1 luku Koulun työn perusta

1 luku Koulun työn perusta... 2 1.1 Arvoperusta... 2 1.2 Koulun toiminta-ajatus... 2 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet... 2 2 luku Opetuksen toteuttaminen... 3 2.1 Oppimiskäsitys... 3 2.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri... 3 2.3 Työtavat... 4 2.4 Oppilaiden osallisuus... 4 3 luku Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt... 5 3.1 Tuntijako... 5 3.2 Kieliohjelma... 6 3.3 Koulun painotukset... 6 3.4 Oppilaaksiotto... 7 3.5 Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset... 8 4 luku Oppilaan ohjaus... 8 4.1 Opettajan antama ohjaus... 8 4.2 Opinto-ohjaus... 9 4.3 Oppimissuunnitelma... 10 5 luku Opiskelun tuki... 11 5.1 Tukiopetus... 11 5.2 Erityisopetus... 12 6 luku Hyvinvoinnin tukipalvelut... 16 6.1 huolto... 16 6.2 Muut tukipalvelut... 17 7 luku Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena... 18 7.1 Kodin ja koulun yhteistyö... 18 7.2 Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö...18 7.3 Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa... 18 7.4 Työelämäyhteistyö... 19 7.5 Kansainvälinen yhteistyö... 19 8 luku Arviointi... 19 8.1 Oppilaan arviointi... 19 8.2 Koulun toiminnan arviointi... 25 9 luku Opetuksen tavoitteet ja sisällöt... 26 9.1 Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen...26 9.2 Oppiaineidet ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi...28 10 LIITTEET... 134 1/143

1 luku Koulun työn perusta 1.1 Arvoperusta Helsingin kouluissa -jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen -toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin -edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista -arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta -ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia -sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta Lisäksi koulussamme korostetaan tulevaisuudenuskoa ja yhteistyökykyä. Tulevaisuudenusko saa nuoren asettamaan elämälleen tavoitteita ja päämääriä sekä pyrkimään niihin. Tulevaisuuteen uskova nuori on tiedonhaluinen, kriittinen ja kykenee luomaan uutta. Luovuutensa avulla hän pystyy kehittymään ja mukautumaan uusiin olosuhteisiin. Yhteistyökyky auttaa nuorta elämän eri tilanteissa. Sopeutumis- ja muutoskyky antavat toiminnalle joustavuutta. Yhteistyökyky vähentää itsekkyyttä ja lisää yhteenkuuluvuutta. 1.2 Koulun toiminta-ajatus Peruskoulumme on yleissivistävä oppivelvollisuuskoulu. Annamme oppilaillemme jatko-opintojen ja ammatinvalinnan kannalta riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Kannustavassa ja innostavassa työympäristössä oppilaidemme itsetunto, yhteistyökyky ja sosiaaliset taidot kehittyvät. Ohjaamme oppilaitamme itsenäiseen tiedonhankintaan. Korostamme rehellisyyttä, toisista välittämistä, ahkeruutta ja hyviä käytöstapoja. 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Kasvatus- ja oppimistavoitteemme tukevat nuorten kokonaiskehitystä. Tavoitteinamme on auttaa oppilaita kehittymään tasapainoisiksi ja omatoimisiksi kansalaisiksi ja elämään yhdessä lähimmäistensä ja ympäristönsä kanssa. vahvistaa hyvien käytöstapojen ja moraalitajun sisäistämistä. kannustaa nauttimaan monipuolisesti myös esteettisistä elämyksistä. saada oppilaat ymmärtämään työnteon arvo omassa elämässään sekä opintojen merkitys hyvien jatkomahdollisuuksien edellytyksenä. 2/143

2 luku Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys Helsingin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus. 2.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosi-aalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. Opetuksemme tavoitteet, koulumme arvopainotukset ja pedagogiset valintamme korostavat yksilön huomioon ottamista, välittämistä, vuorovaikutusta ja hyvän yhteishengen ylläpitämistä. Oppilaita kohdellaan ystävällisesti, kannustavasti ja arvostavasti. Opettajayhteisö, oppilaat ja opetustilanteet ottavat huomioon ihmisten erilaisuuden. Tavoitteena on luoda ja ylläpitää turvallista, välitöntä ja myönteistä opiskelu- ja työympäristöä. Koulun arkipäivää ohjaavat järjestyssäännöt ja ympäristöohjelma. Ongelmatilanteita varten on sekä kriisi- että pelastussuunnitelma. Kouluyhteisö suhtautuu joustavasti poikkeaviin opetusjärjestelyihin. Oppilaita rohkaistaan toimimaan erilaisissa oppimisympäristöissä. Koulu tekee lähialueyhteistyötä muun muassa Herttoniemen kirjaston kanssa ja hyödyntää mahdollisuuksien mukaan Helsingin tarjoamia palveluita ja virikkeitä. Koululta tehdään opintoretkiä kohteisiin, jotka sopivat eri oppiaineisiin ja oppiaineet ylittäviin teemoihin ja aihekokonaisuuksiin. Koululla käy myös eri alojen asiantuntijavieraita. Oppilaat tutustuvat työelämään. Toimintamme tavoitteena on edistää hyviä tapoja ja vuorovaikutustaitoja sekä ehkäistä kiusaamista. Koko kouluyhteisön hyvinvointi ja jaksaminen ovat tärkeitä asioita. Pyrimme ottamaan huomioon erilaiset oppijat sekä heidän sosiaaliset ja kulttuuriset taustansa. Opettajien lisäksi oppilaita tukevat muun muassa oppilashuoltoryhmä, erityisopettajat ja koulupsykologi. Henkilökunnan jaksamista tuetaan 3/143

järjestämällä työajan ulkopuolisia virkistystapahtumia. Koulun perinteet näkyvät jokapäiväisen toiminnan lisäksi yhteisissä juhlissa ja muissa vuosittain toistuvissa tapahtumissa. Näin vahvistetaan sitoutumista kouluyhteisöön ja ylläpidetään Herttoniemen henkeä. Kurinpitotoimenpiteitä käytetään Perusopetuslain ja -asetuksen määrittämällä tavalla turvallisen koulun ja järjestyksen ylläpitämiseksi. Myös rangaistusten ensisijainen tarkoitus on toimia kasvattavina toimenpiteinä. 2.3 Työtavat Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa. Opetus on koulussamme järjestetty hajautetusti, mikä edistää pitkäjänteistä opiskelua, opettajan ja oppilaan jatkuvaa yhteistyötä sekä oppilaan kehittymistä oppijana. Valinnaisaineet toteutetaan kaksijaksojärjestelmässä. Työtapojen valintaa ohjaavat kunkin oppiaineen erityisluonne, oppilaiden kehitystaso ja oppimistyyli sekä ryhmäkoko ja luokkatila. 2.4 Oppilaiden osallisuus Helsingin kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. kuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. kuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteis-toimintaan. Koulussa tähdätään osallistuvaan toimintakulttuuriin. Jokainen luokka valitsee keskuudestaan luottamusoppilaan ja varaluottamusoppilaan, jotka toimivat luokkiensa yhdyshenkilöinä oppilaskunnan hallituksessa. kunta tuo koulun arkipäivän käytänteisiin oppilaiden näkökulman. jäseniä on muun muassa koulun johtokunnassa ja erilaisissa suunnitteluryhmissä. kunta luo yhteishenkeä järjestämällä teemapäiviä ja juhlia. Koulussamme toimii kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisia tukioppilaina. He auttavat seitsemäsluokkalaisia näiden koulunkäynnin alkuun. Tukioppilaat pyrkivät parantamaan luokkahenkeä ja koko koulun yhteishenkeä erilaisten teematuntien ja tempausten avulla. Koulussa on kuoro, bändejä ja mahdollisuus leirikoulutoimintaan. Yhteistyötä kotien kanssa tekevät luokanvalvojien lisäksi tarvittaessa aineenopettajat ja oppilashuoltoryhmän jäsenet. 4/143

