Sivistyslautakunta 19.4.2004/27 Muutos: sivistyslautakunta 21.6.2011 52 Muutos sivistyslautakunta 29.1.2013 7
2 2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Perusopetuksen arvopohja 2.2. Perusopetuksen tehtävä; kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet 3. LUKU OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.2. 3.3. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri; opetuksen painotukset 4. LUKU OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4.2. Oppimissuunnitelma 4.3. Ohjauksen järjestäminen 4.4. Tukiopetus 4.5. huolto 4.6. Kerhotoiminta 5. LUKU ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1. Eri tukimuodot 5.2. Osa-aikainen erityisopetus 5.3. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus 5.4. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.5. Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 6. LUKU KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 6.1. 6.4. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 7. LUKU OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 7.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 7.4. Toinen kotimainen kieli; ruotsi (B1) 7.5. Vieraat kielet; englanti (A1) saksa (A2) 7.6. Matematiikka 7.7. Ympäristö- ja luonnontieto 7.8. Biologia ja maantieto 7.9. Fysiikka ja kemia 7.10. Terveystieto 7.11. Evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto 7.12. Elämänkatsomustieto 7.13. Historia 7.14. Yhteiskuntaoppi 7.15. Musiikki 7.16. Kuvataide 7.17. Käsityö 7.18. Liikunta 7.19. Kotitalous 7.20. Valinnaiset aineet; A-kori, B-kori 7.21. Oppilaanohjaus 8. LUKU OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana; arvioinnin tehtävä ja periaatteet, työskentelyn arviointi, käyttäytymisen arviointi, hyvän käyttäytymisen kriteerit, arviointiin vaikuttavia seikkoja, maahanmuuttajaoppilaan arviointi, opinnoissa eteneminen, opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan, oppilaan itsearviointi, kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 8.2. Päättöarviointi; päättötodistus 8.3. Todistukset 9. LUKU ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN MUKAINEN JA ERITYISEEN PEDAGOGISEEN JÄRJESTELMÄÄN TAI PERIAATTEESEEN PERUSTUVA OPETUS 9.1.- 9.3. Vieraskielinen ja kotimaisten kielten kielikylpyopetus LIITTEET: Ruokolahden kunnan uinnin opetussuunnitelma Taitotasoasteikot kielille Todistuspohjat
3 2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA Vanhempien kanssa käydyn arvokeskustelun pohjalta kiinnitetään opetuksessa erityistä huomiota seuraaviin arvoihin: Oppilaista tulee kasvattaa yhteistyökykyisiä ja sosiaalisia niin, että he pystyvät työskentelemään kaikkien kanssa ja hyväksymään kanssaihmisten erilaisuuden ja kokemaan sen rikkautena. Hyvien käytöstapojen opettaminen tulee olla jatkuvaa ja siihen kiinnitetään joka vuosi erityistä huomiota. Oppilaan myönteistä minäkuvaa tulee vahvistaa ja järjestää opetus niin, että kaikki saavat onnistumisen kokemuksia. Näin oppilas säilyttää ilon ja innon oppimiseen. tulee kasvattaa vastaamaan omista tehtävistään, tekemisistään, oppilaan roolistaan koulussa ja huomioimaan muut oppilaat ja henkilökunta. Arkipäivän tilanteissa hän tietää mitä on rehellisyys, ja oppii tuntemaan oman toimintansa vaikutukset. 2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ Perusopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan sivistymistä sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittymistä osana elinikäistä oppimista. Perusopetus antaa välineitä ja kasvattaa oppilaan halukkuutta vastata muuttuvan elinympäristön haasteisiin, kehittää itseään ja kouluttautua koko elämän ajan uusiin tehtäviin. Opetuksen tehtävä on myös antaa oppilaille valmiuksia toimia demokraattisessa yhteiskunnassa ja kehittää sitä. Samoin kulttuuriperintöön tutustuttaminen ja kulttuurin kehittäminen sekä valmiuksien antaminen aktiiviseen toimimiseen globaalissa tietoverkossa ovat perusopetuksen keskeisiä tehtäviä. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET: 1. Oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu. Hän kehittää haluaan oppia sekä uskoa omiin oppimiskykyihinsä. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. 2. omaksuu tietoja ja taitoja eri sisältöalueista ja aineryhmistä sivistyäkseen sekä saadakseen valmiuksia elämäänsä ja jatkuvaan oppimiseensa. Hän kehittää omaa tapaansa oppia ja ottaa vähitellen yhä suurempaa vastuuta omasta oppimisestaan. Hän opettelee tutkimaan ja työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Hän opettelee kriittistä tiedonhankintaa. 3. kasvaa vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon. Hän sisäistää hyviä tapoja ja käyttäytyy niiden mukaan jokapäiväisissä toiminnoissa. 4. ymmärtää oman riippuvuutensa ja vastuunsa sekä luonnosta että rakennetusta ympäristöstä. Hän tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta ja toimii sen mukaisesti arkipäivän tilanteissa. Hän opettelee perustelemaan eettisiä ratkaisujaan tietojen ja hen-
4 kilökohtaisten kokemusten pohjalta ja kantamaan vastuuta ratkaisuistaan. Hän ymmärtää, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. 5. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti, sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän tutustuu eri taide- ja kulttuurimuotoihin ja oppilas arvostaa Ruokolahtea kotiseutunaan.
