LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma Litmanen Riku Syventävien opintojen tutkielma Terveystieteiden laitos/fysiatrian klinikka Oulun yliopisto 4/2016 Eero Kyllönen
OULUN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteen Koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Litmanen, Riku: Syventävien opintojen tutkielma: Lihavuusleikkaukseen valittujen potilaiden kehonkoostumus, fyysinen toimintakyky, alaselkäkivut ja henkinen hyvinvointi 10 sivua. Tutkielman aiheena oli selvittää, onko lihavuusleikkaukseen valikoitujen potilaiden kehonkoostumuksella (painoindeksi BMI, lihasmassa ja rasvaprosentti) yhteyttä fyysiseen toimintakykyyn, alaselkäkipuun ja henkiseen hyvinvointiin. Tutkimusaineisto kerättiin lihavuusleikkaukseen valikoiduista potilaista tiettyjen kriteerien mukaisesti vuosien 2014-2015 aikana. Yhteensä tutkittavia kertyi 21 potilasta. He vastasivat Webropolissa kyselyihin fyysisestä toimintakyvystään (Rand-36), alaselkäkivuista (VAS-asteikko, Oswestryn indeksi) ja henkisestä hyvinvoinnistaan (BDI). Kehonkoostumus mitattiin InBody-laitteella. Tutkimustulokset analysoitiin SPSS-22.0 tilasto-ohjelmalla ja muuttujien välisiä yhteyksiä selvitettiin Pearsonin testillä. Tuloksissa merkittävimpinä havaittiin rasvaprosentin ja fyysisen toimintakyvyn (RAND-36, kysymykset 3-12) välinen yhteys r = -0,540, kun p= 0,012. Tulosta voidaan pitää p-arvon perusteella merkitsevänä. Lihasmassalla havaittiin myös keskivahva yhteys BDI-pisteisiin r = -0,317, kun p= 0,162, jonka perusteella tulosta ei kuitenkaan voida pitää merkittävänä. Tulosten luotettavuutta hankaloitti pieni potilasaineisto N = 21. Tuloksista voidaan kuitenkin todeta, että pienempi rasvaprosentti vaikuttaisi olevan yhteydessä heikentyneeseen fyysiseen toimintakykyyn, mikä on ristiriidassa aiemman käsityksen kanssa. Muut tulokset kärsivät huonosta luotettavuudesta. Avainsanat: alaselkäkivut, fyysinen toimintakyky, henkinen hyvinvointi, lihasmassa, lihavuus, lihavuusleikkaus, painoindeksi, rasvaprosentti
SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA 1 2.1. Lihavuuden esiintyvyys. 2 2.2. Lihavuus ja fyysinen toimintakyky sekä alaselkäkivut. 2 2.3. Lihavuus ja henkinen hyvinvointi. 2 2.4. Lihavuusleikkaus... 3 3. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT.. 3 4. TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT.. 3 4.1. Tutkittavat potilaat 3 4.2. Tutkimusmenetelmät. 4 5. TULOKSET 5 5.1. Fyysinen toimintakyky.. 5 5.2. Alaselkäkivut. 6 5.3. Henkinen hyvinvointi 6 6. POHDINTA 7 7. LÄHTEET.. 9
1. Johdanto Tämä syventävien opintojen työ perustuu OYS:ssa vuonna 2014 aloitettuun tutkimukseen: Lihavuusleikkauksen vaikutus toimintakykyyn, nivelrikon radiologiseen etenemiseen sekä geenien ilmentymisen säätelyyn: etenevä tapaus-verrokki tutkimus. Tutkielmassa käsitellään vuoden 2015 kesän loppuun mennessä tutkittuja 21 potilasta ennen lihavuusleikkausta. Tutkimuksen tavoite on etsiä yhteyksiä korkean BMI:n, korkean rasvaprosentin ja lihasmassan osalta leikattavien potilaiden henkiseen hyvinvointiin, fyysiseen toimintakykyyn sekä alaselkäkipuihin. Kehonkoostumus on mitattu InBody-laitteella, josta body mass index (BMI), rasvaprosentti ja