3 luku Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt 3.1 Tuntijako Yhteiset aineet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Yhteensä Jp. Lat. Jp. Lat. Jp. Lat. Jp. Lat. Äidinkieli 3 3 3 3 3 3 3 3 3 9 9 9 A1-kieli, En, Ru, Ra 2 2 2 3 3 3 3 3 3 8 8 8 B1-kieli Ru 2 2 2 2 2 2 2 2 2 6 6 6 Matematiikka 3 3 3 3 3 3 4 4 4 10 10 10 Biologia, maantieto 2 2 2 2 2 2 3 3 3 7 7 7 Fysiikka ja kemia 2 2 2 3 3 3 2 2 2 7 7 7 Terveystieto 1 1 1 1 1 1 1 1 1 3 3 3 Uskonto, elämänkatsomustieto 1 1 1 1 1 1 1 1 1 3 3 3 Historia, yhteiskuntaoppi 2 2 2 2 2 2 3 3 3 7 7 7 Musiikki 1 1 1 1 1 1 Kuvataide 2 2 2 2 2 2 Taide- ja taitoainevälyst. 1 1 1 1 1 1 Kotitalous 3 3 3 3 3 3 Tekninen työ, tekstiilityö 3 3 3 3 3 3 Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 2 6 6 6 Opinnonohjaus 1 1 1 1 1 1 2 2 2 A2-kieli, En, Ra, Ru 2 2 2 3 3 3 3 3 3 8 8 8 Latina 2 3 3 8 Jalkapallo 2 3 3 8 Yhteensä (EnA, RuB) 30 32 32 23 26 26 25 28 28 78 86 86 Yhteensä (EnA, RuA) 30 32 32 24 27 27 26 29 29 80 88 88 Yhteensä (EnA, RaA, RuB) 32 34 34 26 29 29 28 31 31 86 94 94 Valinnaiset aineet Musiikki 1 1 1 1 1 1 1 2 Kuvataide 1 1 1 1 1 1 1 2 Kotitalous 2 1 1 2 1 1 1 4 Tekninen työ 2 1 1 2 1 1 1 4 Tekstiilityö 2 1 1 2 1 1 1 4 Liikunta 1 1 1 1 1 1 1 2 5/143

B2-kieli (Sa/Ra) 2 2 2 2 2 2 4 Tietotekniikka 1 1 1 1 1 1 1 2 Yhteensä (EnA, RuB) 7 4(+3) 4(+3) 5 2(+3) 2(+3) 12 6(+6) 6(+6) Yhteensä (EnA, RuA) 6 3(+3) 3(+3) 4 1(+3) 1(+3) 10 4(+6) 4(+6) Yhteensä (EnA, RaA, RuB) 4 1(+3) 1(+3) 2 (+3) (+3) 6 (+3) (+3) 3.2 Kieliohjelma Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A - kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A-kielenä tai vapaaehtoisena A- kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A- kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A- kielenä englanti. Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: 1-2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia 3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia 7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia Herttoniemen yhteiskoulussa opetetaan A-kielinä englantia, ruotsia ja ranskaa. Seitsemänneltä luokalta alkavana B1-kielenä opetetaan ruotsia. B2-kielinä opetetaan seitsemänneltä luokalta alkaen latinaa ja kahdeksannelta luokalta lähtien ranskaa ja saksaa. 3.3 Koulun painotukset 1-2 aloittavaa 7.-luokkaamme lukee latinan kieltä ja yksi luokka on liikuntaluokka, joka painottuu jalkapalloon. Muut aloittavat luokat noudattavat koulun normaalia tuntijakoa. Latinan luokalla on latinaa 8 (2+3+3) tuntia koko yläasteen aikana. 7. luokalla latinan tunnit otetaan yhteisistä aineista, 8. ja 9. luokalla valinnaisaineista. Latinan luokan tuntijako on esitetty koko perus-koulun tuntijaon yhteydessä. Oppilaat otetaan vuosittain soveltuvuuskokeilla. Liikuntaluokalla on 8 (2+3+3) tuntia liikuntaa yläasteen aikana. Tuntijako, joka kertoo, mistä aineista tunnit on otettu, on esitetty koko peruskoulun tuntijaon yhteydessä. Oppilaat otetaan vuosittain soveltuvuuskokeilla. Erikoisluokkiemme oppilaat saavat kaikissa aineissa yhteistä opetusta valtioneuvoston antamien tuntijakojen mukaisesti. Koulumme tarjoaa oppilaille perustiedot ja -taidot tietotekniikassa 7. luokasta alkaen. 6/143

3.4 Oppilaaksiotto Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Helsingissä, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27 :n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella. Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos: 1.oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua 2.koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias. Ulkokuntakuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita -Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia lapsia. Periaatetta noudatetaan kaikessa toissijaisessa oppilaaksiotossa. -Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A-kielten ja B- englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun. Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksi oton jälkeen, noudatetaan Helsingin suomenkielisten peruskoulujen yhteisiä toissijaisia oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä: 1. Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa 2. a) Jatkuvuus esiopetuksesta, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat; täsmenne-tään alueellisessa esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa. b) Nimettyjen lähialueen ala-asteen koulujen oppilaat; täsmennetään koulun opetussuunnitelmassa 3. Terveys-, päivähoito-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto 4. Koulumatkaan liittyvät tekijät 5. Koulun oma valintaperuste, ei kuitenkaan oppiaineen arvosana eikä koulun oma soveltuvuuskoe Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa - Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä on oikeus käydä kaikki koulun luokkaasteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kuului. 7/143

