Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela
Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon hionta huippuun lajikkeilla ja korjuustrategiavalinnoilla Säilörehun tuotantokustannusten haarukointia Raija Suomela
Korjuustrategiat ja nurmituotannon talous kokemuksia ja tuloksia vuosien varrelta Niittojen lisääminen kahdesta kolmeen Voi lisätä huomattavasti (2000-4000 kg) kuivaainesatoa Yleensä parantaa keskimääräistä sadon laatua Tulee työ- ja lannoituskustannuksia Mutta maitoa /lihaa enemmän /nurmi ha ja /kg ka rehua Korjuuala pienenee rehunkorjuun keskittäminen /tehostaminen
Korjuutavan vaikutus puna- ja valkoapilanurmen satoisuuteen ja talvehtimiseen Pohjois-Suomessa Raija Suomela MTT 2006
Kuiva-ainesato, kg/ha Kuiva-ainesato, kg/ha Seoskasvustojen kokonaiskuiva-ainesadot MTT Rovaniemi v. 2003-2004 Kasvuston puna-apilaosuus määräävä, timotei pärjää hyvin 14000 12000 10000 TI TI+PA TI+VA 2003 14000 12000 10000 TI TI+PA TI+VA 2004 8000 8000 6000 6000 4000 4000 2000 2000 0 H H+MO SR+SR VL+H VL+H+MO Korjuutapa 0 H H+MO SR+SR VL+H VL+H+MO Korjuutapa H= Heinäaste, H+MO= Heinäaste + myöhäinen odelman korjuu SR+SR= Säilörehuasteet (kaksi), VL+H= Varhainen laidunaste + heinäaste VL+H+MO= Varhainen laidunaste + heinäaste + myöhäinen odelman korjuu Iki timotei (!), Betty puna-apila, Jõgeva valkoapila - Ja kattokaapa Rovaniemen satotasoja!!
Kevät 2004 Vuohenherne Raija Suomela
2.Säilörehua edellisenä vuonna Raija Suomela
KARPE hankkeen tuloksia 2009-2012 MTT Maaninka MTT Ruukki
KARPE: Kuiva-ainesato ja D-arvo Maaninka 2009 2012 Kokonaiskuiva-ainesato kg ka/ha 14000 Kokonaiskuiva-ainesato kg ka/ha 14000 Ruukki 2009 2012 12000 10000 675 664 645 689 701 12000 10000 687 674 662 654 702 731 8000 6000 662 676 733 700 3. sato 2. sato 1. sato 8000 6000 645 649 668 3. sato 2. sato 1. sato 4000 2000 694 656 625 697 4000 2000 730 685 657 735 0 aikainen myöhäistetty erittäin myöhäinen 3 niittoa 0 aikainen myöhäistetty erittäin myöhäinen 3 niittoa 1. sadon myöhästyttäminen lisäsi kokonaissatoa sekä kuiva-aineena että megajouleina mitattuna. Kolme niittoa tuotti sulavinta säilörehua. 9 Sairanen, Hyrkäs, Suomela, Virkajärvi 2012
ekm kg/pv Energiakorjattu maitotuotos 35 30 25 20 15 D710 D680 D650 D620 Korkea väkirehutaso 13-15 kg/pv tuo terveysriskejä: sorkkaongelmat hapanpötsi, juoksutusmahaongel mat 10 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Väkirehua kg/pv Esimerkiksi 30 kilon maitotuotos karjatasolla voidaan saavuttaa kaikilla kuvion D-arvoilla Minkä yhdistelmän tila valitsee tarjolla olevista vaihtoehdoista? 10 Auvo Sairanen & Elina Juutinen 2012
11 Auvo Sairanen & Elina Juutinen 2012 Yhteenveto D-arvon muutoksia voidaan korvata väkirehun määrää muuttamalla, kun keskimääräinen D-arvo on yli 650 g/kg ka ja tuotostaso on n. 9000 kg/v. Matala D-arvo ja korkea keskituotostavoite eivät sovi yhteen Matalasta tai korkeasta sulavuudesta tarvitaan tarkka tieto, jotta ruokintasuunnitelma voidaan tehdä oikein. Korkealla tuotostasolla vaaditaan sulavampaa säilörehua. Matalaa D-arvoa ei voi kompensoida nostamalla väkirehun valkuaispitoisuus yli 180 g/kg ka. Kolmannen niiton tuotantovaikutus vastaa toista satoa.