lihasmassa on eroteltu. Laitteen toiminta perustuu pieneen sähkövirtaan, joka johdetaan kehon läpi. Kehossa sähkö johtuu veden kautta ja tämän avulla voidaan selvittää eri kehon koostumusten aiheuttama impedanssi eli sähkövirran vastus (www.inbody.fi/luotettavuus). Henkistä hyvinvointia on mitattu BDI-kyselyllä (Beck depression inventory) ja fyysistä toimintakykyä RAND-36-kyselyllä. Alaselkäkipua on kysytty VAS-asteikolla eli visuaalisella 100 mm analogiasteikolla sekä Oswestryn indeksillä. Tutkimuksella halutaan selvittää, onko lihavuusleikkaukseen valikoitujen potilaiden kehonkoostumuksella yhteyttä masennukseen, fyysisen toimintakyvyn rajoitteisiin ja alaselän kipuiluun. 2. Tutkimuksen teoreettinen tausta 2.1. Lihavuuden esiintyvyys Vuonna 2007 Suomessa oli reilut 2 miljoonaa työikäistä (18-64-vuotiasta) ihmistä, joiden painoindeksi (BMI) ylitti liikapainon rajan 25kg/m 2. Näistä peräti 650000 ylitti lihavuuden rajan (BMI > 30kg/m 2 ). Suomalaisten 25-74-vuotiaiden miesten keskimääräinen BMI oli 27,4 kg/m 2 ja naisten 26,9kg/m 2 vuonna 2007. Vaikeasti lihavia, joiden BMI > 35kg/m 2, oli suomalaisista 25-64-vuotiaista naisista 8,1% ja miehistä 5.0% (Peltonen ym. 2008). Suomalaisten trendi keskipainon, painoindeksin ja vyötärönympäryksen osalta on ollut kasvussa ja osuudet väestössä nousseet merkittävästi 1970-luvulta 1990-luvulle. Tämän jälkeen kasvutahti on kuitenkin saatu hidastumaan (Vartiainen ym. 2010). Lihavuus altistaa merkittävässä määrin monille sairauksille ja oireyhtymille, mikä riippuu lihavuuden vaikeusasteesta (Bender ym. 1999).
2.2. Lihavuus ja fyysinen toimintakyky sekä alaselkäkivut Lihavuuden on todettu heikentävän elämänlaatua ja toimintakykyä (Käypä hoito - suositus 2011, lihavuus aikuiset). Elämänlaadun on osoitettu parantuvan jo pienenkin laihdutuksen myötä ja yli 10 prosentin painonpudotus on johtanut merkittävään fyysisen toimintakyvyn paranemiseen RAND-36 mittarilla (Kaukua ym. 2003). Alaselkäkivut ovat yleisiä lihavilla potilailla ja painonpudotuksen on todettu auttavan oireisiin. Meta-analyysi poikkileikkaustutkimuksista osoitti tilastollisesti merkittävän yhteyden BMI:n ja alaselkäkipujen välillä. Verrattaessa normaalipainoisia ylipainoisiin (BMI > 24kg/m 2 ) ja lihaviin (BMI>27kg/m 2 ) alaselkäkipujen todettiin lisääntyvän BMI:n noustessa (Shiri ym. 2010). Kuitenkaan mekanismia, jolla lihavuus aiheuttaa alaselkäkipuja, ei ole vielä pystytty täysin ymmärtämään (Lidar ym. 2012). Kivun on ajateltu syntyvän ylimääräisen painon kuormittaessa selkää johtaen varhaiseen degeneraatioon nikamissa, mutta hypoteesiltä puuttuu luotettavat tutkimustulokset. Kuitenkin lihavuusleikkauksen, jolla saadaan merkittävä painonpudotus, on todettu merkittävästi vähentävän alaselän kipuja ja todettu parantavan L4- L5 nikamavälin korkeutta, joka voisi selittää kivun laantumisen (Lidar ym. 2012). Lihasmassalla on todettu olevan suojaava vaikutus alaselkäkivuilta ja erityisesti torson alueen vahvat lihakset näyttävät suojaavan alaselän kivuilta (Hicks ym. 2005). Eräs Japanilainen tutkimus ei kuitenkaan havainnut kehon lihasmassalla mitään yhteyttä selkäkipuihin, mutta sen sijaan kokonaislihasmassan havaittiin suojaavan niska- ja hartiakivuilta. 