- Helsingin kaupungin peruskouluissa ennen lukuvuotta 1998-1999 olleilla ulkopaikkakuntalaisilla oppilailla on oikeus käydä peruskoulu loppuun Helsingin kaupungin peruskouluissa. Oppilaalla on oikeus käydä Helsingin kaupungin peruskoulua säilyy vaikka hänen koulunkäyntipaikkansa muuttuisi joksikin toiseksi Helsingin kaupungin peruskouluksi. - Jos lukuvuonna 1998-1999 tai myöhemmin Helsingin kaupungin peruskouluun oppi-laaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaan koulunkäyntioikeus Helsingin kaupungin peruskoulussa päättyy viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Helsingin ulkopuolelle. OPPILAAKSIOTTO ERÄISSÄ TAPAUKSISSA Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös, on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty jär-jestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut ovat saatavilla. Oppilaaksiotto erityisluokalle tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella. Latina- ja liikuntapainotteisille luokille valitaan oppilaat opetusviraston ja painotettua opetusta tarjoavien koulujen yhteistyönä laatimien soveltuvuuskokeiden perusteella. 3.5 Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset Peruskoulumme toimii edelleen noudattaen hajautettua opetusta. Pidämme sitä oppilaiden kannalta hyvänä ratkaisuna. Oppiaineista ei tule kurssien suorittamista, vaan pitkäjänteistä, läpi vuoden jatkuvaa työskentelyä, jossa opettaja ja oppilas tekevät yhteistyötä ilman suurten unohtamisten ja kertaamisten ongelmaa. Yhden tunnin valinnaiskurssit toteutetaan pääsääntöisesti kurssittaen ne lukukausittain kaksituntisina. Kahden tunnin valinnaiskurssit toteutetaan koko lukuvuoden toimivina. 4 luku Oppilaan ohjaus 4.1 Opettajan antama ohjaus Opettajan antama ohjaus Jokainen oppilas tarvitsee opettajan antamaa ohjausta oppimisessaan ja opinnoissaan. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Tavoitteena on auttaa oppilasta arvioimaan omaa toimintaansa, ymmärtämään oppimistaan sekä harjaantumaan opiskelun taidoissa. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn sekä autetaan löytämään keinoja selviytyä oppimisvaikeuksissa. Ohjauksella vahvistetaan myös oppilaiden osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon tehtävissä ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. tarvitsee ohjausta erityisesti opiskeluun liittyvissä valintatilanteissa. Tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä valmistavassa opetuksessa oleville ja sieltä perusopetukseen 8/143

siirtyville sekä erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Yhteistyö huoltajien ja muiden tahojen kanssa sekä oppilasta opettavien opettajien kesken on tärkeätä ohjauksen onnistumiselle. Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline. Herttoniemen yhteiskoulun yläasteella ohjaustoiminta muodostuu psykososiaalisesta tuesta, opiskelun ja oppimisen sekä ammatillisen suuntautumisen ohjauksesta. Koulussamme kiinnitetään huomiota opiskeluympäristön kehittämiseen niin, että se jo itsessään ohjaa oppilaan positiiviseen ajatteluun, vuorovaikutukseen ja intoon opiskella sekä kehittää itseään jatkuvasti. Tavoitteena on, että oppilas suorittaa peruskoulun edellytystensä mukaisesti ja kykenee löytämään itselleen mielekkään jatkokoulutuspaikan. Hän ymmärtää jatkuvan itsensä kehittämisen ja koulutuksen tärkeyden yhä nopeammin muuttuvassa yhteiskunnassa. Koulussamme seurataan ja ohjataan oppilaiden opiskeluprosessia ja tarpeen vaatiessa tehdään yksilöllisiä opintosuunnitelmia. Oppimisen esteet ja oppimisvaikeudet pyritään tunnistamaan ajoissa, vaikeuksiin puututaan heti ja oppilaita tuetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Oppitunneilla käytetään erilaisia opiskelumenetelmiä ja -strategioita, jotta monenlaiset oppijat saisivat sopivaa tukea opinnoilleen. Ohjauksessa kannustetaan oppilasta löytämään vahvuutensa ja heikkoutensa opiskelijana. ta ohjataan ja tuetaan valintatilanteissa. 4.2 Opinto-ohjaus Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä. Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena, pienryhmäohjauksena ja verkko-ohjauksena. ta ohjataan käyttämään myös erilaisia verkkopalveluja. Ohjaustoiminnan järjestämisen periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken Kaikki opettajat ohjaavat oppilasta oppiaineiden opiskelussa ja auttavat häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäisevät opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajat tukevat oppilaiden persoonallisuuden kasvua, kehitystä ja osallisuutta. Oppilaan huoltajalle tiedotetaan koulun käytänteistä, ajankohtaisista asioista ja jatko-opintomahdollisuuksista. Huoltajien kanssa pyritään jatkuvaan vuoropuheluun ja heille järjestetään mahdollisuus keskustella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä asioista. Aineopettaja ohjaa oppimaan omassa oppiaineessaan, selvittää oman aineensa tavoitteet ja sisällöt, opintojen aikaisen arvioinnin ja päättöarvioinnin kriteerit sekä arvioi oppilaan menestymistä omassa aineessaan. Hän seuraa oppilaan oppimista, jotta mahdolliset oppimisen esteet ja oppimisvaikeudet tunnistetaan varhain ja annetaan tarvittaessa tukea. Luokanvalvoja seuraa oppilaan opintojen sujumista ja koulunkäyntiä yleisesti. On yhteydessä vanhempiin ja tarvittaessa järjestää tapaamisia eri tahojen kesken. Oppilaat tapaavat luokanvalvojaansa säännöllisesti. Opinto-ohjaaja ohjaa ja tukee oppilaita ura- ja jatko-opiskeluvalinnoissa sekä tutustuttaa oppilaita yhteiskunnan tarjoamiin ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluihin sekä mahdollisuuteen hakeutua lisäopetukseen. Hän antaa luokkamuotoista, henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta sekä huolehtii yhdessä muiden opettajien kanssa työelämään tutustumisjaksoista ja opintokäynneistä. Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä muun kouluyhteisön, vanhempien sekä muiden sidosryhmien kanssa. 9/143

