Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2440/11.01.00/2013 59 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Specialvalimo J. Pap Oy:n alumiinivalimon ympäristölupahakemuksesta, Niittyrinne 3 (ESAVI/546/04.08/2010) Valmistelijat / lisätiedot: Tommi Paavilainen, puh. (09) 816 24841 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Espoon ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Specialvalimo J. Pap Oy:n ympäristölupahakemuksesta dnro ESAVI/546/04.08/2010 koskien alumiinivalimoa osoitteessa Niittyrinne 3. Lautakunta antaa lausunnon Espoon kaupunginhallituksen puolesta (Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 5): Päästöt ilmaan Ilmapäästöt ovat merkittävin laitoksesta aiheutuva ympäristöhaitta, joka voi aika ajoin toistua. Rajanaapurit ovat valittaneet laitokselta kulkeutuneesta hajusta 29.3.2010 ja 10.12.2012 Espoon ympäristökeskukselle. Vuonna 2010 oli osa itäpuolisen kiinteistön työntekijöistä lähtenyt kotiin ilmapäästöistä aiheutuneiden oireiden vuoksi. Ympäristötarkastaja havaitsi, että valimon halli oli erittäin savuinen. Ainakin yksi ikkuna oli auki, ja pihalla oli vahva käry. Specialvalimo J. Pap Oy:n mukaan syynä oli hiekkakeernojen käyttö, jota kerrottiin tehtävän noin viitenä päivänä vuodessa. Specialvalimo J. Pap Oy on tehnyt Uudenmaan ELYkeskukselle selvityksen, jonka mukaan oli muun muassa tilattu uusi isompi ilmanpoistojärjestelmä. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt selvityksen 5.5.2010. Ilmanpoistojärjestelmän asentamisesta ei ole tietoa. Vuonna 2012 laitoksen lounaispuoliseen rakennukseen tuli valituksen mukaan ilmanvaihdon kautta voimakasta palaneen hajua. Specialvalimo J. Pap Oy:n mukaan valimolla oli ollut sen viikon ajan haiseva, käryävä työvaihe. Specialvalimo J. Pap Oy kertoi vaihtaneensa uuden aktiivihiilisuodattimen. Seuraavan kerran työvaiheen kerrottiin olevan huhtikuussa 2013. Tältä ajalta ei ole tullut hajuvalitusta. On mahdollista, että laitoksella pidetään luukkuja, ikkunoita tai ovia aika ajoin auki. Olisi arvioitava, kulkeutuuko osa hiukkasista ja hajusta hajapäästöinä huuvien ja puhdistuksen ohi. Hajapäästöjen vuoksi laskennalliset, aikaisempiin mittauksiin perustuvat hiukkaspäästöt saattavat olla jonkin verran arvioituja suurempia, mutta jäänevät pieniksi. Lautakunta katsoo, että toiminnasta ei saa aiheutua satunnaistakaan hajuhaittaa naapureille.
Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 2 / 2 Sade- ja jätevedet, sammutusvedet Espoon kaupungin karttatietojen mukaan Niittyrinne-kadun sadevesiviemäri laskee itään päin. Tämän perusteella pihan pohjoisosasta sadevedet voivat kulkeutua ojien kautta idässä 300 m etäisyydellä virtaavaan Finnobäcken-puroon, joka laskee Nuottalahteen 1,5 km etäisyydellä. Espoon virtavesiselvityksessä (Aki Janatuinen, 2009) Finnobäcken-puro on luokiteltu yhdeksi Espoon kalataloudellisesti arvokkaista puroista. Puroon nousee muun muassa taimen. Puro virtaa valtakunnallisesti tärkeän Suomenojan lintualueen läpi, kiertäen kuitenkin Suomenojan altaan. Kiinteistön eteläosasta sadevedet voivat kulkeutua länteen Finnoontien sadevesiviemäristöön. Sadevesien kulkureitit mereen saakka olisi selvitettävä. Lautakunta katsoo, että tulipalon sattuessa sammutusvesistä voi olla haittaa ympäristölle, vaikka vedet eivät joutuisikaan puroon. Laitoksella tulisi siten järjestää sammutusvesien keräily, niin että sammutusvedet jäävät kiinteistölle ja että vedet voidaan poistaa käsiteltäviksi. Espoon ympäristökeskuksen tietojen mukaan laitoksen takapihalla on öljynerotin autojen pesuja varten. Öljynerotin saattaa olla kohteeseen sopimaton. Öljynerotin on syytä huomioida lupakäsittelyssä muun muassa niin, että varmistetaan, mihin öljynerottimen jälkeiset vedet johdetaan. Laitoksen internetsivuilla on 22.1.2010 päivätty uutinen: Olemme ottaneet käyttöön kammioteollisuuspesukoneen. Hakemuksen mukaan laitoksella muodostuu ainoastaan jäähdytysvesiä ja saniteetti- ja sosiaalivesiä. Lupakäsittelyn yhteydessä on syytä varmistaa, käytetäänkö laitoksella vettä mihinkään itse toimintaan liittyvään pesuun ja mihin pesuvedet johdetaan tai toimitetaan. Samalla on hyvä selvittää, kuinka puhdasta täryttimissä käytettävä, viemäriin johdettava vesi on. Hakemuksesta ei ilmene, luetaanko vesi esimerkiksi jäähdytysvesiin. Tarvittaessa hakijan on tehtävä teollisuusjätevesisopimus HSY:n kanssa. Lautakunta katsoo, että nestemäiset jätteet ja kemikaalit on varastoitava allastettuina tai kynnyksellisissä tiloissa, joista valumat eivät pääse sadetai jätevesiviemäriin eivätkä maaperään ja pohjaveteen. Päästöt maaperään Kohde on merkitty maaperän tilan tietojärjestelmään, jonka mukaan selvitystarve on tarkistettava. Kohde on Espoon kaupungin mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden rekisterissä luokassa 1: toiminta ei yleensä aiheuta pilaantumista, mutta tehtävä kontrollinäyte. Hakemuksen mukaan laitoksella on 10 m 3 maanalainen öljysäiliö. Säiliössä tai sen putkistossa tapahtuva vuoto voi pilata maaperän. Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on määrätty maanalaisten säiliöiden tarkastamisesta myös tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolella. Määräykset eivät kuitenkaan koske ympäristöluvallista toimintaa.
Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 3 / 3 Ympäristöluvassa olisi siksi määrättävä öljysäiliön tarkastamisesta, niin että tarkastustapa ja tarkastusvälit ovat kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/1983 mukaisia. Mahdollinen paluuputki on vuotoriskikohde ja se on säiliötarkastuksen yhteydessä tarkastettava painekokeella. Vaihtoehtoisesti paluuputki on poistettava käytöstä. Säiliön tarkka sijainti tulisi selvittää lupakäsittelyn yhteydessä. Öljysäiliön alla on hakemuksen mukaan