetuksella saadaan seuraavia etuja: Lisätään opiskelun intensiteettiä. Samanaikaisesti opiskeltavien oppiaineiden määrä pienenee ja opiskeltavien aineiden tuntimäärä kasvaa (4.h/viikko). Samalla se mahdollistaa myös eri mittaisten työskentelyjaksojen rakentamisen. Palaute työskentelystä tulee nopeammin. Tämä auttaa ylläpitämään motivaation koko lukukauden ajan paremmin kuin hajautettu järjestelmä. Saadaan vaihtelua lukuvuoden työhön. Opiskelua voidaan painottaa lukuvuoden aikana oppiaineiden näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti. Voidaan optimoida tuntikehyksen käyttö. Eri jaksoilla voidaan tarvittaessa erilaista ryhmäjakoja. Valinnaisaineiden ryhmittely saadaan joustavammaksi. 2.7. Koulun toimintakulttuurin kuvaus Koulun arvopohja ja kasvatustavoitteet määrittelevät ja ohjaavat koulun toimintakulttuuria. Toiminta ja siihen liittyvät käytännöt tarvitsevat muotonsa ja rajansa (säännöt sekä käyttäytymis- ja toimintamallit). Toimintakulttuurilla on kouluorganisaatiossa kasvatus- ja opetustyötä tukeva tehtävä toimintakulttuuri painottaa vastuuta ja vuorovaikutusta ja se muokkaa merkittävästi koulun yleistä ilmapiiriä, se ilmenee tapoina ja tottumuksina sekä taitoina ja valmiuksina. Tavoitteena on avoin ja suvaitsevainen kulttuuri-ilmapiiri, jossa koulu toimii ilmaisutaitoja, aktiivisuutta, itsenäisyyttä ja monipuolisia työtapoja sekä lapsen omaa kulttuuria edistävänä oppimisympäristönä. Toiminnan konkreetteja toteutustapoja ovat yleisölle avoimet juhlat, teemat, näyttelyt, konsertit ja erilaiset tapahtumat. Pornaisissa huomattava osa oppilaiden perheistä on muuttanut tänne muualta. Tästä syystä yhtenä koulujemme toiminnan tarkoituksena on ohjata oppilas elämyksellisten ja tiedollisten kokemusten avulla sisäistämään Pornainen omana kotiseutunaan, ja sen kautta arvostamaan sitä kasvuympäristönä. Koulun toimintakulttuurin toteutus tarkennetaan vuosittain tehtävässä lukuvuosisuunnitelmassa. 10
Arvot Kasvatustavoitteet Ilma- piiri Oppimisympäristö TOIMINTAKULTTUURI Säännöt Mallit Vastuu Vuorovaikutus Taidot Valmiudet Juhlat Teemat Näyttelyt, konsertit Tapahtumat 2.8 Tietostrategia (opetussuunnitelman liitteenä) 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys Oppiminen on tavoitteellista ja se voi tapahtua itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa vertaisryhmän kanssa. Oppilas rakentaa uudet käsityksensä aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tietoaineksen pohjalta. Oppiminen on aktiivista, päämääräsuuntautunutta ja ajattelua kehittävää. Opittavana on uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. 11
3.2. Oppimisympäristö Oppimisympäristö koostuu niistä fyysisistä ja psyykkisistä toimintaympäristöistä, joissa koulutyötä tehdään. Sen on oltava sekä fyysisesti että psyykkisesti kehittävä, turvallinen ja viihtyisä ja sen on tuettava oppilaan terveyttä. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat ihmiset, rakennettu ympäristö, opetusvälineet, lähiympäristö ja luonto. Opiskelutiloja ja välineitä tulee voida käyttää joustavasti siten, että ne ohjaavat käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee kiinnittää huomioita. Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle, oppilaille että koulun muulle henkilökunnalle. 3.3. Työtavat Opettajan tulee tukea oppimista sekä ohjata oppilasta havaitsemaan, että hän voi itse vaikuttaa oppimiseensa. Opettaja ohjaa oppilaan ja koko ryhmän toimintaa erilaisissa oppimistilanteissa. Opiskelu tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa, mutta jokainen oppilas on myös itsenäinen tiedonhankkija omien edellytystensä mukaan. Toiminnan ja tutkimuksen lähtökohtina ovat oppilaalle tutut ilmiöt ja tapahtumat. Työskentelyn tulee olla tarkoituksenmukaista, haasteellista ja elämyksellistä. Opettaja valitsee kullekin oppiaineelle ominaiset, monipuoliset työtavat, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmaratkaisun taitoja, työskentelytapoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Opetusta tulee eriyttää tarpeen mukaan. Oppilaan erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. 12