5 3. LUKU OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.2-3.3 OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI Toimintakulttuurissa keskeistä on opettajan ja oppilaan välinen sekä oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus. Se ottaa huomioon erilaiset oppimis-, työskentely- ja arviointitavat. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri. Koulun oppimisympäristö on oppimiseen motivoiva sekä oppimista ja opiskelua tukeva. Siihen sisältyy riittävät tilat, työvälineet ja materiaalit, tilaisuus monipuoliseen työskentelyyn. Koulun henkilöstö on asianmukaisesti koulutettua ja ammattitaitoista. Koulussa ja koulun tapahtumissa noudatetaan koulun sääntöjen lisäksi yleisesti hyväksyttyjä käytöstapoja ja periaatteita. OPETUKSEN PAINOTUKSET Opetusta voidaan koulukohtaisesti painottaa.
6 4. LUKU OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1 Yleinen tuki Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen muotoja ovat: 4.2 Tehostettu tuki Suotuisa oppimisympäristö Kodin ja koulun yhteistyö Joustavat ryhmittelyt Eriyttäminen Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus huollon tuki Oppilaanohjaus Aamu- ja iltapäivätoiminta Apuvälineet Avustajapalvelut Ohjaus- ja tukipalvelut Terapiat ym. koulun toimintaa tukevat asiat mm. verso, kiva-koulu Yksilöllisen suunnitelman käyttö (oppimissuunnitelma) Erityiset opetusmateriaalit kerhotoiminta Mikäli yleisen tuen muodot koetaan riittämättömiksi oppilaan oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tukemisessa, viedään asia moniammatillisen oppilashuoltoryhmän tietoon. Luokanopettaja/luokanvalvoja ja mahdollisesti erityisopettaja, sekä muut lapsen kanssa toimivat tahot laativat pedagogisen arvion, jonka pohjalta oppilashuoltoryhmässä yhdessä huoltajan kanssa mietitään tehostetun tuen tarve ja laajuus. Mahdollisesti jo aiemmin tehtyä oppimissuunnitelmaa hyödynnetään tehtäessä pedagogista arviota. Tehostetun tuen vaiheessa oppilaalle on laadittava oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma Yleisen tuen muodot mukana Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Kodin ja koulun yhteistyö Oppilaanohjaus huollon tuki korostuu Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Avustajapalvelut mahdollisesti korostuvat Ohjaus- ja tukipalvelut Apuvälineet Iltapäivätoiminta Kerhotoiminta Pidennetty oppivelvollisuus Ohjaus- ja tukipalvelut Osa-aikainen erityisopetus korostuu - yksilöllisenä
7 - pienryhmässä - samanaikaisopetuksena - säännöllisenä - pitkäkestoisena Oppimissuunnitelma tulee tarkistaa säännöllisesti lukuvuoden aikana, vähintään kerran lukuvuodessa. Tämä mahdollistaa, että tuen vaikuttavuus oppilaan kokonaistilanteeseen tiedetään. Mikäli oppilas ei enää tarvitse tehostettua tukea, todetaan asia oppilashuoltoryhmässä ja kirjataan ylös. 4.3 Erityinen tuki Kun oppilas tarvitsee tehokkaampaa tukea kuin tehostettu tuki, tehdään pedagoginen selvitys moniammatillisesti. Erityinen tuki suunnitellaan pedagogisen selvityksen pohjalta ja oppilaalle aiemmin laaditun oppimissuunnitelman perusteella. Erityinen tuki perustuu pedagogisen selvityksen pohjalta tehtyyn erityisen tuen päätökseen. Oppilaalle laaditaan pedagogisen selvityksen pohjalta henkilökohtainen opetuksen järjestämisen suunnitelma (HOJKS) Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Kodin ja koulun yhteistyö Oppilaanohjaus huollon tuki HOJKS Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Kokoaikainen erityisopetus huoltoryhmä ja sen puheenjohtajana rehtori vastaa erityisen tuen päätökseen liittyvistä valmisteluista ja pedagogisen selvityksen laatimiseen osallistuvista. Pedagogisen selvityksen laatimista varten oppilashuoltoryhmä hankkii 1. selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä ja käytetyistä tukitoimista. Selvitys perustuu pedagogiseen arvioon ja oppimissuunnitelmaan, jotka luokanopettaja tai luokanvalvoja on laatinut yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. 2. selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Opettajien ja oppilashuoltoryhmän antamien selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. huoltoryhmä ja huoltajat päättävät pyydetäänkö erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi pedagogisen selvityksen lisäksi muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen perusteella rehtori tekee oppilashuoltoryhmän kanssa arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä.
8 Erityisen tuen päätös on määräaikainen hallintopäätös. Päätös tehdään määräaikaisena 2. vuosiluokan tai 6. vuosiluokan loppuun saakka. Päätös voidaan perustellusta syystä tehdä koko perusopetuksen ajaksi. Tällöin päätöksen voimassaolo arvioidaan toisen ja kuudennen vuosiluokan aikana. Erityisen tuen päätös ei automaattisesti anna oikeutta lyhentää oppilaan koulupäivää tai vähentää hänen työmääräänsä, eikä se salli muutakaan perusopetuslaista poikkeamista, lukuun ottamatta oppimäärien yksilöllistämisen (11, 14 ) Perusopetuslain määräyksistä poikkeaminen tehdään 18 : n (erityiset opetusjärjestelyt) nojalla. TAULUKKO / Tuen portaat Nivelvaihe esiopetuksesta kouluun Yhteistyö ja moniammatillisuus Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus 2-vuotinen esiaste Koululykkäys 7- koulun aloitusikä Kouluvalmiuden ryhmäarviointi koko ikäluokalle HOJKS / erit. opp varhaiskasvatuksessa Esiasteen toteutus varhaiskasvatuksessa, esitai alkuopetuksessa Moniammatilliset siirtopalaverit keväisin Avustajat Tukiopetus Iltapäivä toiminta Osa-aikainen erityisopetus Varsu Kivakoulu Eriyttäminen Ohjaus ja tukipalvelut oppimissuunnitelma mahdollinen Eriyttäminen Suunnitelmallisen tuen käyttö Avustajat Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus huolto Ohjaus- ja tukipalvelut pedagoginen arvio oppimissuunnitelma Erityisoppilaaksi siirto/määräaikainen Huoltajien kuuleminen ja suostumus Asiantuntija lausunnot Tehostetun tuen toteutuminen Huoltajien muutoksenhaku huoltoryhmä kokoaa ja laatii pedagogisen selvityksen Tarvittaessa lääketiet.pedag. tai sosiaalinen selvitys Hojks Kokoaikainen tai osa-aikainen erityisopetus 4.4 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT 4.4.1 OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja.
9 Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Koulunjohtaja/rehtori vastaa oppimissuunnitelman laadinnasta. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet.