betonilaatta. Tässä ilmeisesti tarkoitetaan hakemuksen täydennyksessä mainittua sisätilan 500 l kevyen polttoaineen välivarastosäiliötä. On muistettava, että öljy läpäisee betonin, jota ei ole pinnoitettu öljyä läpäisemättömäksi. Laitoksen aiheuttamat muut päästöt, toiminta-aika Espoon ympäristökeskukseen ei ole tullut valituksia laitoksesta aiheutuvasta melusta tai pölystä. Hakemuksen on selvitetty työaikojen pituuksia, mutta ei toiminta-aikoja ulkona. Laitokselle on kuitenkin hyvä määrätä toiminta-ajat ulkona. Raportointi Ympäristölautakunta esittää, että vuosiraportointitiedot edellisen vuoden toiminnasta toimitetaan Espoon ympäristökeskukseen kokonaisuudessaan kirjallisena, sillä TYVI-VAHTI järjestelmän käytettävyydessä on kuntatasolla puutteita. Lähimmät asuintalot, lähialueen koulut ja päiväkodit, Espoon kaupungin karttatietojen mukaan lähimmät asuintalot sijaitsevat lännessä 110 m ja 140 m etäisyydellä. Etäisyydet ovat hakemuksessa esitettyä (230 m) pienempiä. Friisilän koulu sijaitsee toimintakiinteistöstä 400 m etäisyydellä koillisessa, ja Friisinniityn päiväkoti sijaitsee 500 m etäisyydellä idässä. Etäisyydet ovat hakemuksen täydennyksessä esitettyjä (1 km ja 1,4 km) pienempiä. Kaavatilanne Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksiköltä saadun tiedon mukaan Yli-Suomenojan asemakaavanmuutos (430614) on hyväksytty valtuustossa 20.8.2012. Kaavasta on valitettu, mutta kaava on määrätty osittain voimaan (14.11.2012) Finnoontien länsipuoleisella alueella, jota tehty valitus ei koske. Kaavan sisältö on Kauppakeskus Merituulen laajennus sekä ns. Tallbergin-korttelin käyttötarkoituksen muuttaminen tilaa vievän erikoiskaupan toimintaan. Lisäksi kaavassa on esitetty uusia liikenneratkaisuita ja katuja Finnoontien itäpuolella. Asemakaavayksiköltä saadun tiedon mukaan Specialvalimo J. Pap Oy sekä korttelin 30050 (entinen osa korttelia 30006) kolme muuta kiinteistöä ovat mukana kaavamuutoksessa, koska uudet kadut pienentävät tonttien kokoa ja vanha tehokkuusluvun mukainen rakennusoikeus on päivitetty
Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 4 / 4 kerrosalaluvuiksi. Kaavamerkinnän sisältö on sama kuin vanhassa kaavassa ja merkintänä on TLV. Käyttötarkoitusmerkintää tarkentavia määräysosia on tarkennettu vähäisesti lähinnä kaupunkikuvan osalta. Asemakaavayksiköltä saadun tiedon mukaan Specialvalimo J. Pap Oy:n toiminta on siis täysin kaavan mukaista myös vielä vahvistumattomana olevassa asemakaavan muutoksessa. Käsittely Maria Taipale ehdotti Marika Visakovan, Timo Tillin ja Mauri Sauvolan kannattamana Päästöt ilmaan otsikon alla olevan viimeisen kappaleen viimeisen virkkeen edelle seuraavaa lisäystä: Lautakunta edellyttää hiukkaspäästöjen mittauksia. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Taipaleen tekemä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Ympäristölautakunta: Espoon ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Specialvalimo J. Pap Oy:n ympäristölupahakemuksesta dnro ESAVI/546/04.08/2010 koskien alumiinivalimoa osoitteessa Niittyrinne 3. Lautakunta antaa lausunnon Espoon kaupunginhallituksen puolesta (Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 5): Päästöt ilmaan Ilmapäästöt ovat merkittävin laitoksesta aiheutuva ympäristöhaitta, joka voi aika ajoin toistua. Rajanaapurit ovat valittaneet laitokselta kulkeutuneesta hajusta 29.3.2010 