SYSMÄN TASAPAINOTETTU STRATEGIA

SYSMÄN TASAPAINOTETTU STRATEGIA VISIO 2015 Menestysideat Kriittiset menestystekijät Tuloskortit tavoitevuoteen 2008

2 SISÄLLYS Sivu SYSMÄN STRATEGIAN RAKENTAMISPROSESSI 3 STRATEGIATYÖN POHJANA OLEVIA YLEISIÄ KEHITYSLINJOJA KUNNALLISHALLINNOSSA JA PAIKALLISELLA TASOLLA 3 KUNTA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISSA 4 SYSMÄN KUNNAN STRATEGIATYÖ 5 Arvopohja 5 Visio ja menestysideat 5 Tasapainotetun strategian muodostaminen 6 Kriittiset menestystekijät 7 Tuloskortit 8 Strategian maastouttaminen 11 Strategian seuranta ja sen toteutumisen arviointi 12 Liitteet Sysmän visio 2015 ja menestysideat Liite 1 Sysmän tasapainotettu strategia, näkökulmat Liite 2 Sysmän tasapainotettu strategia, Näkökulmat, Kriittiset menestystekijät Liite 3 Tuloskortti, Asiakas Liite 4 Tuloskortti, Talous Liite 5 Tuloskortti, Toiminta/Prosessit Liite 6 Tuloskortti, Henkilöstö/Osaaminen Liite 7 Strategian maastouttaminen käytäntöön tasapainotetun tuloskortin Liite 8 (BSC) avulla

3 SYSMÄN STRATEGIAN RAKENTAMISPROSESSI Sysmän kunnan strategian rakentaminen on tapahtunut kunnan johtoryhmän, kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston yhteisessä työprosessissa, jossa on pyritty ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia, ottamaan huomioon kunnan eri sidosryhmien näkemyksiä ja muutostarpeita sekä arvioitu kuntatalouden lähivuosien haasteita ja mahdollisuuksia. Uusi strategia 2005-2008 päivitettiin yhteisessä työprosessissa aiemman nelivuotiskauden strategian pohjalta. STRATEGIATYÖN POHJANA OLEVIA YLEISIÄ KEHITYSLINJOJA KUNNALLISHALLINNOSSA JA PAIKALLISTASOLLA taloudellinen eriarvoisuus jatkuu keskittyminen voimistuu palvelutuotanto avautuu seudullinen yhteistyö palvelutuotannossa lisääntyy yksityinen palvelutuotanto laajentuu tukipalvelut keskittyvät ja kansallinen tarjonta lisääntyy kuntaimagosta tärkeä vetovoimatekijä kuntien tietoverkot yhdentyvät luottamushenkilöistä tilaajien edustajia valtuuston strateginen painoarvo kasvaa kunnat keskittyvät yhä enemmän ydinkunta-ajatteluun palvelujen jalostaminen ja ulkoistaminen lisääntyy Kunnanvaltuuston strategiaseminaarissa arvioitiin Sysmän kunnan toimintaympäristön muutostekijöitä, joita tulisi ottaa huomioon kunnan strategiassa ja tavoitteissa. Asiakkaan ja kuntalaisen näkökulmasta yksittäisen kunnan oma päätäntävalta on vähenemässä ja palveluja joudutaan hakemaan yhä kauempaa. Palveluja joudutaan yhdistämään ja etsimään myös lisää vaihtoehtoisia tuotantotapoja, jolloin yksityisiä palveluja tulee kunnallisen rinnalle. Myös vuorovaikutuksen ja informaation tarve kuntalaisiin päin on kasvamassa. Kuntaimagon merkitys tulee jatkossa entistä enemmän lisääntymään. Talouden osalta on keskeistä kyetä turvaamaan palvelutaso, mikä edellyttää verotulojen nykyistä suurempaa kasvua. Investointitoiminta on suurten investointien jälkeen vähenemässä ja painopiste on siirtymässä palveluvarustuksen ylläpitämiseen. Kehittämistoiminnassa uusien yhteistyökumppanien hakeminen strategisiin projekteihin ja ulkopuolisen rahoituksen hyödyntäminen nähdään tärkeäksi tavaksi kehittää toimintoja. Verotulopohjan vahvistamisessa on pyrittävä turvautumaan matkailun, vapaa-ajan asumisen ja maaseudun kehittämisen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Toimintaa ja prosesseja koskevat muutokset liittyvät kunnan palvelurakenteeseen ja palvelujen tuottamiseen. Palvelutarpeiden kasvaessa on arvioitava, mitä palveluja pystytään itse tuottamaan ja mitä täytyy tuottaa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa tai alueellisessa yhteistyössä. Kunta, seurakunta ja kolmannen sektorin toimijat tulevat tekemään entistä enemmän yhteistyötä eri toiminnoissa, jotta mahdollisimman moni paikallinen palvelu voitaisiin turvata. Yksityinen sektori täydentää tarvittaessa kunnallista palvelutuo-

