KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily
Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa puolta Kosketus on usein non-verbaalia eli sanatonta viestintää - Kosketus on viestinä usein voimakkaampi kuin sanat, sillä se kertoo aidosti siitä, mitä toinen ajattelee
Kosketukseen liittyy lähes aina tietynlainen tunnelataus; toisen ihmisen kosketus viestii hellyydestä, välittämisestä, ystävyydestä ja rakkaudesta, se lohduttaa ja rauhoittaa, se on merkki huolenpidosta ja empatiasta. Kosketus voi viestiä myös negatiivisia tunteita kuten vihaa ja pahuutta Kosketus voidaan helposti tulkita väärin - Tulkintaan ja sen aiheuttamaan reaktioon vaikuttavat mm. tilanne, kulttuuri, persoonallisuus, aikaisemmat kokemukset ja jopa sosiaalinen asema
Kosketus lisää oksitosiinin määrää. Oksitosiini on hormoni, joka saa meidät hidastamaan vauhtia ja rentoutumaan, mikä on nykyajan kiihkeässä elämänrytmissä välttämätöntä fyysisen ja henkisen tasapainon kannalta Kosketus tekee kaksisuuntaisesti hyvää: kun kosketan toista, tulen myös itse kosketetuksi
Kosketus on hyvin varhainen aistikokemus; - iho oppii kosketuksen jo äidin kohdussa - tuntoaisti on ensimmäinen aisti, joka ihmiselle kehittyy Kuudenteen raskausviikkoon mennessä tuntoaisti on jo alkanut kehittyä sikiössä ja muodostaa perustaa kaikille muille kommunikointimenetelmille
Lapsi ei kasva ja kehity ilman kosketuskontaktia - Vastasyntynyt tarvitsee kosketuksia pysyäkseen elossa; ihokosketus on lapselle hengissä säilymisen, häiriöttömän kasvun ja kehityksen ehto - Kosketuksen puute muistuttaa aliravitsemuksen kaltaista tilaa; lapsen kasvu estyy tai hidastuu, lihaskoordinaatio jää heikoksi ja lapsesta tulee välinpitämätön ja apaattinen - Niiden kosketusten laatu, joita lapsi saa kasvaessaan vaikuttaa omanarvontuntoon, taitoon luoda kestäviä ihmissuhteita ja kykyyn olla sinut itsensä kanssa sekä fyysisesti että henkisesti - Rakastava kosketus vakuuttaa lapselle, että hän on hyväksytty ja toivottu - Vähän fyysistä hellyyttä saaneesta lapsesta saattaa kasvaa väkivaltainen aikuinen
Kosketuksi tulemisen tarve säilyy läpi ihmisen elämänkaaren - Kosketuksen tarpeeseen vaikuttavat mm. lapsuuden kokemukset, tottuminen kosketteluun sekä myöhemmän elämän hyväksytyksi ja torjutuksi tulemisen tunteet - Hylätyksi tulemisen tunne liittyy siihen, että toinen ei koske - Halipulan oireet saattavat ilmetä psyykkisenä pahoinvointina, sosiaalisina ongelmina tai jopa fyysisinä vaivoina, kuten esim. ihottumana
Hierominen Koskettamista hieronnan muodossa on harjoitettu tuhansia vuosia Hieronta on kosketuksen jakamista On osoitettu selkeästi, että hieronta on meille hyväksi -säännöllinen hieronta tekee meistä rauhallisempia, terveempiä ja onnellisempia - hieronta käynnistää ihon alla monimutkaisia prosesseja, joissa hormonit ja välittäjäaineet siirtävät viestejä aivojen ja kehon muiden osien välillä. Toiset niistä piristävät, toiset rauhoittavat
"Emme voi liian aikaisin aloittaa jatkuvan, lämpimän ja vakaan kiintymyksen osoittamista. Lapsi kerta kaikkiaan tarvitsee varauksetonta rakkautta selvitäkseen nykymaailmassa." - Ross Campbell, lapsipsykiatri -
TOIVON SINULLE YSTÄVÄNI Toivon sinulle ystäväni auringon valoa ja lämpöä missä ikinä kuljetkin (pyörittäviä liikkeitä selkään) Raikkaita tuulia hiustesi ja ajatustesi vapaana hulmuta (piirretään molemmilla käsillä tuulimaisesti selkään ja päähän) Polkuja kivettömiä ja teitä tasaisia jalkojesi alle (painellaan kämmenillä tasaisesti eri puolille selkään) Sileitä lämpöisiä kallioita levätä ja hiljaisuutta, rauhaa, voimia kerätä (rauhallisia pitkiä silityksiä) Ilon ja onnen kipinöitä. Rakkauden ja ystävyyden vipinöitä (sormenpäillä "kipinäsadetta" ympäriinsä) (Piirretään molemmilla käsillä sydän alkaen lapaluiden välistä) Muistot eilisen ja unelmat tulevan Siivet selkääsi saa kasvamaan (hiero lapaluita ja aseta kätesi ristikkäin lentäviksi siiviksi ja liikuta käsiäsi kuin siipiä) Hyvää lentomatkaa tulevaan!