Espoon kaupunki Pöytäkirja 358. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / / Lausunnon antaminen Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) luonnoksista Valmistelijat / lisätiedot: Marianne Kaunio, puh Anne Savolainen, puh Markku Antinoja, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus antaa 1 Helsingin seudun yhteistyökokoukselle (HSYK) Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmaluonnoksesta (MASU) seuraavan lausunnon: Espoo haluaa kiinnitettävän huomiota erityisesti MASU-kartan ja selostuksen seuraaviin kohtiin: MASU-kartan valkoiset alueet (vyöhykkeisen ulkopuoliset alueet) Tavoitteena on seututasolla, että vähintään 70 % asuntotuotannosta tulisi sijoittaa ensisijaisesti kehitettävälle vyöhykkeelle (tumma ruskea). Tavoite on hyvä ja kunnianhimoinen ja metropolin ydinalueella perusteltu. Seudulla tulee kuitenkin sallia myös ns. valkoisten alueiden hallittu kaavoitus ja turvata siten myös monipuolinen asuin- ja elinympäristö. Maankäyttösuunnitelman suunnittelukriteeristössä on tarkentavana kriteerinä Toimiva viherrakenne. Kriteerilause on: Maankäyttö suunnitellaan siten, että se ei heikennä seudullisesti keskeisiä luontoarvoja. Keskeisimmät viheralueet on esitetty kartalla kuitenkin valkoisella värillä, mikä on merkintänä ristiriidassa muiden valkoisten alueiden kanssa nk. vyöhykkeiden ulkopuolinen alue, jota voidaan kehittää paikallisena. Kartassa tulisi tehdä ero näiden eri vyöhykkeiden välillä. Mahdolliset laajentumisalueet vuoden 2040 jälkeen (ESA-rata) Suunnittelun lähtökohdaksi on sovittu, että seudulla on vuonna 2050 noin 2 miljoonaa asukasta ja yli miljoona työpaikkaa. Sekä väestön että työpaikkojen kasvuksi ennakoidaan keskimäärin 1 % vuodessa. Espoossa väestönkasvu on ollut jo pitkään 1,5 % luokkaa, työpaikkakasvun vaihdellessa enemmän. Näin ollen kasvuennuste on MASU:ssa Espoon osalta varsin maltillinen. Espoossa tulisikin voida pitää auki mahdollisuuksia myös uusien kasvusuuntien käyttöönotolle jos tarvetta

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 ilmaantuu. MASU-kartan tulisi olla luonteeltaan strateginen ja joustava erityisesti toteuttamispolun suhteen. Kartalla on osoitettu mahdolliset laajentumisalueet vuoden 2040 jälkeen. Selostuksessa todetaan, että näiden alueiden sisällä voidaan kehittää vuosien ensisijaisesti kehitettäviä vyöhykkeitä ja kuntien muita kehittämisalueita kunhan kehittämisestä ei aiheudu merkittäviä seudullisia investointitarpeita. Alueiden kehittäminen ei saa myöskään haitata myöhempää seudullisen mittakaavan kehittämistä. Selostusta tulisi muuttaa siten, että alueiden kehittäminen olisi mahdollista koko raidoitetulla alueella vuosina em. kriteerein. Lisäksi raidoitetun alueen tarkoituksenmukainen laajuus tulisi ratkaista kunnassa tarkemman yleiskaavatyön ja vaikutustenarvioinnin yhteydessä. Suunnitelma lähtee oletuksesta, että uusia ratasuuntia ei pystyttäne seudulla toteuttamaan ainakaan ennen vuotta Myös kumipyöräliikenne tulisi nostaa tässä yhteydessä osaksi toimivaa joukkoliikennejärjestelmää hankkeiden toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa. Ratainvestoinnit eivät riitä kaikkialle eikä raiteiden puute saisi halvaannuttaa kaupunkirakenteen kehittämistä, jos joukkoliikenteen hyvä palvelutaso pystytään turvaamaan muutoin. Kaupunkirata Espoo-Lohja, ns. Länsirata, pitäisi kuitenkin voida rakentaa jo v mennessä. Sen rahoitus olisi mahdollista riittävällä maankäytöllä radan vaikutusalueella. MASU:n suhde maakuntakaavaan ja kuntien valmistelussa oleviin yleiskaavoihin Yleisesti ottaen MASU-kartta luo riittävän pohjan kuntien yhteiselle metropolikaavalle, kunhan siinä pitäydytään riittävän strategisella tasolla jatkossakin ja luodaan mahdollisuuksia myös muiden, kuin seudun tiiveimpien alueiden maankäytön monipuoliselle kehittämiselle (ns. valkoiset alueet). Maankäytön suunnitelma on nivottu yhteen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa (HLJ 2015). Lisäksi asuntostrategia tukeutuu jo käynnissä oleviin kuntien asemakaavakohteisiin ja on siten realistisella pohjalla. Näiden kolmen osaalueen yhteensovittaminen tulee turvata jatkossakin ja työstää edelleen yksi yhtenäinen kartta, jossa myös liikennejärjestelmäsuunnitelma on helposti hahmotettavissa osana maankäytön suunnittelun kokonaiskuvaa. Tässä yhteydessä tulee kuitenkin määritellä suunnitelman ohjaavuus selkeästi verrattuna käynnissä oleviin yleiskaavoihin, uudenmaan maakuntakaavaan ja valmisteilla olevaan 4. vaihemaakuntakaavaan. 2 Helsingin seudun yhteistyökokoukselle (HSYK) asuntostrategialuonnoksesta seuraavan lausunnon: Helsingin seudun asuntostrategia 2025 vastaa Espoon valtuuston hyväksymässä asunto-ohjelmassa tehtyjä linjauksia. HLJ 2015 vaikutusten arviointiselostuksessa (SOVA) todetaan, että uusia asuntorakentamisen keskittymiä on syntymässä alueille, jotka eivät liity nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen eikä näille ole mahdollista tarjota

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 kilpailukykyistä joukkoliikennettä. Asuntostrategiassa esitetty kuntien arvioima asuntotuotannon volyymi on linjassa laaditun Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman kanssa ja sijaitsee suurelta osin seudullisesti ja paikallisesti merkittävillä vyöhykkeillä liittyen hyvin nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä sijoittuen jo olemassa olevien tai tulevien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. 3 HSL:n hallitukselle Helsingin Seudun liikennejärjestelmäluonnoksesta (HLJ 2015) seuraavan lausunnon: Vuosien investointiohjelmassa tulee muuttaa seuraavien hankkeiden ajoitusta: Espoon kaupunkirata tulee siirtää sijalta 13 sijalle 6. Espoo on tehostamassa voimakkaasti maankäyttöä mm. Keran aseman ympärillä ja Espoon keskuksessa. Nykyisen kaupunkiradan jatkaminen ei edellytä lisäinvestointeja Pasilassa eikä Helsingin ratapihalla. Kaupunkiradan nostaa valmistuttuaan Pisara-radan hyöty-kustannussuhdetta. Raide-Jokeri tulee siirtää sijalta 14 sijalle 7. Nykyisen poikittaisen runkobussilinja 550:n välityskyky on jo nyt ajoittain ylittynyt. Raide-Jokeri tuo tarvittavan lisäkapasiteetin Helsingin seudun poikittaiseen joukkoliikenteeseen. Lisäksi Aalto-yliopiston toiminnan laajentuessa ja uuden kampusrakennuksen valmistuessa Otaniemen saavutettavuus paranee Raide-Jokerin ansiosta. Mikäli jokin hanke ei etene, niin se ei saa olla esteenä järjestyksessä seuraavien hankkeiden toteutuksen ajoitukselle. Kehä II:n jatke ei ole mukana investointiohjelmassa edes vuoteen 2040 mennessä. Tämän vuoksi Espoo alkaa suunnitella Turuntie - Vihdintie - yhteyden toteuttamista osana kaupungin pää- ja kokoojakatuverkkoa. Tällöin kadun läheisyyteen voidaan suunnitella maankäyttöä tehokkaammin kuin maantien varrella. Kehä II:n jatkeen hallinnollisen luokan muuttamisesta kaduksi tulee sopia kaupunkien ja valtion kesken tässä HLJ:ssa. Vahvistetussa maakuntakaavassa on oikoratavaraus Vihdin ja Lohjan kautta Saloon. Tätä valtakunnallista oikorataa (ns. Tunnin juna -hanke) ei näy listoilla, vaikka sille valtiokin on näyttänyt vihreää valoa. Suomi tullee esittämään Turun ja Helsingin välille suunnitellun raidehankkeen ottamista mukaan EU:n investointipakettiin. Tämä ratahanke tulee lisätä vuoden 2026 jälkeen aloitettaviin investointeihin. Osana sitä on esitettävä kaupunkirata Espoo-Lohja, ns. Länsirata. Se mahdollistaa merkittävän maankäytön. Espoo toivoo valtion suunnittelevan ja toteuttavan hankkeita liikenteen kokonaisuuden eikä yksittäisen liikennemuodon näkökulmasta. Pääväyliin (tiet ja radat) liittyvät pyörätiet tulee suunnitella ja toteuttaa yhtäaikaisesti.

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Liikennejärjestelmän tulee tukea maankäytön tehostamista raideliikenteen vaikutusalueen lisäksi myös alueilla, joissa on tehokas ja kattava bussireitistö sekä 2020-luvun jälkeen kehittyvä pikaraitiotieverkosto. Suunnitelmassa tulee avoimesti näyttää arvioidut kustannukset jaoteltuna valtion, kuntien ja mahdollisesti kolmannen sektorin osuuksiksi. Lisäksi hankelistalle on otettu kokonaan kuntien rahoittamia hankkeita. Niiden esittäminen hankelistalla on kyseenalaista. Espookin rahoittaa vuosittain valtion pääväyliä useilla kymmenillä miljoonilla, eikä näitä näy hankkeiden kustannuksissa. Espoo osallistuu liikenteen hinnoitteluvaihtoehtojen selvittelyyn. Hinnoittelulla aikaan saatavat tuotot tulee ohjata seudun liikennehankkeisiin, eikä se saa vähentää valtion nykyisin seudulle ohjattua liikennerahoitusta. Liikenteen hinnoitteluvaihtoehtoja tulee selvittää tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Seudullisesti merkittävillä liityntäpysäköintialueilla A1 ja A2 valtion osuuden tulisi olla suurempi kuin 30-50%. Kustannusten jaosta tulee sopia valtion, HSL:n ja kuntien kesken. Käsittely Lehtola Laihon kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Autoliikenteeltä perittävien maksujen tulee olla osa valtakunnallista järjestelmää. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 5 ääntä vastaan 1 ollessa poissa hylänneen Lehtolan lisäysehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Liite 8 Lausuntopyyntö Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) luonnoksista 9 Suunnittelun lähtökohdat ja tiivistelmät suunnitelmista 10 Maankäyttosuunnitelma 2050 luonnos 11 Asuntostrategia 2025 luonnos 12 Liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ luonnos 13 HLJ 2015 toimenpidekortit 14 HLJ 2015 Vaikutusten arviointi 15 Äänestys 358

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 Selostus Luonnokset Helsingin seudun 14 kunnan maankäyttösuunnitelmasta, asuntostrategiasta ja liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (HLJ 2015) ovat valmistuneet lausuntoja ja kannanottoja varten. Suunnitelmaluonnokset muodostavat kokonaisuutena yleispiirteisen näkemyksen Helsingin metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä. Suunnitelmaluonnoksista, sekä HLJ 2015:n vaikutusten arvioinnista, joka on tehty suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia koskevan SOVAlain mukaisesti, pyydetään lausuntoa mennessä. Myös asukkailla ja muilla toimijoilla on mahdollisuus antaa kannanotto suunnitelmaluonnoksista. Suunnitelmaluonnokset on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä. Maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian laatimisesta ovat vastanneet alueen kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo sekä Uudenmaanliitto ja HSY. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015:n valmistelusta on vastannut HSL ja työhön ovat osallistuneet kuntien lisäksi valtion liikenneja ympäristöviranomaiset. Helsingin seudun yhteistyökokous HSYK hyväksyi kokouksessaan Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian luonnokset lähetettäväksi lausunnoille. Lausuntojen ja kannanottojen jälkeen suunnitelmaluonnokset viimeistellään alkuvuodesta 2015 ja HSYK käsittelee ja hyväksyy omalta osaltaan maankäyttösuunnitelman sekä asuntostrategian ja lähettää ne edelleen hyväksyttäväksi pääkaupunkiseudun kuntiin. KUUMA-kunnat saavat suunnitelmat hyväksyttäväkseen kuntien yhteisen KUUMA-johtokunnan kautta. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman (MASU) laadintaperiaatteet MASU 2050 määrittää seudullisen maankäytön tahtotilan ja tuottaa tarpeellista taustatietoa paitsi HLJ luonnoksen ja Helsingin seudun asuntostrategian 2025 valmisteluun, myös maankuntakaavan laadintaan. Maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavatöiden kautta voidaan seudulla yhteisesti merkittäviksi koettuja maankäytön linjauksia tuoda juridiseen kaavaprosessiin. Suunnitelma on jakautunut kolmeen tavoitevuoteen. Lähivuosien (2025 asti) osalta tavoitteena on konkreettinen suunnitelma, jonka pohjalta kunnat voivat neuvotella valtion kanssa seuraavassa aiesopimuksessa sovittavat yhteiset toimenpiteet ja resurssit tavoitteiden toteuttamiseksi. Pidemmän aikavälin suunnitelmissa (2040 ja 2050+) hahmotellaan tulevaa maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistä muun muassa siten, että voidaan turvata seudun yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen mukainen tulevaisuus.

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 Suunnitelmaluonnoksissa on esitetty yleispiirteinen kuvaus Helsingin metropolialueen tulevasta rakenteesta: mihin rakennetaan asunnot ja työpaikat sekä millaiset liikenneyhteydet ja joukkoliikennepalvelut eri puolilla seutua tarjotaan. Tavoitteena on vahvistaa seudun toimivuutta ja vetovoimaa. Suunnittelun lähtökohdaksi on sovittu, että seudulla on vuonna 2050 noin 2 miljoonaa asukasta ja yli miljoona työpaikkaa. Väestöprojektioissa arvioidaan koko Helsingin seudun asukasluvun kasvavan 1,6 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä ja 2 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä nykyisestä 1,4 miljoonasta. Työpaikkamäärän arvioidaan kasvavan 0,85 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä ja 1,05 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä nykyisestä 0,7 miljoonasta. Sekä väestön että työpaikkojen kasvuksi ennakoidaan keskimäärin 1 % vuodessa. Maankäyttösuunnitelmassa on esitetty suunnittelua tarkentavat ja ohjaavat kriteerit. Suunnitelmassa on esitetty myös kullekin kriteerille mittari, jolla toteutumista voidaan seurata. Näitä ovat savu-analyysi (PKS I-III, kehä III ulkopuolella I-V), UZ- jalankulkuvyöhykkeet ja alakeskukset sekä laadullinen suunnittelijoiden tekemä arvio. Lisäksi mittareissa on nostettu esille etäisyys joukkoliikenteen solmukohdista, asemanseuduista ja keskustoista. MASU:n kriteerit: - Maankäyttö täydentää ensisijaisesti olemassa olevaa kaupunkirakennetta. - Asuminen sijoitetaan seudulla siten, että se tukee palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuuden parantumista erityisesti kestävillä kulkumuodoilla. - Edellytykset joukkoliikenteen ja palvelujen kehittymiselle paranevat. Solmukohtien joukkoliikenne, palvelu- ja asuntotuotantotaso kasvavat tarkoituksenmukaisesti. - Seudullisesti merkittävät ja työpaikkaintensiiviset alueet suunnitellaan seudullisesti hyvin kestävillä kulkumuodoilla saavutettaviksi. - Maankäytön sijoittamisella tuetaan keskuksien kehittymistä. Liikkumisympäristö suunnitellaan jalankulkijan ja pyöräilijän näkökulmasta miellyttäväksi. - Maankäyttö suunnitellaan siten, että se ei heikennä seudullisesti keskeisiä luontoarvoja. - Seudun eri osien omailmeisyys, ympäristön luomat edellytykset, paikan henki ja historia huomioidaan osana muuttuvaa kaupunkirakennetta. - Maankäytön avulla tuetaan kaupunkirakenteen kehittymistä sosiaalisesti kestävämmäksi. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 on pitkän aikavälinen strateginen suunnitelma, joka kuvaa seudun yhteisen tahtotilan tulevaisuuden liikennejärjestelmästä, sen kehittämisestä ja käytöstä.

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7 Helsingin seudun MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne) -aiesopimus on viitoittanut HLJ 2015:n valmistelua. Sisällöltään HLJ suunnitelma pohjautuu Helsingin seudun ensimmäiseen, 14 kuntaa kattavaan HLJ suunnitelmaan. Suunnitelman valmistelua on ohjannut HLJ -toimikunta, jossa ovat edustettuina kunnat ja valtio. HLJ 2015:n valmistelussa on hyödynnetty useita osaselvityksiä sekä arvioitu vaikutuksia useissa valmisteluvaiheissa. Työssä on huomioitu HLJ päätöksen jälkeen toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, päätökset ja linjaukset. Tärkeimpiä näistä ovat valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko, Helsingin seudun MAL -yhteistyö ja MAL - aiesopimus , Uudenmaan maakuntakaava ja sen uudistaminen sekä muut valtakunnalliset ja seudulliset lähtökohdat ja tavoitteet. Suunnittelun loppuvaiheessa on huomioitu myös valtion ja kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden ja asumisen edistämiseksi (neuvottelutulos ). HLJ 2015 valmistelu on perustunut HSL:n hallituksen hyväksymään puiteohjelmaan. HLJ suunnitelma on liikenteen osalta lähtökohta seuraavan MAL - aiesopimuksen neuvotteluun. HLJ 2015 toimii myös seudun puheenvuorona tulevaa hallitusohjelmaa ja liikennepoliittista selontekoa varten. HLJ 2015 luonnoksen sisältö tiivistyy neljään linjaukseen: 1. Nostetaan kestävien kulkutapojen palvelutasoa 2. Hyödynnetään informaatio- ja ohjauskeinoja tehokkaasti 3. Huolehditaan logistiikan tarpeista sekä tieliikenteen toimivuudesta 4. Saavutetaan tulokset tehokkailla toimintatavoilla. Tiedoksi

8 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 8