4 tantoa. Tämän lisäksi on erityisesti erityisosaamisen ja tukipalvelujen osalta tutkittava verkostoitumista suurempien hallintoyksiköiden kanssa seudullisesti ja jopa maakunnallisesti. Valtuusto linjaa kunnan palvelustrategiassa mitä palveluja tuotetaan itse ja mitä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Perusopetus, päivähoito, kirjasto, vanhainkoti ja perusterveydenhuolto ovat erityisesti paikallisesti turvattavia palveluja. Henkilöstön muutoksiin tulee riittävän ajoissa reagoida ja samalla varautua ennakoiviin toimenpiteisiin. Henkilöstön määrä vähenee eläköitymisen seurauksena ja sama suunta on myös muissa kunnissa, joten osaavan henkilöstön saatavuus vaikeutuu. Kunnan tulee olla vetovoimainen ja työyhteisön ilmapiirin hyvä, jolloin kiinnostus hakeutua kunnan eri tehtäviin paranee. Henkilöstön rekrytointiin voidaan lisäksi vaikuttaa uudelleen koulutuksella ja nuorten houkuttelemisella takaisin kotiseudulleen. Ylikunnallisen yhteistyön hyödyntäminen henkilöstön käytössä on myös yksi mahdollisuus. Elinvoimaisen ja viihtyisän kunnan tunnusmerkki on toimiva palvelurakenne. Palvelurakennetta on taloudellisten voimavarojen ja palvelujen tarpeen suhteen tarkistettava ikärakenteen ja väestön kehityksen mukaisesti. Vanhuspalvelujen tarve lisääntyy ikärakenteen muuttuessa ja esimerkiksi koulutuspalvelujen tarve puolestaan vähenee ikäluokkien pienentyessä. Jatkossa joudutaan monissa palveluissa siirtämään osa vastuusta myös kuntalaisille itselleen, jotta ydinpalvelut pystyttäisiin pitkällä tähtäyksellä turvaamaan. Kunnan vetovoimaisuutta lisäävät Päijänne ja siihen liittyvät vapaa-ajan toiminnot, vapaa-ajan asuntotonttien tarjonta sekä yleensä vapaa-ajan arvon korostuminen ja kulttuuritarjonta. Vapaa-ajan asukkaita on mahdollista saada kuntaan lisää ja myös paluumuuttajien määrä lisääntynee tulevaisuudessa. Kunnan imagoa ja vetovoimaa parantavat dynaaminen päätöksenteko ja monipuolinen julkisten ja yksityisten palvelujen tarjonta. Mm. Olavin toimintakeskus nostaa palvelutasoa ja turvaa kunnan elinvoimaisuutta. Elinkeinorakenne muuttuu. Maatalouden ja myös teollisuuden työpaikat vähenevät, kun taas palveluelinkeinoissa ne näyttäisivät lisääntyvän. Perinteisen maatalouden rakenteet monimuotoistuvat ja maa- ja metsätalous säilyy edelleen merkittävänä elinkeinona paikkakunnalla. Kunnan oma palvelutuotanto näyttäisi vähenevän, vaikka erilaisten palvelujen tarve lisääntynee. Vapaa-ajan lisääntyessä kunnan vetovoima ympärivuotisena asuinpaikkana kasvaa kakkosasumisen ansiosta. Vesi- ja jätevesihuollon tehostuminen, kaavoitukseen liittyvien säännösten mahdollinen joustavoituminen lisäävät tulevaisuudessa kunnan ja kylien elinvoimaisuutta ja edistävät myös pysyvän asutuksen säilymistä. KUNTA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISSA Kunnan rooli on kehittymässä entistä enemmän perinteisestä palveluntuottajasta ja hallintoviranomaisesta alueensa taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin strategiseksi kehittäjäksi, jolloin myös kunnassa tapahtuvan strategiatyön painotus on muuttumassa kuntaorganisaation strategian rakentamisesta koko kuntayhteisön strategian rakentamiseen. Kuntaorganisaation talous ja palvelutuotanto ovat keskeisiä tekijöitä parannettaessa kunnan toimintaa pitkällä tähtäyksellä, mutta visio ja menestysideat koskevat laajempaa, koko kuntayhteisön ja sen eri toimijoiden menestymistä tulevaisuudessa. Kunnat toimivat 2000-luvulla uudenlaisessa toimintaympäristössä, joka on jatkuvassa muutoksessa. Toimintaympäristöä leimaa entistä enemmän heikko ennustettavuus, kas-

5 vava monimutkaisuus sekä kiihtyvä kilpailu osaavista ihmisistä ja yrityksistä. Muutosten taustalla on globalisaatio ja siihen kietoutuva tietoyhteiskunnan kehitys, jonka vaikutuksesta ollaan siirtymässä yhä enemmän järjestelmien ja hierarkioiden maailmasta erilaisten verkostojen maailmaan. Kunnat voivat olla verkostotalouden voimistuessa verkostojen solmukohtia, jos ne pystyvät uudistumaan ja kykenevät hyödyntämään teknologian mahdollistamia uusia ratkaisuja parantaakseen omaa kehitystään. Tulevaisuudessa kansallisella tasolla kehittämistyön painopisteeksi on muodostumassa yleensä kaupunkiseuduille rajattujen aluekeskusten vahvistaminen. Sysmän kaltaisen maaseutukunnan on otettava huomioon tulevat kehityssuunnat ja pyrittävä omalta osaltaan hankkiutumaan yhteistyöhön erilaisten osaamiskeskusten kanssa, vahvistamaan omiin vahvuuksiin perustuvaa osaamista sekä hyödyntämään oman kehityksen kannalta tärkeät verkostoyhteydet. SYSMÄN KUNNAN STRATEGIATYÖ Arvopohja Sysmän kunnan ja kuntayhteisön toimintaa sekä keskeisiä valintoja ohjaavat seuraavat arvot: Ihmisläheisyys Asiakaslähtöisyys Luottamuksellisuus Turvallisuus Luonnonläheisyys Yritteliäisyys Avoimmuus Visio ja menestysideat Kunnan ja kuntayhteisön strategisessa johtamisessa on keskeistä määritellä kunnan omiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin perustuvat tulevaisuuden haasteet ja toteuttaa niitä määrätietoisen johtamisen avulla yhteistyössä koko henkilöstön kanssa. Strategian suunnittelussa korostuu valtuuston asema. Valtuuston tehtävänä on kuntalainkin (13 ) mukaan kunnan keskeisten kehittämistavoitteiden asettaminen. Sen tehtävänä on tehdä arvovalintoja siitä, miten kunnan kehitystä pitkällä aikavälillä suunnataan.

