1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut



Samankaltaiset tiedostot
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen Paasitorni

Yhteinen lapsi yhteiset käytännöt

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

1) Lukion opiskelijahuolto

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS KLO JÄRVENPÄÄSSÄ

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Oppilashuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

POP perusopetus paremmaksi

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

POP perusopetus paremmaksi

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

Oppilashuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

KELPO- muutosta kaivataan

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

ALVA- Alueellinen erityisen vaativan tuen oppilashuolto ja opetus

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

VERY IMPORTANT PERSONS OPPILAAT, JOTKA OPPIMISENSA JA KOULUNKÄYNTINSÄ TUEKSI TARVITSEVAT VAATIVAA ERITYISTÄ TUKEA.

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Tavoitteena turvallisuus

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

kouluyhteisössä Oulu Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos

KOULUN JA PÄIVÄKODIN YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA

Nivelvaiheet. Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta

Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ ALKAEN

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä Tarja Tuomainen

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Vaasa Konsultaatiopalvelu. Opetushallitus - Valteri

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

Aika: Tiistai klo Loma- ja kurssikeskus Onnela, Rantatie 34, Tuusula

Kuortaneen kunnan esi- ja perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

Lohjan OPS2016- prosessi

Yhteisestä työstä hyvinvointia -

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

Oppilashuolto. Painopistealueet lv Rehtori. Oppilashuollon vastaava. Linnakankaan koulu Oppilashuollon toimintasuunnitelma

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Lapset puheeksi -menetelmä

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/ Lukuvuosi _ R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

Kooste kuntakoordinaattorien ryhmäkeskustelusta. Kuntakoordinaattorien neuvottelupäivä Opetushallituksessa

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos

Konsultoiva seuranta ja jälkiohjaustutkimus

Perusopetuksen laadun kehittäminen ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA JA SEN JALKAUTTAMINEN. Osaamisen ja sivistyksen asialla

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

kouluyhteisössä: avaus

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Ville Järvi

Alueellisen yhteistyön malli

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Opiskeluhuollon käytännöt Lahden kaupungissa TOP 10. VIP- verkostopäivä Eija Kinnunen& Hannele Tommo

Vaasan ammattiopisto, Ruutikellarintie 2, Ulkuniemi -neuvottelutila

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus

Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Transkriptio:

Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Opetusministeriö on myöntänyt toukokuussa 2007 Ylä-Savon kunnille valtion erityisavustusta90 000 euroa esi- ja perusopetuksen oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämiseen. Kehittämistoiminta järjestetään Ylä-Savossa seudullisena kuntien yhteistoimintana osana laajempaa kunta- ja palvelurakenteen uudistamista. Oppilashuollon kehittämistoimintaan osallistuu 100 kuntaa ympäri Suomea. Mukana on sekä yksittäisiä kuntia että seutuja. Ylä-Savon seudulta kehittämistoimintaan osallistuvat Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Vieremä ja Varpaisjärvi. Tavoitteena on aikaansaada pysyvää alueellista yhteistyötä ja edistää kokemusten vaihtoa toimivien oppilashuollon järjestämistapojen levittämiseksi. Kehittämistoiminta edellyttää kunnan opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistä sitoutumista oppilashuollon kehittämiseen. Ylä-Savon seutukunnan 60 000 asukkaasta on noin 6000 esi- ja perusopetuksen oppilasta. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen määrä seudulla on 8,1% (v 2005). Laaja ja harvaanasuttu alue (8 as/km²) sekä pienenevä oppilasmäärä asettavat haasteita esi- ja perusopetuksen oppilashuollon järjestämiselle seudulla. Uuden lastensuojelulain vaatimukset koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelujen järjestämisestä tuo uusia yhteistyön haasteita. Seudun kunnat ovat toimintatavoiltaan erilaisia ja kunnissa on suuria eroja koulukuraattori- tai koulupsykologipalvelujen järjestämisessä. Jokaisella kunnalla omat käytäntönsä oppilashuollon toteuttamisessa, yhteisten käytäntöjen kehittämisessä vielä paljon työt 1.2. Kehittämistoiminnan tavoitteet, keskeinen sisältö ja tehtävät Tavoitteen toteuttamiseksi seutukunta laatii oppilashuollon strategian, jonka toimenpiteet vakiinnutetaan osaksi lasten ja nuorten palvelujärjestelmää. Lisäksi seudun omassa kehittämistoiminnassa luodaan ennalta ehkäiseviä toimintamalleja mm. nivelvaiheiden toimivuuden edistämiseksi ja varhaisen tunnistamisen ja tuen kehittämiseksi. Kehittämistoiminta koskee esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palvelurakenteen kehittämistä ja sen vakiinnuttamista seudulle. Toiminnan painopisteitä ovat hallinnonalojen yhteistyön vahvistaminen, oppilashuollon palvelurakenteen kehittäminen ja ennalta ehkäisevien toimintatapojen edistäminen. Päätavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia parantamalla oppilashuollon saatavuutta ja toimivuutta. Kehittämistoiminta tukee paikallisen yhteistyön ja opetussuunnitelman toteutumista kansallisesti määriteltyjen oppilashuollon ja muiden hyvinvointitavoitteiden suunnassa 1.3. Kehittämistoiminnan eri toimenpidelinjojen synnyttämät tulokset ja hyödyt Ylä-Savon kuntien nykyisen oppilashuollon toimintatavan arviointi ja kehittämistarpeiden analysointi seudullinen oppilashuollon strategia, johon kirjataan yhteiset oppilashuollon tavoitteet ja keinot tavoitteisiin pääsemiseksi 1