2.3. Lihavuus ja henkinen hyvinvointi Henkiset ongelmat ovat yleisiä lihavuusleikkaukseen hakeutuvilla potilailla. Eräässä metaanalyysissä, jossa tarkasteltiin 68 tutkimusta, esiintyi masennusta 19%lla ja ahmimishäiriötä 17%lla leikkaukseen hakeutuvista (Dawes ym. 2016). Erityisesti masennuksen ja lihavuuden on osoitettu useissa tutkimuksissa olevan yhteydessä toisiinsa, kuitenkaan mekanismia ei ole vielä kunnolla pystytty selvittämään. BMI ja rasvaprosentti vaikuttavat olevan keskimäärin suurempia henkilöillä, joilla on tai on ollut masennusta verrattuna henkilöihin, jotka eivät koskaan ole olleet masentuneita (Lasserre ym. 2014). Eräässä tutkimuksessa todettiin, että masennusta sairastaneilla potilailla oli keskimäärin 7,4% suurempi rasvamassa, 4,3% suurempi rasvaprosentti, 3,3% painavampia, 2,9% isompi vyötärönympärys ja 3,5% suurempi BMI verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut aikaisempaa masennushistoriaa (Williams ym. 2009). 2
2.4. Lihavuusleikkaus Lihavuusleikkauksia tehdään noin tuhat Suomessa vuosittain. Operaatioista noin 90% tehdään mahalaukun ohituksena. Ohitusleikkaus edistää kylläisyyshormonien eritystä, pienentää nälkähormonien erittymistä sekä rajoittaa kerralla syötyä ruokamäärää (Dirksen ym. 2012). Leikkauksella saadaan alennettua painoa noin 40-50kg (Buchwald ym. 2004). Suuressa metaanalyysissä 5 vuoden seurannassa on todettu BMI:n alentuneen keskimäärin 12-17 yksikköä. Oheissairauksista diabetes saatiin remissioon 92%lla, hypertensio 75%lla ja dyslipidemia 76%lla (Chang ym. 2014). Kuitenkaan leikkaus ei ole täysin ongelmaton ja komplikaatioita leikkaukseen liittyen havaittiin noin 10%-17%lla ja uusintaleikkaus jouduttiin tekemään noin 7%lle. Leikkauskuolleisuus on kuitenkin pieni (0,08%-0,35%) (Chang ym. 2014). 3. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Tutkimuksen tarkoitus on selvittää korkean BMI:n (yli 35 kg/m 2 ), rasvaprosentin ja lihasmassan yhteyttä lihavuusleikkaukseen tulevien potilaiden henkiseen hyvinvointiin, fyysiseen toimintakykyyn sekä alaselkäkipuun. Tutkimusongelmia ovat: Vaikuttavatko korkea BMI (>35 kg/m 2 ), rasvaprosentti tai lihasmassa erikseen katsottuina henkiseen hyvinvointiin (BDI). Vaikuttavatko korkea BMI(>35 kg/m 2 ), rasvaprosentti tai lihasmassa erikseen katsottuina fyysiseen toimintakykyyn (RAND-36 kysymykset 3-12 fyysisestä toimintakyvystä). Vaikuttavatko korkea BMI(>35 kg/m 2 ), rasvaprosentti tai lihasmassa erikseen katsottuina potilaan tuntemiin alaselän kipuihin (VAS-asteikko, Oswestryn indeksi). 3
4. Tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmät 4.1. Tutkittavat potilaat Tutkimusaineisto rakentui 20-60 vuotiaista Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin potilaista, jotka tulivat OYS:iin lihavuusleikkaukseen vuodesta 2014 syksyyn 2015 mennessä. Yhteensä tutkittavia potilaita kertyi 21 kappaletta. Tarkemmat sisäänottokriteerit olivat seuraavat: 1) Tutkittavan painoindeksi (BMI) on 35 55 kg/m 2. 