6 Sysmän kunnassa strategiatyötä on tehty määrätietoisesti jo 1990-luvun alkupuolelta, jolloin laadittiin kunnan ensimmäinen strateginen suunnitelma. Strategiaprosessissa käytetään hyväksi tasapainotettua tuloskorttiajattelua (Balanced Scorecard,BSC). Visio kuvaa halutun tulevaisuuden ja se on yhteisesti muotoiltu tahtotila, jonka tulee ohjata päivittäistä toimintaa. Sysmän kunnan visio 2015 on määritelty seuraavasti: Sysmä on monipuolisen kulttuurin ja aktiivisen elinkeinoelämän ihmisläheinen Päijänteen rantakunta, johon laadukkaat palvelut, asuminen ja vapaa-ajan vietto luovat lisääntyvää vetovoimaa. Menestysideoiden määrittely on suunnan hahmottamista kohti visiota. Menestysideoilla tarkoitetaan valittuja strategisia päämääriä eli niitä keskeisiä koko kuntayhteisöä koskevia kehittämisen alueita, joihin tulee kunnan lisäksi kaikkien kuntayhteisössä toimivien tahojen erityisesti panostaa vision tarkoittaman tilan saavuttamiseksi. Strategiaprosessissa on määritelty kunnan menestysideat ja niihin liittyvät toiminta-alueet keskeisine toimintoineen. (liite 1) Menestysideoiden toteutumista edistävä yleinen kehys muodostuu myönteisestä kuntakuvasta, jolla tarkoitetaan Sysmästä muodostuvaa myönteistä, kehittyvän kunnan imagoa keskeisissä sidosryhmissä sekä Sysmän hengestä, jolla tarkoitetaan hyvää yhteishenkeä kunnan kehittämisessä ja päätöksenteossa. Haasteena on Sysmän hengen vahvistaminen koko kuntayhteisössä eri toimijoiden välillä. Menestysideat ovat seuraavat: Kehittyvät elinkeinot Kulttuuri Palvelut Vapaa-ajan asuminen Yhteistyö Tasapainotetun strategian muodostaminen Strateginen suunnittelu ja johtaminen julkisessa hallinnossa on yrityselämässä toimiviksi todettujen menettelytapojen, kokemusten ja kehittämistyökalujen soveltamista julkisen toimintayksikön tulevaisuuden rakentamiseen. Julkishallinnon toiminnan rahoitus ja palvelut eroavat yritystoiminnasta niiden yhteiskunnallisen roolin suhteen. Asiakkuus on kunnallisessa toiminnassa yrityksen toimintaan verrattuna moniulotteisempi kokonaisuus. Tilivelvollisuus ja vastuullisuus korostuvat myös eri lailla yritykseen verrattuna, koska julkista toimintaa rahoitetaan verovaroista. Kunnallishallinnossa pyritään tavoitteellisen ja kustannustietoisen toiminnan lisäksi yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Strategia on rakennettu tasapainottaen keskenään seuraavat neljä näkökulmaa (liite 2): Asiakas, joka edustaa poliittisen päätöksentekijän, kansalaisen ja asiakkaan näkökulmaa.

7 Talous, joka edustaa resurssien hallinnan ja luomisen näkökulmaa. Toiminta/prosessit, joka edustaa yhteisön kehityksen sekä organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulmaa. Henkilöstö/osaaminen, joka edustaa työyhteisön uudistumisen ja henkilöstön näkökulmaa. Kuntatasolle on määritelty neljän näkökulman osalta kriittiset menestystekijät, joissa tulee onnistua vision saavuttamiseksi: (liite 3) Kriittiset menestystekijät Asiakas 1. Joustava, nopea ja monipuolinen palvelujen saatavuus 2. Palveluhenki ja osaaminen 3. Tehokas tiedottaminen Talous 1. Vakaa kuntatalous 2. Riittävä ulkopuolinen rahoitus 3. Kehittyvä elinkeinotoimi/yritykset Toiminta/Prosessit 1. Elinkeinotoimen tuloksellisuus 2. Vireä kulttuurielämä 3. Maapolitiikka ja kaavoitus 4. Peruspalvelujen tehokkuus ja vaikuttavuus 5. Kunta- ja seutuyhteistyö Henkilöstö/osaaminen 1. Oikein mitoitettu ja ammattitaitoa ylläpitävä henkilökunta 2. Työilmapiiri ja työssä jaksaminen 3. Johtaminen ja henkilöstön yhteistyö Vastaavasti kunnan palvelukeskukset määrittelevät vuosittain oman hallinnonalansa ja palveluidensa osalta kriittiset menestystekijät. Pohjaa tälle työlle antavat kunnan visio, menestysideat sekä niihin pohjautuvat kuntatason tuloskortit vuoteen 2008.

8 Tuloskortit Strategian maastouttamisessa käytännön toiminnaksi käytetään tuloskortteja. Kuntatason tuloskortit on laadittu asiakkaan, talouden, toiminnan/prosessien ja henkilöstön/osaamisen osalta erikseen ohjaamaan palvelukeskusten vuosittaista tavoiteasettelua ja toimintaa kohti vision saavuttamista. Asiakas tuloskortti Kunnan keskeisimpänä tehtävänä on tuottaa kuntalaisille lainmukaiset peruspalvelut, joita ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveys ja koulutuspalvelut. Kunnan tulee kyetä palvelutuotannossaan täyttämään lainsäädännössä sille asetetut velvoitteet, mutta myös kehittämään palveluja asiakaslähtöisesti niin, että kuntalaiset saavat palveluja monipuolisesti ja joustavasti. Palvelutarpeisiin on voitava vastata myös mahdollisimman nopeasti. Kuntalaisten tehtävänä on osaltaan arvioida, miten hyvin kunta pystyy vastaamaan sille asetettuun yhteiskunnalliseen palvelutehtävään. Kuntalaisilla on paljon enemmän palvelutarpeita kuin yhteiskunnan toimesta pystytään vastaamaan ja verovaroin rahoittamaan. Tämän vuoksi kunnan taholta joudutaan priorisoimaan palvelutarpeita lainsäädännön asettamissa kehyksissä. Tulevaisuudessa kunta on yhä enemmän palvelujen järjestäjä kuin palvelujen tuottaja. Palveluja voivat tuottaa nykyistä enemmän myös kuntayhtymät, yritykset ja erilaiset kolmannen sektorin yhteisöt. Vastuu kuntalaisille tarjottavista lakisääteisistä palveluista on kuitenkin peruskunnalla. Palvelujen tuottamiseen kuuluu myös tarjottavien palvelujen laadusta huolehtiminen. Osa palvelukokonaisuutta on myös huomion kiinnittäminen palveluosaamiseen sekä palveluhenkeen, joita voidaan kartoittaa mm. aika ajoin toistettavilla palvelukyselyillä. Kunnan palvelutarjonnasta ja siihen liittyvistä asioista on tärkeää myös tiedottaa tehokkaasti kuntalaisille käyttämällä monipuolisesti hyväksi eri tiedonvälitystapoja. Asiakas-tuloskortissa on asetettu kriittisille menestystekijöille mittarit/tavoitteet vuoteen 2008. (liite 4) Talous tuloskortti Kuntatalouden tila on valtakunnan tasolla tyydyttävä, mutta varsinkin pienissä kunnissa talouden suunta on ollut jatkuvasti heikkenevä. Lainakanta on kasvanut ja negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä on lisääntynyt. Myös kattamattomat alijäämät ovat kunnilla lisääntyneet. Kunnallisverotuksen verokevennykset ja yhteisövero-osuuden alentaminen ovat heikentäneet kuntien asemaa veronsaajina. Heikennetty veropohja vaikeuttanee lähivuosina kuntien peruspalvelujen järjestämistä. Vaikka ennusteiden mukaan koko kuntakentän tulojen odotetaankin seuraavalla nelivuotiskaudella kasvavan, ongelmana on menotalous. Menojen vuotuinen kasvu näyttää ylittävän jatkuvasti tulojen kasvun, mikä johtaa jatkuessaan negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrän kiihtyvään kasvuun. Yleinen kuntatalouden kehityskuva lähivuosille pienten kuntien osalta on, että vuosikatteet tulevat olemaan heikkoja tai miinusmerkkisiä, eivätkä ne tule näin ollen riittämään edes poistojen rahoittamiseen. Kunnilla on myös vaikeuksia alijäämien kattamisessa. Tämän hetkisten näkymien mukaan lainakanta tulee kasvamaan ja kassavarat supistuvat. Maan eri alueilla ja eri kokoisten kuntien osalta tulee eriytymiskehitys näillä näkymin jatkumaan. Kuntien talouden eriytyminen johtuu väestö- ja elinkeinorakenteen muutosten aiheuttamien