ERITYINEN TUKI Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tilanne kartoitetaan oppilashuoltoryhmässä ja asiantuntijat tahoillaan ohjaavat oppilasta suunnitelman mukaisesti. Oppilaitoksessamme toimii osa-aikainen erityisopetus, johon oppilas tarvittaessa ohjataan. Erityisluokkien ohjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Ohjausta annetaan paljon yksilöllisesti ja oppilaan tilanteet ja tarpeen huomioon ottaen. Erityisopetukseen siirto tapahtuu oppilashuoltoryhmän kautta yhteistyössä huoltajien kanssa. TIEDOTTAMINEN Koulumme tiedottaa oppilaille ja huoltajille opintojen aikana ja nivelvaiheissa opiskeluun ja koulun käytänteisiin liittyvistä asioista. Tiedottamisesta huolehditaan lähinnä koteihin lähetettävillä koulutiedotteilla, sähköpostilla, puhelimitse, vanhempainilloissa sekä koulun kotisivuilla. Syksyisin koulun alkaessa kaikille työyhteisön jäsenille jaetaan koko lukuvuotta koskeva syystiedote. Oppilaitoksestamme käydään kertomassa oman oppilaaksiottoalueen kouluille ja keväisin järjestetään tuleville oppilaille tutustumistilaisuus. Päättöluokkalaisille tiedotetaan toisen asteen koulutusmahdollisuuksista ja tutustumistilaisuuksista. Valinnaisaineista tiedotetaan valintojen yhteydessä. Huoltajille asiasta tiedotetaan vanhempainilloissa. Oppilaitoksemme on yhteydessä pääkaupunkiseudun toisen asteen oppilaitoksiin sekä pitää yhteyttä työvoima-, koulu- ja muihin viranomaisiin sekä mahdollisuuksien mukaan yrityksiin ja järjestöihin. Tarvittaessa voidaan järjestää neuvotteluja huoltajien ja oppilaan kanssa uranvalinnasta, mikäli huoltajat tai oppilas sitä haluavat tai muuten on tarvetta neuvotella tilanteesta. Neuvotteluihin voidaan pyytää myös oppilashuollon tai muiden hallintokuntien edustajia. TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa eri ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Yksi tavoite on osallistuva kansalaisuus. Yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän ja oppilaitosten edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Oppilaat hankkivat itse tutustumispaikkansa, tarvittaessa koulu avustaa paikan hankkimisessa. Oppilaiden kanssa tehdään opintokäyntejä yrityksiin, oppilaitoksiin ja työvoimahallintoon. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus käydä 9. luokalla kouluaikana tutustumassa kahteen oppilaitokseen. 4.3 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilasta opettavat opettajat. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat ja oppilashuoltohenkilöstö. Jos oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalta. osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan. Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, 10/143

hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimis-suunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt, opetusmenetelmät sekä arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan oppimissuunnitelma on osa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa eli HOJKS:ia. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan opintoohjelma, opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt sekä oppilaan erityistarpeiden edellyttämät opetusmenetelmät. Siinä kuvataan myös tukitoimet ja oppimisympäristöön liittyvät järjestelyt sekä mahdollinen oppimäärien yksilöllistäminen ja arvioinnin perusteet. Valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi. Oppilaan siirtyessä toiseen helsinkiläiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimis-suunnitelma siirtyy oppilaan mukana. Koulussa laaditaan oppimissuunnitelmat Helsingin linjauksen mukaan -aina oppilaalle, joka opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä - aina ennen erityisopetuspäätöstä - aina erityisoppilaalle - tarvittaessa osa-aikaista erityisopetusta saavalle oppilaalle - tarvittaessa muille oppilaille koulun opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla Oppimissuunnitelman laatiminen: -oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien kesken ja laadintaan osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö. - oppilaan huoltajat voivat osallistua oppimissuunnitelman laatimiseen - oppilas osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan 5 luku Opiskelun tuki Opiskelun tuki Opiskelun tukimuotoja ovat tukiopetus, erityisopetus ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistava opetus. Helsingissä opetuksen tukimuotoja käytetään myös rinnakkaisina. ta opettavat opettajat arvioivat yhteistyössä erityisopettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tarvetta saada tukea oppimiseen. Tuen avulla oppilasta autetaan selviytymään oppimisvaikeuksista, vahvistamaan itsetuntoaan oppijana sekä suorittamaan perusopetuksen oppimäärän. 5.1 Tukiopetus Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti 11/143

huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa, erityisopetuksessa kuin valmistavassa opetuksessakin. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetusta on tarjottava viimeistään hylätyn arvosanan uhatessa. Myös oppilaalla ja hänen huoltajillaan on oikeus toivoa tukiopetusta. Tukiopetuksen toteutumisesta ja järjestelyistä informoi oppilaalle ja hänen huoltajilleen tukiopetuksen järjestävä opettaja. Kyseinen opettaja tiedottaa huoltajille, jos oppilas kieltäytyy tarjotusta tukiopetuksesta. 5.2 Erityisopetus Erityisopetus on osa perusopetusta ja sitä annetaan Helsingin kaikissa peruskouluissa. Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen. Oppimisympäristön ja joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelun lähtökohtina ovat oppilaan ainutkertaisuuden kunnioitus sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Erityisopetusta saavien oppilaiden oppilaanohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle. Erityisopetusta saavien oppilaiden tuen tarve arvioidaan säännöllisesti. 5.2.1 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/tai samanaikaisopetusta. Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat oppilaan opetuksen sisällöt ja arvioinnin yhteistyössä. Osa-aikaisen erityisopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollista päätöstä, koska oppilas ei ole pysyvästi laaja-alaisen erityisopettajan oppilaana. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan oppilasta, jolla on lieviä oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen onnistumiseksi. Myös erityisoppilailla ja valmistavan luokan oppilailla on oikeus saada tarvitessaan osaaikaista erityisopetusta. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. LUONNE JA TEHTÄVÄT Osa-aikainen erityisopetus on luonteeltaan osa-aikaista ja luokatonta erityisopetusta. Se on joustava, ensisijaisesti yksilösuuntautunut, ennalta ehkäisevä ja korjaava opetusmuoto. Oppilaalla, jolla on oppimiseen liittyviä tai muita koulunkäyntiin vaikuttavia ongelmia, on oikeus saada tukea erityisopettajan ohjauksessa yksilöllisesti ja / tai pienryhmässä. Osa-aikainen erityisopetus perustuu erityisopettajan ja aineenopettajan yhteistyöhön. Tarpeellisen tiedon välittäminen oppimisen edistämiseksi toteutetaan ensisijaisesti keskustellen. 12/143

Aineenopettaja, luokanvalvoja tai oppilashuoltoryhmä suosittelee oppilaita erityisopetukseen. voi myös itse hakeutua sinne. Samoin huoltajat voivat ehdottaa lapselleen erityisopetusta. Jos oppilas on saanut erityisopetusta jo ala-asteella, yläasteella erityisopetusta voidaan jatkaa tarveharkinnan perusteella. TAVOITTEET Päätavoite ja tehtävä on auttaa ja tukea yleisopetuksessa opiskelevaa oppilasta koulunkäynnissä niin, että hän pystyy suorittamaan hyväksytysti peruskoulun oppimäärän. Ainekohtaiset tavoitteet perustuvat opetussuunnitelman tavoitteisiin ja painottuvat yksilöllisesti lähtökohtana oppilaan oppimisedellytykset. Tunnit määräytyvät oppilaan omista tarpeista ja lähtökohdista, jotka erityisopettaja arvioi. voi käydä erityisopetuksessa arviointikäynnin, tietyn jakson ajan tai koko yläasteen ajan. Tarpeen mukaan oppilaalle voidaan laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma tai -ohjelma. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa käyvien koetilanteista voidaan sopia myös erityisjärjestelyin. KASVATUSTAVOITTEET Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan koulunkäyntiä kokonaisvaltaisesti ja vähentää oppimisen esteitä ja vaikeuksia sopeutua koulutyöhön sekä auttaa oppilasta löytämään omia vahvuuksiaan, tukea hänen itsetuntoaan ja rohkaista oma-aloitteisuuteen ja vastuuseen omasta koulunkäynnistään. SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN Erityisopetuksen ja koko oppilashuollon tehtävänä on tunnistaa syrjäytymisvaarassa olevat oppilaat, joilla on vaara jäädä koulunkäynnin ulkopuolelle, ja löytää syrjäytymistä ehkäiseviä sekä koulunkäyntiä auttavia keinoja. Usein tarvitaan joustavia ja henkilökohtaisia opetusjärjestelyjä ja yhteistyötä kodin ja koulun ja muiden hallintokuntien kanssa. ARVIOINTI Osa-aikaista erityisopetusta saavien oppilaiden arvioinnissa korostuu arvioinnin monipuolisuus, kannustavuus ja ohjaavuus. Arvioinnissa pyritään eri työtapojen ja -menetelmien avulla pois-sulkemaan oppilaan ongelmat esimerkiksi lukihäiriö, ja arvioimaan oppilaan todellista osaamista. Arvioinnin tekevät yhdessä oppilasta opettavat opettajat keskustellen erityisopettajan kanssa. Jos oppilas kykenee suorittamaan oppiaineen yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan mutta oppimäärän yksi osa-alue tuottaa vaikeuksia, ei ole perusteita yksilöllistämiselle. Tällöin eriytetään mahdollisuuksien mukaan opetusta. Laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma koulun opetussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan voidaan kirjata arvioinnin perusteet ja itsearviointiosuus. Arvioinnin perusteena on oppimisen eteneminen. Arviointia voidaan antaa sekä oppilaalle että huoltajalle eri muodoissa: arviointikeskusteluissa ja vapaamuotoisina tiedotteina. Jos oppilas tarvitsee yhden tai useamman aineen yksilöllistämistä, hänelle tarvitaan erityisopetuspäätös, joka edellyttää asiantuntijalausuntoa (psykologi), pedagogista selvitystä sekä oppimissuunnitelman. HOJKS -oppimissuunitelmaan kirjataan oppimäärätavoitteet, joihin oppilaan arviointi perustuu. Tavoitteet ja sisällöt määritellään ja yksilöllistetään koulun yleisopetuksen opetussuunnitelmaa noudattaen. YHTEISTYÖ Erityisopettajan työhön sisältyy yhteistyötä opettajien, huoltajien ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa sekä kuuluminen moniammatilliseen työryhmään, oppilashuoltoryhmään. Erityisopetus tulee nähdä osana koulun tarjoamaa opetusta ilman leimaavaa sävyä. TYÖMENETELMÄT Osa-aikaisessa erityisopetuksessa voidaan käyttää erilaisia opetusmuotoja: yksilöopetusta, parityöskentelyä, 13/143

ryhmäopetusta, tietokoneavusteista opetusta ja erilaisia oppimistekniikoita. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevan oppilaan edistyminen ja seuranta Oppilaan edistymistä seurataan säännöllisesti keskustellen ja edistymisestä raportoidaan huoltajille ja opettajille. Osa-aikaisen erityisopetuksen tilastointi Lukuvuosittain kirjataan tilastointi osa-aikaista erityisopetusta saaneista oppilaista. 5.2.2 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Huoltaja hakee lapsen erityisopetuspäätöstä. Hakemuksen liitteenä on erilaisia asiantuntijaselvityksiä erityisopetuksen tarpeesta. Erityisopetuspäätökset tehdään keskitetysti opetusvirastossa. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä turvaa perusopetuksen oppimäärien suorittamisen. Erityisluokka on luokka, jossa on 6-10 erityisoppilasta ja jonka opettajana on erityisluokanopettaja. Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden ryhmän koko on enintään 6 oppilasta, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä se on enintään 8 ja muissa erityisluokissa enintään 10 oppilasta. Päätöksen erityisluokan perustamisesta tekee opetuslautakunta. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka koostuu useista eri asiakirjoista. Oppimissuunnitelma on osa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on tärkeä osa erityisopetuksen laatua. Oppilaan siirtyessä toiseen helsinkiläiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy oppilaan mukana. Suunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi. OPPIMÄÄRIEN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPPIAINEEN OPISKELUSTA VAPAUTTAMINEN Oppimääriä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa aineessa. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä ja yhdenkin oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Erityisoppilaan oppiaineiden vapauttamisesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätöstä tulee edeltää oppimäärän yksilöllistäminen. YLEISOPETUKSEEN INTEGROITUJEN OPPILAIDEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TUKI Integroiduista oppilaista tulee tieto koulun oppilashuoltoryhmälle. Tiedon saavat myös aineenopettajat, joiden tunneille oppilaat osallistuvat. Kullekin oppilaalle voidaan nimetä tukihenkilö ja sopia opetukseen liittyvät järjestelyt. Kyseeseen voivat tulla joustavat opetusjärjestelyt ja/tai koulunkäyntiavustajan tai erityisopettajan hyödyntäminen oppimistilanteissa. Tarvittaessa on mahdollista järjestää integroidulle oppilaalle tukitunteja tukihenkilön toimesta. HOJKS:IIN KUULUVAN OPPIMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN Erityisluokalle siirrettyjen oppilaiden osalta oppimissuunnitelman laatii erityisluokanopettaja tarvittaessa yhteistyössä koulupsykologin ja/tai aineenopettajien kanssa. Laadinnassa ovat mukana oppilas sekä tarvittaessa oppilaan huoltaja. Integroitujen oppilaiden osalta oppimissuunnitelman laatii oppilaan tukihenkilö ja/tai laaja-alainen erityisopettaja 14/143

yhteistyössä oppilaan, aineenopettajien ja tarvittaessa koulu-psykologin kanssa. Huoltaja osallistuu oppimissuunnitelman laadintaan tarvittaessa. Oppimissuunnitelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään. YHTEISTYÖ OPETTAJIEN KESKEN Valinnaisaineissa erityisluokan oppilaat ovat samoissa ryhmissä yleisopetuksen oppilaiden kanssa. Yhteisissä aineissa on mahdollista tehdä oppilasvaihtoja erityisluokan ja yleisopetuksen ryhmien välillä. Vaihdoista sopivat erityisluokanopettaja ja aineenopettaja keskenään. Erityisluokanopettaja ja aineenopettaja voivat tarvittaessa keskustella siitä, kuinka erityistarpeinen oppilas otetaan luokkaopetustilanteessa mahdollisimman hyvin huomioon. Oppilaanohjaustunnit erityisluokalle pitää koulun oppilaanohjaaja ja liikuntatunnit koulun liikunnanopettaja. Integroitujen oppilaiden osalta yhteistyötä oppilaan, huoltajien ja opettajien välillä koordinoi tukihenkilö. YHTEISTYÖ OPPILASHUOLLON KANSSA Erityisluokanopettaja on oppilashuoltoryhmän jäsen. Integroitujen oppilaiden tukihenkilöt ovat tarvittaessa oppilashuoltoryhmän palavereissa. YHTEISTYÖ OPPILAAN OPETUKSESTA JA KUNTOUTUKSESTA VASTAAVIEN TAHOJEN KESKEN Erityisoppilaan HOJKS:in tekemiseen ja seurantaan osallistuvat opetuksesta ja kuntoutuksesta vastaavat tahot, oppilaan huoltaja ja oppilas itse. Integroitujen oppilaiden kohdalla tukihenkilö toimii aloitteentekijänä HOJKS-palaverin koolle kutsumisessa. Hän myös huolehtii siitä, että kaikki tarpeelliset tahot tulevat kutsutuksi palaveriin. Tukihenkilö myös itse osallistuu HOJKS:n tekoon, seurantaan ja päivittämiseen. OPPILAAN EDISTYMISEN SEURANTA JA SIITÄ TIEDOTTAMINEN Erityisluokanopettaja seuraa oppilaiden edistymistä ja pitää tiiviisti yhteyttä huoltajiin. Yhteydenpitoon ja tiedottamiseen voi käyttää reissuvihkoa, puhelinta, vanhempainiltoja ja tapaamisia huoltajien ja oppilaan kanssa. Oppilaan seurantaan kuuluu oppimisen edistymisen lisäksi myös muita osa-alueita. Tilanteen mukaan erityisluokanopettaja ottaa yhteyttä tahoon, jonka alaan tehdyt havainnot liittyvät. OPETUSJÄRJESTELYT JA TUKI OPPILAAN SIIRTYESSÄ TAKAISIN YLEISOPETUKSEEN Oppimissuunnitelma on laadittava vielä vuosi sen jälkeen, kun oppilas on siirtynyt erityisopetuksesta yleisopetukseen. Oppimissuunnitelman laadintaan osallistuvat samat tahot kuin aiemmin erityisoppilasstatuksen aikana, ja sen toteutumista seuraavat samat henkilöt. Erityisoppilaan siirryttyä takaisin yleisopetukseen häntä voidaan tukea mm. tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella ja/tai koulunkäyntiavustajan palveluin. YHTEISTYÖ KOULUSSA OPETTAJIEN KESKEN Oppilaan arvioinnissa asiantuntijoina ovat erityisopettaja ja/tai erityisluokanopettaja. Heidän asiantuntemuksensa on käytössä suunniteltaessa kullekin erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle, ei ainoastaan erityisoppilaalle, sopivaa arviointia. YHTEISTYÖ OPPILAAN SIIRTYESSÄ TOISEEN KOULUUN Oppilaan huoltajan luvalla on mahdollista joko suullisesti tai kirjallisesti antaa tietoa käytetyistä arviointimenetelmistä toiseen kouluun. 15/143

6 luku Hyvinvoinnin tukipalvelut 6.1 huolto huolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. huollon avulla edistetään oppilaiden tervettä, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Tavoitteena on, että oppilas kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi sekä tuntee yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöön, saa ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta koulun päivittäisessä arjessa sekä apua ongelmatilanteissa. Kouluyhteisön turvallinen arki muodostuu oppilaiden hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä sekä oppimista tukevasta toimintakulttuurista. Arjen huolenpito tarkoittaa välittävää ja kannustavaa vuorovaikutusta, oppilaiden kuulemista ja varhaista puuttumista sekä tukitoimia luokassa. huoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön, oppilaiden ja kotien kanssa. huollon tehtäväkenttä sisältää sekä yhteisöllisen että yksilöllisen työn, sekä ennaltaehkäisevän että hoitavan työn. Onnistunut oppilashuoltotyö edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä ja ongelmatilanteiden hoitamista varten. Säännöllisen koulunkäynnin turvaamiseksi oppilaiden läsnäoloa seurataan ja poissaoloihin puututaan. Koululla on toimintamallit kriisi-, kiusaamis-, väkivalta-, syrjintä- ja häirintätilan-teiden hoitamiseksi sekä päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Jokaisessa koulussa on moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia ylläpitävään ja edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Moniammatillisessa työssä noudatetaan ammattieettisiä periaatteita sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. huollon palveluita koulussa ovat kouluterveydenhuollon, koulupsykologien ja/tai koulukuraattoreiden asiakastyö. huoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. huoltotyöryhmä kokoontuu kerran viikossa. Työryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, erityisopettajat, oppilaanohjaaja ja aineenopettaja. Vuosittain oppilashuoltoryhmä käy luokanvalvojan kanssa läpi jokaisen peruskoulun ryhmän mahdollisten ongelmien selvittämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Akuuteissa ongelmatilanteissa opettajat tai oppilaat voivat ottaa suoraan yhteyttä työryhmän jäseniin. Uuden oppilaan saapuessa kouluun häntä ja huoltajia tiedotetaan oppilashuollon järjestelyistä ja kuinka oppilashuoltotyöryhmään voi ottaa yhteyttä. Nivelvaiheessa tehdään yhteistyötä niiden ala-asteiden kanssa, joilta pääosa oppilaistamme tulee. Yhteistyötä paikallisten tukiverkkojen kanssa käsitellään kohdassa seitsemän. Toimintaperiaatteet kouluyhteisön hyvinvoinnista, terveydestä, turvallisuudesta, sosiaalisesta vastuullisuudesta ja vuorovaikutuksesta löytyvät kohdissa 1, 2.2 ja 2.4. Toimintaperiaatteet koululaisena olemisen ja kehittymisen tukemiseksi, ongelmien tunnistamiseksi ja varhaiseksi puuttumiseksi löytyvät kohdista 1.3, 4 ja 5. Toimintaperiaatteet oppimisen seuraamiseksi, oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi ja 16/143