4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki kuvataan luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3. Luvussa 5 esitetään tarkemmin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lukujen 4 ja 5 ja niiden alalukujen muodostama kokonaisuus on perustana paikallisen opetussuunnitelman laadinnalle sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön toteuttamiselle. Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On 13
tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (5 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010). Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia (Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus) (380/2009) 9. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Tuki erityisissä tilanteissa Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista (Perusopetuslaki 4 3 mom.). Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista (Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) 41 1, 2, ja 4 mom.). Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta (Perusopetuslaki 4 1 mom. (1288/1999). Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus (Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 3 ja 4 mom.). Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun. Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen 14
antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan (Perusopetuslaki 17 5 mom. (642/2010). Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan. 4.1 YLEINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja - kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelu- motivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osaaikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksenjärjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. 4.2 TEHOSTETTU TUKI Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti (Perusopetuslaki 16 a 1 mom. (642/2010) Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan 15
suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa 5.1.3. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen monialaisessa asiantuntijaryhmässä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään. (Perusopetuslaki 31 a 4 mom. (642/2010). Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa 4.5.1. 4.3 ERITYINEN TUKI Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista (Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010). Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. 16
Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä (Perusopetuslaki 17 2 mom. (642 /2010). Päätös tehdään hallintolain mukaisesti (Hallintolaki (434/2003). Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen (Perusopetuslaki 17 2 mom. (642/2010). Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esitai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten (Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010). Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys (Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34, 35 ja 36 ). Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisenetenemisestä monialaisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi ( Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän 17
Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. 4.4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI PORNAISTEN OPETUSSUUNNITELMASSA TUEN KOLMIPORTAISUUS Erityinen tuki, HOJKS, oppilashuollon tuki, erityisopetus, apuvälineet yms., avustajapalvelut, ohjaus- ja tukipalvelut Oppimissuunnitelma, samanaikaisopetus, oppilashuollon tuki, tukiopetus, osaaikainen erityisopetus, avustajapalvelut pedagoginen selvitys eriyttäminen, oppilaanohjaus, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, joustavat ryhmittelyt, avustajapalvelut, ohjausja tukipalvelut, (oppimissuunnitelma) pedagoginen arvio HYVÄ KOULUPÄIVÄ: laadukas perusopetus, psyykkisiä perustarpeita tukeva, yhteisöllinen, kodin ja koulun yhteistyö, turvallinen 18