9 palvelutarpeiden ja tätä kautta kustannustason nousun lisäksi myös merkittävässä määrin yhteisöveron ja kunnallisveron epätasaisesta jakautumisesta kuntien kesken. Sysmän kunnan talous on ollut viime vuosina vakaa ja suhteellisen hyvin tasapainossa. Kunnalla on vielä jonkin verran varauksia, vuosikatteet ovat olleet tähän saakka positiivisia, lainamäärän kasvu on ollut hallittua ja kassavarat ovat olleet kohtuullisen hyvällä tasolla eikä kattamattomia alijäämiä ole tällä hetkellä. Tilanne jatkossa tulee muuttumaan, sillä kunnan menojen kasvu jatkuu johtuen valtakunnan tasolta kunnille tulevista palveluvelvoitteista, paineista henkilöstön ja palkkasumman kasvuun, verotusratkaisuista, ansiotulovähennyksistä, väestön vähenemisen vaikutuksista valtionosuuksiin ja vanhusväestön lisääntymisen tuomista palvelujen järjestämis-kustannuksista jne. Lisäksi kunnan olisi pystyttävä panostamaan elinkeinojen kehittämistyöhön kunnan elinvoiman ja paikallistalouden verotulopohjan vahvistamiseksi. Sysmän menotalous on koko ajan kasvusuunnassa ja tulot puolestaan laskusuunnassa, joten kunta joutuu selvitäkseen palveluistaan ja kehittämispanostuksistaan purkamaan aiempia varauksia, lisäämään lainanottoa ja tehostamaan toimintaansa tarkastelemalla uudelleen mm. palvelutuotannon rakenteita. Lopulta joudutaan korottamaan tuloveroprosenttia, jolloin menetetään osa nykyisen edullisen tuloveroprosentin tuomasta kilpailukyvystä. Kunnan taloudellinen asema antaa vielä lyhyen aikaa mahdollisuuksia sopeutua tulopuolen muutoksiin. Tavoitteena on kuitenkin tarttua kunnan talouden sopeuttamiseen suunnitelmakauden alussa niin, että päästäisiin ainakin positiivisiin vuosikatteisiin ja pidemmällä aikavälillä myös poistot kattaviin vuosikatteisiin. Kunnan kehittämistyön rahoittamiseksi on mahdollisuus hyödyntää ulkopuolista rahoitusta, mutta tällä hetkellä on vielä epäselvää, millaisia mahdollisuuksia yksittäisellä kunnalla on EU:n uudella ohjelmakaudella saada projektirahoitusta. Todennäköisesti hankkeet ovat suurempia kokonaisuuksia ja edellyttävät seutu- tai maakuntatasoista yhteistyötä. Talous tuloskortilla on asetettu kriittisille menestystekijöille mittarit/tavoitteet vuoteen 2008. (liite 5) Toiminta/Prosessit tuloskortti Kunnallisia toimintoja tulee tarkastella yhä enemmän yli toimiala- ja tulosaluerajojen. Palvelujen tuottamisessa ja kehittämistyössä sekä niiden johtamisessa tulee kiinnittää huomiota tulevaisuudessa nykyistä perusteellisemmin prosessien laatuun. Tämä merkitsee sitä, että kunnan eri palvelusektoreilla on käytävä entistä tarkemmin läpi nykyisten palvelujen tuotantotavat, palveluketjut sekä työprosessit. Uusien toimintatapojen omaksumisella ja paikallisiin olosuhteisiin sovelletun laatujärjestelmän käyttöönotolla voidaan järkeistää tehtävää työtä ja samalla lisätä kustannustietoisuutta, palvelujen laatua sekä työn tuottavuutta. Sysmän elinkeinojen kehittämistyön tärkeän painopisteen muodostavat paikkakunnalla jo olevat yritykset ja maatalousyrittäjät sekä näiden kannustaminen toiminnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen sekä kunnan elinkeino- ja tulopohjan vahvistamiseksi käynnissä olevat kehittämishankkeet mm. Päijätsalo-Ilola-alueella. Paikkakunnan yritysten koko huomioon ottaen on tärkeää panostaa myös erilaisten yhteistyöverkostojen rakentamiseen eri yritysten välille keskinäisen kumppanuuden ja alihankinnan edistämiseksi. Yritysten toiminnan uudistamistyössä on merkityksellistä hankkiutua myös yhteistyöhön erilaisten osaamiskeskusten kanssa. Keskeistä on näiden yhteyksien avulla vahvistaa osaamista mm. liikkeenjohdon, uuden teknologian ja tuotekehityksen alueilla.