yhteiset, seudulliset toimintatavat oppilashuoltotyössä - nivelvaiheet esi-alkuopetus, ala-yläkoulu, yläkoulu-toinen aste /tiedonsiirto ja tiedon tehokas hyödyntäminen tuki- ja opetusjärjestelyjen ennakoinnissa - vuosikello siirtymävaiheisiin - varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy - yhteisöllinen ja osallistava toimintakulttuuri - kasvatuskumppanuus toimintaperiaatteeksi aina varhaiskasvatuksesta lähtien toiselle asteeksi - erityispalveluiden jalkautuminen arkeen, konsultatiivinen työskentely, asiantuntijuuden vieminen lähelle, matalan kynnyksen palvelut - selkeä palvelujärjestelmä seudullinen esiopetuksen oppilashuollon toimintamalli - selvitetään oppilashuoltopalvelujen rooli esiopetuksen ja koulun toimintakulttuurissa ja muissa rakenteissa -esiopetuksen ja koulun oppilashuoltoryhmän tehtävät lasten ja nuorten sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä suunnitelma yhteistyössä järjestettävistä oppilashuollon osa-alueista selvitetään yläsavolainen malli Time Outista - lastensuojelun varhainen tuki 12-16 -vuotiaille nuorille, joiden haasteelliset elämäntilanteet näkyvät mm. kouluarvosanojen laskemisena, koulupinnaamisena tai motivaation puutteena. Viiden viikon pituinen pysäytysjakso, jolle. nuoret ohjautuvat lastensuojelun sosiaalityön kautta. ennaltaehkäisevän tuen muodot seudulla, hyvien käytäntöjen levittämien täydennyskoulutus käsikirja oppilashuollon koko alueen yhteisistä sekä kuntakohtaisista toimintatavoista o oppilashuolto- ja opetushenkilöstön arkeen tueksi o uusien työntekijöitten perehdyttämisoppaaksi o oppilaan huoltajalle tueksi o sisältää: oppilashuollon tavoitteet ja toimintatavat palvelujärjestelmän kuvaus oppilashuoltoryhmien toiminta oppilashuollon moniammatillisen yhteistyön muodot yhteiset lomakkeet nivelkohtien erityiset oppilashuollon tarpeet salassapitoasiat sekä tiedonsiirtoasiat 2.Oppilashuollon palvelurakenteen kehittämisen eri toimenpiteet 2.1. Toimenpidelinjat ja toteutusaikataulu TEHTÄVÄ / TOIMENPIDE seudullinen oppilashuollon kehittämistoiminnan käynnistyminen:henkilöstön sitoutuminen ja verkottuminen KEINOT / TOIMINNAT ohjausryhmän toiminnan käynnistyminen kuntien kehittämisryhmien toiminnan käynnistyminen yhteinen seutustartti valtakunnallinen aloitusseminaari Oulu alueelliset kehittämispäivä VASTUUHENKILÖT AIKATAULU pj Mari Lyyra/elokuu 2007 Minna Oinonen kuntien yhdyshenkilöt kuntien ohr-kehittämisryhmät + syyskuu 2007 Minna Oinonen/ lokakuu 2007 marraskuu 2007 kuntien ohr-kehittämisryhmät 2

