RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Samankaltaiset tiedostot
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

SATOISAMMAT RUISLAJIKKEET

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Peltokasvien luomuviljely

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke Kotimaisen rukiin markkinat

KAURALAJIKKEEN VALINTA

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa

Ruis ja vehnä luomussa

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

VIKING MALT Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

atalo n t 1( imus e s 1( u s KASVIN,IALO,^,TU:-LAITOS TIEDOTE NO3 Rolf Manner KELPO-ruis JOKIOINEN 1977

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

PalvelevanTilasiemenen. Siemenopas. Elmeri BOR. Löydät meidät Facebookista!

Kasvussa 2/2015. Kaarle ohrien uusi kunkku. Ruismestari 2015 paneutuu

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Vuoden 2011 viljelytulokset

Viljelyohjelma Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON

SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA

MARTHE Viljelyvarma mallasohra

SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Matkakertomus. Marketta Saastamoinen

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS

Syysviljat valmistautuvat talveen

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

PRORUIS VILJELIJÄILTA ELIMÄELLÄ

Kokeissa lajikkeita verrataan mittarilajikkeisiin. Mittarilajikkeiksi valitaan kasvilajin satoisimpiin kuuluvia, viljelyssä olevia lajikkeita.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Hyväksytty kasvilajikelautakunnassa

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

ILMASTO MUUTTUU TILAA SYYSVILJOILLE? Erkki Joki-Tokola, Piia Kekkonen ja Miika Hartikainen MTT Ruukki

K-maatalous kevät Joensuu

Kasvussa. Lupaavia uutuuslajikkeita Borealilta» sivu 6. Puristamot tarvitsevat raaka-ainetta -öljykasvisadolle on. Menolippu Pohjolaan

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

:'.AmALOUD-.8S.20TKIMUSKESKUS KYEE=AAKSON KOLASEMAN TIEDOTE 1. Kalevi Virri ja Reijo Björkbacka:

Maatalouden tutkimuskeskus KASVINJALOSTUSLAITOS TIEDOTE NO11. Rolf l`bnner. Jo 3077-SYYSVEHNÄ JOKIOINEN ISSN 03,5-8 - Hoi

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Palvelevan Tilasiemenen siemenopas

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Kasvussa. Uutuuksia kaikkiin kasvuaikaluokkiin» sivu 8. Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti BOR. Koetoimintaa ja jalostusta Mika Hyövelän

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Agrimarket- Viljelijäristeily

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MTK:n Kylvösiementuotannon kehittämishanke, rahoittaja MMM Makera

Kasvussa 1/2013. Tervetuloa uudistuneen. Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä?

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Rukiin ravintoarvomääritysten kertomaa

Sadonkorjuujuhla Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt

Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n ha

Transkriptio:

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal

RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys on jo hyvällä tasolla Soveltuvuus koko viljelyalueelle Laatu käyttötarkoituksiin hyvin sopiva LAJIKEKEHITYS PARANTAA RUKIIN VILJELYN KANNATTAVUUTA

JALOSTUSOHJELMAT JA TESTAUS Syysruis: Populaatio- ja synteettiset lajikkeet Kotimaisten lajikkeiden satotason kohottaminen Korrenpituus ja talvenkestävyys VILJELTÄVYYS Hybridiruis (syysruis) Yhteistyö johtavan jalostajan KWS:n kanssa Laaja testaus Suomessa Viljelyvarmuus ja soveltuvuus oloissamme Huomio viljelytekniikkaan Kevätruis Satoisuus ja korrenlujuus Lyhempi kasvuaika

RUKIIN KOEPAIKAT Borealin kokeet Viralliset kokeet Koepaikkaverkosto on laajentunut viime vuosina Sotkamo Puitavia koeruutuja on vuosittain 600 kpl Isokyrö Ylistaro Satokokeiden lisäksi talvehtimiskokeita on eteläisillä paikoilla ja Laukaalla, Mikkelissä ja Sotkamossa. Hauho Laukaa Mikkeli Nousiainen Jokioinen Kemiö Inkoo

ENSIMMÄISIÄ HAVAINTOJA RUKIIN TALVEHTIMISESTA Jos syksyllä on orastunut hyvin, niin talvehtiminen onnistunut Jokioisissa ei lumihomehavaintoja, tosin lumipeite oli vähäinen Laukaalla ja Sotkamossa havaintoja lumihomeen osalta ei ole vielä tehty (lumipeite ollut yhtenäinen vuoden alusta tähän päivään) lumihometta voi olla paikoin nähtävissä mentäessä pohjoiseen

RUKIIN LAJIKEKEHITYS Mahdollistaa sekä rukiin viljelyalojen että satotasojen kasvun Parantaa rukiin viljelyn kannattavuutta Rukiin keskisato Suomessa 1995: 2770 kg/ha 2005: 2290 kg/ha 2010: 2720 kg/ha 2014: 3160 kg/ha 2015: 3420 kg/ha

RUISLAJIKKEIDEN SATOISUUS KASVAA JA VILJELYVARMUUS PARANEE Esimerkkinä populaatiorukiit Satovertailussa Reetta BOR ja Elvi BOR Talvituho-% Reetta BOR ja Elvi BOR 6000 5500 5000 4500 4962 +12 % 5615 40% 35% 30% 25% 20% 15% 29% -16 % -yks. 13% 4000 10% 5% 3500 Elvi (2001) Reetta (2009) 0% Elvi Reetta Lähde: Luke, Viralliset lajikekokeet 2008-2015

UUSISSAKIN RUISLAJIKKEISSA MERKITTÄVIÄ EROJA Esimerkkinä hybridirukiit Satovertailussa Caspian ja KWS Livado UUTUUS Talvituho-% Caspian ja KWS Livado UUTUUS 8000 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 6162 19 % 7579 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 22% - 8 % -yks. 14% 3500 Caspian KWS Livado 0% Caspian KWS Livado Lähde: Luke, Viralliset lajikekokeet 2008-2015

POPULAATIOTA VAI HYBRIDIÄ? RUKIIN VALTALAJIKKEET REETTA BOR JA EVOLO BOR 2015 2015 2014 2014 2013 2013 ha % ha % ha % REETTA 12 808 41,6 % 8 110 33,9 % 3 258 26,2 % EVOLO 6 390 20,8 % 5 197 21,8 % 1 778 14,3 % JUUSO 1 279 4,2 % 811 3,4 % 800 6,4 % ELVI 1 210 3,9 % 1 223 5,1 % 849 6,8 % AMILO 1 073 3,5 % 1 057 4,4 % 602 4,9 % RIIHI 1 025 3,3 % 919 3,8 % 803 6,5 % BRASETTO 958 3,1 % 1 084 4,5 % 780 6,3 % CASPIAN 767 2,5 % 763 3,2 % 253 2,0 % ANNA 511 1,7 % 530 2,2 % 318 2,6 % KARTANO 433 1,4 % 515 2,2 % 320 2,6 % PALAZZO 424 1,4 % 46 0,2 % 36 0,3 % KIER 409 1,3 % 616 2,6 % 332 2,7 % AKUSTI 393 1,3 % 267 1,1 % 182 1,5 % VOIMA 318 1,0 % 454 1,9 % 306 2,5 % WALET 295 1,0 % 280 1,2 % 202 1,6 % ROTARI 214 0,7 % 401 1,7 % 189 1,5 % ROGO 132 0,4 % 96 0,4 % 12 0,1 % ENSI 98 0,3 % 117 0,5 % 89 0,7 % PONSI 89 0,3 % 110 0,5 % 74 0,6 % HANKKIJAN JUSSI 86 0,3 % 100 0,4 % 121 1,0 % SUVIKAS 83 0,3 % 142 0,6 % 73 0,6 % ARANTES 71 0,2 % 65 0,3 % 102 0,8 % IIVO 68 0,2 % 55 0,2 % 111 0,9 % SAMPO 27 0,1 % 15 0,1 % 14 0,1 % HELLTOP 23 0,1 % 52 0,2 % 83 0,7 % DANKOWSKIE DIAMANT 23 0,1 % 8 0,0 % 6 0,0 % ZLOTE 11 0,0 % 44 0,2 % 5 0,0 % TAAVETTI 10 0,0 % JOPPE 2 0,0 % 17 0,1 % 4 0,0 % PÄÄKKÖLÄ 1 0,0 % 1 0,0 % MUU RUIS 1 537 5,0 % 798 3,3 % 719 5,8 % Ruis 30 771 23 895 12 421 Boreal 24 258 78,8 % 18 602 77,9 % 8 854 71,3 % UPOV-rukiit 26 877 87,3 % 20 541 86,0 % 10 001 80,5 %