10 Elinkeinojen kehittämistyön painopisteitä jatkuvasti terävöittämällä, palveluprosesseja analysoimalla ja kehittämällä voidaan jatkossakin luoda edellytykset asetettujen työpaikkatavoitteiden saavuttamiselle yhdessä paikkakunnan nykyisten yritysten sekä uusien, toimintansa käynnistävien tai paikkakunnalle muualta sijoittuvien yritysten kanssa. Sysmän Kehitys Oy:n toimintaa tuetaan konsernin taholta eri tavoin ja palveluprosesseja kehitetään yhteistyössä emokonsernin ja yhtiön henkilökunnan sekä luottamushenkilöjohdon kanssa. Kunnan tasapainotettuun strategiaan sisältyvä toiminta/prosessit tuloskortti tukee Sysmän Kehitys Oy:n määrittelemää elinkeinostrategiaa ja siinä asetettuja tavoitteita. Elinkeinopolitiikkaa ja paikkakunnan yleistä toimeliaisuutta edistävät toimenpiteet saavat tukea myös vireästä kulttuurielämästä. Paikkakunnalla jo pitkään toimineiden kulttuuritapahtumien (mm. Sysmän Suvisoitto) säilyttäminen sysmäläisen kulttuurielämän vireyttä osoittavina voimannäyttöinä tulee turvata tapahtumia kehittämällä (rahoitusmahdollisuudet EU- yms ohjelmien avulla), yhteistyötä lisäämällä sekä tietyn perustason turvaavalla kunnan osittaisella taloudellisella tuella. Sysmällä on mahdollisuus rakentaa entistä vahvempaa kulttuurielämää yhdistämällä voimavaroja ja tekemällä yhteistyötä sekä paikallisten että kunnan ulkopuolisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Yhteistyön tiivistäminen musiikin, kuvataiteen, kirjan ja arkeologisen perinteen parissa toimivien tahojen kanssa on edellytys vireän kulttuurielämän säilyttämiselle ja vahvistumiselle tulevina vuosina. Yhteistyöprosessien onnistuminen vaatii myös avainhenkilöiltä hyvää yhteistyökykyä ja toimivien organisointiratkaisujen kehittämistä. Fyysiseen ympäristöön ja tähän liittyviin kehitysmahdollisuuksiin vaikutetaan aktiivisella maapolitiikalla ja kaavoituksella. Olemassa olevia kunnan omistamia ja uusia hankittavia maa-alueita kaavoitettaessa tulee ottaa huomioon erilaisten kaavoitukselliset asuntotonttivaihtoehdot, joilla voidaan tyydyttää vaativaakin kysyntää, joka kohdistuu mm. vesistöjen läheisyyteen tai muutoin korkealaatuisena rakentamisena. Päijätsalo-Ilolan alueen rantakaavojen toteuttaminen tulevien vuosien aikana kehittää merkittävästi Sysmää vapaa-ajan asumisen ja vapaa-ajan aktiviteettien kuntana. Kaavoitusta ja sen mahdollistamia toimenpiteitä toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita noudattaen siten, että Sysmän luontoon liittyvät vahvuudet voidaan ainutlaatuisine luonnonelementteineen, maisemaarvoineen ja arvokkaine rakennuksineen mahdollisimman pitkälle säilyttää taloudelliset mahdollisuudet huomioon ottaen. Keskeisimmän osan Sysmän kunnan toiminnasta muodostavat sekä toiminnoiltaan että kuntatalouden menojen osalta koulutus-, ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Niiden osuus kunnan kokonaismenoista on n. 80 %. Koulutuspalveluiden tarpeeseen vaikuttaa vähenevä palvelujen kysyntä. Oppilasmäärät ovat vähenemässä johtuen syntyvyyden ja yleensä väestön vähenemisestä. Lähivuosina on panostettava koulutuksen laatuun peruskoulutuksessa ja myös lukiokoulutuksessa on löydettävä keinoja, joilla turvattaisiin koulutuksen säilyminen pitkällä tähtäyksellä kunnassa. Huomiota on kiinnitettävä silloin sisällön kehittämiseen, paikkakunnan lukion vetovoimaisuuteen sekä yhteistyöverkostojen kehittämiseen lukion vahvistamiseksi. Sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuuden ongelmat liittyvät palvelutarpeiden kasvuun, koska kunnan ikärakenne tulee jatkossa yhä vanhusvoittoisemmaksi sekä yli 65-vuotiaiden että myös yli 75 vuotiaiden ns. vanhojen vanhusten osalta. Vaikka kunnassa onkin verraten hyvin kehittynyt eri hoitomuotojen porrastusjärjestelmä, aiheuttavat väestörakenteen muutokset paineita palvelujärjestelmien ja palveluprosessien kehittämiseen. Rakenteellisilla ratkaisuilla ja laajemman alueen yhteistyöllä voidaan kustannusten kasvua pyrkiä hallit-