4.4.1. Yleinen tuki Pornaisissa YLEINEN TUKI Pedagoginen keskustelu ja havainnointi (kokeet/seulat) havaitaan, että yksi tai useampi oppilas tarvitsee muuta kuin saa jotain lisää tai eri tavalla. HYVÄ KOULUPÄIVÄ: laadukas perusopetus, psyykkisiä perustarpeita tukeva, yhteisöllinen, kodin ja koulun yhteistyö, turvallinen Opiskelun tuen kolmiportaisuuden kaavio kuvaa jokaiselle oppilaalle suunnatun tuen perusteet. Yleisen tuen vaiheessa annetaan laadukasta perusopetusta. Laadukkaaseen opetukseen kuuluvat myös erilaiset tukimuodot, joiden tavoitteena on tukea mahdollisimman monipuolisesti kaikkien oppilaiden koulunkäyntiä. Samalla oppilasta opettavilla opettajilla on velvollisuus kirjata oppilaalle tarjoamansa tukitoimet. Tukimuodoista yleisen tuen tasolla painottuvat eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt, tiimiopettajuus, kodin ja koulun välinen yhteistyö, oppilaanohjaus ja tukiopetus (Oppimistaitojen arviointi, liite 15). Opettaja voi kirjata antamansa tukitoimet vapaamuotoisesti tai koota ne oppimissuunnitelmaan (Liite 8) yhteistyössä oppilaan ja vanhempien kanssa. Oppimissuunnitelma ks. 4.5.1. Yleisen tuen vaiheen tukimuodot: eriyttäminen, oppilaanohjaus, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, joustavat ryhmittelyt, avustajapalvelut, ohjaus- ja tukipalvelut, (oppimissuunnitelma) Jos oppilas ei selviydy hyväksytysti oppimistavoitteista yleisen tuen keinoin: 1. Opettaja keskustelee asiasta oppilaan ja huoltajan kanssa. 2. Opettaja tekee oppilaan tilanteesta pedagogisen arvion (Liite 9a). 3. Monialaisessa yhteistyössä tarkastetaan mitä on jo tehty ja voidaanko tukea vielä tehostaa yleisen tuen menetelmillä. Monialaiseen työryhmään osallistujat ovat esim. laaja-alainen erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi, aineenopettaja luokanopettaja/-valvoja, terveydenhoitaja. 4. Monialainen työryhmä siirtää tarvittaessa oppilaan tehostetun tuen piiriin. Tämä menee tiedoksi myös opiskelijahuoltokertomukseen (Liite 9b). 19
4.4.2. Tehostettu tuki Pornaisissa TEHOSTETTU TUKI Pedagoginen keskustelu ja havainnointi, testit tehdään enemmän toisin, vielä joustavampaa ja yksilöllisempää, tiivis seuranta ja arvio Tehostetun tuen vaiheessa tukimuodoissa korostuvat monialainen yhteistyö, oppimissuunnitelma ja osa-aikainen erityisopetus. Pornaisissa on tapana, että osa-aikaista erityisopetusta voi saada jo yleisen tuen vaiheessa. Osa-aikaisen erityisopetuksen osuus korostuu tehostetun tuen vaiheessa. Kun siirrytään tehostettuun tukeen, oppilaalle laaditaan tai päivitetään oppimissuunnitelma opettajan tekemän pedagogisen arvion pohjalta. Oppimissuunnitelma tehdään oppilaan ja vanhempien kanssa yhteistyössä ja sen vaikutusta seurataan säännöllisesti. Vastuuopettaja kirjaa tukitoimien vaikutuksen oppilaan koulunkäyntiin. Moniammatillisen työryhmän ja vanhempien kanssa tehdyn seuranta-arvion pohjalta päätetään, jatketaanko tehostettua tukea, palataanko yleisen tuen tasolle vai tarvitseeko oppilas erityistä tukea. Jos tehostetun tuen tarve loppuu 1. Opettaja keskustelee asiasta oppilaan ja huoltajan kanssa 2. Opettaja tekee oppilaan tilanteesta pedagogisen arvion (liite 9a). 3. Monialainen työryhmä arvioi oppilaan tilanteen ja siirtää oppilaan tarvittaessa yleisen tuen piiriin (Liite 9c). 20
Jos oppilas ei selviydy hyväksytysti oppimistavoitteistaan tehostetun tuen keinoin: 1. Opettaja keskustelee asiasta oppilaan ja huoltajan kanssa. 2. Monialaisessa yhteistyössä tarkastetaan, mitä on jo tehty, ja voidaanko tukea vielä tehostaa tehostetun tuen menetelmillä. 3. Oppilaan tilanteesta kootaan pedagoginen selvitys (liite 10), mikäli tuntuu tarpeelliselta harkita oppilaan siirtämistä erityisen tuen piiriin. 4. Rehtori siirtää oppilaan tarvittaessa erityisen tuen piiriin. 4.4.3. Erityinen tuki Pornaisissa ERITYINEN TUKI Moniammatillinen pedagoginen keskustelu ja havainnointi Tehdään intensiivisesti toisin, niin kauan kuin on tarve, yksilöllistä tiivistä seurantaa Jos tehostetun tuen vaiheen tukimuodot eivät ole riittäneet, oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta pyydetään selvitys (Liite 10) oppilaan oppimisen etenemisestä ja asiaan kuuluvilta verkostotyötekijöiltä selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Monialainen työryhmä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Pedagoginen selvitys perustuu asiantuntijalausuntoihin. 21
