OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA

Transkriptio

1 Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina klo mennessä. Voitte tarvittaessa keskeyttää vastaamisen jokaisen sivun lopussa olevalla "Keskeytä" painikkeella ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Ohjeet vastaamisen jatkamiseen saatte painikkeen painamisen jälkeen. ******************************************************************************************************* Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta 434 Loviisa Maakunta Uusimaa Kuntanne yhteyshenkilön tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Väestörakenteen muutos o palvelutarve, ikäihmisten kasvava määrä o työvoiman saamisen vaikeutuminen - Palvelurakenteen muutos ennaltaehkäisevään suuntaan (uusi ThL) o oma tuotanto vs. ostopalvelut o yksityisten ja yhdistysten innostaminen ja kannustaminen o vastuu oman asuinalueen/kunnan lähipalveluista o kansalaisen oma vastuu - Talous o palveluiden rahoitus, eteenkin terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuun ratkaiseminen (ei hoidu esitetyllä mallilla) o verotus vs. maksut

2 - Valtion ja kuntien välinen työnjako 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - väestönkehitys on nopeampaa kuin valtakunnassa keskimäärin (Loviisa %, Lapinjärvi 10,4 %), koko maan keskiarvo 8,8 % - väestörakenne on haasteellinen (yli 75-vuotiaat vuonna 2030 noin 18 %, kasvaa nopeammin kuin maakunnassa keskimäärin) Taloustarkastelunäkökulmien osalta? - suhteellinen velkaantuneisuus alhainen 33.3 % vuonna 2010 (Lapinjärvi 22.3 %), Porvoon velkaantuneisuus melkein kaksinkertainen ollen 63 % - tasainen verotulokehitys pitkällä ajanjaksolla (Fortumin sähköntuotanto alueella -> 2030) - omavaraisuusaste 61.7 % vuonna verotulot per asukas korkeat Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? - nykyinen Loviisan kaupunki on pinta-alaltaan hyvin laaja eikä nykyinen maantieteellinen alue tue käsitystä yhteneväisestä yhdyskuntarakenteesta Porvoon kanssa - Loviisan kaupunki muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden eikä sillä ole luontaista yhteyttä Porvoon seutuun Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? - Loviisa muodostaa oman työssäkäyntialueen - Loviisassa on isoja työnantajia ja Loviisaan pendelöidään sangen laajalta alueelta, mm. Kotkasta, Porvoosta, Lapinjärveltä ja pääkaupunkiseudulta - työpaikkaomavaraisuus 87.3 % vuonna 2010, on suhteellisen korkea eikä muodosta toiminnallista ongelmaa - Kaupan vähittäismyynti Loviisassa on selvästi suurempi kuin oman kaupungin ostovoima. Tämä johtuu siitä, että Loviisan ulkopuolelta asioidaan paljon Loviisassa. Loviisalaisten asiointi tiettyjen erikoiskaupan palveluiden osalta suuntautuu tasapuolisesti neljään suuntaan: Kotkaan, Kouvolaan, Porvooseen ja Helsinkiin. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? - Peruspalvelujen osalta ei ole erityisiä järjestämisvaikeuksia.

