Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö 5.11.2015 Olli Keinänen
Pendelöijät Helsingin seudulle
2. vaihemaakuntakaavan kaavaratkaisu Maakunnalla on vahva ydin, selkeät kasvuvyöhykkeet ja rakennetta täydentävät monipuoliset keskukset. Taajama- ja työpaikka-alueet Raideliikenteeseen tukeutuvat uudet taajama-alueet Taajama- ja työpaikka-alueiden reservialueet Maakunnallisesti merkittävät kylät Metropolin ydinalue (vahva pk-seutu ja kasvukäytävät) Kuntakeskukset/vahvat kuntakeskukset, seutukeskukset
Tarkoitus ja lähtökohtia Työn tarkoituksena on tuottaa pohjatietoa, jonka perusteella voidaan määritellä toteuttamisjärjestys Etelä-Suomen kehityskäytävien liikenneinvestoinneille työmarkkina-alueiden ja kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmista. Lähtökohtia tavoitteet ilmastonmuutoksen hillinnästä koko alueen kehitysedellytysten tasapuolisuus arviointiperusteiden avoimuus
Priorisoinnin kehikko 1. Liikennekäytävät työmarkkina- ja liiketoiminta-alueiden kannalta Hyödyt Kustannukset Vertailu Mahdollisesti huonojen vaihtoehtojen poissulkeminen 2. Kansainvälisen savutettavuuden kannalta Hyödyt Kustannukset Vertailu Mahdollisesti huonojen vaihtoehtojen poissulkeminen 3. Tavaraliikenteen kannalta Tunnistetaan ongelmat ja potentiaalit 4. Maankäytön kannalta Tunnistetaan ongelmat ja potentiaalit
Selvitettävät liikennekäytävät Turun suunta Porin suunta Tampereen suunta Lahden ja Kouvolan suunta Porvoon ja Kotkan suunta Tallinnan suunta Hanko-Hyvinkää Pisara-rata (varsinaisia käytäviä tukevana hankkeena) Lisäksi huomioidaan liittymät muihin Etelä-Suomen käytäviin: Turku-Tampere Turku-Pori Kotka-Kouvola Lahti-Tampere
Liikennekäytävät ja hankkeet Turun suunta ESA-rata Espoon kaupunkirata Salo-Turku välin parantaminen Yhteys Lentorataan Porin suunta Vt2 käytävä Tampereen suunta Lentorata Pääradan lisäraiteet 2. vaihe Tampere-Toijala 3. raide Tampereen läntinen ohitusraide Lahden ja Kouvolan suunta Lentorata Porvoon ja Kotkan suunta Lentorata Itärata Tallinnan suunta Kiinteä yhteys Pisararata
Vertailumittarit Lähtökohta: Vaikuttavuus ES:n kasvuedellytysten kannalta Kuinka paljon eri ratakäytävien hankkeet toteutuessaan luovat potentiaalia työmarkkinaalueiden ja yritysten liiketoiminta- ja kontaktialueiden laajentamiselle? Saavutettavuudella merkittävä vaikutus Työmarkkinoiden laajenemiseen kuntien ja alueiden välinen työssäkäynti Elinkeinoelämän liiketoimintayhteyksiin - alueiden väliset ja kansainväliset yhteydet Vertailumittarien kehikko, henkilöliikenteen näkökulma Yritysten työvoima-alueen laajeneminen: työikäinen väestö eri saavutettavuusvyöhykkeillä suhteessa työpaikkojen sijaintiin Työvoiman työnhakualueen laajeneminen: työpaikkojen määrä eri saavutettavuusvyöhykkeillä suhteessa työikäisten asuinpaikkojen sijaintiin Yritysten liiketoiminta- ja kontaktialueen laajeneminen: työpaikkojen määrä eri saavutettavuusvyöhykkeillä suhteessa kaikkien muiden työpaikkojen sijaintiin erityisesti korkeasti koulutetut työpaikat Kansainvälisten yhteyksien paraneminen: edellä esitetyt suhteessa Helsinki-Vantaan, Tampereen ja Turun lentoasemiin, Helsingin ja Turun matkustajasatamiin sekä Pietarin ja Moskovan junayhteyden asemiin
Lähtötiedot Käytävien hankkeet Ratalinjaukset ja niiden mahdolliset vaihtoehdot, maakuntakaavat Suunnitelmat ja selvitykset Kaukoliikenne / lähiliikenne palvelutaso arviot kysynnästä kustannusarvio yhteismitallisessa hintatasossa Maankäytön kehittämispotentiaali ja suunnitelmat. Toimintaympäristön muutos Väestö Elinkeinot Työmarkkinat Liikennejärjestelmä Maankäyttö Ympäristö Lähteinä mm. ALLI 2015 Tulevaisuuden henkilöliikenne, LiV 20 HLJ 2015. HSL Väestöennusteet, TK 2015 Työpaikkaennusteet, VATT 2015 UM elinkeinojen nykytilanne ja kehityssuunnat (UM liitto 2014) EU:n Pohjoiset liikennekäytävät