ja 10.12.2012 Espoon ympäristökeskukselle. Vuonna 2010 oli osa itäpuolisen kiinteistön työntekijöistä lähtenyt kotiin ilmapäästöistä aiheutuneiden oireiden vuoksi. Ympäristötarkastaja havaitsi, että valimon halli oli erittäin savuinen. Ainakin yksi ikkuna oli auki, ja pihalla oli vahva käry. Specialvalimo J. Pap Oy:n mukaan syynä oli hiekkakeernojen käyttö, jota kerrottiin tehtävän noin viitenä päivänä vuodessa. Specialvalimo J. Pap Oy on tehnyt Uudenmaan ELYkeskukselle selvityksen, jonka mukaan oli muun muassa tilattu uusi isompi ilmanpoistojärjestelmä. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt selvityksen 5.5.2010. Ilmanpoistojärjestelmän asentamisesta ei ole tietoa. Vuonna 2012 laitoksen lounaispuoliseen rakennukseen tuli valituksen mukaan ilmanvaihdon kautta voimakasta palaneen hajua. Specialvalimo J. Pap Oy:n mukaan valimolla oli ollut sen viikon ajan haiseva, käryävä työvaihe. Specialvalimo J. Pap Oy kertoi vaihtaneensa uuden aktiivihiilisuodattimen. Seuraavan kerran työvaiheen kerrottiin olevan huhtikuussa 2013. Tältä ajalta ei ole tullut hajuvalitusta. On mahdollista, että laitoksella pidetään luukkuja, ikkunoita tai ovia aika ajoin auki. Olisi arvioitava, kulkeutuuko osa hiukkasista ja hajusta hajapäästöinä huuvien ja puhdistuksen ohi. Hajapäästöjen vuoksi laskennalliset, aikaisempiin mittauksiin perustuvat hiukkaspäästöt
Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 5 / 5 saattavat olla jonkin verran arvioituja suurempia, mutta jäänevät pieniksi. Lautakunta edellyttää hiukkaspäästöjen mittauksia. Lautakunta katsoo, että toiminnasta ei saa aiheutua satunnaistakaan hajuhaittaa naapureille. Sade- ja jätevedet, sammutusvedet Espoon kaupungin karttatietojen mukaan Niittyrinne-kadun sadevesiviemäri laskee itään päin. Tämän perusteella pihan pohjoisosasta sadevedet voivat kulkeutua ojien kautta idässä 300 m etäisyydellä virtaavaan Finnobäcken-puroon, joka laskee Nuottalahteen 1,5 km etäisyydellä. Espoon virtavesiselvityksessä (Aki Janatuinen, 2009) Finnobäcken-puro on luokiteltu yhdeksi Espoon kalataloudellisesti arvokkaista puroista. Puroon nousee muun muassa taimen. Puro virtaa valtakunnallisesti tärkeän Suomenojan lintualueen läpi, kiertäen kuitenkin Suomenojan altaan. Kiinteistön eteläosasta sadevedet voivat kulkeutua länteen Finnoontien sadevesiviemäristöön. Sadevesien kulkureitit mereen saakka olisi selvitettävä. Lautakunta katsoo, että tulipalon sattuessa sammutusvesistä voi olla haittaa ympäristölle, vaikka vedet eivät joutuisikaan puroon. Laitoksella tulisi siten järjestää sammutusvesien keräily, niin että sammutusvedet jäävät kiinteistölle ja että vedet voidaan poistaa käsiteltäviksi. Espoon ympäristökeskuksen tietojen mukaan laitoksen takapihalla on öljynerotin autojen pesuja varten. Öljynerotin saattaa olla kohteeseen sopimaton. Öljynerotin on syytä huomioida lupakäsittelyssä muun muassa niin, että varmistetaan, mihin öljynerottimen jälkeiset vedet johdetaan. Laitoksen internetsivuilla on 22.1.2010 päivätty uutinen: Olemme ottaneet käyttöön kammioteollisuuspesukoneen. Hakemuksen mukaan laitoksella muodostuu ainoastaan jäähdytysvesiä ja saniteetti- ja sosiaalivesiä. Lupakäsittelyn yhteydessä on syytä varmistaa, käytetäänkö laitoksella vettä mihinkään itse toimintaan liittyvään pesuun ja mihin pesuvedet johdetaan tai toimitetaan. Samalla on hyvä selvittää, kuinka puhdasta täryttimissä käytettävä, viemäriin johdettava vesi on. Hakemuksesta ei ilmene, luetaanko vesi esimerkiksi jäähdytysvesiin. Tarvittaessa hakijan on tehtävä teollisuusjätevesisopimus HSY:n kanssa. Lautakunta katsoo, että nestemäiset jätteet ja kemikaalit on varastoitava allastettuina tai kynnyksellisissä tiloissa, joista valumat eivät pääse sadetai jätevesiviemäriin eivätkä maaperään ja pohjaveteen. Päästöt maaperään Kohde on merkitty maaperän tilan tietojärjestelmään, jonka mukaan selvitystarve on tarkistettava. Kohde on Espoon kaupungin mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden rekisterissä luokassa 1: toiminta ei yleensä aiheuta pilaantumista, mutta tehtävä kontrollinäyte. Hakemuksen mukaan laitoksella on 10 m3 maanalainen öljysäiliö. Säiliössä tai sen putkistossa tapahtuva vuoto voi pilata maaperän. Espoon
Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 6 / 6 kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on määrätty maanalaisten säiliöiden tarkastamisesta myös tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolella. Määräykset eivät kuitenkaan koske ympäristöluvallista toimintaa. Ympäristöluvassa olisi siksi määrättävä öljysäiliön tarkastamisesta, niin että tarkastustapa ja tarkastusvälit ovat kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/1983 mukaisia. Mahdollinen paluuputki on vuotoriskikohde ja se on säiliötarkastuksen yhteydessä tarkastettava painekokeella. Vaihtoehtoisesti paluuputki on poistettava käytöstä. Säiliön tarkka sijainti tulisi selvittää lupakäsittelyn yhteydessä. Öljysäiliön alla on hakemuksen mukaan betonilaatta. Tässä ilmeisesti tarkoitetaan hakemuksen täydennyksessä mainittua sisätilan 500 l kevyen polttoaineen välivarastosäiliötä. On muistettava, että öljy läpäisee betonin, jota ei ole pinnoitettu öljyä läpäisemättömäksi. Laitoksen aiheuttamat muut päästöt, toiminta-aika Espoon ympäristökeskukseen ei ole tullut valituksia laitoksesta aiheutuvasta melusta tai pölystä. Hakemuksen on selvitetty työaikojen pituuksia, mutta ei toiminta-aikoja ulkona. Laitokselle on kuitenkin hyvä määrätä toiminta-ajat ulkona. Raportointi Ympäristölautakunta esittää, että vuosiraportointitiedot edellisen vuoden toiminnasta toimitetaan Espoon ympäristökeskukseen kokonaisuudessaan kirjallisena, sillä TYVI-VAHTI järjestelmän käytettävyydessä on kuntatasolla puutteita. Lähimmät asuintalot, lähialueen koulut ja päiväkodit Espoon kaupungin karttatietojen mukaan lähimmät asuintalot sijaitsevat lännessä 110 m ja 140 m etäisyydellä. Etäisyydet ovat hakemuksessa esitettyä (230 m) pienempiä. Friisilän koulu sijaitsee toimintakiinteistöstä 400 m etäisyydellä koillisessa, ja Friisinniityn päiväkoti sijaitsee 500 m etäisyydellä idässä. Etäisyydet ovat hakemuksen täydennyksessä esitettyjä (1 km ja 1,4 km) pienempiä. Kaavatilanne Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksiköltä saadun tiedon mukaan Yli-Suomenojan asemakaavanmuutos (430614) on hyväksytty valtuustossa 20.8.2012. Kaavasta on valitettu, mutta kaava on määrätty osittain voimaan (14.11.2012) Finnoontien länsipuoleisella alueella, jota tehty valitus ei koske. Kaavan sisältö on Kauppakeskus Merituulen laajennus sekä ns. Tallbergin-korttelin käyttötarkoituksen muuttaminen tilaa vievän erikoiskaupan toimintaan. Lisäksi kaavassa on esitetty uusia liikenneratkaisuita ja katuja Finnoontien itäpuolella.
Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 7 / 7 Asemakaavayksiköltä saadun tiedon mukaan Specialvalimo J. Pap Oy sekä korttelin 30050 (entinen osa korttelia 30006) kolme muuta kiinteistöä ovat mukana kaavamuutoksessa, koska uudet kadut pienentävät tonttien kokoa ja vanha tehokkuusluvun mukainen rakennusoikeus on päivitetty kerrosalaluvuiksi. Kaavamerkinnän sisältö on sama kuin vanhassa kaavassa ja merkintänä on TLV. Käyttötarkoitusmerkintää tarkentavia määräysosia on tarkennettu vähäisesti lähinnä kaupunkikuvan osalta. Asemakaavayksiköltä saadun tiedon mukaan Specialvalimo J. Pap Oy:n toiminta on siis täysin kaavan mukaista myös vielä vahvistumattomana olevassa asemakaavan muutoksessa. Selostus Specialvalimo J. Pap Oy on 24.6.2010 jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristölupahakemuksen, joka koskee alumiinivalimon toimintaa Nöykkiössä Suomenojan teollisuusalueella, osoitteessa Niittyrinne 3, kiinteistöllä 49-30-6-4 (kuva 1). Uudenmaan ympäristökeskus on vuonna 1997 myöntänyt Specialvalimo J. Pap Oy:lle ympäristölupamenettelylain mukaisen luvan nro YS 1011 dnro 0196Y0393-111. Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Valimon toiminnasta on vuonna 2002 tehty ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukainen ilmoitus Uudenmaan ympäristökeskukselle tietojärjestelmään merkitsemistä varten. Vuonna 2006 Uudenmaan ympäristökeskus velvoitti Specialvalimo J. Pap Oy:n hakemaan ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa 31.12.2010 mennessä. Uudenmaan ympäristökeskus katsoi, että lupaa on syytä hakea nykyisen luvan päivittämiseksi ja lupamääräysten tarkistamiseksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Espoon kaupungin ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa lupahakemuksesta 19.6.2013 mennessä. Espoon ympäristölautakunta antaa lausunnon kaupunginhallituksen puolesta. Aluehallintovirasto on erikseen pyytänyt lausuntoa Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. Alumiinivalimo on toiminut paikalla vuodesta 1971 lähtien. Kyseessä on pienvalimo, jossa valmistetaan alumiinivalua teollisuudelle kokilli-, matalapaine- ja painevaluna noin 500 t vuodessa (kokilli = metallinen valumuotti). Alumiinivalun määrä on kasvanut vuodesta 1997, jolloin valumäärä oli 350 t vuodessa. Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu normaalitilanteessa haju- ja meluhaittoja, jotka vaikuttaisivat alueen viihtyvyyteen eikä päästöjä, joilla olisi vaikutuksia terveyteen. Toiminnan ilmapäästöjen on todettu olevan niin pieniä, että tarkkailumittaukset on ympäristöviranomaisen suostumuksella lopetettu. Prosesseissa syntyvät savukaasut johdetaan uunien yläpuolella olevien huuvien (kupujen) kautta suodattimien läpi poistoilmaputkistoon ja huippuimurien kautta katolta ympäröivään ilmaan. Satunnaisesti käytettävistä hiekkakeernoista aiheutuvaa hajua poistetaan tehokkaan huuvan ja aktiivihiilisuodattimen avulla. (Keernat ovat muottilaatasta ylöspäin suuntautuvia ulokkeita.) Hiekkakeernojen käyttö on muutos vuoden 1997 lupaan. Hiekkakeernojen sidosaineena käytetään muun muassa hartsia ja vesilasia, jotka käryävät joutuessaan kosketuksiin
Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 8 / 8 sulan alumiinin kanssa. Hakemuksen mukaan ilmanpoiston ja suodattimien tehokkuus on päivitetty aina, kun teho on tuntunut riittämättömältä. Finnoontie Finnobäcken -puro Kuitinmäentie Kuva 1. Specialvalimo J. Pap Oy:n alumiinivalimon sijainti Seostetut alumiinharkot sulatetaan uuneissa, joiden energianlähteinä käytetään kevyttä polttoöljyä tai propaanikaasua. Laitoksella on 10 m 3 maanalainen öljysäiliö ja 15 m 3 maanalainen propaanisäiliö. Polttoöljyn kulutuksessa (80 t/a) ei ole tapahtunut muutosta. Propaanin käyttö (74 t vuonna 2009) on miltei nelinkertaistunut vuoden 1997 lupahakemuksen mukaisesta (20 t/a). Propaanin varastointi on turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontavastuulla (varastoitava määrä yli 10 m 3 propaania). Tuotannosta syntyviä metallijätteitä varastoidaan takapihalla katetuilla lavoilla. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Ympäristölupavastuualue
Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 9 / 9