Keskusjärjestelmä 2.0

Transkriptio

1 Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana Martikainen, Linea Oy Seminaari Sektoritutkimuksen neuvottelukunta 1 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, minkälaisia edellytyksiä on muodostaa uusi monikeskuksiseen, verkottuneeseen ja vyöhykkeistyvään alue- ja yhdyskuntarakenteeseen soveltuva keskusverkkoluokitus, ja minkälaisia suunnittelutarpeita uusi keskusverkkoluokitus voisi palvella. Painopiste on valtakunnallisella tasolla, mutta tutkimuksessa käsitellään monikeskuksisuuden eri aluetasojen pohjalta myös alueellista (maakunnallista) ja kansainvälistä tasoa 2 1

2 Tutkimuskysymykset (tutkimushaku) Millaisia menetelmiä on käytettävissä aluerakenteen seurantaan ja hallintaan? Voidaanko monikeskuksisuuteen vaikuttaa hallinnon toimilla sekä millaisia näkökulmia ja erityistarpeita on eri hallinnonaloilla? Tutkimuksen painopiste on metodologisessa tarkastelussa, jonka tuloksena voidaan arvioida muodostettavan luokituksen soveltamiskelpoisuutta eri hallinnonaloilla. 3 VAT 4.2 Toimiva aluerakenne yleistavoitteet: Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. 4 2

3 Monikeskuksisuus Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta (SY 31/2006) Aluerakennetta tulee pitkällä tähtäimellä ohjata monikeskuksiseen suuntaan ja näin luoda Suomeen vahva, yhtenäinen ja keskinäisessä työnjaossa toimiva kaupunkiverkosto, jossa eri keskukset ja alueet tukevat toinen toisiaan. Monikeskuksisuuden avulla tulee turvata kaupunkimaisten palvelujen ja toimintojen saatavuus maan eri osissa sekä mahdollistaa eri alueiden vahvuuksien ja olemassa olevien rakenteiden tehokas hyödyntäminen. Monikeskuksinen aluerakenne vahvistaa taloudellisia mittakaavaetuja kaikkialla maassa. Samalla se voi parantaa myös Helsingin seudun mahdollisuuksia kehittyä vahvana eurooppalaisena metropolina. 5 Monikeskuksisuus Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta (SY 31/2006) Monikeskuksisen aluerakenteen vahvistaminen edellyttää kaupunkiseutujen verkottumista keskenään sekä työnjaon ja erikoistumisen edistämistä kunkin alueen sijaintitekijöihin, vahvuuksiin ja olosuhteisiin pohjautuen. Monikeskuksisuuden toteutumiselle on Suomessa hyvät mahdollisuudet sen vuoksi, että maassa on suhteellisen kattava kaupunkiverkosto, johon osaamisen rakenteet ovat sijoittuneet tasapainoisesti. Lisäksi mahdollisuudet kansainväliseen yhteistoimintaan vaihtelevat eri puolilla maata luoden erilaisia rooleja keskuksille ja alueille. 6 3

4 Kaupunkiverkkotutkimus (2006) Verkostoituminen on vastapaino suunnittelun hierarkialle, joka on perustunut keskusverkkoluokitukseen ja automaattisesti kaupunkien koon mukaan määräytyville positioille erilaisissa kaupunkijärjestelmissä Morfologinen ja dynaaminen ulottuvuus: rakenne ja vuorovaikutus Verkostoituminen riippuu eri toimijoiden strategisesta tarpeesta, riippuvuudesta ja keskinäisen työnjaon toimivuudesta 7 Erikoistuneita palveluverkkoja Korkeakoulut Sairaalat Oikeuslaitos Valtion aluehallinnon palvelut L Rovaniemi LP Kemi Kokkola Kajaani KP VaasaV EP PS PK Seinäjoki KS Kuopio Joensuu S P Jyväskylä ES IS Savonlinna Pori Tampere Mikkeli KH PH EK VS Lahti Lappeenranta KYM Turku HUS Kotka Maarianhamina Helsinki Hämee nlinna PP Oulu KAI 8 4

5 Liikenteen runkoverkot Helsingin Sanomat Täsmennetyt tutkimuskysymykset 1) Mitkä ovat ne (ytimiltään useimmiten markkinalähtöiset) prosessit, jotka ovat käynnistäneet edellä kuvatun muunnoksen? Miten näissä prosesseissa ilmenee toisaalta tavoite kilpailukyvyn vahvistamiseen ja toisaalta alueelliseen koheesioon? 2) Mitä tapoja ja keinoja on muunnoksen eri piirteiden tunnistamiseksi ja kuvaamiseksi? 3) Miten tämä muunnos heijastuu eri hallinnonalojen tavoitteisiin? 4) Mitkä ovat poliittis-hallinnollisen järjestelmän (eri hallinnonalojen) käytettävissä olevat edellytykset muutoksen hallitsemiseksi? 10 5

6 Täsmennetyt tutkimuskysymykset 5) Millaisin perustein ja millaiseksi hahmottuu keskusjärjestelmä 2.0:n keskusverkko? Onko olemassa perusteita ja edellytyksiä määritellä eri hallinnonalojen yhteinen keskusverkkoluokitus suunnittelun perustaksi? Onko eri hallinnonaloilla perusteita omille keskusverkkoluokituksille? 6) Jos keskusjärjestelmä 2.0:n keskusverkkoluokitus ei ole perusteltu, miten muuten monikeskuksista verkkoa voidaan kuvata suunnittelun tarpeita varten? Mitkä hallinnonalat erityisesti tarvitsevat tällaista luokitusta/kuvausta? 11 Vaiheistus 1) Tutkimussuunnitelman täsmentäminen 2) Monikeskuksisuuden ja keskusverkkoluokituksen lähtökohdat ja taustat 3) Keskusverkkoluokituksen määrittelyn metodologiset perusteet 4) Monikeskuksisuus ja palveluverkot eri hallinnonaloilla 5) Keskusverkkoluokitus eräissä muissa maissa 6) Liikennejärjestelmä ja monikeskuksisuus 7) Ehdotus keskusverkkoluokituksen muodostamiseksi 8) Kriittinen arviointi ja suositukset 9) Raportointi 12 6

7 Aikataulu Tutkimussuunnitelman täsmentäminen K-verkkoluokituksen määrittelyn lähtökohdat ja taustat K-verkkoluokituksen määrittelyn metodologiset perusteet Monikeskuksisuus ja palveluverkot eri hallinnonaloilla K-verkkoluokitus muissa maissa Workshop 1 x Liikennejärjestelmä ja monikeskuksisuus Ehdotus keskusverkkoluokituksen uusimiseksi Johtopäätökset ja suositukset Workshop 2 Tutkimusraportin luonnos Tutkimusohjelman tulosseminaari Tutkimusraportin viimeistely x x 13 7