2) Tutkittava täyttää lihavuusleikkauksen lääketieteelliset kriteerit: a. BMI > 40 kg/m 2 ilman lihavuuden liitännäissairauksia. b. BMI > 35 kg/m2, jos potilaalla on lihavuuden liitännäissairaus tai sen vaaratekijä, kuten erityisesti DM 2 (lääkehoito) ja/ tai uniapnea (CPAP-hoito), kohonnut verenpaine (lääkehoito), liikuntakykyä alentava TULE-sairaus tai sydän- ja verenkiertoelimistön sairaus tai munasarjojen monirakkulatauti (PCOS). c. sairaalloinen lihavuus kestänyt vähintään viisi vuotta. 3) Tutkittava on antanut kirjallisen suostumuksen tutkimukseen. 4.2. Tutkimusmenetelmät Potilaat saivat kotiin Webropol-tunnukset, joilla he yksilöitynä täyttivät BDI-, WOMAC-, RAND-36- ja Oswestry-kyselyt kliinistä tutkimuspäivää edeltävästi. Potilaiden mielialaa on mitattu BDI-kyselyllä (Beck Depression Inventory). Elämänlaatua arvioitu RAND-36- kyselyllä. Lisäksi potilaiden kokemaa selkäkipua on kysytty Oswestryn indeksillä ja VASmittarilla. Potilaiden kehonkoostumus mitattiin käyttäen InBody-laitetta, josta saatiin tietoa kehon painoindeksistä (BMI), lihasmassasta (kg) ja rasvapitoisuuksista (%). Tulosten analysoimiseksi on käytetty SPSS 22.0 tilasto-ohjelmaa. Muuttujien normaalijakautumista on arvioitu Shapiro-Wilk:n testillä ja muuttujien välisiä korrelaatioita on mitattu Pearsonin testillä. Tutkittavien potilaiden lukumäärä N=21. 4
5. Tulokset Kaikki muuttujat, paitsi rasvaprosentti (p < 0,001) ovat Shapiro-Wilk:n testin mukaan normaalisti jakautuneita, kun p > 0,05 (ks. Taulukko1). Taulukko 1. Muuttujien normaalijakauman testaus Shapiro-Wilk:n testillä. Potilaiden lukumäärä df=n=21, Sig.= p-arvo Shapiro-Wilk Statistic df Sig. BMI (kg/m2),943 21,251 Fyysinen toimintakyky (RAND- 36),926 21,112 Rasvaprosentti,810 21,001 Lihasmassa (kg),941 21,228 VAS-selkä,916 21,073 Oswestry,926 21,116 BDI,913 21,062 5.1. Fyysinen toimintakyky BMI:llä ei havaittu yhteyttä RAND-36-kyselyn fyysiseen toimintakykyyn (kokonaispisteet) r = 0,053, kun p = 0,819. Tulos ei ole tilastollisesti merkittävä. Rasvaprosentin ja fyysisen toimintakyvyn (RAND-36, kysymykset 3-12) välillä sen sijaan löytyi yhteys r = -0,540, kun p = 0,012. Tulos on siis tilastollisesti merkittävä. RAND-36:ssa pienet pisteet viittaavat hyvään toimintakykyyn. 5
Kuvio 1. Rasvaprosentin korrelaatio RAND-36 kyselyn fyysisen toimintakyvyn kokonaispisteisiin Scatter/Dot-kuvaajassa. 5.2. Alaselkäkivut BMI:n yhteys alaselkäkipuihin VAS-asteikkoa käyttäen havaitsi heikon positiivisen korrelaation r= 0,205, kun p= 0,372. Tulos ei ole tilastollisesti merkittävä. Rasvaprosentilla ei havaittu VAS-pisteytykseen tilastollista yhteyttä r = 0,028, kun p = 0,905, joten tulos ei ole tilastollisesti merkittävä. Lihasmassalla löytyi niin ikään heikko positiivinen yhteys VASpisteytykseen r= 0,242, kun p= 0,290, mutta tulos ei ole tilastollisesti merkittävä. Yhteyttä ei havaittu BMI:n ja Oswestryn indeksin pisteiden välillä r = -0,044, kun p = 0,850 eikä tulos ole tilastollisesti merkittävä. Oswestryn indeksillä mitattuna löytyi positiivinen keskivahva yhteys rasvaprosenttiin nähden r = 0,381, kun p = 0,088, mutta tulos ei ole tilastollisesti merkittävä. Lihasmassa antoi keskivahvan negatiivisen yhteyden Oswestryn indeksiin nähden r = -0,307, kun p = 0,176, mutta tulos ei myöskään ole tilastollisesti merkittävä. Oswestryn indeksissä suuret pisteet viittaavat lisääntyneisiin selkäoireisiin. 6