Korjuurytmitys- ja lannoituskoe 2013 Yara Suomi Raija Suomela ja Sirkka Luoma MTT Minna Toivakka ja Raimo Kauppila YaraSuomi Korjuuajankohdan vaikutus sekä Lannoituksen sovittaminen korjuurytmiin Niittopäivät - 1. korjuu 12.6.2013 - Aikainen 2. korjuu 12.7. - Myöhäinen 2. korjuu 31.7. - 3. korjuu 28.8 ja 3.9. Raija Suomela
Korjuurytmityskoe kokonaissato 2013 Mikä korjuu- ja lannoitustapa on taloudellisin? 14000 12000 909 kg ka /ha 1340 kg ka /ha 10000 8000 6000 4000 2000 0 Myöhäinen 2. korjuu + Thiotrac Lannoitus N 230 kg Myöhäinen 2. korjuu N 230 kg Aikainen 2. korjuu + Thiotrac N 230 kg Aikainen 2. korjuu N 230 kg Alue N 142 kg
660 718 706 660 668 738 D-arvon nousu 10 g/kg ka vastaa 0,5 l maitotuotoksen nousua Aikainen 2. niitto oli myöhästettyä taloudellisempi Yksittäisistä koejäsenistä kuitenkin paras Myöh. 2. korjuu N120+70+40+TC Aikaisen 2. korjuun päiväkustannus on 0,23 euroa kalliimpi kuin myöhäisen 2. korjuun rehun, mutta maitotulo on 0,33 euroa suurempi. Vuositasolla (305 päivää) tuo ero on lehmää kohti 30,8 euroa, eli 50 lehmän karjassa 1 541 euroa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 11.3.2014 14
Talousvertailua saaduilla tuloksilla 3 niittoa Summa Yksikkö SR-tuotantokustannus 1 982 ha-1 Muuttuvat 910 ha-1 Kiinteät 865 ha-1 Työkustannus 207 ha-1 Tuettu tuotantokust 1 257 ha-1 Maidonhinta 46 s l-1 Tuotantotuki 8 s l-1 Kustannusten arvioinnissa tilatason tuotantokustannustuloksia taustalla Lannoitukset rahteineen nykyisillä hinnoilla Samanlaiset tuotantokustannukset aikainen tai myöhästetty Voidaan verrata Sato + D-arvo yhteisvaikutusta maitotuotokseen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 11.3.2014 15
Arvo Aikainen Myöh ERo Yksikkö Sato 10 766 12 587 1 821 kg ka ha-1 D-arvo 691 679 12 g kg ka-1 SR tuettu tuotantokust 0,117 0,100 0,017 ka-1 SR-syönti /lehmä 12,21 12,00 0,21 kg ka vrk-1 SR-päiväkust /lehmä 1,43 1,20 0,23 vrk-1 Maitotuotos /lehmä 32,61 32,00 0,61 l vrk-1 Maitotulo /lehmä 17,61 17,28 0,33 vrk-1 Maitotulo /lehmä /vuosi 5 371 5 270 100 vuosi-1 SR-kustannus /lehmä /vuosi 435 366 69 vuosi-1 Maitotulo-SR kulu /1 lehmä 4 936 4 905 31 vuosi-1 Maitotulo-SR-kulu /50 lehmää 246 798 245 245 1541 vuosi-1 50 lehmää syönti 186 248 183 000 kg ka vuosi-1 hehtaareina 17,30 14,54 2,76 ha Lisäpellonarvo? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 11.3.2014 16