POPULAATIOLAJIKKEIDEN SUOSIKKI - REETTA BOR Erittäin satoisa populaatiolajike Talvenkestävyys taattu Hyvät korsiominaisuudet: lyhyempi ja lujakortisempi Sopii laajasti tuotantoon Suomessa Laatu vastaa myllykäytön tarpeita

HYBRIDIRUKIIDEN HUIPPU-UUTUUS KWS LIVADO Satokärki! Luja korsi Laatu myllykäyttöön sopiva Tuottaa satoa hyvin sekä karkeilla kivennäismailla että savimailla PollenPlus lajike

VARMAT HYBRIDIT KWS:LTÄ EVOLO BOR Laajan suosion saanut hybridiruis Yhdistelmä huippusatoa ja viljelyvarmuutta Erinomainen talvenkestävyys Laatulajike Vielä syksyn 2017 kylvöille! KWS MAGNIFICO BOR Uusi kirittäjä KWS:ltä Satoisuudeltaan lajikkeiston kärkeä Hyvä talvenkestävyys Laatu myllykäyttöön sopiva PollenPlus -lajike

VÄHENNÄ TORAJYVÄRISKIÄ - POLLENPLUS PollenPlus on saksalaisen Lochow-Petkusin kehittämä menetelmä, joka mahdollistaa paremman siitepölyn muodostumisen hybridilajikkeilla. Tämän myötä torajyvän esiintymisriski lajikkeilla pienenee huomattavasti. PollenPlus lajikkeissa yhdistyvät hyvä siitepölyn muodostumiskyky ja huippulajikkeilta vaadittavat agronomiset ominaisuudet. PollenPlus lajikkeina KWS Magnifico ja KWS Livado

KIITOS!

OIKEILLA MENETELMILLÄ PARHAASEEN TULOKSEEN

RUKIIN VILJELYSSÄ HUOMIOITAVAA Ruis mukaan viljelysuunnitteluun jo keväällä Esikasvin ja lohkon valinta Aikainen ohra, kevätrypsi, ruis, viherkesanto Lajikevalinta Suomessa testattu lajike Populaatio vrs.hybridi Huomiota kylvöalustaan Kyntö varmin Oikea kylvöajankohta Elokuun puoliväli syyskuun alku Hybrideillä elokuun viimeinen syyskuun 1.viikko Kylvömäärä Populaatiolajikkeet 450 500 itävää siementä / m2 Hybridit 200 250 itävää siementä / m2

RUKIIN VILJELYSSÄ HUOMIOITAVAA Lannoitus Riittävä ja tasapainoinen syyslannoitus Kevätlannoitus yhdellä kertaa, mahdollisimman varhain Mahd. lisätyppi korrenkasvuvaiheessa Kasvinsuojelu Tuholaisten tarkkailu: kahukärpäset ja etanat Kasvitaudit: lumihometorjuntaa suositellaan Rikkaruiskutuksille syksyllä tai keväällä Lakoontuminen Tasainen pääversoista muodostuva kasvusto ehkäisee lakoontumista Reheville ja tiheille kasvustoille kasvunsääde Ei ruiskutuksia kukinnan aikaan