Erityisen tuen vaiheessa korostuvat osa-aikainen erityisopetus ja kokoaikainen erityisopetus. Oppilaalle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (Liite 12) (HOJKS, ks 4.5.2.). Oppilaan ensimmäisen erityisen tuen päätöksen (Liite 11) tekee hallintosäännön (46 ) mukaan perusopetuksen johtajana toimiva rehtori. Erityisen tuen piiriin siirretty oppilas voi suorittaa oppiaineet joko perusopetuksen tai yksilöllisen oppimäärän mukaan. Jos oppilaalta yksilöllistetään myöhemmin vain yhden tai kahden aineen oppimäärä, päätöksen tekee koulun rehtori. Erityisen tuen oppilas voi käydä koulua yleisopetuksen luokassa, mikäli se on oppilaan oman ja luokan edun mukaista. Jos taas oppilas siirretään luokkamuotoiseen erityisopetukseen, lähettävän koulun rehtori esittelee asian (Liite 18) erityisopetuksen tiimissä, jossa läsnä on myös perusopetuksen johtajana toimiva rehtori. Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan Pornaisten Yhtenäiskoulussa (Starttiluokka, Kotiluokat ja Pienluokat). Oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys, kun erityisen tuen tarve tarkistetaan: ainakin 2. ja 6. luokan lopussa ja aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Jos erityisen tuen tarve loppuu: 1. Opettaja keskustelee asiasta oppilaan ja huoltajan kanssa. 2. Monialainen työryhmä kokoaa pedagogisen selvityksen. 3. Perusopetuksen johtjana toimiva rehtori päättää erityisen tuen lopettamisesta (Liite 16). 4. Rehtori päättää yksittäisen oppiaineen yksilöllistämisen purkamisesta. 5. Oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin. 22
Oppimissuunnitelma, samanaikaisopetus, oppilashuollon tuki, tukiopetus, osaaikainen erityisopetus, avustajapalvelut pedagoginen selvitys pedagoginen arvio HYVÄ KOULUPÄIVÄ: laadukas perusopetus, psyykkisiä perustarpeita tukeva, yhteisöllinen, kodin ja koulun yhteistyö, turvallinen eriyttäminen, oppilaanohjaus, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, joustavat ryhmittelyt, avustajapalvelut, ohjausja tukipalvelut, (oppimissuunnitelma) Kaavio: Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Pornaisissa 4.5 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT 4.5.1 Oppimissuunnitelma (Liite 8) Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän 23
tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti (Perusopetusasetus (852/1998) 11 3 mom). Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä (PoL 18 1 mom.). Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan (Perusopetusasetus 9 b 1 mom. (1768/2009), minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä. 24
Pornaisissa on käytössä kaavake, johon tehdään oppimissuunnitelma sekä yleisen että tehostetun tuen vaiheessa. Tuen taso (yleinen/ tehostettu tuki) näkyy kaavakkeen yläreunasta (ks. liite 8). Opettajia kannustetaan käyttämään oppimissuunnitelmaa jo yleisen tuen vaiheessa, jolloin kaikki oppilaan saama tuki ja eri tuenmuodot tulevat kirjatuksi (liite 14) ja niitä voidaan käyttää pohjana tehostetun tuen vaiheessa päivitettävänä oppimissuunnitelmana. Jos siirrytään tehostettuun tukeen, oppilaan asia käsitellään monialaisessa työryhmässä, jossa päätetään tarvittavista tukitoimista ja työjaosta (esim.vanhemmat, opettaja, erityisopettaja, psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja). Oppimissuunnitelmaan kirjataan työnjako ja seuraava ajankohta, jolloin oppimissuunnitelman tavoitteita tarkistetaan (ainakin 1 kerta / lukuvuosi). 3.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (Liite 12) Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen (PoL 17 a (642/2010). Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. HOJKS - kaavakkeeseen kirjataan oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. Mikäli oppilaalle annettava tehostettu tuki ei riitä, oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös (liite 11) monialaisen työryhmän tekemän pedagogisen selvityksen pohjalta (pedagoginen selvitys, liite 10). Erityisen tuen päätöksen tekee Pornaisten kunnassa perusopetuksen johtajana toimiva rehtori.. Pornaisten kunnassa on käytössä kaavake (liite 11). Päätöksessä määritellään, miten ja missä opetus järjestetään. Oppiaineiden yksilöllistämisestä kerrotaan tarkemmin kohdassa 5.1.4. Oppilaan opetuksesta tai kyseessä olevan oppiaineen opettamisesta vastuussa oleva opettaja tekee HOJKSin yhteistyössä huoltajan, mahdollisesti myös oppilaan, muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. HOJKSin pohjana käytetään oppilaalle aikaisemmin tehtyjä oppimisasiakirjoja. HOJKS laaditaan määräaikaiseksi ja tarkistetaan vähintään 25