JUANKOSKEN KAUPUNKI MUURUVEDEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS

22.5.2016 JUANKOSKEN KAUPUNKI MUURUVEDEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS EKOTONI KY

JUANKOSKEN KAUPUNKI MUURUVEDEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS sisällysluettelo 1.Tausta ja tavoitteet 2.Tutkimusmenetelmät 3. Osa-alueiden luonto 3.1 Putaanvirran eteläpuoli 3.2 Putaansaari 3.3 567-tien pohjoispuoli 3.4 567-tien eteläpuoli 3.5 Kaava-alueen länsiosat 5661-tien molemmin puolin 4. Selvitysalueella havaitut lintulajit ja suojelustatukset 5. Luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain mukaiset kohteet 6. Suositukset Kaikki valokuvat Jari Hietaranta, ellei toisin mainita Kansikuva: Karttakuva suunnittelualueesta Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky Y tunnus 1016290-0 Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi

1. TAUSTA JA TAVOITTEET Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Savossa Juankosken kaupungissa, sen keskustaajamasta noin 10 km lounaaseen ja Kuopion kaupungista noin 30 km itäkoilliseen. Selvitysalueen sijainti ja osa-alueiden rajaus selviävät tarkemmin kansikuvasta ja kuvasta 1. Luontoselvityksen tavoitteena oli kartoittaa Muuruveden kylän osayleiskaava-alueen luontoarvoja ja antaa niiden perusteella suosituksia alueen tulevaisuuden maankäytön suunnittelulle. Selvityksissä kiinnitettiin huomiota huomionarvoisten elinympäristöjen, lajien ja maisema-alueiden siintymiseen alueella. Huomionarvoisilla tarkoitetaan ensisijaisesti luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain sekä muiden huomioitavien elinympäristöjen esiintymiseen. Lajien kohdalla päähuomio kiinnitettiin Suomen uhanalaisrekisterin lajeihin, direktiivilajeihin sekä muulla tavalla huomioitaviin lajeihin. Työ toteutettiin osayleiskaavatyön edellyttämällä tarkkuudella. 2. TUTKIMUSMENETELMÄT Linnustoselvitys toteutettiin maastokäynnillä 24. kesäkuuta 2015. Liikkuminen tapahtui kiertäen kaava-alueen maastossa jalkaisin merkaten samalla reviirejä maastokartalle. Autoa on käytetty myös liikkumiseen soveltuvilta osin, ja niiltä osin kuin oli mahdollista, käytettiin hyväksi myös teitä ja polkuja. Alueella on paljon peltoja, joita ei kävelty vaan niiden havainnointi tapahtui reunoilta kuunnellen ja kiikaroiden. Metsäalueista parhaan oloiset selvitettiin etukäteen kartalta sekä ilmakuvista, ja havainnointi keskitettiin niihin jättäen nuoremmat metsiköt ja keskustan asumaalueet vähemmälle huomiolle. Rannat pyrittiin kiertämään ja kiikaria apuna käyttäen havainnoimaan kattavasti vesi- ja rantalintuja ajatellen. Kuva 1. Luontoselvityksen osa-aluejako.

Kasvillisuusselvitys toteutettiin 1.-2.heinäkuuta 2015. Koko suunnittelualue pyrittiin kartoittamaan, ja huomiota kiinnitettiin erityisesti nykyisen rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön vaihettumis- ja ranta-alueille. Käytännön syistä suunnittelualue on jaettu viiteen (5) osa-alueeseen. 1. Putaanvirran eteläpuoli, 2. Putaansaari, 3. 567-tien pohjoispuoli, 4. 567-tien eteläpuoli ja 5. kaava-alueen länsiosat 5661-tien molemmin puolin (ks. kuva 1 edellä). Liito-oravaselvitys toteutettiin 21. toukokuuta 2016. Maastossa tarkistettiin aikaisempien selvitysten ja ilmakuvien perusteella potentiaalisimmiksi arvioidut kohteet. Luontoselvitys etenee siten, että kunkin osa-alueen luontoarvot kuvataan ja listataan ja lopuksi esitetään huomionarvoiset kohteet ja alueet kartalla. 3. OSA-ALUEIDEN LUONTO 3.1 Putaanvirran eteläpuoli (osa-alue 1) Osa-alueeseen kuuluu Muuruveden ammatti- ja aikuisopistoa ympäröivät alueet, osa Kivimäkeä ja sen pohjoispuoliset alueet Putaanvirtaan saakka mukaan lukien Myllymökinlahti ja Putaanvirran vesialueet. Osa-alueen pinta-alasta valtaosa on peltoa, ja tarkemmin tutkitut alueet sijaitsevat Ammatti- ja aikuisoppilaitoksen ympärillä varsinkin sen länsipuolella, Myllymökinlahden etelärannalla sekä Putaanvirran vesialueilla. Ammatti- ja aikuisopiston länsipuolen rannalla on siistiksi harvennettua kuusikkoa, ja sen ympäristössä muuten vaihtelevia sekametsiköitä. Myllymökinlahti ja sen länsipuoli ovat osin rehevähköjä ja vesilinnuille hyvin soveltuvia, Putaanvirta puolestaan on karumpi. Myllymökinlahden etelärannalla on noin 4,5 hehtaarin kokoinen sekametsikkö. Osa-alueella ei ole sellaisia luontoarvoja, että ne estäisivät rakentamista. Alue on ollut ihmistoiminnan vaikutuksen pirissä jo kauan ja alueelta on löydetty runsaasti esihistoriallisia esineitä. Osa-alueella tavattiin 42 lajia, joista 8 suojelullisesti huomioitavaa. Nämä kahdeksan olivat laulujoutsen, tavi, telkkä, kuovi, kalatiira, naurulokki, palokärki ja punavarpunen. Telkkäpoikue näkyi Myllymökinlahden länsipuolella, jossa on myös pienehkö naurulokkikolonia (n.40 paria), tavi pesii alueella myös hyvin todennäköisesti, muutama kuovipari pesii sekä opiston eteläpuolen pellolla että Polviniityn peltoalueella, yksi kalatiirapari pesinee Polviniityllä, palokärki Kivimäen alueella ja punavarpuspari Peräniityllä ja toinen pari opiston pohjoispuolen pellolla. Tavatuista lajeista laulujoutsen ja pikkukäpylintu ainakin ovat sellaisia, jotka eivät todennäköisesti pesi alueella. Yksinäinen laulujoutsen ruokaili opiston lounaispuolen rannalla ja pikkukäpylintuparvia näkyi ylilentävinä hyvän pesimäkesän jäljiltä. Suojelullisesti huomioitavien lajien suojelustatukset näkyvät alla olevasta lajilistasta ja reviirit/havaintopaikat raportin lopussa olevasta karttaliitteestä (ks.liite 1). Putaanvirran eteläpuolella tavatut lajit (42) ja suojeltavien suojelustatukset: DIR tarkoittaa Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen I mukaista lajistoa, NT silmälläpidettävää lajia ja EVA Suomen kansainvälistä erityisvastuulajia. Laulujoutsen Tavi Sinisorsa Telkkä DIR, EVA EVA EVA Töyhtöhyyppä Kuovi Lehtokurppa Kalatiira EVA DIR, EVA

Naurulokki Kalalokki Kesykyyhky Sepelkyyhky Palokärki Käpytikka Kiuru Räystäspääsky Metsäkirvinen Peukaloinen Rautiainen Punarinta Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Hernekerttu Pensaskerttu NT DIR Lehtokerttu Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Sinitiainen Talitiainen Harakka Naakka Varis Pikkuvarpunen Peippo Viherpeippo Vihervarpunen Pikkukäpylintu Punavarpunen Punatulkku Keltasirkku NT Kuva 2. Putaanvirran kaunista maisemakuvaa. (kuva Ari Parviainen). Ammatti- ja aikuisopiston länsipuolen rannalla on siistiksi harvennettua tasaikäistä tuoretta kuusikkoa, ja sen ympäristössä muuten vaihtelevia sekametsiköitä. Opiston piha on kaunista kulttuurimaisemaa ja kulttuurilajistoa on runsaasti. Varsinaista metsää on ainoastaan vain suunnittelualueen etelärajalla. Puusto on tavanomaista mänty-kuusi kangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Pteridium aquilinum sananjalka 2 Trientalis europaea metsätähti 1-2 Vaccinum myrtillus mustikka 2-3 Juncus filiformis jouhivihvilä 2 Linnaea borealis vanamo 1-2

Luzula pilosa kevätpiippo 2 Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Vaccinium vitis-ideaea, puolukka 2 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Prunella vulgaris, niittyhumala 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Potentilla erecta rätvänä 2 Pyrola sp., talvikki 1 Solidago virgaurea kultapiisku 2 Muurutvirran ja Petäjälahden yhtymäkohdassa suunnittelualueen itärajaan rajoittuen sijaitsee pieni metsäalue. Selänteen rinnealueet ovat hakkuualuetta tai nuorehkoa mänty-koivu sekataimikkoa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Rakennetun laskeutusaltaan länsipuolella on myös pieni metsäselänne, jossa on sekapuustoa. Puusto on talousmetsää, ja maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Metsäaluetta on ainakin osaksi laidunnettu nykyisen laidunalueen reunoilta, ja sitä voidaan pitää aktiivisesti laidunnettavana metsähakana. Laskeutusaltaan ympärillä oli 4-6 töyhtöhyyppää. Kun kuljetaan kohti Petäjälahtea, on rannan puolella aktiivikäytössä olevia laidunniittyjä ja asutusta. Joutomaata on runsaasti. Petäjälahden etelärannalla on tasaikäistä kuusi-mänty sekapuustoa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Vaccinum myrtillus mustikka 4 Rubus saxatilis, lillukka 1-2 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Trientalis europaea, metsätähti 3 Ribes sp. viinimarja 1 Viola palustris suo-orvokki 2 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Geranium sylvaticum metsäkurjenpolvi Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Pyrola rotundifolia isotalvikki 2 Ranunculus acris niittyleinikki 1 Thelypteris connectilis korpi-imarre 2 Equisetum palustre suokorte 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Linnaea borealis vanamo 1 Putaanvirran Myllymökinlahden - Kivimäen ja maantien rajaama alue muodostaa maisemallisesti kauniin kokonaisuuden ja se liittyy osana kiinteästi Putaansaaren avonaiseen viljelymaisemaan (ks. taulukko/kohde 8). Arvio: Avoimelle maisema-alueelle ei tulisi osoittaa rakentamista. Linnustollisesti huomionarvoinen kokonaisuus muodostuu Putaanvirran molemmille ranta-alueille. Myöskään ammatti- ja aikuisopiston pohjoisrannan laidunniitty -alueelle ei rakentamista tulisi osoittaa. Opiston alueelle sen sijaan voidaan täydennysrakentamista osoittaa. 3.2 Putaansaari (osa-alue 2) Itä- ja länsipuolen rannat samoin kuin pohjoispuolen Muurutvirta ovat varsin karuja, ja vesilinnuista ainoa havaittu laji olikin karuhkoilla vesillä viihtyvä silkkiuikku, joka pesinee ainakin yhden parin voimin jossain itärannalla. Saarelta löytyi kaikkiaan 27 lajia. Näistä kuusi on suojelullisesti huomioitavia: kuovi, rantasipi, kalatiira, pikkulokki, leppälintu ja punavarpunen. Näistä kuovi ja punavarpunen pesivät

peltoalueilla, ja mahdollisesti myös kalatiira ja pikkulokki kuuluvat pellolla pesiviin lajeihin. Kalatiira ainakin varoitteli pesimisestä vihjaten. Pikkulokkeja oleili pellolla muutamia, mutta jokunen pari saattaa pesiä myös Myllymökinlahden naurulokkien kanssa ja ne ehkä käyvätkin pellolla vain ruokailemassa. Rantasipireviiri oli saaren itärannalla ja leppälintu aivan saaren eteläkärjessä. Muista lajeista harmaalokki ei pesi alueella, vaan niitä lenteli länsirannan tuntumassa ravinnon haussa, ja toinen todennäköisesti pesimätön havaittu laji oli urpiainen. Tosin urpiaisia lienee pesinyt tavallista enemmän ainakin Pohjois-Karjalan puolella mm. Kontiolahdella kuluneena kesänä. Suojelullisesti huomioitavien lajien suojelustatukset näkyvät alla olevasta lajilistasta ja reviirit/havaintopaikat raportin lopussa olevasta karttaliitteestä (ks liite 1). Putaansaarella tavatut lajit (27) ja suojeltavien suojelustatukset: DIR tarkoittaa Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen I mukaista lajistoa, NT silmälläpidettävää lajia ja EVA Suomen kansainvälistä erityisvastuulajia. Putaansaaren pinta-alasta yli puolet on peltoa, länsiosassa on vähän metsäistä rantaa ja asutusta, ja itäosat ovat suurelta osin hyvin nuorta sekametsää. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Laajin metsäalue sijaitsee saaren itäkärjen niemessä Petäjälahden puolella, vanhan raviradan takana. Niemen puusto on monimuotoista ja -ikäistä. Puusto on kookasta ja kenttäkerros indikoi paikoin jo lehtomaisen kankaan tyyppiä. (ks. kuvat 4ab alla): mesiangervoa, viinimarjaa, sudenmarjaa, oravanmarjaa, metsätähteä, orvokkia, metsäimarretta, isotalvikkia, kurjenjalkaa, mustikkaa, hiirenporrasta jne. (ks. kohde 7). Saaren etelärannalla ja koillisrannalla puusto on pääosin nuorta talousmetsää ja kenttäkerros on laajasti heinittynyttä. Putaansaarta halkovan tien länsipuolella on olemassa olevaa asutusta ja metsäkasvillisuus on pirstoutunut pieniin puusaarekkeisiin tonttien reunoille. Kenttäkerros on täälläkin muuntunut heinävaltaiseen suuntaan. Silkkiuikku Töyhtöhyyppä Kuovi Rantasipi Kalatiira Pikkulokki Harmaalokki Sepelkyyhky Västäräkki Leppälintu Räkättirastas Punakylkirastas Lehtokerttu Pajulintu Harmaasieppo Kirjosieppo Sinitiainen Talitiainen Kottarainen Pikkuvarpunen Peippo Viherpeippo Vihervarpunen Urpiainen Punavarpunen Keltasirkku Pajusirkku EVA NT, EVA DIR, EVA DIR, EVA EVA NT

Kuvat 3ab. Putaansaaren itään pistävä niemialue. Kasvillisuus on monimuotoista vaihdellen nuoresta lepikosta järeään kuusikkoon. Kuvat 4ab. Putaansaaren kulttuurimaisema on kaunis (kohde 8). Putaanvirran ranta-alueet (kuva 4b oikealla) on myös linnustollisesti suunnittelualueen arvokkainta aluetta (kohde 8). Kuva 5. Kuva kohti Putaansaaren etelärantaa (kohde 8). Taustalla Putaanvirta. Laidunnus ulottuu rantaan asti ja synnyttävän kaunista hakamaata. Alueen linnusto on myös monipuolinen; yhteensä havaittiin 27 lajia, joista 6 omaa suojelustatukset (DIR, UHEX tai EVA).

Arvio: Linnustollisesti arvokkain alue sijaitsee Putaansaaren ja mantereen välisellä alueella (kuva 5). Kasvistollisesti huomionarvoisin alue sijaitsee saaren itäisessä niemessä, jossa on moni - ikäistä puustoa sekä runsaasti lehti- ja eri-ikäistä lahopuuta. Putaansaaren maisema on myös hyvin huomionarvoinen (ks. taulukko ja kartta /kohteet 7 ja 8). 3.3 567-tien pohjoispuoli (osa-alue 3) Osa alueesta jää taajamaa halkovan tien (MT 567) pohjoispuolelle Muurutvirran pohjoispuolelle. Alueen länsirajana on kylän keskustasta pohjoiseen päin lähtevä paikallistie. Keskustan asutus ulottuu jonkin verran tälle osa-alueelle. Myös tästä osa-alueesta lähes puolet on aktiivikäytössä olevaa viljelyaluetta ja loput lajikoostumukseltaan ja ikärakenteeltaan vaihtelevia talousmetsiä. Ainoa hieman varttuneempaa puustoa käsittävä metsäalue sijaitsee Ruokolahden perukan länsipuolella ulottuen aina em. maantielle asti. Puusto on järeää kuusivaltaista tuoretta kangasta. Lahden pohjukka on suorantainen ja soistuva (ks. taulukko ja kartta/ kohde 4). Kaikkiaan osa-alueella 3 lintulajeja tavattiin 29, joista vain neljä suojelullisesti huomioitavaa: laulujoutsen, kuovi, ruskosuohaukka sekä sirittäjä. Laulujoutsenpari oleskeli Ruokolahdella (pesiminen mahdollista, mutta pesää ei havaittu) ja ruskosuohaukkanaaras lensi 567-tien yli myös Ruokolahdelle päin. Lahden ruovikot ovat sen verran vähäisiä, että laji ei todennäköisesti pesi paikalla. Kuoveja pesii 1-2 paria Muurutvirran pohjoispuolen pellolla ja sirittäjäreviiri oli 567-tien länsipuolella. Suojelullisesti huomioitavien lajien suojelustatukset näkyvät alla olevasta lajilistasta ja reviirit/havaintopaikat raportin lopussa olevasta karttaliitteestä (liite 1). Osa-alueella tavatut lajit (29) ja suojeltavien suojelustatukset: DIR tarkoittaa Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen I Kuva 6. Ranta-alueen ruovikkoa Niskasaaren kohdalla (kohde 6). mukaista lajistoa, NT silmälläpidettävää lajia ja EVA Suomen kansainvälistä erityisvastuulajia. Suojelullisesti huomioitavien lajien suojelustatukset näkyvät alla olevasta lajilistasta ja reviirit/havaintopaikat raportin lopussa olevasta karttaliitteestä (ks. liite 1). Kuovi Ruskosuohaukka Laulujoutsen Sinisorsa Silkkiuikku Taivaanvuohi Käpytikka Rautiainen Punarinta Mustarastas Räkättirastas EVA DIR DIR, EVA Laulurastas Talitiainen Töyhtötiainen Hömötiainen Puukiipijä Harakka Varis Peippo Vihervarpunen Pajusirkku Punakylkirastas

Ruokokerttunen Lehtokerttu Sirittäjä Tiltaltti NT Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Kuva 7. Ruokolahden tausta-alueen tuoretta kuusikangasta. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Lehtipuuston määrä on vähäinen. Kuvat 8ab. Vasemmalla Ruokolahden rantaa reunustaa rehevä, osin kuusikorpimaista vyöhyke, joka etäämpänä muuttuu tuoreeksi kankaaksi (ks. kuva 7 yllä). Oikealla näkymä kohti lahden pohjukkaa. Ranta on heinä- ja pajuluhtainen (kohde 4). Laulujoutsen (DIR) pesii lahdella. Ainoa vähän varttuneempi metsäalue sijaitsee Ruokolahden perukan länsipuolella (ks. kuva 7 yllä). Ruokolahden pohjukka on ympäröiviä alueita rehevämpi luhtainen lahti, jossa kasvaa paikoin vähän ruovikkoakin ja rannoilla on vähän heinäluhtaa ja ranta on paikoin kosteaa korpea. Taustalla on järeää kuusta (ks. kuva 8b yllä). Liito-oravan jätöksiä löytyi em. kuusikon länsireunalta 567 - maantien eteläpuolelta ja peltoalueiden itä- ja länsipuolelta rajaamalta alueelta kahdelta rungolta (ks. taulukko ja kartta /kohde 9). Ledum palustre, suopursu 1 Silene dioica, puna-ailakki 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Deschampsia cespitosa, nurmilauha 1 Glyceria fluitans, ojasorsimo 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1 Juncus filiformis, jouhivihvilä 1

Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1-2 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1-2 Linnea borealis, vanamo 1 Carex digitata, sormisara 1 Carex canescens, harmaasara 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Calamagrostis arundinacea, luhtakastikka 1 Järeä sekapuusto reunustaa Ruokolahden etelä- ja itärantaa. Etelärannalla järeä puusto rajautuu melko kapeaksi vyöhykkeeksi, jonka taustalla puusto muuntuu verraten nuoreksi mänty-koivu sekapuustoksi. Puusto on tasaikäistä ja talousmetsäkäytössä olevaa. Muuratvirran suuntaan siirryttäessä, muuntuu nuori puusto uudelleen kuusivaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi, ja lähempänä rantaa (peltoalueeseen rajautuen) nuoreksi taimikoksi. Ranta-alueen läheisyydessä säilyy kookas sekapuusto ja alueella on jonkin verran lahopuuta. Pellon itäpään ja rannan välissä on paikoin vanhaa metsälaidun tyyppistä aluetta, joka rannassa muuntuu melko leveäksi rantaheinikoksi. (ks. taulukko ja kartta / kohde 6). Niemen kärki on mäntyä ja haapaa kasvavaa aluetta. Kirkolta pohjoiseen Vanhaatietä kuljettaessa on tien itäpuolella rakennettua aluetta, ja länsipuolella avautuu kaunis Tervalammin viljelymaisemakokonaisuus. Tuore kuusikangas on vallitseva metsätyyppi Vanhatien itäpuolella. Kuusen ohella on koivua ja mäntyä sekapuuna. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny ja metsäalue on talousmetsäkäytössä. Puusto on kyllä melko järeää ja viimeisimmistä hakkuista on jo kulunut aikaa. Kenttäkerroksen valtalaji on mustikka ja sen ohessa esiintyy mm puolukkaa, metsälauhaa, metsätähteä ja vanamoa. Kuvat 9ab. Tervalammin puron rehevää ympäristöä Vanhatien itäpuolelta. Uomaa on pidettävä osin luonnontilaisen kaltaisena; se meanderoi kauniisti. Puustossa on mm harmaaleppää, koivua ja pajuja (kohde 3). Tervalammin lasku-uoman eteläpuolella on melko runsaasti istutettua lehtikuusta. Laskupuron ympäristö on lehtipuuvaltainen, osin niittymäinen. Uoma vaikuttaa jo luonnontilaiselta. Ympäristössä on toteutettu laajasti hakkuita. Lajistossa mm mesiangervo, koiranheinä, särmäkuisma, hiirenporras, puna-ailakki, hiirenvirna, metsäorvokki, metsäalvejuuri, niittyleinikki, metsätähti, niittylajisto jne. (ks. taulukko ja kartta/kohde 3) Uoman pohjoispuolelta avautuu peltoalue, joka ulottuu aina suunnittelualueen pohjoisrajalle asti.

Kuva 10. Tervalammin eteläpuolista kulttuurimaisemaa pohjoisen suunnasta nähtynä. Suotien Niittytien - Peltotien rajaama ympäristö koostuu pääosin rakennetuista pihapiireistä ja niiden välisistä joutomaista. Luoteessa asuinalue rajoittuu edellä kuvattuun kuusi-mänty sekapuustoon, ja pohjoisessa sekä koillisessa asuinalue päättyy peltoalueeseen. Peltoalueen pohjoispuolella on laajahko metsäalue. Alueen keskellä on soistuva, kuusivaltainen alue, jossa on korpimaisia piirteitä. Juankosken tien itäpuolella on kaunista kulttuurimaisemaa. Länsipuolen metsäkasvillisuus on melko tavanomaista kuusivaltaista tuoretta kangasta, jossa kuusen ohella esiintyy mäntyä. Lehtipuuston määrä on vähäinen. Samoin maapuiden ja pystykelojen osuus on niukka. Metsäalue on lajistoltaan tavanomainen. Kenttäkerroksen valtalajit ovat mustikka, puolukka ja variksenmarja. Metsäalueen pohjoispuolella on peltoaluetta, joka on suunnittelualueen rajana. Calluna vulgaris, kanerva, 2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Prunella vulgaris, niittyhumala 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 2 Empetrum nigrum, variksenmarja 2 Ebilobium angustifolium, maitohorsma 3 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Linnea borealis, vanamo 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1-2 Ledum palustre, suopursu 1 Huomionarvoinen maisemakokonaisuus avautuu Muurutvirran ylittävältä sillalta länteen Heikkilänlahden suuntaan. Arvio: Luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoisimmat alueet sijaitsevat Muurutvirran pohjoisrannalla (kohde 6), sekä Ruokolahden pohjukassa (kohde 4). Tervalammin laskupuro tulisi myös säilyttää nykytilaisena (kohde 3). Myös Tervalammin kulttuurimaisema on kaunis kokonaisuus (kohde 2).

3.4 567-tien eteläpuoli (osa-alue 4) Tämän osa-alueen rajoina toimivat pohjoisessa ja idässä MT 567, lännessä keskustasta venesatamaan kulkeva Rantatie ja etelässä Muuruvesi. Pinta-alasta suuriosa on viljelyaluetta ja rakennettua ympäristöä. Tien 567 varrella Heikkilän tilan koillispuolella on melko hyvää, osin kosteapohjaista kuusikkoa, ja se onkin alueen ainoa merkittävämpi metsikkö. Alueella havaittiin 26 lajia, ja niistä ainoat suojelullisesti huomioitavat lajit olivat kalatiira, joka ei todennäköisesti pesi alueella ja kuovi, joita peltoalueilla pesii muutama pari. Muu lajisto oli silkkiuikkua, sepelkyyhkyä ja käpytikkaa lukuun ottamatta tavanomaista varpuslinnustoa, joista erikseen voisi mainita kaksi tiltalttia, toinen venesataman pohjoispuolella sinne johtavan tien varressa ja toinen Heikkilän tilan koillispuolen kuusikossa. Kaikki havaitut lajit ja suojelullisesti huomioitavien lajien suojelustatukset ovat alla listattuna ja suojelullisesti huomioitavien lajien tapaamispaikat löytyvät raportin lopussa olevasta karttaliitteestä (ks. liite 1). MT:n 567 eteläpuolella tavatut lajit (26) ja suojeltavien suojelustatukset:

14 Silkkiuikku Kuovi Kalatiira Sepelkyyhky Käpytikka Haarapääsky Metsäkirvinen Rautiainen Punarinta Mustarastas Räkättirastas Ruokokerttunen Pensaskerttu EVA DIR, EVA Lehtokerttu Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Kirjosieppo Talitiainen Töyhtötiainen Pikkuvarpunen Peippo Vihervarpunen Pikkukäpylintu Pajusirkku Maantien 567- ja Heikkilänlahden välinen ranta-alue on pääosin viljelykäytössä olevaa aluetta. Paikoin peltoalueet ovat umpeen kasvamassa ja lajisto muodostuu joutomaiden ja niittyjen lajistosta. Tien itäpuolella, ao. 567-tiehen rajoittuen, on laaja hakkuualue, joka pohjoisempana muuntuu tuoreeksi kuusikankaaksi ja tietä reunustavaan laidunalueeseen. Peltoalueen itäpäässä on komea kuusta kasvava metsälaidunalue, joka lienee aktiivikäytössä (ks. taulukko ja kartta/kohde 5). On mahdollista, että aluetta on aikaisemmin laidunnettu laajemminkin. Kohteen 5 etelä- ja lounaispuoella on laaja yhtenäinen tuoretta kuusikangasta kasvava alue. Kun kuljetaan Heikkiläntietä, jää tien eteläpuolelle aktiiviviljelyksessä oleva peltoalue, ja sen pohjoispuolelle jää tasaikäistä harvennettua koivikkoa kasvava alue. Idempänä on Heikkiläntien molemmin puolin tuoretta, melko järeääkin kuusivaltaista kangasta, jossa paikoin kasvaa hieman mäntyä sekapuuna. Lehtipuustoa on niukalti ja maapuut ja pystykelot uupuvat kokonaan. Kasvillisuus jatkuu tien molemmin puolin samanlaisena aina Heikkilän talon pihapiiriin asti. Rubus saxatilis, lillukka 1 Convallaria majalis, kielo 2 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Trientalis europaea, metsätähti 3 Anemone nemorosa, valkovuokko 2 Viola riviana metsäorvokki 1 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Pyrola rotundifolia isotalvikki 2 Ranunculus acris niittyleinikki 1 Thelypteris connectilis korpi-imarre 2 Equisetum palustre suokorte 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Linnaea borealis vanamo 1 Vaccinum myrtillus mustikka 4 Poa pratensis, niittynurmikka 2 Convallaria majalis, kielo 2 Luzula pilosa, kevätpiippo 2 Arvio: Heikkilänlahdella on potentiaalia vesilinnustolle, mutta käynnin aikana vesilinnuista ainoa siellä havaittu oli silkkiuikkupari. Maantienhen 5661 rajoittuva metsälaidunalue on säilyttämisen arvoinen nykyisessä aktiivikäytössä (ks. taulukko ja kartta/kohde 5). Maisemallisista ja linnustollisista syistä tulisi Heikkilänlahden ympäristön peltorannat ja Savolanniemi jättää rakentamisen ulkopuolelle.

15 3.5 Osayleiskaava-alueen länsiosa (5661-tien ympäristö, osa-alue 5) Lintulajeja tavattiin tällä osa-alueella kaikkiaan 37 ja näistä 5 kuuluu suojelullisesti huomioitaviin: kuikka, kurki, kalatiira, pikkulokki ja punavarpunen. Mitä ilmeisimmin ainoastaan punavarpunen kuuluu selvitysalueen pesimälajistoon muiden ollessa vain ruokailuvieraita. Muu lajisto oli tavanomaista metsien yleislinnustoa ja havumetsälajistoa runsaimpien lajien ollessa peippo, punarinta, pajulintu ja hippiäinen. Hieman vähälukuisemmista lajeista voisi mainita peukaloisen, jolla oli reviiri venesataman länsipuolen kuusikossa ja tiltaltin, jonka reviiri oli maantien 5661 pohjoispuolen kosteahkossa kuusikossa. Kaikki havaitut lajit ja suojelullisesti huomioitavien lajien suojelustatukset ovat alla listattuna ja suojelullisesti huomioitavien lajien tapaamispaikat löytyvät raportin lopussa olevasta liitekartasta (ks.liite 1). Kaava-alueen länsiosissa tavatut lajit (37) ja suojeltavien suojelustatukset: Kuikka Silkkiuikku Kurki Töyhtöhyyppä Lehtokurppa Kalatiira Pikkulokki Harmaalokki Sepelkyyhky Käki Käpytikka Haarapääsky Västäräkki Peukaloinen Rautiainen Punarinta Mustarastas Räkättirastas Laulurastas DIR DIR DIR, EVA DIR, EVA Punakylkirastas Pensaskerttu Lehtokerttu Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Talitiainen Töyhtötiainen Hömötiainen Harakka Varis Peippo Viherpeippo Vihervarpunen Pikkukäpylintu Punavarpunen Punatulkku NT Kasvillisuusinventointi aloitettiin aivan suunnittelualueen länsiosasta, Munamäen peltoalueen tuntumasta. Peltoalueiden reunoilla on ruderaattikasvillisuutta. Matikkasalmen tienhaaran tuntumassa on hieman kookkaampaa kuusta ja koivua. Risteyksen eteläpuolella on pienialainen harmaalepikko. Kumpumäen tienhaaran kohdalla on tien pohjoispuolella uudehko omakotitalo. Sen ympäristössä säilynyt kasvillisuus on lähinnä kuusivaltaista tuoretta kangasta. Itään päin 5661-tietä siirryttäessä, on tien eteläpuolella kapea kuusta kasvava saareke. Sekapuuna on koivua ja pihlajaa, jota on runsaahkosti. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny ja kenttäkerroksessa on runsaasti heinälajistoa. Tuoretta kuusivaltaista kangasta on myös tien pohjoispuolella, mutta koivun sijasta on mäntyä sekapuuna. Kenttäkerroksen valtalajit ovat puolukka-mustikka (ks. kuva 11a alla).

16 Kuvat 11ab. Vasemmalla paikallistien 5661 pohjoispuolen tuoretta kuusikangasta. Oikealla harvennettua nuorta koivikkoa. Metsäalueet ovat suurelta osin talousmetsäkäytössä. Kuvat 12ab. Vasemmalla Kumpumäentien ympäristöä. Oikealla Suntiontien kappeli. Taajaman kasvillisuus on ihmistoiminnan muokkaamaa. Puusto on verraten tasaikäistä ja harvettua mänty-kuusi tuoreen kankaan tyyppistä talousmetsää. Kenttäkerroksessa on mainittujen lajien lisäksi mm lillukkaa, metsämansikkaa, metsätähteä, sananjalkaa, oravanmarjaa, kieloa, vanamoa ja muuta tavanomaista lajistoa. Kuusivaltaisuus säilyy aina Laajanmäen metsäautotielle asti. Munamäen ja Laajanmäen välillä on metsäalue samanlaista kuusikangasta aina suunnittelualueen pohjoisrajalle asti. Mainitun metsäautotien itäpuolella rajoittuu tiehen 5661 harvennettu koivikkoa. Sekapuuna on paikoin harmaaleppää ja raitaa (ks. kuva 11b yllä).