10 Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. ta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä Erityinen tuki Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, jonka tehtävä on tukea oppilaan oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä. Tavoitteena on varmistaa oppilaan edistyminen opiskelussaan omien edellytystensä mukaisesti sekä joustava siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä koulusta tai opetusmuodosta toiseen ja perusopetuksesta jatko-opintoihin. Oppimissuunnitelma tulee laatia tehostetun tuen vaiheessa, kun oppilaan opetusta eriytetään siten, että hänen tavoitteensa ja sisältönsä, opetuksessa käytetyt menetelmät ja materiaalit eroavat muusta opetuksesta. Oppimissuunnitelma tulee laatia oppilaalle, joka opiskelee erityisin opetusjärjestelyin (PoL 18 ). Näitä ovat oppilaan viikoittaisen työmäärän poikkeaminen muun oppilasryhmän työjärjestyksen mukaisesta opiskelumäärästä, kotona tai muualla opiskelu. Tällöin oppimisen edistymistä on suunniteltava ja seurattava erityisen huolellisesti. Myös joustavan perusopetuksen ryhmässä opiskelu edellyttää oppimissuunnitelman laatimista. Oppimissuunnitelmassa olevat oppilasta koskevat tiedot saattavat olla hyvin henkilökohtaisia ja salassapidettäviä. Oppimissuunnitelman sisältämien tietojen siirtäminen toteutetaan aina yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Oppilaan oppimissuunni-
11 telma on hänen opetukseensa osallistuvien opettajien ja muun henkilökunnan käytettävissä. He myös osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen ja seuraamiseen yhdessä oppilaan ja tämän huoltajien kanssa. Oppimissuunnitelmaa tarkistetaan lukuvuoden aikana säännöllisin väliajoin ja vähintään kerran lukuvuodessa, jolloin siihen tehdään oppilaan tilanteen kannalta tarvittavat muutokset. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan arviointiin liittyvät periaatteet sekä tavat, joilla oppilas voi näyttää osaamisensa. Oppimissuunnitelma laaditaan luokanopettajan/luokanvalvojan johdolla yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa. Tarvittaessa oppimissuunnitelman laadintaan osallistuvat myös oppilashuollon asiantuntijat. Koululla sovitaan rehtorin johdolla oppimissuunnitelman laatimisprosessiin ja seurantaan osallistuvista henkilöistä. Oppimissuunnitelman rakenne ja sisältö on sama yleisen ja tehostetun tuen aikana. 4.4.2 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKS:n tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut
12 erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKS:iin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKS:iin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toimintaalueittain Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKS:iin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKS:iin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma.
13 HOJKS on ensisijaisesti pedagoginen asiakirja. Se sisältää suunnitelman erityisopetuksen ja muiden perusopetuksen tukimuotojen käytöstä. HOJKS laaditaan kahden kuukauden kuluessa siitä, kun erityisen tuen päätös on tehty. Oppilaan aloittaessa perusopetuksen, tulee HOJKS laatia kahden kuukauden sisällä perusopetuksen aloittamisesta. Oppilaan siirtyessä Ruokolahdella toiseen kouluun, tulee HOJKS tarkistaa kahden kuukauden sisällä koulun vaihtumisesta. HOJKS:n perustana on oppilaalle tehostetun tuen aikana laadittu oppimissuunnitelma ja pedagoginen selvitys. HOJKS laaditaan moniammatillisena yhteistyönä oppilaan huoltajien, oppilaan ja oppilasta opettavien ja/tai kuntouttavien tahojen kanssa. Suunnitelman laatimisesta vastaa luokanopettaja tai luokanvalvoja yhdessä laajaalaisen erityisopettajan kanssa. Oppilaan HOJKS tulee tarkistaa vähintään kerran lukuvuodessa. 5. LUKU OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI 5.1.1 TUKIOPETUS Tukiopetuksen avulla oppilasta tuetaan tilapäisissä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä vaikeuksissa, jotka voivat johtua myös oppilaan poissaoloista. Kunta huolehtii riittävistä tukiopetusresursseista kaikilla kouluilla. Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan kehittymistä ja arvioida oppilaan tarpeita erilaisiin tukimuotoihin, kuten tukiopetukseen. Tukiopetus aloitetaan välittömästi oppimisvaikeuksien havaitsemisen jälkeen ja sitä järjestetään oppilaan tarpeiden mukaan. Tukiopetusta voidaan käyttää tuenmuotona myös ryhmätaitojen kehittämistarpeissa tai käyttäytymiseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla sekä sitä voidaan käyttää oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn. Tukiopetus voi olla luonteeltaan siis ennakoivaa tai korjaavaa. Jokaiselle tukiopetusta tarvitsevalle oppilaalle järjestetään mahdollisuus osallistua siihen. Poissaolot eivät ole peruste tukiopetuksen epäämiseen. Ehdotuksen tukiopetuksen aloittamisesta tekee ensisijaisesti luokanopettaja tai oppilasta opettava aineenopettaja. Tukiopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille kerrotaan tukiopetuksen toteuttamisesta sekä sen vaikutuksesta oppimiseen ja koulunkäyntiin. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten tuen tarpeeseen liittyvien oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetus voidaan toteuttaa esimerkiksi joustavin ryhmittelyin tai samanaikaisopetuksena oppitunnin aikana, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Tukiopetusta voi antaa oppilaalle myös joku toinen opettaja kuin esimerkiksi luokanopettaja tai oppilasta tietyssä aineessa opettava. Myös koulunkäyntiavustaja voi osallistua esimerkiksi harjoitustehtävien tekemisen valvontaan. Aikaisemmin annetun tukiopetuksen riittävyys arvioidaan ennen tehostetun ja erityisen tuen antamista. Tukiopetuksen tarve, tavoitteet ja toteutus kirjataan oppilaalle mahdollisesti laadittavaan oppimissuunnitelmaan ja HOJKS:an.
14 Huoltajille tiedotetaan tukiopetuksen järjestämisestä koulun lukuvuosisuunnitelmassa ja vanhempainilloissa sekä koulun tiedotteissa. 5.1.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla: Kunta vastaa, että osa-aikaista erityisopetusta on saatavilla kaikilla kouluilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on parantaa oppilaan edellytyksiä saavuttaa asetetut oppimistavoitteet sekä ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa esimerkiksi kielellisiä tai matemaattisia vaikeuksia omaavalle oppilaalle, johonkin yksittäisen oppiaineeseen liittyvissä ongelmissa ja myös opiskelu- ja sosiaalisten taitojen kehittämiseksi. Osa-aikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena, ja sen tavoitteet ja sisällöt suunnitellaan oppilaan saaman muun opetuksen tueksi. Tässä huomioidaan oppilaan yksilölliset tarpeet. Osa-aikaisen erityisopetuksen suunnitteluun sekä arviointiin osallistuvat erityisopettaja sekä luokanopettajat/ aineenopettajat. Tarvittaessa käytetään oppilashuollon asiantuntemusta apuna. Osa-aikainen erityisopetus voi yleisen tuen vaiheessa olla myös konsultoivaa tukea. Opetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaalle sekä huoltajille. Tavoitteena on järjestää tukea opiskeluun yhteisymmärryksenä oppilaan ja huoltajien kanssa, koska huoltajien tuki onnistuneessa osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamissa on keskeinen. Yleinen tuki: Vahvistetaan oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Tiedotetaan huoltajille ja oppilaalle. Tehostettu tuki: Oppilaan saama osa-aikainen erityisopetus ja sen vaikutukset arvioidaan pedagogisessa arviossa. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämistavat, tavoitteet ja arviointi määritellään oppimissuunnitelmassa, jonka laadinnan yhteydessä myös huoltajat saavat tietoa. Erityinen tuki: Erityisen tuen päätösesitystä valmisteltaessa tehdään pedagoginen selvitys oppilashuoltotyöryhmän moniammatillisuutta hyödyntäen. Pedagogisessa selvityksessä arvioidaan annetun osa-aikaisen erityisopetuksen vaikutukset. Henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämistavat, tavoitteet sekä arviointi. Huoltajat saavat tietoa osaaikaisesta erityisopetuksesta hallinnollisten päätösten sekä suunnitelmien (HOJKS, oppimissuunnitelma) laadinnan yhteydessä. 5.1.3 Erityisopetus Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen osa-alue. Erityisopetuksen avulla tuetaan oppilaan oppimista. Erityisopetuksen järjestämisestä ja resursoinnista vastaa kunta. Erityisopetuksessa oleva oppilas voi opiskella integroituna yleisopetuksen ryhmään tai osittain tai kokonaan erityisopetusryhmässä. Ruokolahden kunnassa työskentelee erityislastentarhanopettaja.
15 Erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan opiskelujärjestelyistä valmistellaan päätösesitys koulun oppilashuoltotyöryhmässä. Päätösesitys perustuu lasta opettavien opettajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden näkemyksiin ja sisältää moniammatillisesti tehdyn pedagogisen selvityksen oppilaan taidoista ja niihin liittyvistä tarpeista. Ennen erityisopetukseen siirtämistä asiasta keskustellaan huoltajien kanssa sekä heitä kuullaan. Erityisen tuen päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja oppilashuoltotyöryhmän esityksestä. Oppilaan yksilölliset tarpeet sekä opetusryhmän rakenne ja toimintaedellytykset (esim. tilaratkaisut, erityisopettajan läsnäolo, mahdollisuus joustavaan ryhmittelyyn) arvioidaan päätöstä valmisteltaessa. Kaikilla oppilailla tulee olla kasvua ja oppimista edistävä turvallinen oppimisympäristö. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus järjestetään osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista. 5.1.4 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN Erityistä tukea saavan oppilaan tavoitetason määritteleminen oppilaan edellytysten mukaiseksi eli oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Määräyksen oppiaineen yksilöllistämisestä tai siitä kokonaan vapauttamisesta tekee sivistystoimenjohtaja erityisen tuen päätöksen yhteydessä. Päätös valmistellaan moniammatillisesti oppilashuoltotyöryhmässä (tehdään pedagoginen selvitys). Päätösten valmistelun yhteydessä huoltajia kuullaan ja heidän kanssa keskustellaan muun muassa yksilöllistämisen merkityksestä jatko-opintoja ajatellen. Ennen oppiaineen yksilöllistämistä oppilasta on tuettu käyttäen kaikkia tukimuotoja yleisen tuen ja tehostetun tuen alueilta. Mikäli oppilas ei kaikesta tuesta huolimatta tulisi saavuttamaan oppiaineen yleisen oppimäärän edellyttämiä tietoja ja taitoja hyväksyttävästi, voidaan oppimäärä yksilöllistää. Jokaista oppiainetta arvioidaan erikseen. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on myöhemmin tarvetta lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja erityisen tuen päätös näiden aineiden osalta. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen (tavoitteet, keskeiset sisällöt, edistymisen seuranta sekä arviointi) kuvataan oppilaan HOJKS:ssa sekä mahdollisessa oppimissuunnitelmassa. Sisällöt ja tavoitteet johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä sisällöistä ja tavoitteista hyödyntäen myös tarvittaessa alempien luokka-asteiden sisältöjä. Opiskelua voidaan lisäksi tukea käyttäen erilaisia oppilaalle sopivia opetusmateriaaleja, -välineitä, -menetelmiä ja pedagogisia järjestelyjä. Erilaajuisiin oppimääriin perustuva opetus voidaan antaa yleisopetuksen tai erityisopetuksen ryhmässä. Yksilöllisesti opiskeltavat oppiaineet merkitään tähdellä (*) todistukseen.
16 Oppimäärän opiskelusta vapauttamiseen tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, järjestetään muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. 5.1.5 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat lapset voivat aloittaa oppivelvollisuutta edeltävän esiopetuksen esiopetusryhmässä 5-vuotiaana. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) laaditaan pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluville lapsille ja koulunaloituksen siirtymävaiheessa suunnitellaan moniammatillisena yhteistyönä oppilashuoltoryhmässä hänen kasvunsa, kehityksensä, oppimisensa ja tuen tarpeensa mukainen opetus. Ryhmään kutsutaan mahdollinen tuleva opettaja. Yhteistyö tulevan koulun opettajan / koulunjohtajan ja vanhempien kanssa aloitetaan. Lapsi voi tutustua tulevaan kouluunsa hyvissä ajoin avustajansa ohjauksessa tai huoltajansa kanssa. Pidennetyn oppivelvollisuuden hallintopäätökset tekee sivistyslautakunta. Päätös valmistellaan moniammatillisesti ja valmistelussa tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa. Tavoitteena on, että oppilas pidennetyn oppivelvollisuuden aikana saisi peruskoulun oppimäärän mahdollisimman laajasti suoritettua, jotta jatko-opintoihin siirryttäessä hän olisi samassa asemassa muiden oppilaiden kanssa. 5.1.6 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Vaikeasti vammaisten, kehitysvammaisten tai vaikeasti sairaiden oppilaiden opetus järjestetään yhteistyössä muiden kuntien kanssa.