Arvo "KorjuuA "KorjuuB" Ero Yksikkö Sato 8 000 10 000 2 000 kg ka ha-1 D-arvo 679 691 12 g kg ka-1 SR tuettu tuotantokust 0,16 0,13-0,03 ka-1 SR-syönti /lehmä 12,00 12,21 0,21 kg ka vrk-1 SR-päiväkust /lehmä 1,89 1,54-0,35 vrk-1 Maitotuotos /lehmä 32,00 32,61 0,61 l vrk-1 Maitotulo /lehmä 17,28 17,61 0,33 vrk-1 Maitotulo /lehmä /vuosi 5 270 5 371 100 vuosi-1 SR-kustannus /lehmä /vuosi 575 468-107 vuosi-1 Maitotulo-SR kulu /1 lehmä 4 695 4 903 208 vuosi-1 Maitotulo-SR-kulu /50 lehmää 234 746 245 139 10 393 vuosi-1 50 lehmää syönti 183 000 186 248 kg ka vuosi-1 hehtaareina 22,88 18,62 4,25 ha 11.3.2014 17
Arvo "KorjuuaA "KorjuuB" Ero Yksikkö Sato 6 000 8 000 2000 kg ka ha-1 D-arvo 679 691 12 g kg ka-1 SR tuettu tuotantokust 0,21 0,16-0,05 ka-1 SR-syönti 12,00 12,21 0,21 kg ka vrk-1 SR-päiväkust 2,51 1,92-0,59 vrk-1 Maitotuotos 32,00 32,61 0,61 l vrk-1 Maitotulo 17,28 17,61 0,33 vrk-1 Maitotulo 305 vrk 5 270 5 371 100 vuosi-1 SR-kustannus /lehmä 305 vrk 767 585-182 vuosi-1 Maitotulo-SR kulu 305 vrk /1 lehmä 4 503 4 786 283 vuosi-1 Maitotulo-SR-kulu 305 vrk /50 lehmää 225 162 239 286 14124 vuosi-1 kg ka 50 lehmää syönti 183 000 186 248 vuosi-1 hehtaareina 30,50 23,28 7,22 ha Lisärehu 5 km? hoitokustannukset
Ne urot SR kustannus /lehmä satotasoittain (D-arvo 691) 13 000 = 366 10 000 = 468 8 000 = 585 6 000 = 782 SR kustannus /50 lehmää satotasoittain (D-arvo 691) 13 000 = 18 300 10 000 = 23 400 8 000 = 29 250 6 000 = 39 100 Sadon noustessa SR-kustannus /lehmä laskee Voidaan laskea voitoksi, mikäli tuotantokustannus on vakio Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 11.3.2014 19
Tila-Artturi projektin tuloksia Projektissa oli 15 isoa maitotilaa Keski-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta. Projektin toteutukseen osallistuivat Valion ja Yara Suomen lisäksi ProAgria, Kemira ja MTT. Säilörehun tuotantokustannuksessa konekustannus määräävin, vaihtelu tiloilla 170-780 /ha Säilörehun tuotantokustannus oli pienin urakointia käyttäneellä tilalla! Toiseksi pienin, kun omia koneita käytetty urakointiin Vanhat koneet kolmantena Yleensä huonoin tulos, kun suuret kiinteät kustannukset ja huono sato (satsaus koneisiin ja rakennuksiin) Satotason merkitys tuotantokustannukselle aivan keskeinen Lisääntyneet muuttuvat kustannukset yleensä laskivat säilörehun tuotantokustannusta! Verrataan kahta TilaArtturi -tilaa, joilla kiinteät kustannukset käytännössä samansuuruiset
SÄILÖREHUN TUOTANTOKUSTANNUS Tila A Tila B Tila A Tila B SATO (kg ka/ha) 3600 9300 3600 9300 TUOTOT /ha snt/kg ka Tuet 787 787 22,0 8,4 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Kylvöt 15 21 0,4 0,2 Lannoitukset 144 408 4,0 4,4 Kalkitus 0 24 0,0 0,3 Kasvinsuojelu 0 13 0,0 0,1 Muut muuttuvat kustannukset 142 260 4,0 2,8 Traktorin muutt. kustannukset 43 102 1,2 1,1 Säilöntäaine 35 144 1,0 1,5 Rahti, konevuokrat yms. 54 0 1,5 0,0 Muuttuvat kustannukset yhteensä 301 702 8,4 7,5 TYÖKUSTANNUKSET Työkustannukset yhteensä 104 115 2,9 1,2 21
KIINTEÄT KUSTANNUKSET /ha snt/kg ka Konekustannukset 552 576 15,4 6,2 Koneiden poisto 311 307 8,7 3,3 Koneiden korko 108 117 3,0 1,3 Koneiden kunnossapito 122 143 3,4 1,5 Koneiden vakuutukset 10 9 0,3 0,1 Rakennuskustannukset 265 235 7,4 2,5 Rakennusten poisto 111 92 3,1 1,0 Rakennusten korko 90 70 2,5 0,7 Rakennusten kunnossapito 59 69 1,7 0,7 Rakennusten vakuutukset 4 5 0,1 0,0 Yleiskustannukset 21 16 0,6 0,2 Pellon ja ojituksen kustannnukset 319 311 8,9 3,3 Pellon vuokra 0 46 0,0 0,5 Pellon korko 232 202 6,5 2,2 Ojituksen poisto 25 19 0,7 0,2 Ojituksen korko 61 44 1,7 0,5 Kiinteät kustannukset yhteensä 1 156 1 139 32,3 12,2 11.3.2014 22
2009 /ha snt/kg ka TUOTANTOKUSTANNUS 1 561 1 956 43,6 21,0 TUETTU TKUSTANNUS 774 1 168 21,6 12,5 Tuen osuus 787 787 22,0 8,4 Säilörehun tuetun tuotantokustannuksen ero 9,1 senttiä Säilörehun hinta A B Ero Yksikkö Lehmä/päivä 2,60 1,50 1,09 Lehmä /vuosi 792 458 333 50 lehmää /vuosi 39 591 22 919 16 672 Mikä voi pudottaa satotasoja? Keskittymisen herpaantuminen!
Tilan säilörehusadon haarukointi Mittaaminen lohkokohtaisesti tuottaa todellisen tuloksen Laskennallinen sadonarviointi ruokinnan kautta tulee kohtuu lähelle: Lehmä kuluttaa noin 0,5 kg säilörehua /maito litra (sis. ummessaolokauden) Maito Säilörehu 1 litra 0,5 9000 l 4500 450 t 225 t SR tuettu tuotantokust., 0,11 0,21 0,055 0,105 495 945 24 750 47 250 Ero = 22 500 Sadonlaskenta nurmialan, eläinmäärän ja tuotoksen avulla: Yara Suomen nettisivuille yksinkertainen laskuri lähitulevaisuudessa! 11.3.2014 24
Satomääritystä kun koeruutukoko 120 000m 2 Raija Suomela
Kuormien punnitus kuormavaakalla Kuvat: Maria Honkakoski
Tuoresato tieto + kuiva-ainepitoisuus Rehun laatutulokset Raija Suomela Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 11.3.2014 27
Mitä tästä opimme? Mitä suurempi sato /ha, sitä pienempi säilörehun tuotantokustannus Pellon peruskunto! Lannoitus! Lajikkeet! Korjuustrategia! Mitä parempi laatu, sitä enemmän rehua kuluu, mutta myös maitoa virtaa Arvioi tilan satoluokka Mieti realistisesti säilörehukorjuun tuottamisen kustannukset tilalla Ovatko pellot kunnossa? Nurmituotannossa eurot tulevat takaisin Hyvillä lohkoilla kannattaa panostaa nurmen kasvuun riittävä ja monipuolinen lannoitus! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 11.3.2014 28