17 Kuvat 13abcd. Ylhäällä vasemmalla pieni mäntyvaltainen metsikkö uimarannan lähellä. Ylhäällä oikealla veneenlaskupaikan rehevää ruovikkoa ja taustalla pajuluhtaa. Pelto-oja laskee kuvan alueelle. Alhaalla vasemmalla näkymä veneenlaskupaikasta itää kohden. Alhaalla oikealla näkymä kohti leirikeskusta. Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Viola riviniana, metsäorvokki 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Calluna vulgaris, kanerva 1 Convallaria majalis, kielo 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 2 Linnea borealis, vanamo 1 Pyrola rotundifolia, isotalvikki 1 Geranium sylvaticum, metsäkurjenpolvi 1 Thelyoteris phegopteris, korpi-imarre 1 Tien läheisyydessä kasvaa myös vaahteran taimia, ja paikka paikoin tietä reunustaa mänty-koivu vyöhyke. Kenttäkerros on lähes kokonaisuudessaan mesiangervon valtaamaa. Etäämpänä tiestä koivikko muuttuu nuoreksi mänty-kuusi sekapuustoa, joka idemmäksi siirryttäessä (teollisuushallin ympäristössä) muuttuu kuusivaltaisemmaksi ja edelleen hallin itä- ja pohjoispuolella kosteampaan kuusikorpimaiseen suuntaan. Maantien eteläpuolella on pihapiirejä ja muuta rakennettua ympäristöä. Kumpuniementien kohdalla on tien pohjoispuolella pääosin tasaikäistä tuoreehkoa mäntykangasta. Sekapuuna on jonkin verran haapaa ja harmaaleppää sekä jokunen nuori tuomi. Kumpuniementien molemmin puolin vaihtelevat pihapiirit, heinittyneet vanhat hylätyt peltoalueet ja pihapiirit. Kappelin ympärillä on järeitä mäntyjä ja kuusia (ks. kuva 12 b). Lajisto on pääosin kuusimänty sekapuustoa, joka Kumpumäen yläosissa on mäntyvaltaisempaa. Puusto on yksilatvuksista, tasaikäistä. Nuorta lehtipuustoa on paikka paikoin. Kenttäkerroksen lajisto tavanomaista puolukka, mustikka ja ylempänä jopa puolukan ohella esiintyy kanervaa. maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kumpumäen tilan laidunalueen reunoilla kasvillisuus kuusivaltaisempaa ja alueella on vanhoja metsälaitumia. Tien 5661-pohjoispuolella (rivitalojen kohdalla) puusto on tuoretta, verrattain rehevää havupuukangasta. Kuusi on valtalaji ja sen ohella esiintyy koivua ja mäntyä. Mustikka on kenttäkerroksen ehdoton valtalaji. Hylätyn talon pohjois- ja koillispuolella, heinittyneen pienen pihapiirin ulkopuolella, on kostea, lehtomaisen kankaan alue, joka ulottuu idässä aina hautausmaalle johtavalle tielle asti. Tältä alueelta löydettiin myös liito-oravan papanoita (ks. taulukko ja kartta /kohde 1.1). Mainitun kosteamman alueen pohjoispuolella on ensin tuoretta kuusivaltaista kangasta, joka suunnittelualueen pohjoisrajan läheisyydessä muuntuu tasaikäiseksi yksilatvuksiseksi männiköksi. Kenttäkerroksen lajistoa ovat mm metsäkurjenpolvi, lillukka, talvikki (sp.), mustikka, metsätähti, oravanmarja, puolukka, metsämaitikka, metsäkastikka jne. Edellä mainitusta talosta länteen päin siirryttäessä, on maaperä jonkin verran soistunutta ja paikoin esiintyy lievää korpimaisuutta (sähkölinjan ympäristössä erityisesti). Jo edellä mainitusta teollisuushallista itään on tuoretta kuusikangasta. (ks. taulukko/ kohde 1). Hallin itäpuolella maantien 5661 rajoittuen on järeää kuusta. Maapuita on jonkin verran, mutta pystykeloja ei esiinny. Ladon ja museon välinen alue on rehevää tuoretta kuusivaltaista kangasta. Kirkon itäpuolen pieni moreeniselänne on harvennettua männikköä, jonka kenttäkerros on pääosin heinittynyttä. (ks. kuvat 14ab seur. sivu).

18 Kuvat 14ab. Kuvat tuoreesta kuusikankaasta museon ja teollisuushallin väliseltä alueelta tien 5661-pohjoispuolelta. Kuuset ovat paikoin järeitä. Kuvien tuore kangas ulottuu itään aina museolle asti ja pohjoisessa sähkölinjan ympäristöön. Puuston perusteella hyvinkin soveliasta liito-oravalle. Kuvat 15ab. Kuvat otettu edellisten kuvien pohjoispuolelta Kustilan länsipuolelta. Vasen sähkölinjalta ja oikea polun varrelta. Hylätyn talon lähiympäristö on niittymäinen (ks. kohde 1). Talon itäpuolelta (kuvasta oikealle) löytyi papanoita. Calluna vulgaris,, kanerva 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Trientalis europpaea, metsätähti 1-2 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2 Ledum palustre, suopursu 1 (rannan lähellä) Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1-2 Linnea borealis, vanamo 1 Poa pratensis, niittynurmikka 1 Gymnocarpium dryopteris, metsäimarre 1 Hautausmaan ja Vanhatien välinen alue on pääosin aktiivikäytössä olevaa avointa laidunaluetta. Siellä täällä on pieniä lehtipuu- ja sekapuusaarekkeita. Enemmän maisemakuvan kannalta mutta myös metsälaitumena oleva Tervalammilta laskevan ojan varsialue, joka erityisesti Vanhatien itäpuolella on jo luonnontilaisen kaltainen. Uoman eteläpuolella em. tiehen rajoittuen on rehevä osin vanha laidunalue, jossa on runsaasti eri-ikäistä lehtipuuta. Vaikka ympäristöä on muokattu, lajisto verraten monipuolista ja pääosin niittylajistoa; mesiangervo, särmäkuisma, puna-ailakki, metsätähti, sudenmarja, niittyleinikki, hiirenvirna, metsäorvokki, karhunputki, hiirenporras jne.

19 Kuva 16. Tuoretta kuusikangasta hautausmaan länsipuolelta. Puusto on verraten järeää, mutta maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Puusto on harvennettua. Kuva 17. Kuva Hautausmaan eteläpuolelta Tervalammin peltoalueen suuntaan. Puusto on eri-ikäisempää ja eri lajistoista kuin länsipuolella. Kirkon ja sen lähellä sijaitsevan museon ympäristössä on järeitä yksittäisiä kuusia, mutta muuten ympäristö on voimakkaasti ihmistoiminnan muovaamaa (ks. kuva 16 edellä). Museolta länteen on puusto järeää harvennettua kuusikkoa (ks. kuva 17 yllä). Suntiontien pohjoispäässä on järeää puustoa, lähinnä kuusta. Nahkurintien risteyksen eteläpuolella on pienimuotoisia tiiviisti rakennettuja pihapiirejä, joissa tavanomaista kulttuurilajistoa. ja tonttien reunoilla yksittäisiä havupuita. Veneenlaskupaikan ympäristössä on uudisrakentaminen käynnissä. Veneenlaskupaikan länsipuolelle laskee Muuruveteen pelto-oja. Ranta on ruovikkoinen myös laskupaikasta itään. Rannassa on yksittäisiä lehtipuita (ks. kuva 13b). Ihmistoiminnan vaikutus ilmenee rantavyöhykkeellä selvästi. Papintietä etelään kuljettaessa on tien molemmin puolin mäntyvaltaista sekapuustoa, jonka kenttäkerroksessa ilmenee vahva kulttuurivaikutus. Papintien ylittäessä peltoalueen, avautuu molempiin suuntiin kauniit näkymät viljelymaisemaan. Tietä reunustaa komea tällä kohtaa komea

20 koivukujanne. Leirikeskuksen kaakkoispuolella on tien molemmin puolin pihapiirejä ja joutomaaalueita. Venesatamaan ja Kurikkalahteen johtavan tien ympäristössä on pääosin pihapiirien ja niiden reunaalueiden muodostamaa kulttuuri- tai puolikulttuurikasvillisuutta. Koulun eteläpuolella on hieman luonnontilaisempaa, kuitenkin harvennettua kuusi-mäntysekakangasta. Kenttäkerros on melko heinittynyttä. Lajistossa on metsälajiston ohella kieloa, nurmirölliä, hietakastikaa, kyläkastikkaa, maitohorsma jne. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Metsäselänteen eteläpuolella on umpeen kasvamassa oleva vanha peltoalue. Sen eteläpuolella on rivitalo pihapiireineen ja sen eteläpuolella on vanha tontti tai maa-aineksen läjitysalue, jossa on ilmaantunut heinälajistoa, poimulehteä, mesiangervoa, maitohorsmaa, voikukkaa, vadelmaa, koiranputkea, syysmaitiaista, tädykettä jne. Alueen reunoilla on mänty-kuusi kangasta, jossa on nuorta lehtipuustoa sekapuuna. Venesataman ja Laajalahden väliin jää laajahko tavanomainen kuusi-mäntyä kasvava tuore sekakangas. Convallaria officianalis, kielo 2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Calluna vulgaris, kanerva, 1 Trientalis europaea,metsätähti 1-2 Luzula pilosa kevätpiippo 2 Calamagrostis canescens, hietakastikka 2 Pteridium aquilinum, sananjalka 2 Melampyrum pratene, kangasmaitikka 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 24 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Agrostis capillaris nurmirölli 2 Pinus sylvestris, mänty 3 Betula pendua, rauduskoivu 2 Juniperus communis, kataja 1 Picea abies, kuusi 3 Arvio: Lähellä rantaa on aikaisemmin löydetty liito-oravan jätöksiä, mutta nyt maastossa niitä ei kyetty löytämään. Niitä etsittiin nyt rakenteilla olevan lomarakennuksen ympäristöstä. Erityisen hyviä linnustokohteita ei osa-alueella ole. Metsäkasvillisuus alueella on ihmistoiminnan muovaavaa ja erityisen merkittäviä 4. HAVAITUT LINTULAJIT JA SUOJELUSTATUKSET Laulujoutsen (Cygnus cygnus) (DIR, EVA) Tavi (Anas crecca) (EVA) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Telkkä (Bucephala clangula) (EVA) Kuikka (Gavia arctica) (DIR) Silkkiuikku (Podiceps cristatus) Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) (DIR) Kurki (Grus grus) (DIR) Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Kuovi (Numenius arquata) (EVA) Rantasipi (Actitis hypoleucos) (NT, EVA) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Lehtokurppa (Scolopax rusticola) Kalatiira (Sterna hirundo) (DIR, EVA) Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) (DIR, EVA) Naurulokki (Larus ridibundus) (NT) Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (Turdus pilaris) Laulurastas (Turdus philomelos) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) (NT) Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Kalalokki (Larus canus) Harmaalokki (Larus argentatus) Kesykyyhky (Columba livia domestica) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Käki (Cuculus canorus) Palokärki (Dryocopus martius) (DIR) Käpytikka (Dendrocopos major) Kiuru (Alauda arvensis) Haarapääsky (Hirundo rustica) Räystäspääsky (Delichon urbica) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Västäräkki (Motacilla alba) Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) (EVA) Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) Hernekerttu (Sylvia curruca) Pensaskerttu (Sylvia communis) Lehtokerttu (Sylvia borin) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca)

21 Sinitiainen (Parus caeruleus) Talitiainen (Parus major) Hömötiainen (Parus montanus) Puukiipijä (Certhia familiaris) Harakka (Pica pica) Naakka (Corvus monedula) Varis (Corvus corone cornix) Kottarainen (Sturnus vulgaris) Pikkuvarpunen (Passer montanus) Peippo (Fringilla coelebs) Viherpeippo (Carduelis chloris) Töyhtötiainen (Parus cristatus) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Urpiainen (Carduelis flammea) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) (NT) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET A. Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt pähkinäpensaslehdot tervaleppäkorvet luonnontilaiset hiekkarannat merenrantaniityt puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit katajakedot lehdesniityt avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueella ei ole LSL tarkoittamia elinympäristöjä. B. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: lähteet ja niiden lähiympäristöt, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen lähiympäristöt pienten lampien välittömät lähiympäristöt rehevät ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet metsäkortekorvet ja letot rehevät lehtolaikut pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla jyrkänteet, rotkot ja kurut hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot rantaluhdat Tervalammin laskupuroa lähiympäristöä ei voi pitää luonnontilaisena, mutta uoman kulku on jo osin luonnontilaisesti mutkitteleva. Rantaluhtaa esiintyy Ruokolahden ranta-alueella (kohde 4). Liito-oravan jätöksiä löytyi Ruokolahdesta lounaaseen läheltä.

22 C. Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) luonnontilaisen enintään 10 hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Suunnittelualueella ei ole vesilain mukaisia kohteita. D. METSO -ohjelmaan otetaan mukaan erityisesti seuraavia LUMO -elinympäristöjä: lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät pienvesien lähimetsät puustoiset suot metsäluhdat ja tulvametsät harjujen paahdeympäristöt maankohoamisrannikon metsät puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioiden metsät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Suunnittelualueella ei ole em. mainittuja elinympäristöjä. E. Muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt mm Meriluoto ja Soinisen (1998) mukaan: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Suunnittelualueella on Heikkilän tilan koillispuolella aktiivikäytössä metsälaidunalue (kohde 5), joka tulisi ottaa huomioon kaavoituksessa. Lisäksi Tervalammin puro (kohde 3)tulisi säilyttää nykyisen kaltaisena. Putaansaaren itäkärjessä on moni-ikäinen runsaasti lehtipuuta käsittävä sekapuusto ja runsaasti maapuita ja pökkelöitä (kohde 7). Kirkon länsipuolelta (kohde 1 ja kohde 1.1) länteen teollisuusrakennukselle ulottuva alue on kosteapohjaista, osin järeää kuusikkoa. F. Uhanalaiset kasvillisuustyyppit Raunion et.all (2008) mukaan Maastoinventoinneissa ei havaittu alueellisesti uhanalaisia luontotyyppejä.

23 6. SUOSITUKET Luontoselvityksen perusteella on annettu joitain suosituksia alueella havaituista kohteista: Kohde Maankäyttösuositus 1. Kustilan ympäristö luo: kookasta ja varttunutta kuusikkoa. Jonkin verran lahopuuta, korpimaisia painanteita 1.1 Liito-orava luo-1:liito-oravan papana hylätyn talon läheisyydessä 2. Tervalammin viljelymaisema MA; kaunis aktiivikäytössä oleva viljelymaisema 3. Tervalammin puro luo: viljelyalueen ulkopuolella jo luonnontilaisen kaltainen; tulisi ottaa huomioon maankäytössä 4. Ruokolahden pohjukka MY rantavyöhyke rehevä, luhta- ja ruovikkorantainen 5. 5661-tien metsälaidun luo: Järeää kuusta; alue on metsälaidunaluetta, mahdollisesti myös nyt rajattua laajemmalti. 6. Niskasaaren kohta MY: rehevä, kostea hiljalleen maatuva rantavyöhyke Niskasaaren tyvellä, johon liittyy niittymäisiä alueita. Myös vanhaa metsälaidunaluetta 7. Putaansaaren itäkärki /s eri-ikäistä puustoa, lehtipuuta runsaasti, samoin maapuita ja pökkelöitä 8. Putaansaaren viljelymaisema ja Putaanvirta 9. liito-oravan esiintymisalue MA (maisema-alue,rannat ja vesialue) luo-1: maantien 5661 pohjoispuolla oleva alue Merkinnät MY ja MA kuvastavat alueen pääkäyttötarkoitusta. Esimerkiksi MY tarkoittaa maaja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Maankäytössä on otettava huomioon luonnon ja ympäristön arvot. Saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. MA tarkoittaa maisema-aluetta. Luo tarkoittaa paikallisesti huomionarvoista luontoaluetta. Tällaisia voivat olla esim. paikalliset linnustoarvot, mutta ei esim. lakikohteita. Luo-1 tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Tällaisia voivat olla esim. liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tai alue voi olla liito-oravalle potentiaalinen elinympäristö. Luonnonarvoja heikentäviä toimia ei saa suorittaa. /s on alue, jolla luonnonympäristön erityisarvot tulee säilyttää. Luontoselvityksessä ei tullut esiin sellaisia ympäristöön liittyviä arvoja, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelualueen (SL) perustamista. Pääosa suunnittelualueesta voidaan luonnehtia luonnonympäristöltään melko tavanomaiseksi ja ihmistoiminnan vaikutus ilmenee kauttaaltaan voimakkaana suunnittelualueella. Yllä olevassa taulukossa on esitetty sellaiset kohteet ja alueet, jotka tulisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa.

24 Putaansaari ja Putaanvirran eteläpuolen viljelyalueet muodostavat yhdessä kauniin kulttuurimaisemakokonaisuuden, Myös Tervalammin viljelyalue on maisemallisesti ehjä kokonaisuus. Näitä alueita on tarkasteltu tarkemmin erillisessä maisemaselvityksessä. Metsälaidunalueet tulisi säilyttää laidunalueina. Suunnittelualueiden luokittelussa olemme käyttäneet jakoa viiteen luokkaan luontoarvojen perusteella. Luokkajako on jossain määrin subjektiivinen, mutta pyrkimyksenä on ollut huomioida luonnontilaisuutta, puusto ikärakennetta ja lajivalikoimaa, geomorfologiaa ja maisemakuvaa ja näiden yhteisvaikutusta. Käytetyt luokat ovat: arvoluokka 0: ympäristövaurioalueet, kasvillisuus tuhoutunut ainakin osittain arvoluokka 1: tavanomainen maisema ja luonnonympäristö arvoluokka 2: huomioitavia tai jokseenkin merkittäviä luontoarvoja (paikallinen taso) arvoluokka 3: jokseenkin merkittäviä /merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja (paikallinen-seudullinen taso) arvoluokka 4: hyvin merkittäviä luontoarvoja (seudullinen valtakunnallinen taso) 1. Kustilan metsäympäristö arvoluokka 2 MUU (elinympäristö, luonnon monimuotoisuus) 1.1 liito-oravan esiintymisalue arvoluokka 2 LAJI 2. Tervalammin viljelymaisema arvoluokka 3 MUU, MA 3. Tervelammin puro arvoluokka 2 MUU, ML (luonnontilaisen kaltainen uoma) 4. Ruokolahden pohjukka arvoluokka 2 MUU (luonnon monimuotoisuus) 5. 5661-tien metsälaidun arvoluokka 2 MUU (luonnon monimuotoisuus) 6. Niskasaaren kohta arvoluokka 2 MUU (luonnon monimuotoisuus) 7. Putaansaaren itäkärki arvoluokka 2 MUU (luonnon monimuotoisuus) 8. Putaansaaren viljelymaisema arvoluokka 3 MUU, MA ja Putaanvirta ranta-alueineen arvoluokka 2 MUU (linnusto) 9.liito-oravan esiintymisalue arvoluokka 2 LAJI Turussa 21. lokakuuta 2015 Tarkistettu 22. toukokuuta 2016 Ekotoni Ky Liite 1: luonnon kannalta huomionarvoiset alueet