ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS VAASAN KAUPUNKI, VÄHÄNKYRÖN KUNTA JA MUSTASAAREN KUNTA

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS VAASAN KAUPUNKI, VÄHÄNKYRÖN KUNTA JA MUSTASAAREN KUNTA LOPPURAPORTTI 30. marraskuuta 2011 Vaasa, Vähäkyrö ja Mustasaari Väestö: syyskuu 2011 Vasa, Lillkyro och Korsholm Befolkningen: september 2011 Korsholm - Mustasaari Vaasa - Vasa Vähäkyrö - Lillkyrö Harry Bondas

2 SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. JOHDANTO.. 3 1.1. Taustaa 3 1.2. Tehtävänanto.. 4 1.3. Selvitystyön järjestäminen. 6 2. SELVITYSALUEEN KUVAUS... 7 2.1. Vaasan seutu... 7 2.2. Vaasan kaupunki, Vähänkyrön kunta ja Mustasaaren kunta.. 12 3. AIKAISEMMAT SELVITYKSET 13 3.1. Kaupunkiseutusuunnitelma. 13 3.2. Vaasan kaupungin oma selvitys.. 13 3.3. Vaasanseudun kunta- ja palvelurakenne 2025..... 14 4. VAASAN KAUPUNGIN JA VÄHÄNKYRÖN KUNNAN TEKEMÄT SELVITYKSET 16 4.1. Kuntarakenneselvitys.... 16 4.2. Yhdistymissopimus ja kuntajakoselvityksen esittäminen.. 16 5. SELVITYKSEN AIKANA ESITETYT MIELIPITEET. 17 5.1. Keskustelut Vaasan kaupungin, Vähänkyrön kunnan ja Mustasaaren kunnan kanssa. 17 5.2. Virallinen kirjelmä kunnille 18 6. ERI LIITOSVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI 19 6.1. Taustaa... 19 6.2. Vaasan kaupungin, Vähänkyrön kunnan ja Mustasaaren kunnan liitos 22 6.3. Mustasaaren kunnan osaliitos Vaasan kaupunkiin ja Vähänkyrön kuntaan. 22 6.4. Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan liitos... 24 6.4.1. Kuntaliitoksen edellytykset. 24 6.4.2. Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan yhdistymissopimus.. 27 7. SELVITTÄJÄN EHDOTUS 27 LIITTEET Vaasan ja Vähänkyrön kuntarakenneselvitys: Aineiston ja analyysien yhteenveto sekä kuntajaon muutosedellytyksien toteutuminen (Liite 1) Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan yhdistymissopimus (Liite 2)

3 1. JOHDANTO 1.1 Taustaa Valtioneuvosto aloitti keväällä 2005 rakennehankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamista varten. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettu laki (169/2007), n.k. Puitelaki, tuli voimaan helmikuussa 2007 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Puitelain säädökset täydentyivät, kun kuntajakolakia muutettiin vuonna 2007 (170/2007). Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta kunnallisen demokratian lähtökohdista ja kehittää palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tapoja. Kuntarakennetta vahvistetaan niin, että kuntia yhdistetään toisiinsa tai kuntien osia liitetään muihin kuntiin. Palvelurakennetta vahvistetaan niin, että kunnan omaa väestöpohjaa suurempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja yhdistetään ja kuntien välistä yhteistyötä lisätään. Puitelain mukaan perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto vaativat vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjan. Jos kunnan väestöpohja on pienempi kuin 20 000 asukasta, sen tulee perustaa yhteistoiminta-alue. Nyt voimassa oleva kuntajakolaki (1698/2009) tuli voimaan 1. tammikuuta 2010. Uuden lain tavoitteena on, että se tukee paremmin muutosprosesseja, vastaa uusiin tarpeisiin ja yksinkertaistaa prosesseja ristiriitojen vähentämiseksi eri vaiheissa. Uuden kuntajakolain tarkoituksena on saada aikaan elinvoimainen ja alueellisesti yhtenäinen kuntarakenne. Kunnan tulee koostua työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntajaon muutoksen edellytyksenä on, että muutos parantaa 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muutoin edistää kunnan toimintakykyä, tai 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita, tai 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

4 Kuntarakenteen muutoksen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Lisäksi on huolehdittava suomen- ja ruotsinkielisen väestön palveluista ja otettava huomioon myös saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet. Tämä erityinen kuntajakoselvitys (jäljempänä Selvitys) perustuu Puitelakiin (2007) sekä nyt voimassa olevaan kuntajakolakiin (1698/2009). 1.2 Tehtävänanto Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta tekivät 5. heinäkuuta 2011 valtiovarainministeriölle yhteisen esityksen kuntajakolain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. Kuntajakolain 15 :n mukaan valtiovarainministeriö voi kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta tai muusta perustellusta syystä määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten valtiovarainministeriö asettaa kyseessä olevia kuntia kuultuaan yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Kuntajakolain 4 :n 2 momentin mukaan kunnan tulee koostua yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta eivät muodosta yhtenäistä aluetta, koska Mustasaaren kunta on niiden välissä. Kuntajakolain 15 :n mukaan valtiovarainministeriön on kuultava kyseessä olevia kuntia ennen kuin ministeriö määrää toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen. Näin ollen valtiovarainministeriö pyysi 10. elokuuta 2011 Mustasaaren kunnalta lausuntoa kunnan osallistumisesta kuntajakolain 4 luvussa tarkoitettuun kuntajakoselvitykseen. Valtiovarainministeriö pyysi Vaasan kaupungilta, Vähänkyrön kunnalta ja Mustasaaren kunnalta lausunnon kuntajakoselvittäjästä. VTM Harry Bondas antoi suostumuksensa alueen kuntajakoselvittäjänä toimimiseen.

5 Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta ovat todenneet lausunnoissaan, ettei niillä ole mitään huomauttamista kuntajakoselvittäjän asettamisesta tai erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. Mustasaaren kunta on todennut lausunnossaan, ettei kunta kannata kuntajakoselvityksen aloittamista, jos sen tarkoituksena on liitos, johon sisältyy Mustasaaren kunta tai osia kunnasta. Kunta ei vastusta Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan liitosta ja suhtautuu ymmärtävästi, jos valtiovarainministeriö määrää toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jotta ilman yhteistä rajaa olevien kuntien kuntaliitokselle asetettu muodollinen vaatimus täyttyisi. Mustasaaren kunnalla ei myöskään ole mitään huomautettavaa ehdotettua kuntajakoselvittäjää, VTM Harry Bondasta vastaan. Valtiovarainministeriö päätti määrätä kuntajakolain 15 :n nojalla laadittavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, joka koskee Vaasan kaupunkia, Vähänkyrön kuntaa ja Mustasaaren kuntaa. Valtiovarainministeriö nimitti samalla VTM Harry Bondaksen kuntajakoselvittäjäksi (jäljempänä Selvittäjä). Selvittäjän on laadittava kuntajakolain 16 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi kunnaksi. Jos kuntajakoselvittäjä on sitä mieltä, että kuntajaon muuttaminen on kuntajakoselvityksen perusteella välttämätöntä, kuntajakoselvittäjän on esitettävä kuntajaon muutosehdotus niiden kuntien kunnanvaltuustoille, joita muutos koskee. Kuntajakoselvittäjän on liitettävä ehdotukseensa kuntajakolain 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Tarvittaessa kuntajakoselvittäjä voi ehdottaa valtiovarainministeriölle kansanäänestyksen järjestämistä kuntajakolain 16 :n mukaisesti. Selvitystyö aloitettiin 15.9.2011 ja se päättyy Selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään 15.12.2011.

6 1.3 Selvitystyön järjestäminen Selvittäjä toimii virkavastuulla, ja hänellä on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada viranomaisilta toimeksiannon kannalta tarpeelliset tiedot kuntien ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen hallinnosta ja taloudesta ja muuta apua. Selvitys on sikäli ainutlaatuinen, että Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta ovat jo päättäneet liitoksesta, kun taas Mustasaaren kunta ei ole liitokseen tähtäävän kuntajakoselvityksen kannalla, mikäli Mustasaaren kunta tai sen osia sisältyy liitokseen. Selvittäjä on tehnyt selvitystyön aikana yhteistyötä Vaasan kaupungin, Vähänkyrön kunnan ja Mustasaaren kunnan johtohenkilöistä koostuvien neuvotteluryhmien kanssa tutkiakseen yhdessä heidän kanssaan, onko näillä kolmella kunnalla tai osalla niistä edellytyksiä yhdistyä yhdeksi kunnaksi. Lisäksi Selvittäjä on keskustellut Selvityksestä valtiovarainministeriön kuntaosaston virkamiesten, Suomen Kuntaliiton ja Pohjanmaan liiton virkamiesten sekä kyseessä olevien kuntien johtavien virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa eri kokoonpanoina. Selvittäjä on käyttänyt Vaasan seutua koskevaa, Puitelain seurauksena syntynyttä laajaa aineistoa. Vaasan kaupunki on ollut apuna kansliapalveluineen ja Vaasan kaupungin kehittämispäällikkö Risto Känsälä on toiminut pääasiallisena sihteerinä Selvityksen aikana. Selvittäjän yhteyshenkilönä on toiminut ylitarkastaja Suvi Savolainen valtiovarainministeriöstä.

7 2. SELVITYSALUEEN KUVAUS 2.1 Vaasan seutu Kuva 1. Vaasan seutu (= Vaasan työssäkäyntialue) koostuu Vaasan, Mustasaaren, Vöyrin, Maalahden, Korsnäsin, Laihian, Vähänkyrön ja Isonkyrön kunnista. Seudulla oli 111 400 asukkaan väestö syyskuussa 2011. Väkiluvut, kielisuhteet, väkiluvun muutokset, väestöllinen huoltosuhde, työpaikkojen ja asutuksen sijoittuminen sekä pendelöinti kuntien välillä käyvät ilmi kuvista 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7. Suomenkielisten osuus on noin 60 %. Asukkaat ja yritykset kokevat Vaasan seudun puoleensavetäväksi, kansainväliseksi, energiseksi ja turvalliseksi ympäristöksi. Vaasan kaupunki on alueen työssäkäynnin, kaupan, koulutuspalveluiden ja kulttuurin keskus. Taloudelliset varat ovat suurelta osin keskittyneet Vaasan kaupunkiin.

8 Kuva 2. 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 VAASAN KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN VÄKILUVUN MUUTOKSET 2005 - SYYSKUU 2011 9 42 129 211 101 20 35 50 272 295 381 376 34 28 35 58 20 65 102 8 176 226 599 578 12 321 76 18 299 412 32 20 52 4 175 741 Isokyrö Vöyri Korsnäs Maalahti Laihia Vähäkyrö Mustasaari Vaasa Kuva 3. 0-1 -1 2005 2006 2007 2008 2009 2010 9/2011 LÄHDE: TILASTOKESKUS KAUPUNKIKEHITYS / KS 20.10.2011 Vaasan kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 133,5 %, luku on Suomen suurista kaupungeista suurin, jopa Helsingin lukua suurempi.

9 Työpaikat ja työlliset sekä väestötiheys ja yhdyskuntarakenne Vaasan kaupunkiseudulla. Arbetsplatser och sysselsatta samt befolkningstäthet och samhällsstruktur i Vasa stadsregion Kuva 4.

10 90,0 85,0 80,0 75,0 70,0 65,0 60,0 Tilastokeskuksen ennuste VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2010-2040, VAASAN TYÖSSÄKÄYNTIALUE Isokyrö Laihia Vöyri-Maksamaa Vähäkyrö Maalahti Mustasaari Oravainen Korsnäs Vaasa 55,0 50,0 45,0 Lapsia (alle 15-v.) ja vanhuksia (yli 65-v.) 100 työikäista (15-64-v.) kohti. 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 LÄHDE: TILASTOKESKUS KAUPUNKISUUNNITTELU / KS 10.4.2010 Kuva 5. Mustasaaren, Vähänkyrön ja Laihian kuntien työllisestä työvoimasta suurempi osa käy töissä Vaasassa kuin omassa kunnassa. Mustasaaren työllisestä työvoimasta jopa 60 % käy töissä Vaasassa. Vaasan seudun väestökehitys on ollut Isoakyröä lukuun ottamatta suhteellisen positiivinen. Vuonna 2011 alueen väestö on kasvanut noin 1 000 henkilöllä. Suurinta kasvu on Vaasassa, Mustasaaressa ja Laihialla. Työssäkäyntiliikenne ohjaa kaupan ja asioiden hoitamisen suuntaa. Vaasan kaupunki muodostaa alueen päivittäistavara- ja erikoiskaupan keskuksen ja se on myös koulutuksen keskus. Vaasan kaupungilla ja Vaasanseudulla on monipuolisen elinkeinorakenteen lisäksi myös laaja energiaklusteri. Energiaklusteri on Pohjoismaiden suurin ja se työllistää noin 10 000 henkilöä. Klusterin tuotannosta 70 % menee vientiin. Seudulla on noin 7 000 yritystä, joista 90 % on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Julkinen sektori työllistää suuren enemmistön alueen ihmisistä, ja heti perässä tulevat teollisuus ja palveluala. Vastapainona teollisuudelle Vaasan seudulla on myös perinteistä maataloustuotantoa elävällä maaseudulla. Teollisuuden kilpailukyvyn ja työvoiman saatavuuden varmistaminen ovat seudun tulevaisuudelle elintärkeitä. Seutu on tärkeä myös kansallisesta näkökulmasta, koska sieltä tulee noin 12 % maan teknologiateollisuuden viennistä. Vaasan seudun kuntien välinen yhteistyö on laaja-alaista. Yksityiskohtainen luettelo kuntien välisestä yhteistyöstä on mm. selvityksessä Vaasanseudun kunta- ja palvelurakenne 2025. Seudun

11 kunnat kuuluvat Pohjanmaan liittoon sekä Vaasan sairaanhoitopiiriin (lukuun ottamatta Isoakyröä). Kunnilla on yhteinen elinkeinoyhtiö (VASEK). Kunnat tekevät yhteistyötä eri kokoonpanoilla ja monissa eri yhteyksissä, joita ovat mm. jätteidenkäsittely, puhdistuslaitokset, terveydenhuolto, palloiluhalli ja pian myös hevosurheilu ja logistiikkakeskus. Kuntien taloudesta laadittiin perusteellinen analyysi Vaasanseudun kunta- ja palvelurakenne 2025 -selvityksen yhteydessä. Tässä analyysissa todetaan yleisesti, että taloudellinen tilanne on tyydyttävä, mutta tulevaisuudessa on paineita veroäyrin korottamiseen ja velkataakan kasvattamiseen. Lisäksi voidaan todeta, että työttömyys on tällä hetkellä koko maahan verrattuna alhainen. Syyskuussa 2011 työttömyysaste oli Vaasassa 6,9 %, Mustasaaressa 3,0 % ja Vähässäkyrössä 5,5 %. Pendelöinti Vaasaan ja Vaasasta vuonna 2009, työssäkäyntialue Kuntarakenne 1.1.2011 Pendelöinti suuntautuu selvästi Vaasaan, vain vähäisessä määrin Vaasasta poispäin (lukuun ottamatta Mustasaarta). 5184 1194 516 20 164 123 140 85 31 895 1469 403 138 744 15 Kuva 6.

12 Vaasa Helsinki Tampere Turku Oulu Joensuu Seinäjoki Lahti Kuopio Kotka Jyväskylä Pori Lappeenranta Hämeenlinna Salo Vantaa Rovaniemi Kouvola Espoo Porvoo Vaasa Vöyri Korsnäs Maalahti Isokyrö Vähäkyrö Mustasaari Laihia TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS 2009, % 20 SUURINTA KAUPUNKIA SEKÄ VAASAN TYÖSSÄKÄYNTIALUE 0 20 40 60 80 100 120 140 160 55,7 54,6 54,4 90,3 81,9 73,9 68,0 133,5 131,9 124,2 124,1 122,2 112,5 112,5 111,8 110,9 108,9 107,5 107,4 106,5 105,6 104,5 102,8 100,1 98,5 95,2 90,2 133,5 LÄHDE: TILASTOKESKUS KAUPUNKIKEHITYS / KS 17.10.2011 Kuva 7. 2.2 Vaasan kaupunki, Vähänkyrön kunta ja Mustasaaren kunta Vaasan kaupungilla on kaksi rajanaapuria: Mustasaaren kunta ja Maalahden kunta. Mustasaaren kunta ympäröi Vaasan kaupungin miltei kokonaan. Se osa Mustasaaren kunnasta, joka on Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan välissä, on kapeimmasta kohdastaan vain 3,8 km leveä. Vaasan kaupungilla, Vähänkyrön kunnalla ja Mustasaaren kunnalla olisi yhdessä noin 82 000 asukasta ja suomenkielinen enemmistö (62,3 %). Ruotsinkielisten osuus olisi 33,5 %. Mustasaaren kunnalle liitos merkitsisi sitä, että syntyvä kunta olisi edelleen kaksikielinen, mutta enemmistökieli vaihtuisi ruotsista suomeksi. Vähänkyrön kunnan kielellinen asema muuttuisi niin, että tähän asti suomenkielinen kunta muuttuisi kaksikielisen kunnan osaksi, ja suomi olisi kunnan enemmistökieli. Suomenkielisen Vähänkyrön osalta suomenkielinen palvelu säilyisi varmasti uudessa liitoskunnassa, koska uudessa kunnassa olisi selvä suomenkielinen enemmistö. Vaasan kaupungin, Vähänkyrön kunnan ja Mustasaaren kunnan liitos merkitsisi uudelle liitoskunnalle hyviä taloudellisia edellytyksiä selvitä tulevista kunnallisista haasteista. Vaasan kaupunki, Vähänkyrön kunta ja Mustasaaren kunta muodostaisivat toimivan kokonaisuuden sen ansiosta, että kunnilla on yhteinen maaraja. Kuten on todettu aiemmin, Mustasaaren kunnasta Vaasan kaupunkiin pendelöivien osuus on 59,1 % ja Vähänkyrön kunnasta Vaasan kaupunkiin pendelöivien osuus 44 % työvoimasta. Tämä kuntajako yksinkertaistaisi maankäytön suunnittelua ja uusien yritysten perustamista. Lisäksi kunnassa olisi selkeitä maaseutualueita. Vaasan

13 kaupungin, Vähänkyrön kunnan ja Mustasaaren kunnan liitos mahdollistaisi hallinnon keskittämisen ja vapauttaisi voimavaroja palvelujen lisäparannuksiin. 3. AIKAISEMMAT SELVITYKSET 3.1 Kaupunkiseutusuunnitelma Vaasa, Oravainen, Vöyri-Maksamaa, Mustasaari, Maalahti, Korsnäs, Laihia, Vähäkyrö ja Suurkyrö (nk. VASEK-alue) velvoitettiin Puitelain 7 :ssä laatimaan kaupunkiseutusuunnitelman, josta ilmenisi, mitä yhteisiä toimia aiotaan tehdä alueen asumisen, liikenteen ja palveluiden yhteensovittamiseksi. Kaupunkiseudun kunnat eivät olleet halukkaita osallistumaan laajaan yhteiseen selvitykseen. Kunnat sopivat kuitenkin laativansa suppean kaupunkiseutusuunnitelman, joka vain kartoittaisi yhteistyömuotoja ja -mahdollisuuksia VASEK-alueella. Seurauksena oli, että Vaasan seudun ensimmäinen kaupunkiseutusuunnitelma sijoittui viimeiseksi Kuntaliiton ja ministeriöiden arviointiryhmän pisteytyksessä vuonna 2008. Seuraavassa arvioinnissa keväällä 2009 Vaasan seutu sijoittui toiseksi viimeiseksi. Arviointiryhmän antama kritiikki suuntautui yhteisten suunnittelun välineiden vähäisyyteen ja yhteisen poliittisen tahdon puuttumiseen. 3.2 Vaasan kaupungin oma selvitys Koska VASEK-alueen kuntien kiinnostus yhteisen kaupunkiseutusuunnitelman laatimiseen oli vähäistä, Vaasan kaupunginhallitus päätti tehdä oman, laajemman selvityksen, jossa tutkittaisiin myös Vaasan seudun työssäkäyntialueen laajuisen suurkunnan mahdollisuudet. Vaasan kaupungin oma selvitystyö aloitettiin keväällä 2007 rinnakkain oman seutusuunnitelman ja toimeenpanosuunnitelman laadinnan kanssa. Tarkoituksena oli tutkia, mitä uusi, Vaasan ja Kyrönmaan talousalueiden laajuinen kunta käytännössä tarkoittaisi: millaiset ovat sen väestö-, talous- ja palveluntarve-ennusteet, miten uusi kunta organisoitaisiin hallinnollisesti ja palveluntuotannon osalta ja millaiset näkymät ovat henkilöstön tarpeiden ja saantimahdollisuuksien suhteen. Koko selvitys (Vaasa ja Vaasan seutu. Taustaselvitys kuntarakenteen vaihtoehdoista) on luettavissa osoitteessa www.vaasa.fi.