5.3. Henkinen hyvinvointi BMI:n ja BDI:n välillä löytyi heikko yhteys r = -0,253, kun p = 0,268, mutta tulos ei ole tilastollisesti merkittävä. Rasvaprosentilla ja BDI:llä löytyi heikko positiivinen yhteys r = 0,246, kun p = 0,282, eli tulos ei ole tilastollisesti merkittävä. Lihasmassalla havaittiin keskivahva negatiivinen yhteys BDI-pisteisiin r = -0,317, kun p = 0,162. Tulos ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkittävä. Kuvio 2. Lihasmassan yhteys BDI-pisteisiin Scatter/Dot-kuvaajassa. 6. Pohdinta Rasvaprosentti antoi vahvan negatiivisen yhteyden fyysiseen toimintakykyyn RAND-36- mittarilla, kun p-arvo oli 0,012 eli tilastollisesti merkitsevä. Pieni rasvaprosentti oli siis yhteydessä heikentyneeseen fyysiseen toimintakykyyn, mikä on ristiriidassa aikaisempaan käsitykseen, että lihavuus yleisesti heikentää fyysistä toimintakykyä (Käypä hoito - suositus 2011, lihavuus aikuiset). BMI:llä ei myöskään havaittu yhteyttä fyysiseen toimintakykyyn tässä aineistoissa, joka on ristiriidassa käypä hoito -suosituksen kanssa. 7
Alaselkäkivuista VAS-asteikolla katsottuna löytyi vahvin yhteys lihasmassaan, mutta korrelaatiota voidaan pitää heikkona ja p-arvo 0,290 ei osoita luotettavaa tulosta. Samankaltainen heikko positiivinen yhteys havaittiin BMI:hin, mutta niin ikään p-arvo 0,372 ei anna luotettavaa tulosta. Lihasmassa oli negatiivisesti yhteydessä alaselkäkipuihin Oswestryn indeksissä, mutta p-arvo 0,176 ei anna tilastollisesti luotettavaa tulosta. Suurella lihasmassalla näyttäisi kuitenkin olevan suojaava vaikutus alaselkäkipuihin, mikä puoltaa aiempaa käsitystä (Hicks ym. 2005). Oswestryn indeksin yhteys rasvaprosenttiin nähden oli todettavissa, mutta tulos ei ole tilastollisesti merkittävä, kun p = 0,088. Tuloksissa erityisesti ristiriidassa ovat lihasmassan positiivinen yhteys VAS-pisteisiin ja negatiivinen yhteys Oswestryn indeksiin. Tosin kumpaakaan tulosta ei voida pitää tilastollisesti merkittävänä. Myöskään BMI:llä ei havaittu merkittävää yhteyttä lisääntyneisiin VAS-pisteisiin tai Oswestryn indeksiin, mikä on yleisesti ristiriidassa aikaisemman tiedon suhteen, joka puoltaa lihavuuden yhteyttä alaselkäkipuihin (Shiri ym. 2010). Masennukseen viittaaviin BDI-pisteisiin lihasmassa osoitti keskivahvan negatiivisen yhteyden eli vaikuttaisi suojaavan masennukselta. P-arvo oli kuitenkin 0,162, joten tulosta ei voida pitää merkittävänä. BMI vaikutti heikosti suojaavan myös masennukselta, mutta p-arvon ollessa 0,268 tulosta ei voida pitää merkittävänä. Rasvaprosentti oli ainoana muuttujana heikosti yhteydessä masennukseen, mutta jälleen p-arvo 0,282 vie tilastollisen luotettavuuden tulokselta. Rasvaprosentin yhteyttä masennukseen puoltaa aikaisempi tieto, jonka mukaan lihavilla on enemmän masennusta (Lasserre ym. 2014). BMI:n suojaava vaikutus kuitenkin on tämän käsityksen kanssa ristiriidassa. Mitään tulosta ei kuitenkaan voida pitää luotettavana tässä tutkimuksessa masennuksen osalta. Tulosten tulkinnassa on pidettävä mielessä muutamia seikkoja. Tutkimusaineisto oli pieni N=21, mikä hankaloittaa luotettavien tulosten saamista. Suurin osa muuttujista oli normaalijakautuneita, paitsi rasvaprosentti. Tutkittavat potilaat ovat itse vastanneet kotona kyselyihin toimintakyvystään, henkisestä hyvinvoinnistaan sekä alaselkäkivuista, joten kyselyitä ei voida pitää objektiivisina. Sekoittavien tekijöiden vaikutusta ei ole arvioitu. Kehonkoostumus on mitattu InBody-laitteella, jonka tuloksiin on myös suhtauduttava kriittisesti. 8