3 - Loviisa ja Lapinjärvi muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueen lähtien. Perusterveydenhuolto on jo nyt tietyiltä osin laajennettu erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi neurologia, nuorten diabeteshoito, gynekologia ja tietyt tähystykset. - Loviisa ja Lapinjärvi tekevät sopimusperusteista yhteistyötä sekä perusopetuksen että vapaan sivistystyön osalta. Yhteistyö on pitkäjänteistä ja toimivaa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? - Tiettyjen alojen erikoisosaaminen on vahva Loviisassa sekä kansallisesti että kansainvälisesti, esimerkiksi sähköntuotanto ja -jakelu sekä erikoisveneiden valmistus. - Loviisan kaupunki on osakkaana kehitysyhtiössä, joka palvelee laajaa aluetta. - Loviisan kaupunki on resursoinut elinkeinotoimen kehittämistyön hyvin, mikä kuvaa kaupungin tahtotilaa luoda elinvoimaista ja vahvaa kaupunkia, jossa elinkeinojen kehittämiselle on hyvät edellytykset. - Loviisalla ja Lapinjärvellä on yhteinen elinkeino-ohjelma alkaen Loviisan kaupunki toimii maaseutuhallinnon yhteistyöalueen isäntäkuntana. Paikallisyksikköön kuuluvat Loviisa, Lapinjärvi, Porvoo, Sipoo, Vantaa ja Helsinki. Lisäksi tehdään erillinen sopimus Myrskylän ruotsinkielisistä palveluista. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? - Loviisan kaupunki muodostaa jo nyt yhdessä Lapinjärven kunnan kanssa toiminnallisen ja elinvoimaisen kokonaisuuden. Kaupunki ei näe tarvetta uudelleen arvioida seudullista suuntautumista. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Ei Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Ei Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Ei Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Ei Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Ei Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Ei Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Ei 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehitys: Loviisan osalta suotuisa tarkastelujakson aikana, mutta tätä seikkaa ei ole analyysissa ja sen johtopäätöksissä huomioitu. Talous: Loviisan kaupungin talous on suhteessa muihin kuntiin hyvässä kunnossa. Kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus on 33.3 % kun vastaava on Porvoossa 63% ja Lapinjärvellä 22.3% (koko maassa 44.5%). Valtiovarainministeriön kuntakohtaisen ennusteen mukaan ( ) Loviisan kaupungin talous säilyy tasapainoisena koko ennustekauden ajan.

4 Yhdyskuntarakenne: Nykyinen Loviisan kaupunki on pinta-alaltaan hyvin laaja eikä nykyinen maantieteellinen alue tue käsitystä yhteneväisestä yhdyskuntarakenteesta Porvoon kanssa. Loviisan kaupunki muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden eikä sillä ole luontaista yhteyttä Porvoon seutuun Työssäkäynti, saavutettavuus ja asiointi: Loviisan kaupunki muodostaa oman työssäkäyntialueen koska oman kunnan sisällä työssäkäyvien määrä on suuri (yli 60%). Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytykset: Peruspalvelujen osalta ei ole tällä hetkellä peruspalveluiden järjestämisvaikeuksia. Koska sosiaali- ja terveystoimen osalta keskeiset asiat kuten järjestämisvastuu ja rahoitus ovat täysin keskeneräisiä, on asiasta vaikea lausua enempää. Loviisa ja Lapinjärvi muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen lähtien. Perusterveydenhuolto on jo nyt tietyiltä osin laajennettu erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi neurologia, nuorten diabeteshoito, gynekologia ja tietyt tähystykset. Loviisa ja Lapinjärvi tekevät sopimusperusteista yhteistyötä sekä perusopetuksen että vapaan sivistystyön osalta. Yhteistyö on pitkäjänteistä ja toimivaa. Elinkeinotoiminnan kehittäminen: Tiettyjen alojen erikoisosaaminen on vahva Loviisassa sekä kansallisesti että kansainvälisesti, esimerkiksi sähköntuotanto ja -jakelu sekä erikoisveneiden valmistus. Loviisan kaupunki on osakkaana kehitysyhtiössä, joka palvelee laajaa aluetta. Loviisan kaupunki on resursoinut elinkeinotoimen kehittämistyön hyvin, mikä kuvaa kaupungin tahtotilaa luoda elinvoimaista ja vahvaa kaupunkia, jossa elinkeinojen kehittämiselle on hyvät edellytykset. Loviisalla ja Lapinjärvellä on yhteinen elinkeino-ohjelma alkaen Loviisan kaupunki toimii maaseutuhallinnon yhteistyöalueen isäntäkuntana. Paikallisyksikköön kuuluvat Loviisa, Lapinjärvi, Porvoo, Sipoo, Vantaa ja Helsinki. Lisäksi tehdään erillinen sopimus Myrskylän ruotsinkielisistä palveluista. Toiminnallinen kokonaisuus ja kokonaisarviointi: Kokonaisarviointi on liian tarkoitushakuisesti tehty, jolloin on yritetty löytää Loviisan kannalta vain kielteisiä tekijöitä. Loviisan kaupunki muodostaa jo nyt yhdessä Lapinjärven kunnan kanssa toiminnallisen ja elinvoimaisen kokonaisuuden. Kaupunki ei näe tarvetta uudelleen arvioida seudullista suuntautumista. Loviisan kaupunki on perinteinen seutukeskus, joka yhdessä Lapinjärven kunnan kanssa muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Jo Paras-lainsäädännön puitteissa Loviisan kaupunki täytti velvollisuutensa muodostamalla yhdessä naapurikuntien kanssa vapaaehtoisen kuntaliitoksen ( ). Uuden kaupungin toimintaa järjestetään ja kehitetään edelleen tavoitteena

5 kustannustehokas palvelutuotanto. Edellisestä kuntaliitoksesta on kulunut niin vähän aika, että hyödyt eivät ole vielä todennettavissa. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? KYLLÄ EI x Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Loviisa-Lapinjärvi Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? KYLLÄ EI x Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Loviisa-Lapinjärvi 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? KYLLÄ EI x Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia?