varhaiseksi puutumiseksi löytyvät kohdista 4 ja 5. Aineenopettaja kirjaa poissaolot luokkakohtaiseen poissaolokirjaan. Luokanvalvoja seuraa ja valvoo poissaolojen määrää, vaatii oppilailta huoltajan vahvistaman selvityksen poissaoloista ja ottaa tarpeen mukaan yhteyttä huoltajiin. Luvattomista poissaoloista rangaistaan tapauskohtaisesti. huoltotyöryhmä on luokanvalvojan tukena, jos oppilaalla tulee säännöllisesti luvattomia poissaoloja. Ongelma- ja kriisitilanteiden toimintasuunnitelmat löytyvät koulun turvallisuuskansiosta. 6.2 Muut tukipalvelut 6.2.1 Kerhotoiminta Kerhotoiminta on oppilaille järjestettävää tavoitteellista toimintaa, joka tukee koulun kasvatus - ja opetustyötä. Kerhotoiminta edistää osaltaan tasa-arvon toteutumista tarjoamalla koulun oppilaille mahdollisuuden harrastustoimintaan. Tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus osallistua oman mielenkiinnon mukaiseen toimintaan sekä laajentaa harrastusten kohteita. Kerhotoiminnalla tuetaan oppilaiden yhteisöllistä kasvua ja osallisuutta. Oppilailla on mahdollisuus osallistua kerhotoiminnan suunnitteluun oman ikäkautensa mukaisesti. Kerhotoiminta voidaan toteuttaa moniammatillisesti yhteistyössä lähikoulujen, kotien ja muiden tahojen kanssa. Koulun järjestämä kerhotoiminta on oppilaille maksutonta. Muut toiminnan järjestäjät voivat periä kerhomaksuja. Koulu pyrkii järjestämään kerhotoimintaa oppilaiden toiveiden ja koulun resurssien pohjalta. 6.2.2 Kouluruokailu Helsingin kouluissa oppilaat saavat kouluruokailussa täysipainoisen aterian, joka on osa oppilaiden päivittäisestä ravinnontarpeesta. Kouluruokailussa toteutetaan terveys- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oppilaita ohjataan ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittämään ruokailutottumuksiaan ja -tapojaan. Oppilaat oppivat huolehtimaan itsestään ja tekemään vastuullisia valintoja. Heitä ohjataan käyttäytymään asiallisesti ja ottamaan toiset huomioon siten, että ruokailutilanteesta muodostuu rauhallinen ja miellyttävä. Koulu huolehtii ruokailuun liittyvästä kasvatuksesta yhteistyössä kotien kanssa. Kouluruokailu on osa oppilashuoltoa ja samalla koulun kasvatusta ja opetusta. Kouluruokailun päätavoitteena on ylläpitää oppilaan terveyttä ja työtehoa. Oppilaille tarjotaan koulussa päivittäin ravitsemuksellisesti oikein koottu lounas. Koulun ruokalista suunnitellaan kahdeksi viikoksi kerrallaan. Erityisruokavaliota noudattaville oppilaille tarjotaan oma, heille sopiva vaihtoehto. Myös eri kulttuureita edustavien oppilaiden ruokailutottumukset otetaan huomioon. 7. luokan oppilaiden koteihin jaetaan tiedote kouluruokailusta heti syksyllä. Kouluruokailu on lukujärjestykseen kuuluva tapahtuma, johon oppilaat osallistuvat hyviä tapoja noudattaen. Ruokailun onnistumiseksi luokille on annettu omat ruokailuaikansa. Opettajat ja keittiöhenkilökunta vastaavat yhdessä ruokailun valvonnasta ja ohjaavat yhdessä hyviin ruokailutapoihin ja tottumuksiin. 17/143

Koulumme emäntä kutsuu vähintään neljä kertaa lukuvuodessa koolle oppilaista, opiskelijoista ja opettajista koostuvan ruokailutoimikunnan. Toimikunnan tehtävänä on kehittää ruokailun eri osa-alueita kouluyhteisössä ja käsitellä ruokailijoilta saadut palautteet. Asiakaspalautteita voi antaa sekä suullisesti että kirjallisesti. Kerran vuodessa suoritetaan laaja asiakaskysely, jonka tulokset ovat koululla nähtävillä. 7. ja 8. luokan oppilaat ovat kukin vuorollaan kahden koulupäivän ajan keittiöapulaisina. Keittiöhenkilökunta toteuttaa koulun kanssa yhteistyössä teemoja ja tapahtumia. Näin pyritään lisäämään nuorten kiinnostusta kouluruokailuun ja samalla ruokakulttuuriin. Kestävän kehityksen näkökulma on huomioitu järjestämällä pahvi-, sekajäte-, biojäte- ja metallitölkkikeräys. Myös vettä ja energiaa pyritään säästämään kouluruokailussa. 6.2.3 Koulumatkat Koulumatka on tärkeä osa oppilaan koulupäivää. Koulu edistää käytettävissään olevin keinoin koulumatkan turvallisuutta. Koulukuljetusta odottavalle oppilaalle järjestetään mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Yhteistyössä kotien kanssa koulu ohjaa oppilaita vastuulliseen ja kohteliaaseen käyttäytymiseen koulumatkoilla. Oppilaita kannustetaan omatoimisuuteen ja ohjataan ymmärtämään liikkumisen merkitys terveydelle. Oppilaat ohjataan työskentelemään kotitehtävien pariin koulun keskusaulaan koulukyytiä odottaessaan. 7 luku Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena Herttoniemen yhteiskoulussa oppilaat ja heidän huoltajansa, opettajat sekä koulun muu henkilökunta toimivat yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Toimimme yhteistyössä lähiyhteisöjen kanssa. 7.1 Kodin ja koulun yhteistyö Koulu ja koti yhdessä tukevat nuoren kasvua ja kehitystä. Yhteistyömuotoina ovat vanhempainillat ja erilaiset projektit. Koteihin pidetään yhteyttä esimerkiksi puhelimitse, sähköpostin ja tiedotteiden avulla. Lisäksi käydään tarvittaessa kolmikanta- ja kahdenkeskisiä keskusteluja. huoltotyöryhmä tarjoaa asiantuntija-apuaan ja keskustelutukea perheille. Ajankohtaista tietoa tilaisuuksista ja toiminnasta on saatavissa koulumme kotisivuilta. Koulu tukee huoltajien välistä yhteistyötä myös vanhempaintoiminnan kautta. 7.2 Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö Koulumme jakaa tietoa antamastaan opetuksesta ja painotusaineista sekä niihin liittyvistä soveltuvuuskokeista peruskoulun kuudensien luokkien oppilaille ja heidän huoltajilleen. Oppilaaksi ottamisen jälkeen kartoitetaan oppilaiden mahdollinen erityisopetustarve. Perusopetuksen aikana koulu tarjoaa oppilaille ja heidän huoltajilleen tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista ja työelämästä. 7.3 Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa Herttoniemen yhteiskoulu toimii yhteistyössä nuorten parissa toimivien yhteisöjen kanssa. Yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi liikuntapalvelut, kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta, oppilaskuntatoiminta, terveys- ja liikennekasvatus. Kaupungin eri hallintokuntien tarjoamaa asiantuntijuutta hyödynnetään oppilashuoltoon ja opetustiloihin liittyvissä kysymyksissä. 18/143