7. Lähteet Bender R, Jöckel KH, Trautner C, Spraul M, Berger M. Effect of age on excess mortality in obesity. JAMA 1999; 281:1498-504. Buchwald H, Avidor Y, Braunwald E, Jensen MD, Pories W, Fahrbach K, Schoelles K. Bariatric surgery: a systematic review and meta-analysis. JAMA 2004; 292:1724-37. Chang S, Stoll C, Song J, Varela J, Eagon C, Colditz G. The effectiveness and risks of bariatric surgery: an updated systematic review and meta-analysis, 2003-2012. JAMA Surgery 2014; 149(3):275-87. Dawes A, Maggard-Gibbons M, Maher A, Booth M, Miake-Lye I, Beroes J, Shekelle P. Mental Health Conditions Among Patients Seeking and Undergoing Bariatric Surgery: A meta analysis. JAMA 2016; 315(2):150-163 Dirksen C, Jørgensen N, Bojsen-Møller K, Jacobsen S, Hansen D, Worm D, Hols J, Madsbad S. Mechanisms of improved glycaemic control after Roux-en-Y gastric bypass: A review. Diabetologia 2012; 55(7):1890-1901. Kaukua J, Pekkarinen T, Sane T, Mustajoki P. Health-related quality of life in obese outpatients losing weight with very-low-energy diet and behaviour modification: a 2-y follow-up study. Int J Obes 2003; 27:1072 80. Lasserre A, Glaus J, Vandeleur C, Marques-Vidal P, Vaucher J, Bastardot F, Waeber G, Vollenweider P, Preisig M. Depression with atypical features and increase in obesity, body mass index, waist circumference, and fat mass: A prospective, population-based study. JAMA Psychiatry 2014; 71(8):880-888. Lidar Z, Behrbalk E, Regev GJ, Salame K, Keynan O, Schweiger C, Appelbaum L, Levy Y, Keidar A. Intervertebral disc height changes after weight reduction in morbidly obese patients and its effect on quality of life and radicular and low back pain. Spine (Phila Pa 1976) 2012; 37:1947-52. Lihavuus: Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki, suomalainen lääkäriseura Duodecim 2011. www.kaypahoito.fi Peltonen M, Harald K, Männistö S. Kansallinen Finriski 2007 terveystutkimus. Tutkimuksen toteutus ja tulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 34/2008. Yliopistopaino, Helsinki 2008. [www.ktl.fi/julkaisut] Shiri R, Karppinen J, Leino-Arjas P ym. The association between obesity and low back pain: a meta-analysis. Am J Epidemiol 2010; 171:135-54. Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M ym. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epidemiol 2010; 39:504-18. Hicks GE, Simonsick EM, Harris TB, Newman AB, Weiner DK, Nevitt MA, et al. Trunk muscle composition as a predictor of reduced functional capacity in the health, aging and 9
body composition study: the moderating role of back pain. J Gerontol A Biol Sci. 2005; 60(11): 882 827. Iizuka Y, Iizuka H, Mieda T, Tajika T, Yamamoto A, Ohsawa T, Sasaki T, Takagishi K. Association between neck and shoulder pain, back pain, low back pain and body composition parameters among the Japanese general population. BMC Musculoskelet Disord. 2015; 16: 333. www.inbody.fi/luotettavuus/ (Luettu 16.3.2016). 10