6 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys mahdollinen Lapinjärven kunnan kanssa Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys mahdollinen Lapinjärven kunnan kanssa Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen keinotekoinen toimenpide, taloudelliset hyödyt tulisi löytyä itse kuntaliitoksesta Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) kysymys on riippuvainen valtion ja kuntien välisestä tehtäväjaosta, joka on vasta selvityksen alla Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella palvelut voidaan järjestää nykyisten kuntien toimesta sopimuspohjaisesti, joka mahdollistaa myös demokraattisen päätäntävallan ja kuntien itsehallinnon. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä kuntauudistuksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen kunnallista itsehallintoa kunnioittaen Muu, mikä? 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Vuoden 2013 alusta lukien Vuoden 2014 alusta lukien Vuoden 2015 alusta lukien Vuoden 2016 alusta lukien Vuoden 2017 alusta lukien x 3. Perustelunne aikataululle Koska on niin monta avointa kysymystä, jotka pitää ratkaista lainsäädäntöteitse (kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveystoimen järjestäminen, valtionosuuslainsäädäntö), on perusteltua toteuttaa kuntaliitos vasta vuoden 2017 alusta. 5. Osio: Muutostuki

7 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Selvityksessä ei ole esitetty sellaisia muutostuen keinoja, jotka kannustaisivat uudistuksen toteuttamista. 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Prosessi tulisi aloittaa alusta kuntalähtöisesti. Koska Loviisan kaupungin organisaatio on parhaillaan läpikäymässä jo suoritetun kuntafuusion seurauksena syntynyttä muutosvaihetta, on sen toiminnallisten valmiuksien terävöittämiseksi, tehokkuuden osoittamiseksi ja kunnan selviytymiskyvyn arvioimiseksi syytä suoda riittävän pitkä sopeutumisaika ennen kuin uusia fuusiotarpeita kartoitetaan. Sen vuoksi Loviisan kaupungin tulee toistaiseksi voida jatkaa itsenäisenä kuntana nykyisten ja mahdollisesti syvennettävien yhteistyökuvioiden pohjalta. Mikäli SOTE alueselvitykset, kuntalain muutokset sekä aluehallinto- ja rakenneselvitykset mahdollisine ohjaavine valtionosuusmuutoksineen myöhemmin edellyttävät Loviisan seudun alueellakin vielä laajempaa fuusioharkintaa, selvitysalueeksi valikoituu kulttuurillisen omaleimaisuuden ja olemassa olevien yhteistyökuvioiden perustella luonnollisena vaihtoehtona Loviisa-Lapinjärvi selvitysalue; Loviisan kaupungin näkemyksen mukaan kuitenkin aikaisintaan vuonna OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN

8 LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kunnille enemmän liikkumavaraa ja erikokoisille kuntaryhmittymille voidaan ajatella erilaisia säännöksiä. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Suurkunnat edellyttäisivät kuntaosavaltuustoja budjettivaltuuksin tai muita lähidemokratiaa vahvistavia mahdollisuuksia. Yhdistetyssä Loviisa-Lapinjärvi suuruusluokassa ei tarvita tämäntyyppisiä vaihtoehtoja. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Mikäli kuntien tehtäviä ja velvoitteita lisätään, tulisi rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän säädöksissä taata kunnille vastaavan suuruinen resurssilisäys. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Tietyt lupa-asiat, jotka eivät edellytä paikallisen kaavoituksen tai muun suunnittelun toteuttamista. Subjektiivisten oikeuksien kriittinen arviointi. Valtion ja kuntien tehtävänjako Läheinen vuorovaikutus kuntien ja valtion välillä koskien erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhoitoa. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä

9 Kysymykseen on vastattu yllä olevilla vastauksilla. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan.