TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien tietojen mukaan vuoden 212 lopulla Kuopion työvoimaan kuului henkilöä. Työllisenä oli henkilöä eli 89,3 % työvoimasta. Työvoiman ulkopuolella olevien suurin ryhmä on eläkeläiset (25 56 henkilöä). Eläkeläisten määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa (v ) 13,1 %. Opiskelijoiden määrä oli vuonna 212 alhaisimmillaan (9912 henkilöä), mutta on pysynyt koko ajan vuodesta 211 lähtien lähellä 1 opiskelijan rajaa. Taloudellinen huoltosuhde, eli työttömien ja työvoiman suhde työllisiin on alentunut vuodesta 22 (1,5) vuoteen 27 (1,3) ja on pysytellyt samalla tasolla siitä lähtien. Työttömyys Kuopiossa ja vertailukaupungeissa Kuopiossa oli kuukausittain keskimäärin 618 työtöntä ja työttömyysaste oli 11,8 prosenttia vuoden 214 tammi-kesäkuun aikana. Työttömiä työnhakijoita on ollut kuukausittain keskimäärin 1,2 prosenttia enemmän verrattuna edellisen vuoden samaan ajankohtaan. Vertailukaupunkien kesken Kuopio sijoittuu työttömyysasteellaan viidenneksi. Koko maan työttömyysasteen keskiarvo vuoden 214 tammi-kesäkuulta oli 12,2 prosenttia. Kuopion työttömyys on koko maahan vertailtaessa alle keskitason. Uudenmaan suurien kuntien työttömyys, erityisesti suurempien kuntien kohdalla, on Kuopiota matalammalla tasolla, kun taas esimerkiksi Jyväskylään ja Tampereeseen verrattaessa Kuopion työttömyysprosentti on melkein viisi prosenttiyksikköä pienempi. Vuoden 213 työttömyysaste oli Kuopiossa 11,2 prosenttia ja koko maassa 11,3 prosenttia. Kuopiossa oli koko maan keskiarvoon nähden työttömiä työnhakijoita vähemmän lukuun ottamatta kesä- Lähde: Tilastokeskus; työssäkäyntitilastot kuukausia sekä tammi- ja helmikuuta vuonna 213. Edellisestä vuodesta poiketen, nyt myös vuoden 214 kesäkuun Kuopion työttömyysaste oli alempi kuin koko maan keskiarvo. Pohjois-Savoon verrattaessa, Kuopion työttömyysaste on ollut läpi vuoden pienempi kuin Pohjois-Savossa keskimäärin. Kesä- ja heinäkuussa ero työttömissä työnhakijoissa suhteessa työvoimaan Kuopion ja Pohjois-Savon välillä pienentyy, mutta pysyy Kuopiossa kuitenkin alle Pohjois-Savon keskiarvon. Aikasarjalla tarkkailtuna työttömien miesten määrä Kuopiossa on naisten määrää suurempi ja ero on kasvanut vuosien 28 ja 213 välillä. Vuonna 213 miehiä oli työttömänä 38,2 prosenttia naisia enemmän, kun vuonna 28 työttömiä miehiä oli 23,1 prosenttia naisia enemmän. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan talouden suhdannevaihtelu on vaikuttanut koko maan tasolla enemmän miesvaltaisilla rakennusja teollisuusaloilla kuin naisvaltaisilla palvelualoilla, vaikka kehitys on alkanut tasaantumaan.

2 Työttömyysaste, keskiarvo tammi-kesäkuulta 214 vertailukaupungeittain Espoo 8,6 9,6 1,4 1,6 11,8 12,2 14,2 14,6 15,3 15,7 15,9 16,3 16,6 17,3 18,2 Vaasa Helsinki Vantaa Kuopio Koko maa Lappeenranta Pori Turku Oulu Joensuu Tampere Jyväskylä Lahti Kotka Pitkäaikaistyöttömien osuus Kuopion kaikista työttömistä on vuoden 214 huhti-kesäkuun aikana pienempi kuin edellisenä vuonna samoina kuukausina, mutta määrällisesti pitkäaikaistyöttömiä on ollut keskimäärin edellistä vuotta enemmän vuodesta 29 lähtien. Nuorisotyöttömyys on laskenut Kuopiossa vähitellen vuodesta 29 lähtien vuoteen 212 saakka, mutta prosenttiosuus kaikista työttömistä on kuitenkin yli vuosien 27 tai 28 tason. (v. 27; 12,3 %, v. 29; 15,2 %, v. 212; 13,1 %). Nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä oli 14,4 prosenttia vuonna 213. Vuoden 214 kesäkuussa nuorisotyöttömiä oli Kuopiossa noin 15,3 prosenttia enemmän verrattuna vuoden 213 kesäkuuhun. Koko maassa nuorisotyöttömien määrä on kasvanut 11,8 prosenttia edellisvuodesta. Työttömät työnhakijat vuonna vertailussa Kuopio, Pohjois-Savo ja koko maa Koko maa, % Kuopio, % Pohjois-Savo, % 2

3 Avoimet työpaikat Kuopiossa Kuopiossa oli kuukausittain keskimäärin 923 avointa työpaikkaa vuonna 213. Yhtä työpaikkaa kohden samana vuonna oli kuusi työtöntä. Työttömien määrä aikasarjalla kasvoi erityisesti vuosina 29 ja 21, jolloin yhtä työpaikkaa kohden oli noin yhdeksän työtöntä. Avoimien työpaikkojen lukumäärä suhteessa työttömien määrään on parantunut vuosina , jolloin yhtä työtöntä kohti on ollut avoinna noin,17 työpaikkaa. Avoimien työpaikkoja on myös enemmän kuin aikasarjan alussa vuosina 26 ja Työttömien lukumäärä suhteessa avoimien työpaikkojen määrään Kuopiossa tammikesäkuussa vuonna , Työttömät Avoimet työpaikat Työttömiä työpaikkkaa kohti Vuoden 214 alusta avoimien työpaikkojen ja työttömien suhde on huonontunut verrattaessa vuoden takaiseen. Työttömien määrän kasvun lisäksi myös avoimia työpaikkoja on ollut vähemmän huhtikuun tilannetta lukuun ottamatta. Vuoden 214 kesäkuussa oli 11,5 työtöntä yhtä työpaikkaa kohti. Vuosien väliseen eroon vaikuttaa niin työttömien määrän kasvu kuin avoimien työpaikkojen määrän vähentyminen noin 1,5-11 prosentilla. Kuopion seutukunnassa eli Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Maaningalla avoimia työpaikkoja oli vuonna 213 keskimäärin 1 kuukaudessa. Eniten työpaikkoja suhteessa työttömien määrään oli helmi-maaliskuussa ja vähiten kesäheinäkuussa. Kausiluonteisuus näkyy avoimissa työpaikoissa ja työttömyydessä; eniten työttömiä on kesällä opiskelijoiden siirtyessä työmarkkinoille opintojen jälkeen. Kuopion seutukunnassa oli keskimäärin 6,6 työtöntä työnhakijaa avointa työpaikkaa kohden vuonna 213, mikä on hieman enemmän kuin Kuopiossa samana vuonna. Työttömien määrä suhteessa työpaikkoihin on kuitenkin pienentynyt kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Kuopion seudun avoimien työpaikkojen määrä on laskenut lievästi vuodesta 27 vuoteen 21 saakka, mutta kasvoi vuonna 211 voimakkaasti (+38) ja kasvu on jatkunut siitä lievästi eteenpäin. Vuoden 214 tammi-kesäkuussa työttömiä työnhakijoita on ollut Kuopion seutukunnassa kuukausittain keskimäärin 1 prosenttia enemmän verrattuna edellisen vuoden samaan ajankohtaan. Työttömien lukumäärä suhteessa avoimien työpaikkojen määrään Kuopiossa aikasarjalla vuoteen 213 saakka Työttömät Avoimet työpaikat Työttömiä työpaikkaa kohti

4 Ulkomaalaisten työvoima Kuopiossa ja Kuopion seudulla Vuonna 213 ulkomaalaiseen työvoimaan Kuopion seutukunnassa kuului keskimäärin 165 henkilöä ja ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 341 henkilöä. Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta oli tällöin 32 % Kuopion seudulla. Kuopion seudun ulkomaisten työttömien osuus ulkomaalaisesta työvoimasta on noin 4, prosenttiyksikköä suurempi koko maan keskiarvoon verrattuna ja ulkomaalaisten työttömyysaste on noussut vuosien aikana 2,5 prosenttiyksikköä. Ulkomaisen työvoiman työttömyys oli kuitenkin hieman laskusuunnassa vuoden 213 aikana Kuopion seu- dulla, kun yleisesti se on vertailuseuduilla ollut nousussa Lappeenrannan, Kotka-Haminan ja Porin seutua lukuun ottamatta. Työssä olevien ulkomaalaisten määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen neljän vuoden aikana. Verratessa vuosien 213 ja 214 tammi-kesäkuun tietoja, on ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta yhteenlasketulla ajalla pienentynyt 3,6 prosenttiyksiköstä 28,5 prosenttiyksikköön Kuopion seutukunnassa. Vaikka ulkomaisten työttömien osuus ulkomaalaiseen työvoimaan nähden nousi vuonna 213, on alkuvuoden 214 työttömien osuus laskenut nyt kahden vuoden takaisen tason alle Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden %-osuus ulkomaalaisesta työvoimasta tammi-kesäkuussa vuosina 212, 213 ja 214 Kuopion seutukunnassa Vuosi 212, ka. 29,5% Vuosi 213, ka. 3,6 % Vuosi 214, ka. 28,5% 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden %-osuus ulkomaalaisesta työvoimasta vertailuseuduilla vuosina Koko maa ,7 43,5 43, 41,4 39, 37,8 36,7 34,3 32,9 32, 29,6 28,4 24,1 22,9 2,8 Helsinki Åboland-Turunmaa Turku Pori Tampere Lahti Kotka-Hamina Lappeenranta Kuopio Joensuu Jyväskylä Vaasa Työpaikat ja työpaikkakehitys Kuopiossa Oulu Rovaniemi

5 Kuopio Työpaikkoja yhteensä Muutos / vuosi Muutos, % 2,7,9 -,9,9 2,1 Vuoden 214 aluejaolla, jossa Nilsiä mukana Vuonna 211 Kuopiossa oli työpaikkaa, joka on 995 enemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Tällöin Kuopion alueella asuvaan työvoimaan kuului työllistä. Neljän vuoden aikana työpaikkamäärissä on ollut kasvua yhteensä noin kolme prosenttia ja kasvua on ollut lukuun ottamatta vuotta 29. Tilastokeskuksen tiedotteen (7/214) mukaan Pohjois-Savossa aloitti 284 uutta yritystä vuoden 214 ensimmäisellä neljänneksellä. Yrityskannan kokoon suhteutettuna aloittavia yrityksiä oli kuntatasolla koko maata tarkastellessa eniten Maaningalla (5, %) vuoden 214 alussa. Suurin osa työpaikoista palvelualalla Vuonna 211 Kuopion työpaikoista 81,9 prosenttia oli palvelujen toimialalla, 15,4 prosent- 211, on Kuopiossa työpaikkoja palvelualalla 7,8 prosenttiyksikköä enemmän, vastaavasti jalostuksessa 6,7 prosenttiyksikköä ja alkutuotannossa 1,1 prosenttiyksikköä vähemmän. Eniten työpaikkoja oli terveys- ja sosiaalipalveluissa, kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä julkisessa hallinnossa ja koulutuksessa. Hallinto- ja tukipalveluissa on tapahtunut suurin suhteellinen työpaikkojen kasvu Kuopiossa neljän vuoden aikana (2 %). Hallinto- ja tukipalveluihin sisältyvän työvoimanvuokraustoiminnan kasvu neljän vuoden aikana vaikuttaa eniten toimialaluokan työntekijämäärän kehitykseen. Vuokratyöntekijöiden toimiala määräytyy vuokrayrityksen mukaan, vaikka työntekijät voivat toimia monilla muilla aloilla, kuten esimerkiksi kaupan-, majoituksen tai ravitsemistoiminnan alalla. Myös hallinto- ja tukipalveluihin sisältyvä maiseman- ja kiinteistönhoito ovat kasvattaneet toimialan henkilöstömäärää. tia jalostuksen ja 2,7 prosenttia alkutuotannon piirissä. Verratessa koko maan toimialojen jakautumista saman luokituksen mukaan vuonna Vuonna 211 oli edelliseen vuoteen nähden suhteellisesti kasvua rakentamisessa ja Lähde: Tilastokeskus

6 kiinteistöalan toiminnassa, vaikka pidemmällä aikavälillä työpaikat ovat aloilla vähentyneet. Kiinteistöalan työpaikat ovat vähentyneet suhteessa melkein 2 prosenttia vuodesta 27. Suuremmista toimialoista terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa kasvua on ollut noin 7-8 prosenttia vuosina Yksityisellä sektorilla eniten työntekijöitä Kuopiossa Kaikista työntekijästä oli naisia ja miehiä vuonna 211. Naisista noin 7 prosenttia työskentelee sosiaali- ja terveysalalla, julkisessa hallinnossa ja koulutuksessa sekä kaupanalalla. Miehiä työllistyy eniten, noin puolet, kaupan, rakentamisen, julkisen hallinnon ja koulutuksen sekä teollisuuden aloille. Suurimmat erot sukupuolten välillä ovat miesvaltaisilla rakentamisen, teollisuuden, kuljetuksen ja varastoinnin aloilla sekä naisvaltaisilla terveys- ja sosiaalipalveluiden ja julkisen hallinnon sekä koulutuksen aloilla. Molempien sukupuolten edustajia työskentelee Kuopiossa eniten yksityisellä sektorilla, miehiä kolmanneksen naisia enemmän vuonna 211. Naisia työskentelee yksityisen sektorin lisäksi melkein saman verran kunnan työpaikoissa, yli puolet miestyöntekijöitä enemmän. Miestyöntekijöistä 11,1 prosenttia ja naisista 5,3 prosenttia toimii Kuopiossa yrittäjänä. Kaikkiaan yrittäjiä oli Kuopiossa 3934, joista 262 miestä ja 1332 naista vuonna 211. Kuopiossa työskenteli kunnalla tai valtiolla noin 5 prosenttiyksikköä enemmän ja yksityisellä sektorilla noin 7 prosenttiyksikköä vähemmän työntekijöitä verrattuna koko maan keskiarvoon. Kuopiolaisissa työvoimassa eniten keskiasteen tutkinnon suorittaneita työnhakijoissa oli eniten keskiasteen koulutuksen saaneita (48 %) vuonna 213. Eniten työnhakijoiden määrä lisääntyi korkeasti koulutettujen ammattiryhmässä (11 %) edellisestä vuodesta. Kuopion työvoimassa oli vuonna 212 noin vuotta täyttänyttä työllistä, joista melkein puolet kuului vuotiaiden ikäluokkaan. Työllisistä työntekijöistä noin 21 henkilöä oli alle 4 vuotiaita vuotiaissa on suhteellisesti eniten perus- tai keskiasteen suorittaneita työllisiä nuoresta iästä johtuen. 35 vuotta täyttäneissä on suhteessa enemmän yhteensä korkeakoulututkinnon kuin keskiasteen tutkinnon suorittaneita vuotiaista ja yli 65 vuotiaista työllisistä yli 1 prosentilla enemmän on suoritettuna korkeakoulututkinto. Niin työllisissä kuin työttömissä on enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita naisia kuin miehiä. Työllisissä on suhteessa enemmän keskiasteen suorittaneita miehiä, mutta keskiasteen tutkinnon suorittaneissa työttömissä ei vastaavasti ole eroa sukupuolten välillä. Keskimääräinen valtion veronalainen tulo kuukaudessa henkilöä kohti Kuopiossa vuonna 212 oli euroa ja sitä edeltävänä vuonna euroa. Vuonna 212 keskimääräinen veronalainen tulo kuopiolaisella miehellä oli euroa ja naisella euroa. Kuukaudessa miespuolinen työntekijä ansaitsee noin 47 euroa naistyöntekijää enemmän. Kuopiossa naisen keskimääräinen kuukausipalkka on 8,2 prosenttia miespalkansaajan keskimääräisestä kuukausipalkasta. Yli 35 euron tuloluokissa enemmistönä ovat miehet kun taas sitä alemmissa tuloluokissa naistyöntekijöitä on enemmän. Kuopiossa työttömistä noin 56 prosenttia ja työllisistä noin 48 prosenttia oli keskiasteen koulutuksen saaneita vuonna 212. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston 214:2 mukaan koko maan tasolla työttömissä

7 Kuopion muuttajat ja työmatkaliikenne Kaikista tulomuuttajista melkein puolet ja lähtömuuttajista noin puolet oli työllisiä vuonna 211. Kuopion tulomuuttajien määrät ovat vuosilta yhteenlaskettuna suurimmat sosiaali- ja terveyspalveluissa (1913 muuttajaa). Seuraavaksi suurin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa (1689 muuttajaa) sekä kolmanneksi suurin hallinto- ja tukipalvelutoiminta (1348 muuttajaa) samoina vuosina. Vuonna 211 Kuopiossa työskenteli 388 kuopiolaista ja 1463 muiden kuntien asukasta. Kuopiolaisista 6688 kävi töissä Kuopion ulkopuolella. Kuopion työpaikkojen omavaraisuus oli 18,4 prosenttia ja nettopendelöinti henkilöä. Määrällisesti eniten työntekijöitä muista kaupungeista tulee Siilinjärveltä (4482). Kuopiosta Siilinjärvellä töissä kävijöitä oli samana vuonna puolet vähemmän. Kuopio, v. 211 Työllinen tulomuuttaja Työllinen lähtömuuttaja Työtön tulomuuttaja Työllinen lähtömuuttaja Määrä Osuus, % 46,6 52,1 7,7 8,6 Lähde: Tilastokeskus Tervo 51 Maaninka Lapinlahti 156 Siilinjärvi Rautavaara 39 Juankoski 24 Tuusniemi 96 Suonenjoki 238 Leppävirta 196 Lähde: Tilastokeskus Kuopion (ja Nilsiän) työssäkäyntiliikenne 211 Lähteet: Tilastokeskus; työssäkäyntitilastot, Työ- ja elinkeinoministeriö, Pohjois-Savon liitto, Kuopion kaupunki; talous- ja strategiapalvelu; Tiedote 3/214 Kuopion muuttoliike Teksti: suunnitteluavustaja Suvi Airaksinen Lisätietoja: Talous- ja strategiapalvelu, tietopalvelusihteeri Pirjo Valo puh tai etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi