LIETELANTA sopii myös kasvinviljelylle

Raisioagron asiakaslehti MAKASIINI Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 2 12 LIETELANTA sopii myös kasvinviljelylle UUSI AMINO- MAITURI 12 OOO E -puolitiiviste KÄYTTÄJÄKOKEMUKSIA PATENTTIREHUSTA HUIPPUSATO säilörehusta kolmella korjuulla Mitä broilerin vatsa kertoo? SIAT OVAT SOSIAALISIA

MAKASIINI Ajankuva Mitä on biotalous?...4 Yaran ja Raision yhteistyöprojekti...5 Uusi noutovarasto Raisioon...6 Asiakaskyselyn tuloksia...7 Luomuviljelijöitä tarvitaan lisää...8 Raision sopimusviljelijät Englannissa...10 Kasvinviljely Viljamarkkinakatsaus...12 Lietteen ja lannan levitys kasvinviljelytilalle...14 Nurmen lannoitus ja hoito...16 Tautitorjunta on tärkeää...18 Parhaat vinkit öljykasvinviljelyyn...19 26 Nauta Lehmä hinkuu jo laitumelle...20 Käyttäjäkokemuksia Maituri 12 000 E:stä...22 Uusi Amino-Maituri 12 000 E lupaa hyvää...26 Lehmien rakenneluokitus vaatii taitoa...29 Montako tuntia terve lehmä märehtii?...30 Melli-boluksista seleeni ja muut hivenaineet...32 Hiehosta märehtijä jo juottokaudella...34 Vältä lihanautojen vieroitusongelmat...34 Juha Anttilan ruokintaohjeet...35 150- ja 100-tonnarit...35 Siipi Tilahaastattelu Etelä-Pohjanmaan emobroilertilalta...36 Piian puntaroimaa...38 Broilereiden monitorointi...39 Mikä vehnälajike sopii broilerin ruokintaan?...40 Sika Knihtin tilan possut ovat onnellisia...42 Siat ovat sosiaalisia...44 Paavon niksinurkka...45 Possutohtori: siat kannattaa rokottaa...46 Verkossa Raisioagron tuotevalikoima laajempi kuin koskaan...48 22 12 Välipala Elovena-pikapuuroista herkullisia välipaloja...49 Uutiset ja tarjoukset...50 2

PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, 21201 Raisio Puh. 02 443 2111 Faksi 02 443 2137 Sähköposti: etunimi.sukunimi@raisio.com www.raisioagro.com VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin kaupallinen johtaja Puh. 050 557 4323 TOIMITUSSIHTEERI Marjo Keskikastari markkinointiviestinnän asiantuntija Puh. 044 782 1249 ToimituskunTA Juha Anttila tuotepäällikkö Ilmo Aronen T&K johtaja Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Minna Oravuo asiakkuuspäällikkö Heidi Seitala tuotepäällikkö Päivi Volanto kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari marjo.keskikastari@raisio.com Puh. 044 782 1249 ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki KANNEN KUVA Jukka Hollo PAINATUS ForssaPrint ISSN 1456-6826 38. vuosikerta 441 612 Painotuote Seuraava AgroMakasiini ilmestyy syyskuussa 2012. Ammattituottajan kumppani Uusi Raisioagro, joka syntyi vuodenvaihteessa, on lyhyessä ajassa käynyt läpi melkoisen muutosprosessin. Ehkäpä suurin muutos on tässä vaiheessa koettu talon sisällä. Toiminnan laajentaminen kattamaan koko repertuaari maatalouden päätuotantopanoksia on vaikuttanut lähestulkoon jokaisen raisioagrolaisen työtehtäviin ja vastuisiin. Uusien tuoteryhmien myötä on ollut paljon opeteltavaa, paitsi itse tuotteista, myös asiakkaiden tarpeista ja odotuksista. Alkuvuosi on ollut hyvin työntäyteinen, mutta myös mielenkiintoinen ja rohkaiseva. Nyt kun tiedämme olevamme oikealla tiellä, voimme painaa kaasua ja lisätä vauhtia. Uuden tulokkaan ilmestyminen markkinoille on luonnollisestikin herättänyt kilpailijat. Alkuvuonna on useassa tuoteryhmässä vallinnut ostajan markkinat, kiitos lisääntyneen kilpailun. Pitkän päälle varsin heikosti kannattava maatalouskauppa ei kuitenkaan pysty palkkiotavoitteestaan joustamaan ilman, että löydetään todellisia kustannussäästöjä nykyisiin toimintatapoihin ja rakenteisiin. Maatalouskauppa kansainvälistyy ja keskittyy samoin kuin tavarantoimittajatkin. Jotta me täällä syrjäisessä Suomessa olisimme kiinnostava yhteistyökumppani kansainväliselle panosteollisuudelle, pitää toimintamallimme olla uskottava ja asiakkuuksien määrä riittävä. Raisioagro on kenelle tahansa tavarantoimittajalle kiinnostava kumppani sekä kokonsa että kustannustehokkaan toimintamallinsa vuoksi. Hyvien edustusten lisäksi näemme tärkeäksi innovoida ja kehittää uusia toimintakonsepteja ja tuotteita. Kilpailijamme ovat jo ensimmäisenä toimintavuotenamme olleet myymässä meitä milloin minnekin. Mutta kerrottakoon nyt, että yritys ei ole kaupan. Voidaan sanoa, että Raisioagro edustaa kasvavassa ja kansainvälistyvässä Raisio konsernissa perinteistä kovaa ydintoimintaa, joka palvelee sitä asiakaskuntaa, joka aikoinaan on ollut yhtiötä perustamassa ja joka hyvin pitkälti vielä tänä päivänä sitä hallitsee. Raisioagron tehtävä on olla ammattituottajien osaava kumppani, oli kyseessä sitten kasvinviljely tai kotieläintila. Tähän kumppanuuteen liittyy myös tuotantopanoskaupan virtaviivaistaminen. Teemme päivittäin töitä tuottaaksemme lisäarvoa todellisille työnantajillemme, eli asiakkaillemme. Se, miten tehtävässämme onnistumme, mitataan markkinoilla joka päivä. Bengt-Erik Rosin 3

AJANKUVA AGRO makasiini 2/12 Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle? Oletko kuullut tuotannosta, jossa hyödynnetään luonnosta yhteyttämisen seurauksena saatavaa uusiutuvaa materiaalia? Tai tuotannosta, jossa käytetään biologisia prosesseja hyödyksi tuotettaessa kierrätettäviä ja ympäristöystävällisiä tuotteita tai biopohjaisia polttoaineita? TEKSTI Aki Finer KUVA Raisio Oyj Varmasti jokainen meistä pystyy yhdistämään muun muassa ruoantuotannon ja metsäteollisuuden ensimmäiseen kysymykseen. Toisen kysymyksen vastauksia ovat esimerkiksi biodieselin ja biokaasun tuotanto. Edellä esitetyn kaltaiset tuotantomuodot sekä ympäristövaikutuksia hillitsevä ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntävä toiminta ovat yhdistyneet yhden termin alle. Tämä termi on biotalous. Biotaloudella pyritään löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja fossiilisiin polttoaineisiin ja resursseihin nojautuvalle taloudelle. Investoinnit biotalouteen ovat kasvaneet voimakkaasti maailmalla. Biotalous on Suomessa noussut aktiivisen keskustelun aiheeksi viimeisen kahden vuoden aikana. Valtioneuvoston kanslia ja Työ- ja elinkeinoministeriö ovat tahoillaan luoneet strategiaa biotalouden kehitykselle Suomessa. Biotalouden kehitys on käynnistynyt Suomessa vahvimmin metsäteollisuuden ja polttoainejalostajien toimesta. Kehittyäkseen biotalous vaatii kuitenkin laaja-alaista eri toimialasektorien yhteistyötä. Biotaloudessa pyritään hyödyntämään raaka-aineet mahdollisimman tehokkaasti yhden tuotantosektorin sivujae voi olla toisen tuotantosektorin raaka-aine. Suomalaisen elintarviketeollisuuden, alkutuotanto mukaan lukien, tulee olla aktiivisesti mukana kehittämässä biotaloutta. Tällä tavoin pystytään luomaan uutta liiketoimintaa ja tuottamaan lisäarvoa myös kotimaiselle maataloustuotannolle. 4