14 3.3 Vaasanseudun kunta- ja palvelurakenne 2025 Vaasanseudun yhteistyöneuvottelukunta päätti keväällä 2008 jatkaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta laatimalla yhteisen selvityksen, jossa olisivat mukana Vaasa, Mustasaari, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa, Oravainen, Maalahti, Korsnäs, Närpiö ja Kristiinankaupunki. Isokyrö jättäytyi selvityksen ulkopuolelle. Kaskinen ja Laihia ilmoittivat, että ne olivat kiinnostuneita kuntayhteistyötä koskevasta selvityksestä, mutta eivät kuntaliitosselvityksestä. Selvitystyön tarkoituksena oli tutkia kuntaliitosten ja yhteistyörakenteiden mahdollisuuksia tasaveroisina vaihtoehtoina ja luoda yhteinen faktapohja tulevalle työlle. Selvityksen tekivät Anita Niemi-Iilahti ja Siv Sandberg. Se jakaantui kolmeen osaan: a) asian ja selvitystyön taustaa, jossa selvitetään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen taustaa, kuvaillaan Vaasanseutua sekä esitellään kriteerit, joita selvittäjät käyttävät analysoidessaan ehdottamiaan yhteistyö- ja liitosmalleja. b) yhteistyömalleja ja eri kuntarakenteen malleja, joissa esitetään konkreettisia yhteistyöehdotuksia ja seitsemän erilaista kuntaliitosmallia. c) johtopäätökset, joissa selvittäjät ovat päätyneet kolmeen eri toimintamalliin: Toimintamalli I: Kunnallisen yhteistyön lisääminen. Toimintamalli II: Pienin askelin toteutettavat kuntaliitokset, ts. kuntaliitokset kuntapareina. Toimintamalli II merkitsisi neljää uutta kuntaa 1) Oravainen ja Vöyri-Maksamaa, 2) Vaasa-Mustasaari-Vähäkyrö, 3) Maalahti-Korsnäs ja 4) Närpiö-Kristiinankaupunki. Toimintamalli III: Suuri kuntaliitos (kaksi kuntaa). Kaksi kuntaa muodostettaisiin Vaasanseudun ja Suupohjan työssäkäyntialueiden rajojen mukaisesti. Analysoidessaan Toimintamallia I selvittäjät toteavat, että yhteistyön järjestäminen on ongelma, koska uusille yhteisille toiminnoille ei ole olemassa mitään itsestään selvää osoitetta. Yhteistyö vaatii yksittäisten kuntien yhteistä näkemystä ja keskinäistä luottamusta. Toimintamallin I etuna on se, että se on varma vaihtoehto lähidemokratian ja kielikysymyksen kannalta. Pienille kunnille, joiden talous on heikko, yhteistyö ei ole mikään pelastuslautta. Selvittäjien mukaan toimintamallin II huono puoli on, että se on tuskin kestävä 15 20 vuoden tähtäyksellä, ja sitä seuraisi uusi kuntarakenneuudistusten aalto. Toimintamallin II etuna on, että

15 se käynnistäisi muutosprosessin. Selvittäjät toteavat myös, että Toimintamalliin II on yhdistettävä yhteistyön lisääminen, jotta seutu pysyisi koossa. Toimintamalli III tarkoittaisi suurta kuntarakenteen, palvelurakenteen ja myös aluerakenteen muutosta. Siinä muodostuisi kaksi työssäkäyntialueeseen pohjautuvaa kuntaa: Vaasanseutu ja Suupohjan rannikkoseutu. Molemmat kunnat olisivat toiminnallisesti hyviä kokonaisuuksia. Vaasan lähtötilanne olisi hyvä. Kieliryhmien suhteet olisivat tasaiset, mikä antaisi hyvät mahdollisuudet päätöksentekoon, hallintoon ja palveluihin molemmilla kielillä. Kunnalla olisi mahdollisuudet kohdentaa voimavaroja ja kasvua kunnan eri osiin. Toimintamallin III huono puoli on se, että Vaasan muodostamisessa syntyisi varmasti ongelmia. Toimintamallin III etuna on se, että se on riittävän suuri muutos. Sen jälkeen kun muutoksen aiheuttama kaaos olisi ohi, uusi Vaasa olisi kunta, jolla on pitkän aikavälin selviytymispotentiaalia ja joka vahvasti kaksikielisenä kaupunkina olisi ainutlaatuinen suomalaisten kuntien joukossa. Selvittäjät kirjoittivat arvionsa yhteenvedoksi, että Toimintamalli III loisi kestävimmän tuloksen ja pitkällä tähtäyksellä myös parhaat edellytykset Vaasanseudulle, vaikka muutosprosessi olisikin vaativa kaikkien osapuolten kannalta. Mustasaaren kunta tiedotti lausunnossaan Vaasanseudun kunta- ja palvelurakenne 2025 - selvityksestä, että kunta pitää parhaana Toimintamallia I, ts. kunnallisen yhteistyön lisäämistä. Vähänkyrön kunta tiedotti, että kunta pitää parhaana vaihtoehtoa, jossa Vaasa, Mustasaari ja Vähäkyrö muodostaisivat kunnan, ts. Toimintamallia II. Vaasan kaupunki tiedotti, että kaupunki pitää parhaana Toimintamallia III (kaksi kuntaa), ts. suurta kuntaliitosta. Kun kysymystä käsiteltiin valtuustossa, valtuusto lisäsi, että myös Toimintamalli II hyväksytään.

16 4. VAASAN KAUPUNGIN JA VÄHÄNKYRÖN KUNNAN TEKEMÄT SELVITYKSET 4.1 Kuntarakenneselvitys Vähänkyrön kunnanvaltuusto päätti vuonna 2010 ehdottaa Vaasan kaupungille, viitaten lausuntoonsa Vaasanseudun kunta- ja palvelurakenne 2025 -raportista, että Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan liitosmahdollisuudet selvitettäisiin kuntajakolain mukaisesti. Vaasan kaupunginvaltuusto suhtautui myönteisesti tällaiseen kuntarakenneselvitykseen Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan liitosta varten. Varsinainen selvitystyö aloitettiin elokuussa 2010. Siinä selvitettiin seuraavat kysymykset: 1) onko liitos perusteltu kuntajakolain 6 edellyttämällä tavalla 2) onko kuntajaon muutokselle edellytyksiä kuntajakolain 4 :n mukaisesti 3) onko kunnilla liitokseen tarvittavaa tahtoa ja millä ehdoin liitos voitaisiin toteuttaa. Vaasan ja Vähänkyrön kuntarakenneselvitys (Liite 1), jonka laati Audiapro Oy, sisältää perusteluita kuntajaon muutokselle. Luku 7, selvityksen viimeinen luku, päättyy toteamukseen, että kaikki kuntajakolain 4 :n kohtien 1 4 mukaiset muutoksen edellytykset täyttyvät. Selvityksen tuloksena Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan kunnanvaltuustot päättivät, että Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta yhdistyvät. 4.2 Yhdistymissopimus ja kuntajakoselvityksen esittäminen Vaasan kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan välisen yhdistymissopimuksen 27.6.2011 pitämässään kokouksessa, ja samaan aikaan 27.6.2011 pitämässään kokouksessa Vähänkyrön kunnanvaltuusto päätti hyväksyä saman Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan välisen yhdistymissopimuksen. Yhdistymissopimus on laadittu kuntajakolain 8 :n mukaisesti. Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan liittyessä yhteen Vähänkyrön kunta lakkautetaan ja se liittyy Vaasan kaupunkiin.

17 Sen jälkeen kun Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan valtuustot ovat hyväksyneet yhdistymissopimuksen, valtioneuvoston on vahvistettava se. Tämän jälkeen sopimus astuu voimaan ja on kunnille sitova. Uusi kunta aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2013. Kunnan nimi tulee olemaan Vaasan kaupunki ja sen vaakuna on Vaasan kaupungin vaakuna. Koska Vaasan kaupungilla ja Vähänkyrön kunnalla ei ole yhteistä maarajaa, kumpikin valtuusto päätti kokouksessaan 27.6.2011 tehdä valtiovarainministeriölle esityksen erityisen kuntajakoselvityksen määräämisestä kuntajakolain 4. luvun mukaisesti. 5. SELVITYKSEN AIKANA ESITETYT MIELIPITEET 5.1 Keskustelut Vaasan kaupungin, Vähänkyrön kunnan ja Mustasaaren kunnan kanssa Selvittäjä aloitti Selvityksen epävirallisilla keskusteluilla kyseisten kuntien korkeimman johdon (kunnanvaltuuston puheenjohtajien, kunnanhallituksen puheenjohtajien ja kunnanjohtajien) kanssa. Keskusteluissa sovittiin, kuinka Selvitys toteutettaisiin käytännössä. Ensimmäinen näiden kolmen kunnan korkeimman johdon kanssa järjestetty kokous, johon osallistui myös yksi henkilöstön edustaja kustakin kunnasta, pidettiin 3.10.2011 Vaasassa. Kokouksessa käytiin läpi selvitystyön tehtävänanto ja Selvittäjä esitteli itsensä virallisesti. Kunnat vahvistivat kokouksessa aiemmat viralliset kantansa. Kunnat tähdensivät, että Selvitys oli laadittava nopeasti, ettei Vaasan ja Vähänkyrön liitoksen toteuttaminen vaarantuisi. Selvittäjä esitteli alustavan loppuraportin 10.11.2011 näiden kolmen kunnan päättäjien kanssa pidetyssä kokouksessa.

18 5.2 Virallinen kirjelmä kunnille Selvittäjä on lähettänyt näille kolmelle kunnalle kirjelmän, jossa Selvittäjä pyytää kuntien virallisia vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Onko olemassa edellytyksiä: 1) yhdistää Vaasa, Mustasaari ja Vähäkyrö yhdeksi kunnaksi? 2) saada Vaasalle ja Vähällekyrölle yhteinen raja vapaaehtoisella osaliitoksella Mustasaaren kunnasta? 3) yhdistää Vaasa ja Vähäkyrö ilman yhteistä rajaa? Vaasan kaupungin vastaus: 1) Vaasan, Mustasaaren ja Vähänkyrön liitosta yhdeksi kunnaksi ei ole tässä yhteydessä selvitetty, eikä liitos olisi myöskään mahdollinen sen vuoksi, että Mustasaaren kunta vastustaa liitosta. 2) Vaasalle ja Vähällekyrölle ei ole mahdollista saada yhteistä rajaa Mustasaaren kunnan vapaaehtoisen osittaisen liitoksen kautta, koska Mustasaaren kunta on ilmoittanut, että kunta vastustaa myös liitosta, johon sisältyy osia kunnasta. 3) Vaasa ja Vähäkyrö voidaan liittää toisiinsa ilman yhteistä rajaa, koska liitos täyttää yhteistä rajaa lukuun ottamatta muut kuntajakolain 4 :n mukaiset kuntajaon muutoksen ehdot, koska kunnat ovat tehneet yhdistymistä ja sen ehtoja koskevan sopimuksen. Vähänkyrön kunnan vastaus: 1) Koska Mustasaaren kunnanvaltuusto on kokouksessaan 22.8.2011 182 suhtautunut kielteisesti Vaasan, Mustasaaren ja Vähänkyrön väliseen liitokseen, kolmen kunnan liitokselle ei ole edellytyksiä. 2) Mustasaaren kunnan valtuusto on yllämainitussa päätöksessä myös todennut, ettei kunta hyväksy liitosta, johon sisältyy osia Mustasaaresta. Siksi ei ole mahdollista saada Vaasalle ja Vähällekyrölle yhteistä rajaa vapaaehtoisen osittaisliitoksen kautta. 3) Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitos täyttää kaikki kuntajakolain 4 :ssa mainitut kuntajon muutoksen edellytykset yhteistä rajaa lukuun ottamatta. Kuntien valtuustot ovat myös

19 hyväksyneet kuntajakolain edellyttämän yhdistymissopimuksen. Vaasa ja Vähäkyrö voidaan siten liittää yhteen ilman yhteistä rajaa. Mustasaaren kunnan vastaus: 1) Mustasaaren kunta ei kannata kuntajakoselvitystä, jonka tavoitteena on sellainen liitos, jossa Mustasaaren kunta on mukana. 2) Mustasaaren kunta ei kannata kuntajakoselvitystä, jonka tavoitteena on sellainen liitos, johon sisältyy osia Mustasaaren kunnasta. 3) Mustasaaren kunta ei vastusta Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan välistä liitosta ja suhtautuu ymmärtävästi siihen, että valtio on määrännyt tehtäväksi erityisen kuntajakoselvityksen täyttääkseen ilman yhteistä rajaa tehtäville liitoksille asetetun muodollisen vaatimuksen. Mustasaaren kunta ei ota kantaa kysymykseen. 6. ERI LIITOSVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI 6.1 Taustaa Kuten aiemmin on todettu, nyt voimassa olevan kuntajakolain (1698/2009) tarkoituksena on saada aikaan elinvoimainen, alueellisesti yhtenäinen ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Elinvoimaisuuden käsite on uusi. Uuden lain tarkoituksena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kunnissa, joiden kuntarakenne on elinvoimainen, huomio kiinnittyy elinkeinoelämään ja työllisyyteen, talouteen ja henkilöstöön, yhteiskuntaan ja ympäristöön, palveluun ja asiakkaisiin sekä demokratiaan ja kunnan johtoon. Alueellinen yhtenäisyys merkitsee sitä, että kunnan muodostaa alue, joka on mahdollisimman yhtenäinen. Toimiva yhdyskuntarakenne merkitsee sitä, että työssäkäyntialueet, liikenneyhteydet ja muut yhdyskunnalliset perusrakenteet sopivat mahdollisimman hyvin yhteen kuntajaon kanssa. Lakitekstissä painotetaan erityisesti kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteellisia asioita, niissä ongelmat liittyvät usein maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden yhteensovittamiseen. Kuntajaon muutoksen edellytyksinä on, että muutos parantaa:

20 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä, tai 2) alueen asukkaiden palveluita tai elinolosuhteita, tai 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Uusi kuntajaon muutoksen edellytys on, että kunta muodostuu yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Aikaisemmassa kuntajakolaissa ei mainittu alueellista yhtenäisyyttä 3 :ssä, joka koskee kuntajaon muutoksen edellytyksiä, vaan ainoastaan 1 :n momentissa 2, joka koskee kuntajaon kehittämistä. Käytännössä valtioneuvosto on siksi edellyttänyt kuntajaon muutospäätöksien yhteydessä poikkeuksetta, että yhteenliittyvillä kunnilla on yhteinen maaraja. Vaatimus siitä, että yhteen liittyvillä kunnilla on yhteinen maaraja, on edelleen melko tiukka. Alueellisen yhtenäisyyden vaatimukseen voidaan tehdä poikkeus ainoastaan 16 :n mukaisesti kuntajakoselvittäjän ehdotuksen perusteella, jos muodostettava kokonaisuus on muuten tarpeeksi hyvin perusteltu toiminnallisuuden kannalta. Tällainen peruste voi olla esimerkiksi se, että ehdotettu muutos edistää voimakkaasti sellaisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostumista, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kuntalaisten palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Poikkeus edellyttää, että alueen kunnat ovat osallistuneet erityiseen kuntajakoselvitykseen ennen kuin esitys kuntaliitoksesta on tehty. Kuntajakoselvittäjän on aina pyrittävä löytämään kokonaisratkaisu. Selvityksessä tulee kartoittaa yhtenäisen kunta-alueen muodostamisen mahdollisuudet. Jos se ei kuntajakoselvittäjän arvion mukaan vaikuta mahdolliselta, hän voi tarvittaessa yrittää löytää yhteisen ratkaisun osittaisesta liitoksesta, jotta kunnat saisivat yhteisen maarajan. Jos toimivan ratkaisun löytäminen ei vaikuta olevan mahdollista osittaisenkaan liitoksen kautta, kuntajakoselvittäjä voi harkintansa mukaan ehdottaa kuntien liittymistä yhteen ilman yhteistä maarajaa. Lopullinen harkintaoikeus on valtioneuvostolla. Kun kuntajakolakia käsiteltiin eduskunnan hallintovaliokunnassa, hallintovaliokunta totesi mietinnössään (21/2009), että yhteisen maarajan puuttuminen ei saa olla este kuntaliitokselle. Kahden tai useamman kunnan liitos ei saa kaatua siihen, että väliin jää kunta, joka ei liitosta halua. Kuntaliitoksen ilman yhteistä maarajaa pitää olla mahdollinen silloin, kun muutoksella

21 selvästi edistetään sellaisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamista, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Eri liitosvaihtoehdot yhteisen rajan puuttuessa kuvataan parhaiten alla kuvassa 8: Kuva 8. Selvittäjä analysoi Selvityksen seuraavassa osassa 6.2 6.4 yllä olevan kuvan 8 kohdan B alla olevat vaihtoehdot.

22 6.2 Vaasan kaupungin, Vähänkyrön kunnan ja Mustasaaren kunnan liitos, kuvan 8 kohta B. 1) Mustasaaren kunta on ilmoittanut, ettei kunta kannata kuntajakoselvitystä, jonka tavoitteena on sellainen liitos, jossa Mustasaaren kunta olisi mukana. Kuntien pakkoliitos ei ole kuntajakolain mukaan mikään todellinen vaihtoehto. Vain yhdessä tapauksessa valtioneuvosto voi päättää vastoin kunnanvaltuuston tekemää kielteistä liitospäätöstä. Jos jonkin kunnan valtuusto ei hyväksy kuntajakoselvittäjän ehdotusta kuntaliitoksesta ja jos kuntajakoselvittäjä katsoo, etteivät kunnan asukkaat kannata valtuuston päätöstä, hän voi ehdottaa valtiovarainministeriölle, että kuntaliitoksesta järjestetään kansanäänestys. Jos enemmistö tällaisessa kansanäänestyksessä tukee kuntaliitosta, valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä (kuntajakolain 18 2 mom.). Selvittäjä arvioi, ettei Mustasaaressa vastustettaisi kansanäänestyksessä valtuuston kielteistä liitospäätöstä, eikä Selvittäjä siksi ehdota kansanäänestyksen järjestämistä. Selvittäjän arvion mukaan Mustasaaren kanta merkitsee sitä, ettei Vaasan kaupungin, Vähänkyrön kunnan ja Mustasaaren kunnan yhdistyminen ole mahdollista. 6.3 Mustasaaren kunnan osaliitos Vaasan kaupunkiin ja Vähänkyrön kuntaan, kuvan 8 kohta B. 2. 1) Mustasaaren kunta ei hyväksy myöskään sitä, että osia kunnasta on mukana kuntaliitoksessa. Kuntajakolain 19 :n momentin 2 mukaan osa kunnasta voidaan siirtää toiseen kuntaan valtuuston vastustuksesta huolimatta. Siirtämisestä voidaan päättää, jos 1) muutos on muutosta vastustavan kunnan kannalta vähäinen ottaen huomioon muutoksen vaikutukset kunnan asukasmäärään, maapinta-alaan, kunnallisiin palveluihin, talouteen, elinkeinotoimintaan, yhdyskuntarakenteen kehitykseen tai muihin niihin verrattaviin seikkoihin, tai 2) 4 :n 3 momentissa tarkoitetun alueen kehittäminen edellyttää muutosta eikä muutos merkittävästi heikennä muutosta vastustavan kunnan toimintakykyä ja edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta.

23 Ainoastaan muodollinen napanuorakaan ei riitä, koska sellainen muutos on perusteltava kuntajakolain 2 :llä (tavoitteet) ja 4 :llä (edellytykset). Selvittäjä katsoo myös, että osaliitos Mustasaaren kunnan kanssa on poissuljettu sen vuoksi, että alue, joka tarvittaisiin yhteisen maarajan saamiseksi Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan välille, olisi niin suuri, ettei kyseessä olisi 19 :n 2 momentissa tarkoitettu vähäinen muutos. Selvittäjä katsoo myös, että osittaiseen liitokseen tarvittavan alueen luovuttaminen heikentäisi merkittävästi Mustasaaren kunnan toimintakykyä ja kunnan edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai rahoituksesta. Korsholm - Mustasaari Vaasa - Vasa Vähäkyrö - Lillkyro Kuva 9. Selvittäjä katsoo, että osittaiseen liitokseen tarvittaisiin yllä olevan kuvan (Kuva 9) viivoitettu alue.

24 6.4 Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan liitos, kuvan 8 kohta B. 2. 2) Kuten on jo todettu, yhdistyvien kuntien yhteisen maarajan vaatimus on varsin tiukka. Kuntajakolaki antaa vain yhden mahdollisuuden yhteisen maarajan vaatimuksesta poikkeamiseen. Poikkeus alueellisen yhtenäisyydestä voidaan tehdä ainoastaan kuntajakoselvittäjän ehdotuksen perusteella kuntajakolain 16 :n mukaisesti, jos muodostettava kokonaisuus on muuten tarpeeksi hyvin perusteltu toiminnallisuuden kannalta. Kuntajakolaki ei salli sitä, että aloitetaan erityinen kuntajakoselvitys kahden ilman maarajaa olevan kunnan yhdistämistä varten, vaan välissä olevan kunnan tulee myös olla mukana erityisessä kuntajakoselvityksessä. Kuten on aiemmin tullut esille, valtiovarainministeriö päätti, että Selvityksen on koskettava paitsi Vaasan kaupunkia ja Vähänkyrön kuntaa, myös välissä olevaa Mustasaaren kuntaa. 6.4.1 Kuntaliitoksen edellytykset Kuten luvussa 6.1 on todettu, poikkeus alueellisesta yhtenäisyydestä voidaan tehdä ainoastaan kuntajakoselvittäjän ehdotuksen perusteella, jos muodostettava kokonaisuus on muuten tarpeeksi hyvin perusteltu toiminnallisuuden kannalta. Selvittäjä katsoo kuntajakoselvittäjän ominaisuudessa, että Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan yhdistyminen on tarpeeksi hyvin perusteltu ja että muutos edistää voimakkaasti vahvan kuntayksikön syntymistä. Selvittäjä perustelee kantansa viittaamaalla laajaan Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan teettämään kuntarakenneselvitykseen. Selvittäjä yhtyy siinä selvityksessä (liite 1) esitettyihin kuntaliitoksen perusteluihin. Selvitys päättyy kuntajaon muutoksen edellytysten läpikäyntiin. Edellytys 1: Muutos parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä. Selvityksen mukaan sekä Vaasan että Vähänkyrön taloudellinen tilanne heikkenee tulevaisuudessa. Kuntien yhdistyminen vähentäisi talouden heikentymisestä seuraavaa painetta ja parantaisi palveluiden järjestämisen mahdollisuuksia. Lähitulevaisuuden kannalta etenkin Vähässäkyrössä liitoksen seurauksena tapahtuva talouden vahvistuminen turvaisi palveluita kunnan asukkaille. Samalla liitos mahdollistaa Vähänkyrön palveluiden laadun parantamisen ilman että se vaatisi lisärahoitusta.

25 Liitos parantaisi osaavan henkilöstön saatavuutta suuremman yksikön tarjotessa mahdollisuuksia työn kehittämiseen ja koulutukseen. Lisäksi kuntien yhdistyminen parantaisi toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelun järjestämisestä, koska kilpailuttaminen ja yhteiset hankinnat tuovat tullessaan kustannussäästöjä. Edellytys 2: Muutos parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita: Sen lisäksi, että palvelut säilyvät ja paranevat, elinolosuhteet paranevat sen kautta, että yksityisten palvelujen ja asioimisliikenteen kehittämisedellytykset paranevat. Jos kunnat yhdistyvät, alueen asukkaiden palvelut paranevat, koska toimintavarmuus, saatavuus ja saavutettavuus paranevat. Yhdistymisen yhteydessä asukkaat saisivat palveluja sillä suunnalla, jossa he asioivat. Tämä parantaisi asukkaiden elinolosuhteita merkittävästi, koska jo nyt on enemmän niitä vähäkyröläisiä, jotka käyvät Vaasassa töissä kuin niitä, jotka käyvät oman kunnan alueella töissä. Lisäksi Vaasa on selvästi toisen asteen koulujen suuntana ja yksittäisten ihmisten asioimissuunta. Jos kunnat liittyvät yhteen, myös asukkaiden mahdollisuuksia julkisen liikenteen ja palveluliikenteen käyttöön voidaan parantaa ja turvata sähköisten palveluiden saatavuus muun muassa yhteisten tietojärjestelmien avulla. Mitä tulee terveyspalveluihin, kuntien yhdistymisen yhteydessä Vähänkyrön terveydenhuoltopalvelujen suunnittelu ja järjestäminen siirtyy yhteiselle palveluorganisaatiolle. Edellytys 3: Muutos parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia: Kuntaliitos luo kuntalaisille uusia mahdollisuuksia liikkuvuuteen ja Vähänkyrön alueella asumiseen. Yhdistyminen vapauttaa lisää voimavaroja elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Edellytys 4: Muutos parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta: Valtioneuvoston PARAS-selonteossa todetaan, että suurilla kaupunkiseuduilla on toteutettu suhteellisen vähän kuntaliitoksia, ja tulevaisuudessa on siksi tärkeää, että kuntarakenne tukee alueen toimivuutta yhtenäisenä työssäkäyntialueena. Vaasan ja Vähänkyrön yhdistyminen edistää PARAS-uudistuksen tavoitteita Vaasan työssäkäyntialueella. Kun työssäkäyntialueesta tulee yhtenäinen Vaasan ja Vähänkyrön osalta, uudessa kunnassa voidaan suunnitella työssäkäyntiliikennettä. Kuten aiemmin on todettu, Vähänkyrön kunta on toiminnallisesti kiinteä osa Vaasan työpaikkojen ja kaupan palvelurakennetta.

26 Kuntien yhdistyminen mahdollistaa monipuolisemman maankäytön, ja kuntien kilpailu asukkaista ja yrityksistä vähenee. Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan liitos vahvistaisi myös alueen tulevaa kehitystä. Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan yhdistyminen johtaa siihen, että uudesta kunnasta tulee kaksikielinen, ja suomi on enemmistön kieli (noin 74 %). Yksikielisestä suomenkielisestä Vähästäkyröstä tulee kaksikielisen kokonaisuuden osa, ja aluetta koskevat kielilain säädökset kaksikielisestä kunnasta. Liitoksella olisi todennäköisesti vain vähäisiä vaikutuksia asukkaiden kielellisiin palveluihin. Sen sijaan Vaasan päätöksenteko ja hallinto saisivat suomenkielisemmän leiman. Vähänkyrön kunnanvaltuusto teki myös SWOT-analyysin, jossa arvioitiin itsenäisenä kuntana jatkamisen ja vaihtoehtoisesti kuntaliitoksen vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia kunnan kannalta. SWOT-analyysissa Vähänkyrön kunta päätyi siihen, että kuntaliitos toisi monia vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Keskeisimmät vahvuudet ja mahdollisuudet olisivat vakaa talous, henkilöstön saatavuuden paraneminen ja kilpailun päättyminen Vaasan ja Vähänkyrön välillä. Keskeisimmät heikkoudet ja uhat olisivat Vähänkyrön äänen heikentyminen ja päätösvallan väheneminen. Suuremman kunnan vakaampi talous on kuntalaisten palvelujen turvaamisen kannalta kuntaliitoksen painavin syy. Vakaamman talouden ansiosta voitaisiin varmistaa laadukkaat palvelut. Mahdollinen liitos merkitsisi myös investointimahdollisuuksia Vähänkyrön alueelle. Suuremmassa organisaatiossa henkilöstön saatavuus on parempi ja siten myös haavoittuvuus on pienempi. Selvittäjä ei kyseenalaista Niemi-Iilahden ja Sandbergin Vaasanseudun kunta- ja palvelurakenne 2025 -selvityksessä tekemiä johtopäätöksiä Vaasan seudun suuremmasta kuntaliitoksesta. Selvittäjä katsoo kuitenkin, että Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan kuntaliitos täyttää muutoksen edellytykset kuntajakolain 4 :n mukaisesti ja vastaa lisäksi kyseisten kuntien nykyisiä kannanottoja.

27 Selvittäjän johtopäätös on se, että Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan yhdistyminen täyttää yhteisen maarajan puuttumisesta huolimatta kuntajaon muutoksen edellytykset. Selvittäjä viittaa myös eduskunnan hallintovaliokunnan mietintöön (21/2009) aikaisemman kuntajakolain muutoksesta (ks. 6.1 yllä). Koska Selvittäjä katsoo, että Vaasa ja Vähäkyrö voivat yhdistyä, Selvittäjä sulkee pois sen vaihtoehdon, ettei kuntaliitosta tehdä. 6.4.2 Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan yhdistymissopimus Samassa kokouksessa, jossa Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta solmivat periaatteellisen sopimuksen Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan yhdistymisestä, kumpikin valtuusto hyväksyi Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan yhdistymissopimuksen. Yhdistymissopimus on laadittu kuntajakolain 8 :n mukaisesti. 7. SELVITTÄJÄN EHDOTUS Selvittäjä on laatinut valtionvarainministeriön 7.9.2011 tekemän päätöksen mukaisesti Vaasan kaupungin, Vähänkyrön kunnan ja Mustasaaren kunnan välisen erityisen kuntajakoselvityksen. Selvityksen tarkoituksena on ollut Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi kunnaksi. Selvittäjä on pyrkinyt saamaan aikaan yhtenäisen alueen. Hän on keskustellut kuntien edustajien kanssa useita kertoja ja on voinut todeta, etteivät kunnat ole muuttaneet mielipidettään eri liitosvaihtoehdoista. Lisäksi Selvittäjä on pyytänyt kunnilta niiden viralliset kannat liitosvaihtoehtoihin. Kuten Selvityksestä käy ilmi, kolmen kunnan eli Vaasan kaupungin, Vähänkyrön kunnan ja Mustasaaren kunnan yhdistymiselle ei ole edellytyksiä. Edellytyksiä ei ole myöskään Mustasaaren kunnan osittaiselle liitokselle, jotta Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta saisivat yhteisen maarajan. Kuten Selvityksestä käy ilmi, sen sijaan Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan yhdistymiselle on edellytykset siitä huolimatta, ettei niillä ole yhteistä maarajaa.

28 Selvittäjä katsoo, että Selvitys on tuottanut sellaista tietoa, jonka perusteella Vaasan kaupunki ja Vähäkyrö voidaan yhdistää yhdeksi kunnaksi. Selvittäjä ehdottaa, että Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta yhdistetään niin, että Vähänkyrön kunta lakkautetaan ja siitä tulee osa Vaasan kaupunkia. Uuden kunnan nimi on Vaasan kaupunki ja sen vaakuna on Vaasan kaupungin vaakuna. Selvittäjä ehdottaa, että uusi kunta aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2013. Selvittäjä kannattaa Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan valtuustojen 27.6.2011 hyväksymää yhdistymissopimusta sellaisenaan ilman muutoksia. Sopimus on liitteenä (Liite 2). Ennen kuin Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan valtuustot päättävät kuntaliitoksesta lopullisesti, tämä Selvitys tulee asettaa julkisesti tarkasteltavaksi 30 päivän ajaksi kummassakin kunnassa. Sen jälkeen kuntien valtuustot tekevät lopullisen päätöksen yhdistymisestä ja hyväksyvät laaditun yhdistymissopimuksen, minkä jälkeen Vaasan ja Vähänkyrön valtuustot tekevät yhteisen esityksen valtioneuvostolle Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan yhdistymisestä. Selvittäjä lähettää Selvityksen valtiovarainministeriölle sekä Mustasaaren kunnalle tiedoksi. Paraisilla 30. marraskuuta 2011 Harry Bondas Kuntajakoselvittäjä