Kuopio 3.-4.12. Iisalmi 11.-12.2. Kuopio 21.4. Iisalmi24. 9. kuntien ohr-kehittämisryhmät oppilashuollon seudullinen strategia yhteiset, seudulliset toimintatavat oppilashuoltotyössä oppilashuollollisen osaamisen vahvistaminen seudullinen esiopetuksen oppilashuollon toimintamalli Ylä-Savon käsikirja oppilashuollon koko alueen yhteisistä sekä kuntakohtaisista toimintatavoista strategia työn käynnistäminen strategian työstäminen erillisessä strategiapäivässä (1-2 pv) viimeistely ja seudullinen sitouttaminen strategiaan seudullinen sekä kuntakohtainen kehittämistoiminta: - nivelvaiheet käytännöt, uudet toimintatavat, työnjako, vastuut - sosiaalitoimi oppilashuollon palvelurakenteessa - monialainen ja ammatillinen verkostotyö täydennyskoulutus/seudullisesti sekä kuntakohtaisesti - erilliset koulutuspaketit sisältöinä mm. kasvatuskumppanuus, varhainen puuttuminen, huolen puheeksiotto, ohjaukselliset taidot - oppilashuollon seudullinen veso/koulutuspäivä 25.10.2008 - työnohjausryhmät kunnissa/kouluilla kuntakohtainen ohrkehittämisryhmätoiminta kokoaminen seudullisesti strategiatyöryhmän ja alueellinen kehittämistoiminta kun takohtainen kehittämistoiminta ohryhmissä strategiatyöryhmä pj Mari Lyyra, sihteeri Minna Oinonen tammikuu 2008 alueelliset kehittämispäivät helmikuu 2007 alueelliset kehittämistoimintapäivät sekä kuntakohtaiset oh-ryhmät helmi-joulukuu 2007 järjestelyt yhteistyössä kuntien yhdyshenkilöiden + ohryhmien kanssa/minna Oinonen yhteistyöpohjois-savon täydennyskoulutus/eila Kumpulainen sekä Savonia amk Iisalmi tammi-joulukuu 2008 kuntien ohryhmät tammi-maaliskuu 2008 kuntien oh-ryhmät 21.4. 2008/alueellinen kehittämistoimintapäivä huhti-joulukuu 2008 Minna Oinonen + kuntien yhdyshenkilöt/ohryhmät 2.2. Toimenpidelinjojen hallinto- ja toteutusorganisaatio Ylä-Savon oppilashuollon kehittämistoimintahankkeen ohjausryhmä edistää hallinnonalojen välistä yhteistyötä seudulla lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Ohjausryhmä linjaa seudullista strategiaa ja kehittämistoimintaa. Ohjausryhmän tehtäviin kuuluu hankkeen resurssien suuntaaminen sekä hankkeen toiminnan arviointi. Ohjausryhmä puheenjohtaja Mari Lyyra stj Lapinlahti Ville Ahonen stj., Keitele-Pielavesi Minna Lilja rehtori, Kiuruvesi Matti Pasanen rehtori, Vieremä Pirkko Pensas kuraattori-sos.työntekijä, Sonkajärvi Marko Hyvönen, johtava lääkäri, Sonkajärvi 3