7.4 Työelämäyhteistyö Työelämään ja koulutukseen tutustutaan tekemällä opintokäyntejä yrityksiin ja eri oppilaitoksiin. Oppilailla on mahdollisuus tutustua myös käytännön työelämään perusopintojensa aikana. 7.5 Kansainvälinen yhteistyö Koulumme pyrkii mahdollisuuksien mukaan luomaan ja ylläpitämään yhteyksiä eri maiden kouluihin. Yhteistyötä pyritään toteuttamaan erilaisten viestimien välityksellä sekä vierailuilla ja oppilasvaihdoilla. 8 luku Arviointi 8.1 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opiskelua, tukea hänen kasvuaan, kehitystä ja oppimista sekä vahvistaa oppilaan luottamusta itseensä oppijana. Arviointi kehittää osaltaan oppilaan oppimaan oppimisen taitoja. Oppilaan arviointi antaa myös tietoa opettajalle opetuksen suunnittelusta ja kehittämisestä. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arviointipalautetta annettaessa otetaan huomioon arvioinnin merkitys oppilaan oppimisprosessille. Arviointi on monipuolista, kokonaisvaltaista, realistista ja kannustavaa. Arviointipalaute antaa tietoa myös niistä oppimisen osa-alueista, joita on tarpeen kehittää. Oppilaan arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin, kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta tai oppilaalle mahdollisesti laaditussa oppimissuunnitelmassa asetettuihin oppilaan omiin tavoitteisiin. Arviointipalautetta annetaan oppiaineissa osaamisesta ja edistymisestä sekä käyttäytymisestä ja työskentelystä. Vuosiluokkien 1 2 oppilaan arviointi on sanallista ja kohdistuu ensisijaisesti oppilaan edistymiseen sekä yleisiin opiskelu- ja työskentelytaitoihin. Vuosiluokilla 3 7 oppilaan arviointi voi olla sanallista arviointia, numeroarvostelu tai näiden yhdistelmä. 6. luokan lukuvuositodistuksessa käytetään numeroarvostelua, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Yhteisten oppiaineissa käytetään numeroarvostelua viimeistään 8. vuosiluokalla sekä aiemmin niissä oppiaineissa, joissa oppilas on suorittanut perusopetuksen yhteiset opinnot. Arvioinnin tulee olla monipuolista ja siksi oppilaalle annetaan sanallista arviointipalautetta edistymisestä numeroarvostelun lisäksi koko perusopetuksen ajan. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen riittävästi lukuvuositodistuksen lisäksi. Arvioinnista päätetään koulun opetussuunnitelmassa. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa laaditut kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta tukevat opettajan työtä ja ovat arvioinnin pohjana arvioitaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla kuvataan myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Arviointimuodosta riippumatta oppilas saa lukuvuoden aikana monipuolisesti palautetta edistymisestään ja osaamisestaan. Arvioinnilla opintojen aikana pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilaan kasvua ja opiskelua sekä hänen työskentelyään. Oppilaiden suoritukset arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. 19/143

Kunkin lukuvuoden päättyessä ja sen lisäksi vähintään kerran lukuvuoden aikana on oppilaan osoittama käyttäytyminen ja huolellisuus sekä tiedot ja taidot ja niiden kehittyminen eri oppiaineissa arvosteltava todistukseen numeroin tai sanallisena arviona. Lukuvuoden aikana voidaan palautetta antaa myös vapaamuotoisten tiedotteiden avulla ja suullisesti. Todistukseen annettua numeroarvostelua voi kaikilla vuosiluokilla täydentää sanallinen arvio. Sanallisessa arviossa voidaan arvioida myös oppilaan muuta toimintaa kuin opiskelua ja painottaa oppilaan erityisosaamista. Myös huoltajan ja oppilaan kanssa käytävät arviointikeskustelut voivat täydentää todistuksella annettavaa arviointipalautetta. Lukuvuositodistukseen annetaan arvostelu kaikista oppilaan lukuvuoden aikana opiskelemista oppiaineista. Lukuvuositodistuksen arvostelu koskee oppilaan menestymistä opinnoissa koko lukuvuoden ajalta. Mikäli oppilaalla on jossakin oppiaineessa hylätty suoritus, hänellä on mahdollisuus lukuvuoden aikana tai lukuvuoden työn päätyttyä erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Lukuvuoden loputtua järjestetään kolmen viikon kuluessa yksi koetilaisuus., joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä eri oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan arvosanan taikka vastaavan sanallisen arvion, siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty. voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka oppilaalla ei olisikaan hylättyjä suorituksia. Tällöin huoltajalle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Päätöksen oppilaan siirtymisestä seuraavalle vuosiluokalle tai luokalle jättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä. OPPIAINEIDEN ARVIOINTI Oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat seikat: Koulun uskonnonopetuksesta vapautettu oppilas, joka saa tunnustuksensa mukaista uskonnon opetus-ta, saa siitä arvosanan, mikäli opetus on päätetty työsuunnitelmakäsittelyn yhteydessä ja perustuu hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan. Yhteisenä aineena opetettava käsityö, tekninen työ, tekstiilityö -oppiainekokonaisuus arvostellaan yhdellä arvosanalla. Fysiikasta ja kemiasta annetaan päättötodistukseen erilliset arvosanat. Oppilaanohjausta ei arvostella. Todistukseen tehdään kuitenkin merkintä, että oppilas on osallistunut oppilaanohjaukseen. VALINNAISTEN AINEIDEN ARVIOINTI Peruskoulun yläasteella voidaan opettaa valinnaisena aineena yhteisten aineiden soveltavia tai syventäviä oppimääriä, useasta aineesta muodostettuja kokonaisuuksia, vieraita kieliä sekä tietotekniikkaan liittyviä aineita. Valinnaisten aineiden arviointitapa selvitetään oppilaalle hänen aloittaessaan valinnaisaineen opinnot. Valinnaiset aineet voidaan arvostella joko numeroin, sanallisena arviona tai suoritusmerkinnällä (suoritettu / hylätty). Valinnaisaineen hylätty suoritus vastaa heikkoa arvosanaa oppilaan luokalta siirtoa ratkaistaessa. Numeroarvioinnin sijasta oppilaalle voidaan antaa osallistumismerkintä valinnaisaineen opiskeluun osallistumisesta. Osallistumismerkintä on hyväksytty suoritus oppilaan luokalta siirrosta päätettäessä. Oppilaalle, joka opiskelee valinnaista kieltä, jonka tavoitetaso on vähintään B2-oppimäärän mukainen, annetaan todistukseen numeroarvosana. Sen sijaan, jos oppilas opiskelee opetussuunnitelman mukaisesti valinnaista kieltä, jonka tavoitetaso on suppeampi kuin B2-kielen tavoitteet, hänen suorituksensa voidaan arvioida erikseen päätettävällä tavalla. Jos valinnaisen aineen opiskelu tukee yhteisen oppiaineen opiskelua, voidaan yhteisen oppiaineen arvostelussa 20/143