Ympäristön hyväksi -projekti Raisio Oyj ja Yara Suomi Oy sopivat elokuussa yhteistyöprojektista, jonka tavoitteena on vähentää Raision sopimusviljelyn ympäristövaikutuksia ja samanaikaisesti varmistaa hyvä satotaso oikealla lannoituksella. Katso video peltokipsinlevityksestä on osoitteesta www.raisioagro.com. TEKSTI Jaakko Laurinen Vesistöjen ravinnepäästöjen alentamistavoitetta voidaan edesauttaa esimerkiksi peltokipsin avulla. Yhteistyöprojektin ensimmäiset toimenpiteet ovat kipsinlevityskohteet, joita syksyn aikana perustettiin Raision sopimusviljelijöiden pelloille. Luvassa on myös Yara N- Sensor tekniikan hyödyntämistä. Maanäytteiden avulla seurataan kipsin vaikutuksia kohdepelloilla. Kipsi liukenee ja imeytyy maaperään parantaen maan rakennetta ja sitoen myös liukoista fosforia. Käsitelty maaperä kestää paremmin sateen ja sulavan lumen aiheuttamia vesivirtauksia vähentäen eroosiota sekä fosforin valumista vesistöihin. Fosfori sitoutuu peltoon, pysyen kuitenkin kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Sadosta ei siis kipsikohteissa tingitä, päinvastoin. Suomalainen kauratuote voitti palkinnon Yhdysvalloissa Simpli OatShake on Raision kehittämä innovaatio. Raision valmistama tuote on kaurapohjainen ja maidoton ja se palkittiin parhaana smoothie-juomana Yhdysvalloissa viime vuonna. Raision lisenssikumppanin, Oat Solutions LLC:n Kaliforniaan maaliskuussa 2011 lanseeraaman Simpli Oat- Shake -välipalajuoman palkitseminen vuoden 2011 parhaana smoothie-juomana Yhdysvalloissa oli merkittävä saavutus. Tämä oli ensimmäinen kerta kun amerikkalaiset kuluttajat valitsivat kasvipohjaisen tuotteen maultaan parhaaksi. BevNET jakaa kokeneen ja arvostetun kilpailutuomaristonsa toimesta alkoholittomien juomien Oscar-palkinnoksi kutsutut BevNET s Best of -palkinnot vuosittain Santa Monicassa, Kaliforniassa. Aikaisemmin vain yksi eurooppalainen juoma, Red Bull, on yltänyt voittoon. Katso video suomalaisesta kaurasta voittajatuotteen raaka-aineena. Video on kuvattu Raisioagron sopimusviljelijän Jaakko Rantalan kotitilalla Mynäjoella. http://youtu.be/yxg81jqq6kw Aiheesta lisää www.livesimpli.com. 5

AJANKUVA AGRO makasiini 2/12 Raisiossa uusi noutovarasto siemenille ja kasvinsuojeluaineille Raisioagron toiminnan laajentuessa tuli tarve laajentaa Raision tehdasalueella olevaa varastoa. Varasto saneerattiin entisestä korjaamohallista, joka sijaitsee aivan entisten siemenvaraston tilojen läheisyydessä. Saneerauksessa 370 neliömetrin kokoiseen varastoon rakennettiin toimisto sekä tuotehyllyjä kasvinsuojeluaineille ja siemenille. TEKSTI JA KUVAT Erkka Hellsten ja Marjo Keskikastari Noutovarasto on avoinna juhannukseen asti arkisin klo 8.00-15.00. Varastolla on paikalla myös Raisioagron asiakkuusvastaava, joka ottaa vastaan tilauksia ja antaa samalla ajankohtaisia viljelyvinkkejä. Varaston toiminnasta vastaa Auramaa Logistiikka. Varaston kymppinä on Tommi Mäkeläinen, 044 786 8847. Raisioagron kevätpäivät Markkinapäiväkokemusten perusteella Raision uuden noutovaraston toiminta sujuu varsin mukavasti. Perjantaina 13.4. varastolla kävi noin 350 asiakasta noutamassa siemeniä ja kasvinsuojeluaineita sekä tutustumassa Raisioagron laajennettuun tuotevalikoimaan. Raision oman henkilökunnan lisäksi myös Bernerin ja Yaran edustajia oli paikalla esittelemässä ja myymässä tuotteita. Keitto maistui kävijöille ja tunnelma oli mukava. Tommi Mäkeläinen Marianne ja Bengt Karlsson olivat lähteneet Paraisilta Raisioon sadetta pitämään. He osallistuivat siemententunnistamiskisaan ja kertoivat tulleensa noutopäiville ostamaan rapsinsiementä 16 hehtaarille. - Riistakameraa tekisi kovasti mieli, eli eiköhän sen sitten saa jo tällä määrällä, pariskunta kyselee. Ja saahan sen! Kokemäkeläiset Kerttu ja Seppo Pere olivat rypsinsiementen hakumatkalla. - Olemme jo monet vuodet hakeneet siemenet täältä Raisiosta, mutta tämä nyt on sitten viimeinen kerta, sillä pääsen tänä vuonna eläkkeelle. Tai toki voi olla, että vielä tulen siemeniä noutamaan, mutta kyllä joku muu ne sitten viljelee, naureskelee Seppo Pere. Raisioagropäiviä pidettiin maalishuhtikuun aikana myös Nokialla, Pöytyällä, Kouvolassa ja Ylivieskassa. Kiitos käynnistä! Ja muistathan, että siemeniä on vielä rajoitettu valikoima jäljellä tee tilaus omalle asiakkuusvastaavallesi. Arvonnassa 20 kiloa Agropesua voittivat Atte Airikki Nousiaisista, Kari Osala Vahdolta sekä Pekka Rasilainen Pöytyältä. Onnea voittajille! 6

Asiakkaiden mielestä Raisioagro on oikeilla jäljillä Asiakastutkimuksen mukaan Raisioagro on kaivattu piristys maatalouskauppaan. Suuri enemmistö vastaajista uskoo tekevänsä uuden Raisioagron kanssa enemmän kauppaa kuin aikaisemmin. TEKSTI Veli-Matti Reunasalo Valitulle asiakasjoukolle lähetettiin helmikuun aikana sähköpostikysely, johon saatiin 424 vastausta. Enemmistö vastaajista toivoo Raisioagron laajentavat tuotevalikoimaansa ja tarjoavan myös uutuustuotteita. Asiakaskyselyn perusteella markkinoille kaivataan luomurehuja sekä enemmän uutuuksia. Tärkeimpänä asiana koetaan päätuotantopanosten tarjoaminen hinta/laatu-suhteeltaan kilpailukykyiseen hintaan. Myös halvemmat tuotevaihtoehdot nähdään tervetulleina, vaikka niiden riittävästä laadusta ei olla aivan vakuuttuneita. Maitotilat haluavat rehunsa GMO-vapaina, mutta sika-, kana- ja broileritilat haluavat, että heillä on mahdollisuus valita myös edullisempi GMO-vaihtoehto. Osaaminen ja tavoitettavuus on tärkeää Riittävä tieto myytävistä tuotteista sekä myös asiakkaiden tuotannosta koetaan tärkeäksi osaamisalueeksi. Markkinahintojen nopeiden vaihteluiden vaikutukset tilojen omaan talouteen nähdään ongelmallisina, ja hintariskin hallintaan kaivataan apua. Asiakkuusvastaavien jako tuotantosuunnan ja alueen mukaan todetaan hyväksi asiaksi. Huolenaiheena ovat yhteyshenkilöiden riittävän hyvä tavoitettavuus ja heidän riittävän ammattitaidon ylläpitäminen tuotevalikoiman laajentuessa. Viljan hinta askarruttaa Viljatilat kokevat viljan korkean hinnan pääsääntöisesti positiivisena asiana. Tämä on helppo ymmärtää. Sen sijaan kotieläintilat eivät olleet yhtä varmoja siitä, että korkeampi viljan hinta olisi matalaa parempi, koska viljan hinta vaikuttaa rehujen hintoihin. Vastauksissa toivottiin, että Suomessa maksettaisiin viljoista saamaa hintaa kuin Keski-Euroopassa. Asiakkuuden suuruuden ja keston toivottiin vaikuttavan positiivisesti tarjottaviin etuihin, vaikka sen oikeudenmukaisuudessakin nähtiin haasteita, mikäli se liikaa vaikuttaa lopulliseen hintaan. Verkkokauppa ja nopea tiedonkulku Tutkimukseen vastaajat ovat sitä mieltä, että hyvin toimiva verkkokauppa parantaa merkittävästi tuotteiden saatavuutta. Verkkokaupan toivotaan laskevan tuotteiden hintoja. Erittäin tärkeänä nähdään joustavat maksujärjestelyt. Markkinoilla viimeaikoina nähtyjen suurien hintojen vaihtelun vuoksi vastaajat kaipaavat ajankohtaista hintatietoa muun muassa tuotantopanosten ja viljojen hinnoista. Sähköposti koetaan hyvänä tiedottamis- ja yhteydenpitovälineenä, mutta ajankohtaisista asioista haluttiin saada tietoa myös internetsivuilta. Muuta faktatietoa halutaan lukea AgroMakasiinista ja oman tuotantosuunnan oppaista. Asiakastilaisuuksista halutaan viihdettä, mutta niiden pääsisällön on oltava vankkaa ammattiasiaa. Kiitos kaikille vastanneille ja hyvää kesää! 7

AJANKUVA AGRO makasiini 2/12 Raisioagron luomurehuja Liperin Myllystä Raisioagro tuo ensimmäisenä rehuvalmistajana luomurehut naudoille valtakunnalliseen jakeluun. Rehut valmistetaan Liperissä sijaitsevassa rehutehtaassa, joka syksystä lähtien valmistaa ainoastaan luomurehuja. TEKSTI Bengt-Erik Rosin I KUVA Raisioagro Oy Valtakunnallisen jakelupeiton lisäksi Raisioagro panostaa luomurehujen kotimaisuusasteen nostamiseen ulottamalla sopimusviljely kattamaan myös luomurehuviljaa ja valkuaiskasveja. Luomutuotteiden kysyntä purjehtii tällä hetkellä myötätuulessa ja tämä näkyy myös kotieläintuotteissa. Luomumaidon osuus koko maidontuotannosta vain kaksi prosenttia, mutta absoluuttisiksi litroiksi muunnettuna tämä on jo noin 40 miljoonaa litraa maitoa. Luomutuotantoon siirtymiseen harkitsevien tai tuotannon laajentamista suunnittelevien tilojen suurimpana epävarmuustekijänä on ollut rehujen saatavuus. Liperin rehutehdas tuo helpotusta tähän tilanteeseen. Yhteistyötä Osuuskunta ItäMaidon kanssa Luomurehuvalmistuksen keskittämisellä yhteen tuotantolaitokseen saavutetaan useita etuja. Raisioagron yhteistyökumppanin, Osuuskunta Itä- Maidon, omistama Liperin Mylly on kapasiteetiltaan sopivan kokoinen erikoisrehutuotantoon. Samalla tontilla toimivassa elintarvikemyllyssä on jo kahdenkymmenen vuoden ajan jauhettu luomujauhoja. Näin ollen löytyy osaamista luomutuotannon erityisvaatimuksista sekä valmiiksi etabloituneet kontaktit raaka-ainetoimittajiin. Tehtaalla ei jatkossa valmisteta lainkaan tavanomaiseen tuotantoon tarkoitettuja rehuja, joten sekoittumisvaaraa ei ole, ja koko prosessi raaka-ainehankinnasta valmiin tuotteen toimittamiseen tapahtuu luomutuotannon ehdoilla. Tuotesuunnittelu ja raaka-ainehankinta Luomurehujen reseptit suunnitellaan Raisioagrolaisten periaatteiden ja laatustandardien mukaisesti. Rehujen pitää olla maittavia, tuottoisia sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia tukevia. Naudanruokintaan erikoistuneet asiakkuusvastaavamme palvelevat jatkossa myös luomutuotannossa olevia maito- ja nautatiloja ja avustavat ruokinnan suunnittelussa. Rehujen toimitukset alkavat satokauden vaihtumisen jälkeen, eli syksyllä 2012. Kuljetukset saadaan kustannustehokkaasti hoidettua koko valtakuntaan hyödyntäen menopaluukuljetuksia ja Raisioagron logistiikkaverkostoa. Tällä hetkellä luomurehujen raaka-aineesta huomattavan suuri osuus on tuontitavaraa. Raisioagro panostaa määrätietoisesti kotimaisen raaka-ainetuotannon kehittämiseen. Tämä merkitsee myös uuden markkinakanavan avautumista luomu-kasvinviljelytiloille. 8

Luomuviljan kysyntä vahvassa nousussa Kaupoissa on jo laaja valikoima viljapohjaisia luomutuotteita jauhohyllyissä, mutta luomukotieläintuotteiden kysyntä on myös hyvässä kasvussa. Maitosektori on tässä suunnannäyttäjä. Tee luomuviljasopimus Raision kanssa TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Jukka Hollo Viljapohjaisia kotimaisia luomutuotteita on kuluttajille ollut saatavilla Suomessa jo lähes parikymmentä vuotta. Kasvava luomukotieläintuotanto vaatii panostuksia myös rehuketjuun. Raisioagro tulee syksystä 2012 alkaen valmistamaan Liperin Myllyssä useita tuhansia tonneja luomurehuja. Tämä tarkoittaa kasvavaa luomuviljan kysyntää erityisesti tehtaan lähialueilla. Luomuohraa lisää Luomuviljojen viljelypinta-alat ovat noususuunnassa. Suurin yksittäinen vilja on kaura, jonka viljelypinta-ala ylitti viime vuonna 20 000 hehtaaria. Voimakkaimmin on kasvanut vehnä, yli 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vehnäpinta-ala oli viime vuonna 7200 hehtaaria. Luomuviljelyssä ohra tuntuu olevan haasteellisempi kuin muut viljat. Ohraa tarvitaan lisää maltaan raakaaineeksi, mutta erityisesti rehuohraa tarvitaan kotieläinten ruokintaan. Luomuviljaa myydään edelleen tavanomaisena ja tämä volyymi on poissa luomuketjusta. Syitä on useita. Yksittäiset viljaerät ovat pieniä ja sijaitsevat eri puolilla maata. Lisäksi erien välillä laatuvaihtelut voivat olla suuria. Osaava hankintaorganisaatio sekä tehokas logistiikka ovat välttämättömiä, jotta luomuvilja saadaan kustannustehokkaasti toimitettua maatilan varastosta siihen tarkoitukseen, mihin se parhaiten sopii. Täydennysvalkuainen Luomukotieläintuotannon suuri haaste on kotimainen kasvivalkuaistuotanto. Naudat saavat perusvalkuaisen nurmesta. Täydennysvalkuaista tarvitaan, jotta hyvä tuotos saavutetaan tuotannon kaikissa vaiheissa. Kotimaisia täydennysvalkuaisia ovat herne, härkäpapu ja rypsirouhe. Me Raisiossa näemme kotimaisen valkuaistuotannon lisäämisessä tärkeänä asiana kehittää herneen ja viljan seosviljelyä. Volyymien kasvaessa seosviljan käsittely logistisessa ketjussa ja tehtaalla saadaan toimimaan tehokkaasti. Luomuviljasopimuksia tehdään kaikista luomuviljoista - sekä elintarvike- että rehuviljoista. Juuri parhaillaan on käynnissä sopimusten tekeminen tulevalle kaudelle. Sopimusviljelyssä on valittavana perinteinen markkinahintainen sopimus, kiinteähintainen sopimus tai keskihintasopimus. Kiinteähintaiseen sopimukseen liittyvä hinta löytyy Raisioagron nettisivuilta hintataulukosta. Sopimus varmistaa ostajan tuotettavalle sadolle ja on osa maatilan riskinhallintaa. Lisäksi luomusopimuksille maksetaan 10 /tn sopimuspalkkiota. Luomuviljan vastaanottopaikka vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Myllyvehnä toimitetaan Raisioon, suurimokaura ja ruis Nokialle, rehuviljalaatuiset erät Loimaalle, Kuopioon, Liperiin tai Rahjaan. Lue lisää www.raisioagro.com. 9

AJANKUVA AGRO makasiini 2/12 Sopimusviljelijät tutustuivat Englannin maatalouteen Englanti on yksi Euroopan suurimmista viljantuottajista. Satotasot syysvehnällä ylittävät 10 000 kiloa per hehtaari ja rapsisadotkin olivat viime vuonna yli 5000 kiloa hehtaarilta. Kevättyöt olivat käynnissä maaliskuun lopussa. Syysviljat ja öljykasvit olivat talvehtineet hyvin, sillä talvi oli ollut poikkeuksellisen leuto. Viljojen ja öljykasvien kasvinsuojeluruiskutukset olivat käynnissä ja kevätohrat kylvetty. Raision tehdas 25 km Lontoosta länteen Matkan ensimmäisenä tutustumiskohteena oli Raision omistaman Honey Monster food -tehdas Southallissa. Tehdas on perustettu jo 1936 ja monien omistajavaihdosten jälkeen Raisio osti tehtaan vuonna 2011. Tehtaalla työskentelee 116 henkilöä, siilokapasiteetti 30 000 tonnia ja vuotuinen tuotantomäärä 15 000 tonnia tuotteita. Tuotantolaitoksessa valmistetaan aamiaismuroja ja välipalapatukoita. Raaka-aineina käytetään pääasiassa durumvehnää, joka hankitaan Espanjasta. Tuotteiden markkina-aluetta ovat Britteinsaaret ja Keski-Eurooppa, mutta myös suomalaisen ruokamarketin hyllystä löytyy Honey Monster -muropaketteja. Fontill Farm maatila monessa sukupolvessa Keskeisessä Etelä-Englannissa Bristolin lähellä sijaitsevan Fontill Farm maatilan pellot ovat kalkkipitoista savimaata. Tilan omistaa seitsemän pariskuntaa, ja koko 4000 hehtaarin maataloustuotanto on ulkoistettu Velcourt Ltd yhtiölle. Peltoja ei ole vuokrattu kyseiselle yritykselle, vaan yhteistyö sujuu tietynlaisen hoitosopimuksella. Velcourt vastaa tuotantopanosten hankinnasta, kaikista viljelytöistä ja osin myös tuotteiden markkinoinnista. Tilalla on viljelyssä 1200 hehtaaria syysvehnää, 800 rapsia, 250 syysmallasohraa, 850 kevätohraa ja 855 hehtaaria morfiiniunikkoa, lisäksi 650 hehtaaria on nurmella. Keskimääräiset satotasot ovat syysvehnällä 9,5, rapsilla 3,75 ja kevätohralla 7,0 tonnia hehtaarilta. Viljavarastoa on 24 000 tonnille. Vaihtelua yksipuoliseen viljanviljelyyn haetaan unikosta, jota viljellään nyt ensimmäistä vuotta lääketehtaan raaka-aineeksi. Viljat markkinoidaan sekä kotimaahan että vientiin. Esimerkiksi kevätohra on tarkoitus myydä Saksaan pilsnermaltaan valmistukseen, kun taas syysohran laatu sopii paremmin pintahiivaoluen valmistukseen kotimaassa. House Farm - luomutuottaja panostaa peltoon Yatesburyn alueella sijaitsee House Farm in luomutila, jonka tuotanto on hyvin monipuolista kasvinviljelystä naudanlihantuotantoon. Kuudensadan hehtaarin peltoalalla tuotetaan myllyvehnää, mallasohraa ja valkuaiskasveja. Pelloilla toteutetaan yhdeksänvuotista viljelykiertoa, johon sisältyy samalla lohkolla kolmen vuoden välein viljakasvien tuotantoa ja välivuodet ovat nurmella. Maan viljelykunnon ylläpitämiseen panostetaan merkittävästi, muun muassa nurmien laajalla kasvivalikoimalla. Markkinoitavat lopputuotteet pyritään markkinoimaan ilman välikäsiä suoraan jalostavalle teollisuudelle, vehnä paikalliselle myllylle, mallasohrat skotlantilaiselle viskitislaamolle ja naudanliha hotellien ravintoloille. Kasvisuojeluainejätti Syngenta sävähdytti Viljelijäryhmä pääsi käymään myös Syngentan Jealott s Hill in tutkimuslaitoksessa ja koetilalla. Tutkimus on pitkäjännitteistä, laitos on maailman ykkönen kasvinsuojeluaineissa ja kolmonen siementuotannossa. Koko Syngentan tutkimuksessa ja tuotekehityksessä työskentelee 5000 henkilöä. Jealott s Hill in alueella työs- 10

Maaliskuun viimeisellä viikolla 70 sopimusviljelijää suuntasi opintomatkalle Etelä-Englantiin. Matkaan kuului useita ammattikohteita päättyen Lontoon nähtävyyksiin. Tutustumiskohteina olivat muun muassa Raision murotehdas, kaksi maatilaa sekä Syngentan kansainvälinen tutkimuskeskus. TEKSTI Anna Haavio ja Minna Oravuo KUVAT Anna Haavio Syngentan sadetushuoneessa tutkitaan miten kasvinsuojeluaine kestää sadetta. Etelä-Englannin peltojen kalkkipitoisuus näkyy pelloilla valkoisina kokkareina. Viime aikoina Englannissa vaivannut harvinainen kuivuus on saanut aikaan vilkkaan keskustelun ilmastonmuutoksen seurauksista. Yksi pakollinen käyntikohde oli tietysti esihistoriallinen kivipatsaspuisto Stonehenge, joka sijaitsee Englannin Wiltshiressa, Salisbury Plain tasangolla. kentelee 800 henkilöä viljelyn, karjanhoidon, tutkimuksen ja laboratoriotoimintojen parissa. Uuden kasvinsuojeluaineen kehittäminen kestää noin 10 vuotta ja maksaa noin 280 miljoonaa USD. Kehitystyö lähtee 100 000 eri yhdisteen ja kemikaalin tutkimisesta vuosittain. Kehitystyössä on löydettävä vastaus viiteen osa-alueeseen, eli toimiiko uusi aine tavoitellusti, ovatko Syngentalla siihen oikeudet, onko aine turvallinen (ympäristölle, kasvustolle, eläimille, ihmisille), pystytäänkö sitä valmistamaan ja onko sen myynti luvallista suunnitellulla markkina-alueella. Opintomatkalaiset tapasivat myös tuottajajärjestö Farmers Unionin sekä HGCA:n (Home Grown Cereals Associaton) edustajia. Järjestöjen palveluihin kuuluu neuvontaa ja viljelyn suunnitteluapua. HGCA tutkii puolueettomasti vilja- ja öljykasvilajikkeita ja luetteloi tiedot ne ovat nähtävissä nettisivuilla www.hgca.com. Sopimusviljelijöiden vuosittainen opintomatka Raision sopimusviljelijöille on tarjottu mahdollisuus osallistua opastetulle opintomatkalle Eurooppaan vuosittain keväällä, ennen kylvöjen alkua kotimaassa. Matkoja on tehty 1980-luvulta alkaen. Matkalle osallistuvat viljelijäpariskunnat maksavat osallistumisensa itse. Matkan ohjelmaan on valittu ammatillisesti kiinnostavia kohteita: maatiloja, maatalouden tutkimuslaitoksia, elintarvike- ja rehutehtaita sekä esimerkiksi paikallisia tuottajajärjestötapaamisia. Matkan suunnittelussa Raision apuna on ollut Forssan Matkatoimisto, joka on erikoistunut maatalousaiheisten matkojen järjestämiseen. Tämän kevään Englannin matkaa ovat edeltäneet mm Ranska, Turkki, Romania, Italia, Slovakia, Hollanti, Unkari, Irlanti, Islanti, Espanja, Portugali, Belgia, Itävalta, Saksa. Matkalle ovat voineet ilmoittautua Raision kanssa viljelysopimuksen tehneet aktiiviviljelijät. Ryhmän maksimikoko on noin 80 henkilöä. Yleensä paikat täyttyvät nopeasti, joskus on jouduttu turvautumaan jopa paikkojen arpomiseen. Matkan kesto on yleensä 4-5 päivää. 11

KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/12 Kasvukausi käynnistyi pohjoisella pallonpuoliskolla Euroopassa kasvukausi käynnistyi maaliskuussa normaaliin aikaan. Talvi on kaiken kaikkiaan sujunut ilman suuria ongelmia, sillä olosuhteet ovat olleet pääosin poikkeuksellisenkin leutoja. TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Marjo Keskikastari Keskitalven Siperiasta aina Espanjaan ulottunut kylmä rintama aiheutti jonkin verran ongelmia. Merkittävimmät talvivauriot syntyivät Ranskan alueella, mutta niitä oli myös jonkin verran muualla Keski-Euroopassa. Kuivuus on vaivannut aivan eteläisessä Euroopassa, Iberian niemimaalla, Ranskassa ja Britanniassa. Vaikka tietyiltä alueilla talvituhojen määrä on suuri, niin tuotantoennusteisiin niiden ei ole arvioitu vaikuttavan merkittävästi. Hyvä hintataso kannustaa viljojen viljelyyn Euroopassa viljelypinta-alan on arvioitu olevan 56,1 miljoonaa hehtaaria. Kasvua viime vuoteen on 500 000 hehtaaria eli yhden prosentin verran. Arvioitu kokonaistuotanto on 288,3 miljoonaa tonnia, jossa kasvua on noin 3,5 miljoonaa tonnia eli 1,2 prosenttia. 12 Ennuste perustuu arvioihin jo toteutuneista syksyn kylvöaloista sekä kevään kylvöala-arviosta. Hehtaarisatotasojen ennusteet olevan viime vuoden tasolla, sillä tähän mennessä kasvukausi on edennyt normaalisti. Viime vuodesta kasvanut viljojen tuotantoala on seurausta muiden kasvien, kuten öljy- ja valkuaiskasvien viljelyalan supistumisesta. Myös EU:n kesantoalan on arvioitu vähenevän noin 200 miljoonalla hehtaarilla. Koko EU:n maatalousmaa-ala on 82 070 miljoonaa hehtaaria. Hyvä hintataso kannustaa viljojen viljelyalan kasvattamiseen kaikkialla Euroopassa. Maissin viljelyala kasvuun USA:ssa Maailmalla kevättalvi on edennyt ilman suuria katastrofeja ja ilman merkittäviä muutoksia uuden sadon ennusteisiin. Tosin useimmat tahot tekevät vasta huhti-toukokuussa var- sinaisia tuotantoennusteita tulevalle markkinakaudelle. Esimerkiksi USDA, USA:n maatalousministeriö, antoi ensimmäisen arvion tulevan kesän USA:n viljelyaloista maaliskuun lopussa. Yksi tarkimmin seuratuista ja spekuloiduista aiheista on ollut viljelijöiden ratkaisut USA:ssa. Syysvehnä on talvehtinut normaalisti, mutta erityistä kiinnostusta ovatkin aiheuttaneet ennusteet kevätkylvöisten viljelykasvien kylvöaloista. Sekä maissilla että soijalla on maailmalla hyvä kysyntä, ja hinnat ovat olleet nousussa. Huhtikuun alun arvioiden mukaan USA:n maissiala kasvaa suuremmaksi kuin kertaakaan 1940-luvun jälkeen. Maissin kysyntä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja tuotannon kasvu ei ole pystynyt tyydyttämään kysynnän kasvua, vaan varastot ovat supistuneet.