Seppo Lyyra stj, Iisalmi Tuula Vinberg, rehtori, Iisalmi Jari Hirvonen, rehtori Varpaisjärvi sihteeri Minna Oinonen, erityisopettaja, Iisalmi Strategiatyöryhmä Strategiatyöryhmä on moniammatillinen eri kuntien edustajista koostuva kehittämisryhmä, joka tehtävänä on seudullisen strategian valmistelu. Työryhmä Mari Lyyra stj Lapinlahti Ville Ahonen rehtori Keitele Maritta Knuutinen kuraattori Kiuruvesi Anne Roponen kuraattori, sos.työntekijä Iisalmi Eija Pietikäinen terveydenhoitaja, Pielavesi Mika Aikkila opinto-ohjaaja, Pielavesi Harri Kauppinen rehtori, Sonkajärvi Irja Pietikäinen kelto Varpaisjärvi Tiina Remes erityisopettaja Vieremä työryhmän sihteeri Minna Oinonen erityisopettaja Iisalmi Kuntien kehittämistoimintaryhmät Jokaisessa kunnassa oppilashuollon kehittämistoiminnasta vastaa kunnan oppilashuoltoryhmä, jonka puheenjohtaja toimii hankkeen seutuyhteistyön yhdyshenkilönä. Iisalmi Minna Oinonen KeiteleVille Ahonen Kiuruvesi Minna Lilja Lapinlahti Mari Lyyra Pielavesi Mika Aikkila Sonkajärvi Pirkko Pensas Varpaisjärvi Jari Hirvonen Vieremä Matti Pasanen 2.3. Seuranta / raportointi / arviointi 2.4.1. Seuranta Kuntakohtaiset oppilashuollon kehittämistyöryhmät sekä seudullinen ohjausryhmä. 2.4.2. Raportointi Raportointi kootaan kunnittain seutukuntatasolle hankkeen aikana ja lähtetään hankkeen päätyttyä opetusministeriöön tammikuu 2009. Raportoinnista vastaa koordinaattori. 2.4.3. Arviointi Hankkeen jatkuva arviointi sekä hankkeen vaikuttavuuden ja toimintojen vakiintumisen arviointi hankkeen loppuvaiheessa /ohjausryhmä 3. Analyysit ja perusoletukset Keskustelut seudullisissa sekä kuntakohtaisissa tapahtumissa. 4. Henkilöstö ja aikaresurssit 4.1. Aikaresurssit Seudullinen hankkeen koordinointi Minna Oinonen syys-joulukuu 2007 1 työpäivä/viikko ja tammi-joulukuu 2008 4 tuntia/viikko Ohjausryhmä kerran lukukaudessa Strategiatyöryhmä 2 pv kevätlukukausi ja 2 pv syyslukukausi Kuntien kehittämistyöryhmät kerran kuussa 2007-2008 4

5. Budjetti 2008 KULUT 2008 muut SEUTUKOORDINOINTI kunnat Iisalmi Ylituntipalkkioperust. korvaus 4h = 355 + sotu 90 euroa Yhteensä 445 kk, 12 kk 5340 Iisalmen osuus 1186 euroa ja muut kunnat 593 euroa 593 1186 viransijaisuudet aluekehittämistoiminta 4pv, seminaarit/koulutus 5 pv, ohjausryhmä 2 pv, strategia-käsikirjatyöryhmä 5 pv, yhteensä 16 pv x 130 euroa = 2080 euroa 233 464 yhteensä 825 1650 MATKAKUSTANNUKSET (kmkorvaus+päiväraha) ALUEKEHITTÄMISTOIMINTATILAISUUDET Iisalmi 11.-12.2.2008 Kuopio 21.4.2008 Iisalmi 24.9.2008 yhteensä 500 500 Valtakunnallinen seminaari syksy 2008 500 500 OHJAUSRYHMÄ 200 STRATEGIA(käsikirja)TYÖRYHMÄ (4krt) 300 1500 1000 TÄYDENNYSKOULUTUS 5 seudullista koulutuspäivä 10 000 1200 2400 työnohjausryhmät (muut kunnat 1 ryhmä (8 krtx200 ) Iisalmi 4 ryhmää) 1600 6400 viransijaiskustannukset 1700 3500 matkakustannukset 500 yhteensä 5000 12 300 KULUT YHTEENSÄ VUONNA 2008 7325 14950 6. Tiedotus Oppilashuollon hankkeesta ja osaprojektien tapahtumista, raporteista ja arvioinnista tiedottaa ohjausryhmän puheenjohtaja yhdessä hankkeen koordinaattorin kanssa. Selvitetään mahdollisuus teema-artikkeleihin juttusarjan muodossa vuoden aikana. Netti tiedotuskanavana http://www.peda.net/veraja/opeko/oppilashuollonhanke ; kunta ja seutukuntakohtaiset areenat, jonne materiaali koottuna. 7. Yhteistyö ja liitynnät 7.1. Sisäinen yhteistyö 7.2. Ulkoinen yhteistyö toinen aste - hankkeet 7.3. Muut liitynnät 8. Muut toteutukseen liittyvät asiat 5