11 semaan pitkällä tähtäyksellä. Kunnan peruspalvelujen osalta on asetettu eri palveluyksiköiden käyttöastetavoitteeksi 85-95 % toimialasta riippuen. On tärkeää, että lähivuosina käydään kaikkien palvelujen ohella myös perusturvan eli sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta läpi erilaiset palveluprosessit ja työkäytännöt. Samalla tällaisen analysoinnin kautta saadaan perusteita tarvittaville rakenteellisille muutoksille, laadun kehittämiselle, Itteknologian ja uusien työmenetelmien sekä laitteiden hyödyntämiselle. Palvelutuotannon tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi voidaan vertailla kunnan palvelutuotannon kustannus/laatu suhdetta, käyttökustannuksia, henkilökustannuksia, henkilöstömitoitus/asiakas suhdetta valittavien vertailukuntien tilanteeseen ottaen luonnollisesti huomioon paikkakunnan erityispiirteet. Tavoitteena on asettaa kunnan eri toimialojen palveluyksiköissä käyttöastetavoitteet, joiden perusteella voidaan seurata kapasiteetin käyttöastetta ja palvelutoiminnan tehokkuutta sekä asiakaspalautteen kautta myös palvelutoiminnan vaikuttavuutta. Yhteistyötä kehitetään kunnan, seurakunnan, yritysten ja kolmannen sektorin kesken edelleen. Tämän yhteistyön kehittämiselle tarjoaa hyvät puitteet Sysmän Palvelutaloyhdistyksen Sotainvalidien palvelutalon ja Olavin toimintakeskuksen palvelukokonaisuudet. Pitkällä tähtäyksellä tärkeä kriittinen menestystekijä on myös kunta- ja seutuyhteistyö. Kunta- ja seutuyhteistyön kautta on mahdollisuus hakea organisointitapoja, joilla voidaan saada tarkoituksenmukaisia toiminnallisia ja rakenteellisia ratkaisuja palvelutuotannon ja elinkeinojen kehittämistoiminnan järjestämiseen. Pitkällä tähtäyksellä yhteistyöstä voidaan saada myös taloudellisia hyötyjä. Tämän vuoksi on tarpeellista syventää yhteistyötä seudullisesti ja maakunnallisesti toiminnoissa, joissa yhteistyöllä olisi mahdollisuus saavuttaa selkeitä hyötyjä. Konkreettinen työ voi edetä esimerkiksi käynnistämällä yhteistyökokeiluja, joiden avulla saadaan kokemuksia uusista tavoista järjestää palveluja yhdessä. Päijät- Hämeessä käynnistynee pilottihankkeena terveyspiirin perustamiseen liittyvä hanke, jossa kaikki Päijät-Hämeen kunnat ovat mukana. Selvityksen jälkeen päätetään sen toteuttamisesta. Toteutuessaan se merkitsisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistämisen ohella myös järjestelyjä kuntien sosiaalitoimen osalta. Tulevalla nelivuotiskaudella käynnistynee jonkinlaisia muutoksia koko Suomen palvelurakenteeseen, koska nyt jo on aloitettu hallituksen toimesta kuntien palvelurakenteita koskevan uudistuksen valmistelutyö. Toiminta/prosessit tuloskortilla on asetettu kriittisille menestystekijöille mittarit/tavoitteet vuodelle 2008. (liite 6) Henkilöstö/osaaminen tuloskortti Kunnan palvelujen tuottaminen edellyttää niiden määrään nähden riittävää ja osaavaa henkilöstöä. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on myös ennakoitava oman työn hallinnan, työyksikön sekä koko kuntayhteisön tarpeita. Ammattitaitoa ylläpidetään suorittamalla tutkintoja, täydentämällä osaamista erilaisilla kursseilla ja omaehtoisella opiskelulla. Työnantajan on arvioitava yhdessä työntekijän kanssa kunkin henkilön ammattitaidon taso ja luotava mahdollisuuksia työntekijöille kehittyä tehtävissään. Osaamisen lisäämisellä parannetaan valmiuksia kohdata entistä vaativammat tulevaisuuden haasteet. Vastuu työkyvyn ylläpitämisestä on sekä esimiehillä että työntekijällä itsellään. Henkilöstön työssä jaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös tyky- ja kuntoutustoiminnalla Sysmän kunnan työntekijöiden ikääntyessä.

12 Johtaminen on yksi tärkeimpiä työyhteisön hyvinvointiin ja tuloksellisuuteen sekä työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä. Johtamisella voidaan parhaimmillaan luoda selkeä ja johdonmukainen toimintatapa kuntaorganisaation työkäytäntöihin ja samalla palvelujen laadun kehittämiseen ja tulokselliseen toimintaan kannustava ilmapiiri. Hyvä työilmapiiri on myös tärkeä vetovoimatekijä uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Johtaminen on onnistunutta, jos visio ja strategia kyetään viemään käytännön tasolle niin, että ne ohjaavat päivittäistä työtä ja niiden vaikutukset näkyvät myös käytännön toimenpiteinä. Visiojohtamisella luodaan parhaimmillaan selkeä, johdonmukainen, oikeudenmukainen sekä työntekijöille että luottamushenkilöille osallistumismahdollisuuksia tarjoava ja motivoiva ilmapiiri. Vähintään kerran vuodessa käytävät työn tavoitteita koskevat kehittämiskeskustelut ovat tärkeä osa osallistavaa ja vuorovaikutteista johtamistapaa sekä työn tuloksista sopimista. Esimiestason johtamiskoulutuksella sekä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden strategia- ja kehittämistyökoulutuksella vahvistetaan kuntaorganisaation työntekijöiden ja päätöksentekijöiden osaamista johtamistyön uudistamisessa. Henkilöstö/osaaminen tuloskortilla on asetettu kriittisille menestystekijöille mittarit/tavoitteet vuodelle 2008. (liite 7) Strategian maastouttaminen Strategia maastoutetaan toimialojen tuloskorttien kautta päivittäiseen johtamiseen sekä osaksi henkilöstön jokapäiväistä työtä Keskeinen tekijä Sysmän tasapainotetun strategian vaikuttavuuteen on sen toteuttaminen kunnan toimialojen työssä. Tämän vuoksi toimialat hahmottavat kunnan visioon ja strategiaan pohjautuvat oman toimialansa tuloskortit, jotka konkretisoivat tasapainotettua strategiaa vuosittaisina toimenpiteinä. Tällä tavoin kunnan strategia viedään osaksi toimialojen työtä ja varmistetaan kuntaorganisaation eteneminen kohti pitkän tähtäyksen tavoitetilaa. Strategia tarkentuu tällä tavoin yhä konkreettisemmiksi toimenpiteiksi ja osaksi henkilöstön jokapäiväistä työtä. (liite 8). Strategian seuranta ja sen toteutumisen arviointi Jotta strategiaprosessi olisi jatkuvasti kehittyvä, on strategian toteutumista seurattava vuosittain talousarvion valmisteluprosessin yhteydessä. Vuosittaista seurantaa suorittaa valtuusto ja myös tarkastuslautakunta toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurannan kautta. Vuosittaisen seurannan lisäksi tulee valtuustokauden puolivälissä ja kauden päättyessä tehdä perusteellisempi strategian toteutumista koskeva arviointi.

Sysmän visio 2015 ja menestysideat YHTEISTYÖ *seutu *osaamisverkot * tietoverkot PALVELUT *julkiset peruspalvelut *yksityiset palvelut *kolmas sektori Sysmä Monipuolisen kulttuurin ja aktiivisen elinkeinoelämän ihmisläheinen Päijänteen rantakunta, johon laadukkaat palvelut, asuminen ja vapaa-ajan vietto luovat lisääntyvää vetovoimaa KULTTUURI *musiikki(suvisoitto) *kuvataide (Suvi-Pinx) *kirja (Kirjakylä) *perinne(arkeologia) *teatteri(nukketalot) *elokuva KEHITTYVÄT ELINKEINOT *puhdas alkutuotanto *vapaa-aikaan liittyvä liiketoiminta *paikalliset osaamiskeskukset *uuden teknologian pienyritykset VAPAA-AJAN ASUMINEN *kaavoitus *Päijätsalo-Ilola-alue Liite 1

Menestysideoihin perustuva strategiakartta ja menestysideoita toteuttavat kriittiset menestystekijät hankinta/ ostot koulutus YHTEISTYÖ *seutu *osaamisverkot * tietoverkot ammattitaitoinen henkilöstö korkeatasoiset vapaa-ajan palvelut palvelujen tuottaminen asiantuntijuus PALVELUT *julkiset peruspalvelut *yksityiset palvelut *kolmas sektori Sysmän visio Monipuolisen kulttuurin ja aktiivisen elinkeinoelämän ihmisläheinen Päijänteen rantakunta, johon laadukkaat palvelut, asuminen ja vapaa-ajan vietto luovat lisääntyvää vetovoimaa verkostoyhteistyö yleiskaavoitus Vanhusväestön ja muiden palvelut VAPAA-AJAN ASUMINEN *kaavoitus *Päijätsalo-Ilola-alue puhdas luonto sisäinen yhteistyö KULTTUURI *musiikki(suvisoitto) *kuvataide (Suvi-Pinx) *kirja (Kirjakylä) *perinne(arkeologia) *teatteri(nukketalot) *elokuva innostava yrittäjyys vesi-ja jätehuolto verkosto yhteistyö uudistuminen nuoret ja monipuolisuus KEHITTYVÄT ELINKEINOT *puhdas alkutuotanto *vapaa-aikaan liittyvä liiketoiminta *paikalliset osaamiskeskukset *uuden teknologian pienyritykset neuvonta projektiosaaminen uudet työpaikat Liite 1a

Sysmän tasapainotettu strategia Näkökulmat Asiakas Edustaa poliittisen päätöksentekijän, kansalaisen ja asiakkaan näkökulmaa Talous Edustaa resurssien hallinnan ja luomisen näkökulmaa Visio Toiminta/prosessit Edustaa yhteisön kehityksen sekä organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulmaa Henkilöstö/Osaaminen Edustaa työyhteisön uudistumisen ja henkilöstön näkökulmaa Liite 2

Sysmän tasapainotettu strategia Näkökulmat Kriittiset menestystekijät Asiakas 1. Joustava, nopea ja monipuolinen palvelujen saatavuus 2. Palveluhenki ja -osaaminen 3. Tehokas tiedottaminen Talous 1. Vakaa kuntatalous 2. Riittävä ulkopuolinen rahoitus 3. Kehittyvä elinkeinotoimi/ yritykset Visio Menestysidea Toiminta/Prosessit 1. Elinkeinotoimen tuloksellisuus 2. Vireä kulttuurielämä 3. Maapolitiikka ja kaavoitus 4. Peruspalvelujen tehokkuus ja vaikuttavuus 5. Kunta- ja seutuyhteistyö Henkilöstö/Osaaminen 1. Oikein mitoitettu ja ammattitaitoa ylläpitävä henkilökunta 2.Työilmapiiri ja työssä jaksaminen 3. Johtaminen ja henkilöstön yhteistyö Liite 3

TULOSKORTTI ASIAKAS Kriittiset menestystekijät 1. Joustava, nopea ja monipuolinen palvelujen saatavuus 2. Palveluhenki ja -osaaminen 3. Tehokas tiedottaminen Mittarit/Tavoitteet 2008 1.1. Palvelujen saanti asiakkaalle tavoiteajassa/säädösten edellyttämällä tavalla ja saavutettavuus turvattu 1.2. Palvelukeskukset määrittelevät palvelutavoitteet; palvelutapaan, lupien tms. myöntämiseen, valitusten käsittelyyn, kyselyihin vastaamiseen, palveluun pääsyaikaan 1.3. Palvelukeskukset seuraavat palvelujen toimivuutta tutkimuksilla ja asiakaspalautteella 2. Ystävällinen ja osaava omaksuttu keskeiseksi toimintatavaksi eri organisaatiotasoilla 3. Kunta tiedottaa monipuolisesti ja reaaliaikaisesti kuntalaisille palveluista ja kunnan toimenpiteistä Toimenpiteet 1.1. Vertailumenetelmien ja vertailukuntien selvittäminen 1.2. Jatko-opintoihin kannustaminen ja kunnan vuosittaiset panostukset henkilöstön koulutukseen 1.3. Osaamismatriisien rakentaminen eri yksiköissä arvioinnin pohjaksi 2. Koulutuksella parannetaan palveluhenkeä ja palveluosaamista 3. Tiedotetaan kuntalaisille, kunnan eri sidosryhmille kunnan päätöksistä ja vireillä olevista asioista, tarjottavista palveluista tehokkaasti käyttäen hyväksi sanomalehtiä, sähköistä tiedonvälitystä sekä kehitetään tietoverkkopohjaista palvelutoimintaa kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi Liite 4

1. Vakaa kuntatalous TULOSKORTTI TALOUS Kriittiset menestystekijät 2. Riittävä ulkopuolinen rahoitus 3. Kehittyvä elinkeinotoimi 1.1. Veroperusteet tarkasteluun 1.2. Maksut ja taksat ajan tasalle 1.3. Investointitaso 0,5 1 milj. euroa 1.4. Vuosikate vähintään poistoja vastaava 1.5. Kuntaorganisaation lainat alenevat Mittarit/Tavoitteet 2008 2.1. Projekteille/hankkeille hankittava 40 80 % ulkopuolinen rahoitusosuus 2.2. EU-rahaa ja kansallista rahaa hankkeille kunnan EU-strategian toteuttamiseksi 3.1. Elinkeinostrategian toteutuminen 3.2. Paikkakunnan yritysten investointien lisääntyminen nykyisestä 1. Vuoden 2008 tavoitteet pohjana laadittaessa vuosittaista talousarviota Toimenpiteet 2. Ulkopuolisen rahoitusosuuden aktiivinen etsiminen ja perehtyminen uuteen ohjelmakauteen (EU-koulutus) 3. Kunnan tuki Kehitys Oy:lle Liite 5

TULOSKORTTI TOIMINTA JA PROSESSIT Kriittiset menestystekijät 1.Elinkeinotoimen tuloksellisuus 2. Vireä kulttuurielämä 3. Maapolitiikka ja kaavoitus 4. Peruspalvelujen tehokkuus ja vaikuttavuus 5. Kunta- ja seutuyhteistyö Mittarit/Tavoitteet 2008 1.1. Nettotyöpaikkoja lisäys positiivinen 1.2. Yksityissektorin nettotyöpaikkojen lisäys 10/vuosi 1.3. Sysmää vahvistetaan työssäkäyntialueen asuinkuntana 2.1. Keskeiset kulttuuritapahtumat ja toimijat säilyttäneet elinvoimansa ja uudistuvat 2.2. Kulttuuritoimijoiden yhteistyö lisääntynyt 3. Tonttikysyntä pystytään tyydyttämään yli 90 % ja rantayleiskaavoitus toteutettu 80 % 4.1. Kustannukset /as valittavien vertailukuntien parhaassa neljänneksessä 4.2. Yksiköiden käyttöasteet 85 95 % toimialasta riippuen 4.3. Palvelujen laatu vertailukuntien keskitasoa parempi 4.4. Henkilötön mitoitus; asiakas/ työntekijä vastaavien vertailukuntien keskitasoa 5. Yhteistyö tiivistynyt elinkeinotoimessa ja palvelutuotannossa. Kustannusnettohyöty positiivinen Liite 6

TULOSKORTTI TOIMINTA JA PROSESSIT Toimenpiteet/Hankkeet 1.1. Yrityspoliittisten periaatteiden toteuttaminen 1.2. Konsernin tuki tytäryhteisöille 1.3. Kannustetaan ja tuetaan nykyisiä yrittäjiä laajentamaan ja monipuolistamaan toimintaansa 1.4.Synnytetään yhteistyöverkkoja yritysten ja oppilaitosten välille 1.5. Haetaan aktiivisesti uusia, erityisesti palvelualan pienyrityksiä 1.6. Päijätsalon Ilolan alueen kehittämiseen panostetaan 2.1. Musiikin, kuvataiteen, kirjan ja arkeologisen perinteen hyödyntäminen ja vahvistaminen/tapahtumien ja kohteiden kehittäminen yhteistyöllä ja kunnan osittaisella tuella 2.2. EUhankerahoituksen hyödyntäminen tapahtumien ja kulttuurikohteiden kehittämisessä 2.3. Vuosittain toteutetaan eri toimijoiden kanssa yhteis-työssä 1 3 tapahtumaa/hanketta (Suvisoitto, esitteet, ym.) 2.4. Yhteistyötä pyritään lisäämään kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa (naapurikunnat, maakunta jne.) 3.1. Hankitaan maareservejä ja kaavoitetaan aktiivisesti kunnan alueita erillisellä ohjelmalla 3.2. Rantakaavoitusta pieten järvien osalta saatetaan pääosin loppuun 4.1. Analysoidaan ja virtaviivaistetaan palveluprosessit sekä määritellään toimialakohtaiset käyttöastetavoitteet 4.2. Hyödynnetään it-teknologian ja uusien työmenetelmien ja laiteiden antamat mahdollisuudet 4.3. Laadun arviointia jatketaan asiakastyytyväisyyden seurannalla 5.1. Jatketaan Itä- Hämeen ja Päijät- Hämeen kuntien kanssa yhteistyötä Liite 6

TULOSKORTTI HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittiset menestystekijät 1. Oikein mitoitettu ja ammattitaitoa ylläpitävä henkilökunta 1.1. Itse tuotettavien palvelujen määrään nähden oikein mitoitettu henkilöstö (verrokki naapurikunnat) 1.2. Ammattitaidon kohottaminen suorittamalla tutkintoja, täydennyskoulutusta ja kursseja (tavoite vähintään 2 pv/hlö/vuosi) 1.3. Ammattitaidon tasosta ja osaamisesta esimiesten arvio ja työntekijän oma arvio osaamismatriisilla 2. Työilmapiiri ja työssä jaksaminen Mittarit/Tavoitteet 2008 2.1. Työilmapiirikartoitus kerran kahdessa vuodessa 2.2. Sairauspoissaolojen väheneminen tyky- ja kuntoutustoiminnalla kunnan eri yksiköissä 3. Johtaminen ja henkilöstön yhteistyö 3.1. Henkilöstön sitouttaminen hyväksyttyihin yhteisiin tavoitteisiin 3.2. Tuloskorttien käyttö palvelukeskuksissa ja käyttöönotto myös tulosyksikkötasolla 3.3. Esimiesten ja alaisten työn tavoitteita koskevat kehittämiskeskustelut käytössä kaikissa kunnan yksiköissä 1.1. Vertailukuntien selvittäminen 1.2. Jatko-opintoihin kannustaminen ja kunnan vuosittaiset panostukset henkilöstön koulutukseen 1.3. Itsearviointimallin rakentaminen arvioinnin pohjaksi Toimenpiteet 2.1. Työilmapiirikartoituksen pohjalta tehdään tarvittavat johtopäätökset ja toimenpiteet työilmapiirin kehittämiseksi 2.2. Tyky- ja kuntoutustoimintaan panostaminen vuosittain talousarviossa ja kuntoutukseen osallistumisen priorisointi 3. Johtajien johtamistaitojen uudistaminen koulutuksella, strategian vieminen käytäntöön vuosittain tarkistettavien hallintokuntakohtaisen tuloskottien avulla ja esimiehillä vastuu vuosittaisten kehittämiskeskustelujen käymisestä kaikissa kunnan yksiköissä Liite 7

ASIAKAS Kriittiset menestystekijät TALOUS/ Kriittiset menestystekijät * ARVOT * KUNNAN VISIO * MENESTYSIDEAT TOIMINTA/ PROSESSIT Kriittiset menestystekijät Asiakas HENKILÖSTÖ/ OSAAMINEN Kriittiset menestystekijät Talous Toimialan tuloskortti Toiminta/ Prosessit Henkilöstö/ Osaaminen Liite 8