Vilja-ala kasvuun myös Suomessa Kylvösuunnitelmat vielä vaiheessa Kylvösuunnitelmat elävät kesään Helmikuussa teetetyn viljelijäkyselyn saakka, ja kylvöajan olosuhteilla voi tuloksena voidaan arvioida, että viljavielä olla suurikin vaikutus pintaala kasvaa viime vuodesta myös aloihin. Toisaalta markkinatilanne, meillä Suomessa. Vilja-alan yhteishintakehitys ja normaali kevään sujutyöryhmän teettämän tutkimuksen mukaan vilja-ala kasvaisi 52 000 heh- minen eivät varmaankaan ole radikaalisti vaikuttaneet talvella tehtyihin taarilla eli 5 prosenttia, 1 125 miljoosuunnitelmiin. naan hehtaariin, kun vastaava viljelyviljan hinnat ovat nousseet ja kyala viime kesänä oli 1 073 miljoonaa syntä on ollut hyvä, ohrasta on paihehtaaria. Suhteessa eniten kasvaisi mallas- koin ollut erittäinkin hyvä kysyntä, ohra-ala 13 000 hehtaaria ja rehuohra- joten näiden seikkojen perusteella vilja-alan kasvu näyttää realistiselta. ala 22 500 hehtaaria. Myös kauran Toisaalta myös öljykasvien hintakehituotantoala kasvaa selvästi, 34 600 tys on ollut hyvinkin nousujohteinen, hehtaarilla. Kokonaisvehnä-ala näyteli toivottavasti se on täisi supistuvan hiukan parantanut hieman, koska rypsin ja varsinkin syysvehnäala pie Kotimainen rapsin viljelyhalukneni heikkojen kotieläintuotanto tarvitsee kuutta. kylvöolosuhteiden kotimaista valkuaista. Jos kyselyn mukaitakia selvästi. Ruisnen vilja-alan kasvu ala sen sijaan näyttoteutuu ja kasvukausi täisi pysyvän viime etenee jotakuinkin normaaleissa olovuoden tasolla. Vilja-ala kasvaa öljykasvien viljely- suhteisessa, kasvaa viljan tuotantoalan kustannuksella. Kyselyn mukaan määrä viime kesän 3 667 miljoonasta tonnista lähes 4 000 miljoonaan tonrypsiala pienenisi 12 000 hehtaarilla niin. Kahta edellistä kasvukautta lu65 400 hehtaariin. Sen sijaan rapsikuun ottamatta 2000-luvun viljojen alan arvioidaan kasvavan hienoisesti. kokonaistuotantomäärä on ollut läöljykasvien kokonaisala jäisi näin hellä 4 000 miljoonaa tonnia. 80 000 hehtaariin, kun viime vuonna viljelyala oli 92 000 hehtaaria. Suomessa mahdollisuudet Öljykasvien viljelyhalukkuuden varhaiseen kevääseen lasku ei ole yllätys, mutta suunta on silti huolestuttava. Kotimainen kotisuomessa talvi on ollut melko tavaneläintuotanto tarvitsee kotimaista omainen. Koko maan osalta lumi- ja valkuaista, eikä tilanne tule korjaanpakkasjaksoa kesti loppiaisesta aina tumaan muiden valkuaiskasvien tuomaalis-huhtikuulle. Länsi- ja Etelätannolla. Suomessa lumet ehtivät jo välillä su- laa, mutta maaliskuun lopulla takatalvi runsaine lumisateineen ja yöpakkasineen keskeyttivät kevään etenemisen. Roudan määrä on koko maassa olematon, eikä lumitilannekaan poikkeuksellinen, joten normaalia varhaisempaan kevääseen näyttäisi olevan mahdollisuudet. Tämä tietäisi hyvää starttia menestykselliselle kasvukaudelle. Sopimusmäärät viime vuoden tasolla Sopimusviljelyhalukkuus on jatkunut viime vuosien tasolla. Edelleenkin sopimusten teko on mahdollista, jos sopimusasiat ovat jostain syystä jääneet keväällä miettimättä. Viljojen kasvava tuotantoennuste tuo helposti lisähaastetta viljan markkinointiin. Toteutuessaan ennusteet näyttävät vientitarvetta sekä vehnälle ja kauralle, mutta mahdollisesti myös parin niukahkon vuoden jälkeen myös ohralle. Vientimahdollisuudet riippuvat kansainvälisestä markkinatilanteesta ja sen varaan heittäytyminen ilman mitään ennakkotoimenpiteitä on spekulointi mitä suuremmassa määrin. Sopimukset ja sitä kautta toimituspaikan varmistaminen sadolle on yksinkertainen ja helppo tapa varautua turhilta riskeiltä. 13

KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/12 Ravinteiden tehokas kierrätys kuuluu Raisioagron CCC-konseptin ideologiaan Raisio-konsernissa kehitetty Closed Circuit Cultivation CCC -konsepti eli viljelyn suljettu kierto otettiin kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2011 satotiedoille. Konsepti on kehitetty alkutuotannon ympäristövaikutusten tunnistamiseen ja pienentämiseen. CCC sisältää kolme työkalua, joiden avulla voidaan mitata viljelyn ympäristötehokkuutta; EkoPlus, Hiili- Plus ja VesiPlus tarkastelevat viljelyn ekotehokkuutta eri näkökulmista. Orgaaninen lannoitus pyritään huomioimaan konseptissa jatkossa entistä paremmin. Tilayhteistyöllä lanta hyötykäyttöön Kotieläinten lanta ja liete sisältävät hyödyllisiä ravinteita ja ne tuovat pelloille orgaanista ainesta. Lanta kuitenkin jakautuu kotimaamme pelloille kovin epätasaisesti. TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Antti Malmi Lannan vastaanottajien kannattaa ottaa yhteyttä lannanlevitysurakoitsijoihin. Esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella toimii urakoitsija Antti Malmi, www.malminkoneasema.fi Ympäristön ja elintarvikeketjun kannattavuuden kannalta epätasapaino lannan pelloille jakautumisessa on huono asia. Myös kasvinviljelytilalla on nykyisin entistä suurempi intressi hyödyntää saatavilla olevaa orgaanista lannoitusta. Projektipäällikkö Aino Launto- Tiuttu TEHO Plus -hankkeesta on työssään miettinyt maakuntien mittavan lietelanta määrän tehokkaampaa hyötykäyttöä paljon. - Pitäisi saada arvokkaat ravinteet leviämään laajemmalle alueelle. Nyt tosin jo kuuluu sellaistakin, että lantaa ei kaikille halukkaille riitä. Ravinteiden tehokas kierrätys olisi ympäristön kannalta hyvä juttu. Yhteistyötä tarvittaisiin lisää. Launto-Tiuttu toteaa, että sellaiset viljelijät, joilla maan fosforiluku on korkea, eivät enää itse hyödy lietelannasta. Heidän ei ympäristön kannalta pitäisi levittää sitä enää mailleen. - Ei siitä ole kasvillekaan tällöin hyötyä. Monelle muulle samoista ravinteista olisi runsaasti hyötyä ympäristöä rasittamatta. Lietelannalle tuoteseloste Aino Launto-Tiutun mukaan maakunnissa on myös paljon epäselvyyttä lietelannan oikeasta käytöstä ja mitä se sisältää. - Tarvittaisiin lietelannalle tuoteseloste ja käyttöohje niin kuin ostettavillekin ravinteilla on. Paikallisesti ongelmaksi voi välillä 14

tulla urakoitsijoiden puute. Lietelanta pitäisi saada levitettyä suhteellisen lyhyellä ajalla keväällä ja alkukasvukaudella, jotta se on parhaiten kasvin käytössä. - Nykyaikainen kalusto on kuitenkin kapasiteetiltaan tehokasta, joten tämä ongelma on hoidettavissa. Ympäristötuen poikkeus Ympäristötuen vaatimuksista selviämistä helpottaa, että ympäristötuen karjanlantapoikkeusta voidaan soveltaa sekä kotieläintilalla että lantaa vastaanottavalla kasvinviljelytilalla. Sen mukaan fosforin peruslannoitustasosta voidaan poiketa vuosittain, jos lohkon fosforilannoitteena käytetään pelkästään kotieläinten tuottamaa lantaa. Poikkeusta ei ole mahdollista soveltaa, jos osa fosforista annetaan karjanlannassa ja osa väkilannoitteena. Poikkeuksen yhteydessä voidaan soveltaa fosforin tasausta, jos fosforia annetaan enemmän kuin poikkeuksen sallima määrä. Laskelma lietelannan vastaanotosta kasvinviljelytilalla Kasvinviljelytila voi saada lietelantaa vastaanottaessaan tukea. Lanta tai liete on tällöin mullattava. Laskelma voi rahallisesti olla esimerkiksi seuraavanlainen: Kevätvehnän lannoituskustannusesimerkki Perinteinen tapa vs. lietelanta. Lannoitus kokonaan ostolannoittein YaraMila Pellon Y1 500 kg/ha kustannus 200,-/ha Starttilannoitus + lietelanta mullattuna YaraMila Suomensalpietari 300 kg/ha 105,-/ha + lietelantaa 20 kuutiota/ha 0,-/ha Levityskustannukset kohtuullisen matkan päästä 91,-/ha Lietelannan sijoittaminen peltoon -tuki +56,-/ha Nettokustannus 140,-/ha Kyseisellä esimerkkitilalla kevätvehnän lannoitus 5000 kilon satotavoitteelle hoituu noin 60,-/ha edullisemmin. Hinnat ja levityskustannukset tietenkin vaihtelevat, eivätkä ravinnesisältö ja vaikutustapa ole verrokkilannoitteilla yhtenevä. Tästä huolimatta esimerkki on realistinen kuvaus lannoituskustannuksesta kahdella eri strategialla, joilla tavoitteena on sama satotaso. Lannalle JA lietteelle aina STARTTILANNOITUS Yara Suomen kehityspäällikkö Anne Kerminen teki Raisioagrolle muutaman esimerkin lannoitusohjelmista eri lantatyypeillä ja kasveilla. Ohjelmissa on käytetty karjanlannan taulukkoarvoja ravinteille ja lantamäärä on laskettu kasvin ravinnetarpeen perusteella. Ohran lannoitus, 6000 kg/ha, E-S savimaa Sian kuivikelanta Fosfori tyydyttävä N P K Ohran tarve 130 20 30 kg/ha 20 m 3 lannasta 30 42 56 Lisätarve 100-22 -26 Suomensalpietari Se+ 100 0 3 370 Fosforin ylitys tasattava seuraavina vuosina. Kaliumia tulee 2 vuoden tarpeeseen. Vaikka lannalle ja lietteelle ei yhtä yksiselitteistä tuoteselostetta ja käyttöohjetta voikaan tehdä, niin asiaa voidaan kyllä selventää lannoitusohjelmin. Anne Kerminen kertoo, että lannan ja lietteen kanssa on aina muistettava starttilannoitus, koska se varmistaa kasvin alkukehityksen ja tasapainoisen lannoituksen. Kerminen muistuttaa, että levitysteknisistä syistä on usein välttämätöntä antaa kahden vuoden fosforitarve kerralla. Kasvukaudella lannan ja lietteen vaihteluita ja levityksen epätasaisuuksia tasoittamaan mainio keino on myös Yara N-Sensor tekniikka. N-Sensor laite määrittää ajon aikana typen tarpeen ja säätää typpilannoitteen levitysmäärän paikkakohtaisesti. Lähde: Yara Suomi, Anne Kerminen Kevätvehnän lannoitus, 5000 kg/ha, E-S savimaa Broilerin lanta Fosfori hyvä tai korkea, (kotieläintilan poikkeus) N P K Vehnän tarve 140 15 30 kg/ha 10 m 3 lannasta 51 30 45 Lisätarve 89-14,7-15 Suomensalpietari Se+ 89 0 3 330 Fosforin ylitys tasattava seuraavina vuosina. Kevätvehnän lannoitus, 5000 kg/ha, E-S savimaa Sian lietelanta Fosfori hyvä tai korkea, (kotieläintilan poikkeus) N P K Vehnän tarve 140 15 30 kg/ha 22 m 3 lannasta 59 15 42 Lisätarve 81 0-12 Suomensalpietari Se+ 81 0 3 299 Kauran lannoitus, 5000 kg/ha, E-S savimaa Naudan kuivikelanta Fosfori tyydyttävä N P K Kauran tarve 120 11 30 kg/ha 20 m 3 lannasta 24 20 64 Lisätarve 96-9 -34 Suomensalpietari Se+ 96 0 3 356 Fosforin ylitys tasattava seuraavina vuosina. Kaliumia tulee 2 vuoden tarpeeseen. Nurmen 2. sadon lannoitus, E-S savimaa Naudan lietelanta Fosfori välttävä N P K Nurmen tarve 100 24 40 kg/ha 30 m 3 lannasta 54 13 87 Lisätarve 46 11-47 YaraMila NP 46 7 3 177 Kaliumia tulee 2 vuoden tarpeeseen. 15

KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/12 huippusato säilörehusta Säilörehunurmen kolme tärkeää ominaisuutta ovat suuri sato, korkea D-arvo ja seleenipitoisuus. TEKSTI JA KUVA Minna Toivakka Korkeimmat sadot, parhaimmat D-arvot (680-700 g/kg ka) ja riittävä seleenipitoisuus saadaan kolmella lannoitus- ja korjuukerralla. Näin menetellen saadaan ravinteet ympäristötukiehtojen mukaisesti maksimaalisesti hyödynnettyä ja laadultaan ensiluokkainen säilörehu. Kolmen korjuun systeemiin kannattaa valita siihen parhaiten sopivat nurmisiemenet ja niiden seokset sekä oikeat lannoitteet. Satotavoitteeksi voidaan helposti asettaa yli 8000 kg ka/ha. Lietettä ja täydennystä nurmelle Nykyään nautakarjatilalla ei pystytä välttämään lietteen levitystä nurmelle, vaan siitä on tullut olennainen osa nurmenviljelyä. Kolmen korjuun menetelmä antaa parhaimmat mahdollisuudet myös lietteen hyväksikäytölle: joustoa levitysajankohtiin, ei jälkikasvua syksyllä ja niin edelleen. Hyvä lietteenlevitystaktiikka voisi olla levitys ensimmäisen sadon korjuun jälkeen ja/tai syksyllä, ja ehdottomasti multaamalla (typen hyväksikäyttö, hygieenisyys). Lietteen käyttömäärä per levityskerta on pidettävä kohtuullisena (20-28 m 3 /ha), koska liete ei ole yksinään oikea lannoite nurmelle. Sen ravinnesisältö ei ole oikea eikä sen kaikki ravinteet ole kasveille käyttökelpoisessa muodossa, tästä esimerkkinä seleeni. Lisäksi liete on riski rehun hygieeniselle laadulle lietejäämiä ei saa päätyä rehuun. Huippusadon ja laadun aikaansaamiseksi liete tarvitsee aina täydennyksen. YaraMila-lannoitteet sisältävät karjalle elintärkeää seleeniä ja nurmen kasvulle välttämätöntä rikkiä ja booria. Seleeniä on annettava jokaisella lannoituskerralla. Jos nurmea ei lannoitettaisi lainkaan tai ainoastaan kerran, niin säilörehuun ei tule riittävää määrää seleeniä tai se puuttuu kokonaan. Sopivat lannoitteet Kolmessa korjuussa on typpilannoituksen maksimi karkeilla kivennäismailla 230 kiloa hehtaarille, savimailla 240 ja eloperäisillä mailla 190 kiloa hehtaarille. Apilapitoisten nurmien typpilannoitusta voi vähentää, mutta muita pää- ja hivenravinteita apila tarvitsee timoteinurmia enemmän. Ensimmäisen sadon lannoittamiseen sopivat hyvin YaraMila Nurmen Y1 ja lietteen kaveriksi YaraMila Pellon Y1, toiselle sadolle YaraMila NK 2 ja lietteen kaveriksi YaraMila NK 1 tai Suomensalpietari Se+. Kolmas sato kannattaa ehdottomasti lannoittaa ja siihen hyvä valinta on YaraMila NK 2. Oikein tehdyllä ja optimoidulla lannoituksella varmistetaan säilörehun riittävyys ja korkea laatu sekä ylläpidetään eläinten korkeaa tuotosta ja terveyttä. 16

Lannoituksen jakamisen hyödyt Lannoituksesta saa parhaan hyödyn, kun kasveille annetaan ravinteita oikeassa suhteessa, oikeaan aikaan ja kasvin todelliseen tarpeeseen perustuva määrä. Lannoitus mitoitetaan lopulliseen määrään seuraamalla kasvukauden etenemistä. TEKSTI Heidi Seitala Useat tutkimukset osoittavat, että fosfori ja kalium tulee sijoittaa keväällä kylvön yhteydessä. Sen sijaan typpi ja rikki voidaan säätää satotasotavoitteen mukaisesti vielä kasvukauden aikana. 2/3 keväällä, loput kasvukauden aikana Suositus on, että kaksi kolmasosaa typpi- ja rikkilannoituksesta annetaan kylvön yhteydessä keväällä. Loput, eli yksi kolmasosa lannoitemäärästä, voidaan täydentää kasvukauden edetessä satotasotavoitteen mukaisesti. Lisälannoituksen määrä voidaan tarkentaa muun muassa kasvustomittausten avulla kasvukauden olosuhteita vastaaviksi. Eniten hyötyä typen ja rikin jakamisesta on vehnällä sekä öljykasveilla, mutta myös kauralla ja ohralla on saatu myönteisiä tuloksia. Lannoituksen jakaminen kannattaa erityisesti lohkoilla, joiden vuosien välinen tai sisäinen satovaihtelu on suuri. Kasvuoloiltaan huonona vuonna voidaan lisälannoituksen määrää pienentää tai jos siltä näyttää, jättää kokonaan tekemättä. Kun halutaan vaikuttaa sekä sadon määrään että valkuaispitoisuuteen, tehdään lisälannoitus korrenkasvun alussa. Kun halutaan nostaa viljan valkuaispitoisuutta, tehdään lannoitus maitotuleentumisvaiheessa. Jaettu lannoitus on siis kustannustehokasta, mutta myös helppo ympäristöteko: lannoituksen jakaminen pienentää typpitasetta ja viljelyn hiilijalanjälkeä. Katso lisää suosituksia Raisioagron viljelyohjeista, joista löytyy esimerkiksi vehnälle suosituslannoitus lajikkeittain. HUIPPU- LAATUINEN SÄILÖREHU saadaan, kun 1. Pellon muotoilu, kalkitus ja vesitalous on kunnossa. 2. Edellinen nurmi on hävitetty glyfosaatilla ja nurmi on täystiheä. 3. Nurmea uusitaan sopivan tiheästi. Kolmea vuotta vanhemmat nurmet täytyy täydennyskylvää. 4. Tilalle on valittu seokset tekostrategian mukaan. 2 SAdon seokset: Varma 1 ja Varma 2 timotei-nurminataseokset 3-4 sadon seokset: Teho apilanurmiseos Voima ruokonataseos Vauhti rainata-englanninraiheinäseos 5. Nurmi täydennyskylvetään /paikataan aikaisin keväällä. Määrä 10 kg/ha esim. Varma 1 6. Jokainen nurmilohko haravoidaan ja kuloheinä korjataan pois. 7. Nurmi lannoitetaan mahdollisimman aikaisin. Liete sijoitetaan. Syksyllä ajettu liete antaa kovan lähdön keväällä. Toiselle sadolle ajettu liete antaa voimaa pitkälle syksyyn. 8. Rikkakasvit torjutaan (esim. Starane xl). 9. Säilörehu korjataan riittävän tehokkaalla kalustolla oikeaan aikaan. 10. Käytetään säilöntäainetta. Lannoitus ON HELPPO YMPÄRISTÖ- TEKO! Valitse laadukkaat nurmisiemenet niin varmista sadon laadun. Siemenen hinnalla ei ole mitään tekemistä kannattavuuden kanssa, seoksen ominaisuuksilla ja satotasolla sen sijaa on. Kolmen euron kilohinnalla siemenkustannus on 25,-/ha ja neljän euron kilohinnalla 33,-/ha. Nurmisiemeniä on jäljellä vielä rajoitetusti. Soita asiakkuusvastaavallesi. Lisätiedot www.raisioagro.com. Juha Anttila 17

KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/12 Älä unohda tautitorjuntaa Viime kasvukaudella erittäin lämmin mutta myös sateinen kasvukausi tarjosi kasvitaudeille otolliset oltavat. Ero tautitorjutun ja torjumattoman kasvuston välillä oli valtava. Tautitorjunnalla saatiin huimia sadonlisiä. TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Raisioagro Oy Ensi kesänä kannattaa varautua torjumaan kasvitaudit tarpeen mukaan, sillä ainakin viime kesän perusteella se kannattaa. MTT:n ohrakoe Voitto-lajikkeella Jokioisilla antoi keskimäärin 20 prosentin sadonlisän tautitorjunnalle. Tautitorjunnan sadonlisästä suuri osa muodostuu jyväkoon ja hehtolitrapainon kautta, joten samalla paranee myös laatu. Viime kesän sadosta osa on laadultaan jopa kauppakelvotonta. Osa tästä johtuu tautitorjunnan laiminlyönnistä. Kaikkia lakoontuneita kasvustoja ei toki olisi voinut pelastaa millään. 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Voidaan kuitenkin laskea, että 15-30 euroa per hehtaari maksavalla tautitorjunnalla olisi joissain tapauksissa saavutettu 100-200 euroa hehtaarilta enemmän tuloa. Jos tautitorjunnalla saatiin nostettua laatu kauppakelpoiseksi, on hyöty vielä paljon suurempi. Myös lajikkeen kestävyydellä on merkitystä tautien vaikutukseen. MTT:n tutkimuksissa kaksitahoisen Fairytale-ohran on todettu olevan omaa luokkaansa verkkolaikun kestävyydessä. Se tuo lisäetua tämän mallas-, tärkkelys- ja rehukäyttöön sopivan lajikkeen viljelijöille. MTT:n OHRAKOKEET 2011, LAJIKKEENA Voitto 26 58 55 55 58 3287 kg/ha +312 kg/ha 2585 kg/ha +571 kg/ha Satotaso (käsittelemätön) 2441 kg/ha +360 kg/ha 2900 kg/ha +602 kg/ha Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin 2734 kg/ha +854 kg/ha Lähde: MTT, Marja Jalli Torjunnan ajoitus Tautitorjunnan onnistumiseen vaikuttaa myös ajoitus. Esimerkiksi ohran kohdalla tautitorjunnan yhdistäminen rikkatorjuntaan ei ollut toimiva tapa ainoana tautisuojana. Hyvinkin myöhään tehty erillinen tautiruiskutus antoi ohralla parhaan tuloksen. Sopiva määrä sekä strobi- että triatsolityyppistä ainetta tankkiseoksena on paras vaihtoehto. Jos haluaa lisäksi antaa tautiaineita rikkaruiskutuksen yhteydessä, sen voi tehdä vaikkapa puolikkaalla annoksella (0,25 l/ha) Tilttiä. Raisioagron tautiainevalikoiman uutuus on strobiluriinityyppinen Mirador. Siinä on sama tehoaine ja sen pitoisuus kuin Amistarissa ja käyttökin on viljoilla yhdenmukaista Amistarin kanssa. Käyttömäärän voi pitää seoksessa maltillisena, koska kyseessä on tehokas valmiste. Näin ei viivytetä kasvin valmistumista. Myös punahomeet jylläsivät viime kesänä. Eniten ongelmia oli toksiiniherkässä kaurassa. Etenkin Pohjanmaalla viljellyissä kauroissa esiintyy paljon hometoksiineja. Yksi keino torjua punahometta on siemenen peittaus, joka on etenkin kauralla ehkäissyt tehokkaasti aikaista hometartuntaa. 18

Raisioagron Viljelyoppaan kasvinsuojeluohjelmista löydät tautiainesuosituksemme. Viljelyoppaamme on luettavissa nettisivuiltamme, jos painettu versio ei ole käsillä www.raisioagro.com Pahkahometta esiintyi Taudit vaivasivat myös öljykasveja. Tämä on selvinnyt muun muassa rypsin siemenen kunnostuksessa, jossa on lajiteltu pois tavallista runsaammin pahkahomeen pahkoja. Pahkahome on tauti, jota ei aina esiinny, mutta silloin kun se iskee, vie se puolet sadosta. Pahkahomeen esiintyminen on ennustettavissa vanhan kolmeportaisen säännön perusteella. Pahkahomeen esiintyminen on todennäköistä, jos yksi tai useampi seuraavista toteutuu: 1. Ympäröivillä lohkoilla on esiintynyt pahkahometta neljänä edellisenä vuonna. 2. Kukintaa edeltävän kolmen viikon jakson aikana sataa yli 30 mm. 3. Kasvusto on hyvin tiheä. Pahkahomeruiskutus tulee tehdä täyden kukinnan aikaan ensimmäisten terälehtien pudotessa kasvustoon. Ajoitus on pahkahomeruiskutuksessa kaikkein tärkein asia. Tallaamisvaurion saa varmasti korvattua korkeammalla sadolla. Aineeksi sopii esimerkiksi Proline (0,5-0,7 l/ha). Parhaat vinkit öljykasvien viljelyyn Muista viljelykierto rypsiä tai rapsia samalle lohkolle vain joka viides vuosi viljelykierron avulla pidetään öljykasvien taudit kurissa Valitse hyväkuntoinen lohko ja poutimaton maalaji varmistaa tasaisen taimettumisen, mikä puolestaan vähentää rikkakasveja Valitse laji tai lajike tuotanto-olojen mukaan rapsi Etelä- ja Länsi-Suomeen aikaisille lohkoille rapsin edut: suurempi sato, korkeampi öljypitoisuus ja vähäisempi kasvitautiriski kuin rypsillä rypsi sopii koko tuotantoalueelle Kylvä tarkasti! viljely onnistuu myös suorakylvönä sekä kevytmuokattuun maahan 6-8 kg siementä/ha riittää suotuisissa oloissa kylvä rypsi lämpimään maahan rapsin voi kylvää aikaisemmin Huomioi lannoituksessa lajikkeiden parantunut sadontuottokyky öljykasvit tarvitsevat tasapainoisesti ravinteita huomioi erityisesti rikin, fosforin ja boorin riittävyys Seuraa ja torju tuholaiset ja kasvitaudit tarkkaile peltoa erityisesti taimettumisvaiheessa ja ensimmäisten nuppujen ilmaannuttua pidä silmällä sademääriä ja pahkahomeriskiä 11 syytä VILJELLÄ RYPSIÄ JA rapsia 1. Kylvösiemenet ovat viljoihin verrattuna edullisia (noin 40,-/ha, viljoilla 80-150,-/ha). 2. Kylvö sujuu nopeasti, koska siementä menee vähän (noin 8 kg, viljansiemeniä noin 250 kg). Hybridirapsien kylvömäärä noin puolet normaalista. 3. Rypsi ja rapsi kestävät syksyn sateita eivätkä varise. Ne voidaan puida viimeisenä. 4. Sadon varastointi ei tarvitse suuria tiloja. 5. Rahtikustannukset ovat pieniä, koska sadon arvo tonnia kohden on suuri. 6. Rypsiä ja rapsia otetaan vastaan myös puintituoreena. 7. Esikasviarvo on 500 1500 kg/ha viljaa enemmän seuraavana vuonna. 8. Rypsi ja rapsi katkaisevat kasvitautien kierron yksipuolisessa viljanviljelyssä. 9. Peltojen kevytmuokkaus onnistuu hyvin rypsin ja rapsin jälkeen. Sängen voi jättää tarvittaessa muokkaamatta talven yli. 10. Rypsin ja rapsin hinta on korkealla viljoihin verrattuna. Kun hinnan kiinnittää jo nyt, sadosta voi saada erittäin hyvän tuoton. 11. Hehtaarit rypsille ja rapsille ovat poissa vilja-alasta, mikä tasaa viljamarkkinoita. 19

NAUTA AGRO makasiini 2/12 lehmän unelmien olosuhteet löytyvät laitumelta Lehmän hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää, että lehmät pääsevät laitumelle lepäilemään ja jaloittelemaan, vaikka laidunruohon merkitys on vähentynyt lehmien ruokinnassa. Osittaislaidunnus mahdollistaa laitumelle pääsyn suuressakin karjassa. TEKSTI Merja Holma I KUVA Raisio Oyj Vaikka ruohon merkitys ravintona on vähentynyt, laiduntaminen on edelleen tärkeää lehmän hyvinvoinnin kannalta. Laitumella lehmä saa käydä makuulle ilman rajoittavaa niskapuomia, etulankkua ja parrenerotinta. Luontainen liikerata on mahdollista, kun tilaa on riittävästi. Laitumella täyttyvät myös toiveet pehmeän kävelyalustan, raikkaan ilman ja valoisuuden osalta. Laidunkaudellakin tulee varmistaa riittävä veden ja rehun saanti, jotta tuotos ei romahda. Riittävä lisäruokinta säilyttää tuotoksen Karjakoon kasvaessa ja tuotostasojen noustessa yhä useampi tila on luopunut perinteisestä laidunnuksesta. Kun laitumia ei ole riittävästi tai ne ovat kaukana navetasta, laidunruohon lisäksi tarvitaan säilörehua. Tuotoskyvyn kannalta on oleellista, että lehmät saavat riittävästi hyvälaatuista karkearehua olipa se sitten laidunruohoa tai säilörehua. Lisäksi tarvitaan väkirehua sekä kivennäisiä maitotuotoksen mukaan. Lehmien ruokinnassa ei ole tarvetta tehdä suuria muutoksia talviruokinnan ja kesäruokinnan välillä. Karjan kestävyyden kannalta laiduntamisella voi olla suurempi merkitys, vaikka ne pääsisivät vain osaksi päivää ulos liikkumaan ja lepäämään. Etenkin parsinavetan lehmillä liikunnan positiivinen vaikutus korostuu. Seleenilisä kesäksi Suomalaislehmien maidon solupitoisuus on alentunut huikeasti viimeisen 20 vuoden aikana. Kesäkaudella solut kuitenkin yleensä nousevat. Kivennäisruokintaan kannattaa kiinnittää huomiota, jos solut kiusaavat kesällä. Orgaaninen seleeni parantaa vastustuskykyä ja helpottaa siten soluongelmaa. Orgaanista seleeniä sisältävät Pihatto-Melli Plus ja Lypsy-Melli Plus sopivat kesäkivennäiseksi soluttavalle karjalle. Etenkin luomutilat saattavat kärsiä seleenin puutteesta, mikä näkyy korkeampana solulukuna. Nuolu-Melli Magnesium alkukesän laitumelle Magnesium on tärkeä kivennäisaine kaikille lehmille, mutta erityisesti laiduntavien tilojen on hyvä kiinnittää erityishuomio magnesiumin saantiin. Laidunhalvauksen riski on suurimmillaan heti laidunkauden alussa. Nuolu-Mellit helpottavat laidunkauden kivennäisruokintaa. Lypsäville lehmille voidaan ainakin alkukesällä laittaa Nuolu-Melli Magnesium, jonka magnesiumista osa on tehokkaana kelaattina. Siinä on myös zeoliittiä, joka sitoo nuoren typpipitoisen rehun tuottamaa ammoniakkia. Nuolu-Mellit kestävät hyvin myös laitumen olosuhteita, ne eivät sula tai valu pienestä sateesta huolimatta. Kesän edetessä magnesiumpitoinen kivennäinen voidaan vaihtaa kalsiumpitoiseen Nuolu-Melliin. Kesä-Maituri tasoittaa työhuippua Aikaisempina kesinä suuren suosion saanut Kesä-Maituri on jälleen valikoimassa. Monipuolinen ja maittava rakeinen rehu on helppo ratkaisu kesän kiireiden keskellä. Kesä-Maiturin avulla väkirehuruokinta kätevä on ulkoistaa työhuipun ajaksi. Rakeinen täysrehu on mainio ratkaisu etenkin viljan loppuessa. Korkea energiapitoisuus tasaa laidunnurmen vaihteluita. Valkuaista on riittävästi myös alkukesän jälkeen. Tuotos pysyy vakaana laidunkaudellakin, kun lehmät syövät riittävästi väkirehua. Vaikka täysrehusta saadaan peruskivennäiset ja vitamiinit, kannattaa laitumelle viedä Nuolu-Melli Kalsium. 20