17 5.2. OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI 5.2.1 kodin ja koulun välinen yhteistyö Ruokolahden kunnassa koulut luovat kodin ja koulun yhteistyön mahdollistavia rakenteita. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on kunnalla opetuksen järjestäjänä. Hyvä ja toimiva kodin ja koulun yhteistyö perustuu keskinäiselle luottamukselle. Luottamuksen rakentuminen on prosessi, joka vaatii aikaa ja sitä, että vanhemmat ovat tietoisia kaikista lapsensa koulunkäynnin kannalta oleellisista asioista. Yhteistyön tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun ja oppimisen tukeminen, sekä turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen. Koulu tukee koteja näiden kasvatustehtävässä ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun ja kotien yhteistyötä toteutetaan monin tavoin. Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa tapahtuvaa yhteistyötä kuvataan tarkemmin kappaleessa ohjauksen järjestäminen. Kouluilla järjestetään koulukohtaisia vanhempainiltoja erilaisiin teemoihin liittyen. Luokkakohtaista yhteistyötä toteutetaan luokkakohtaisten vanhempainiltojen muodossa. Näissä vanhempainilloissa käydään läpi koulun ja luokan yhteiset käytänteet ja toimintamuodot. Lisäksi luokat voivat toteuttaa yhteistyötä yhdessä vanhempien kanssa sovituin keinoin, esim. leirikoulun kautta. Yksilötasolla yhteistyön muotona ovat vanhempaintapaamiset. Tästä esimerkkinä on arviointikeskustelu, jossa läsnä ovat luokanopettaja/luokanvalvoja, huoltaja ja oppilas. Arviointikeskustelun pohjana on oppilaan itsearviointi, sekä huoltajan etukäteen täyttämä havainnointiosio. Yhteistyön toteutumista seurataan keväisin koteihin lähetettävän kyselyn avulla. Kysely mahdollistaa arvioinnin yhteistyön toteutumisesta ja mahdollisen tarkistamisen tulevaa lukuvuotta varten. Ruokolahden kunnan koulut tekevät yhteistyötä vanhempainyhdistyksen kanssa. Yhteistyön muotoja ovat esim. teemapäivät. Huoltajia tiedotetaan koulun toiminnoista koulukohtaisin tiedottein. Lisäksi kunnassa käytetään sähköisenä tiedonkulun välineenä WILMA-ohjelmaa. Ensimmäiselle luokalle tulevien oppilaiden huoltajille lähetetään kunnan yhteinen tiedote. Vanhempainilloissa käydään läpi koulun käytänteet ja arviointi, sekä vanhempien, oppilaiden ja opettajien vastuualueet niin, että koulussa voidaan parhaalla mahdollisella tavalla tukea oppilaan oppimista ja osallisuutta kouluyhteisön jäsenenä. Koulu on velvollinen seuraamaan oppilaan poissaoloja. Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan poissaolosta. Poissaolo ilmoitetaan luokanopettajalle tai luokanvalvojalle. Kun poissaolo tiedetään etukäteen, anotaan enintään viiden päivän poissaoloon lupa luokanopettajalta tai luokanvalvojalta. Pidemmät poissaololuvat myöntää koulun rehtori. Oppilaan ollessa poissa koulusta ilman huoltajan ilmoitusta, ilmoitetaan poissaolosta huoltajalle poissaolopäivän aikana.
18 Ongelmatilanteet pyritään ratkaisemaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilaiden välisien ongelmatilanteiden ratkaisemiseen kunnassa on käytössä erilaisia ratkaisukeinoja, kuten kasvatuskeskustelu KAKE, vertaissovittelu VERSO, kiusaamisen vastainen KIVA, joista on tarkemmin koulukohtaisissa kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelmissa. Tiedottaminen kotiin tapahtuu ratkaisumallissa sovitulla tavalla; KAKE:ssa ja VERSO:ssa oppilas, KIVA:ssa luokanopettaja, luokanvalvoja tai rehtori. Mitä helpompaa ja luottamuksellisempaa arkinen yhteistyö on, sitä helpompaa se on myös silloin, kun etsitään ratkaisuja mahdollisesti ilmeneviin ongelmiin. Rangaistuksina voidaan tarvittaessa käyttää luokasta poistamista, jälki-istuntoa, kirjallista varoitusta ja määräaikaista erottamista (PoL 36 ). Opetustilannetta toistuvasti häiritsevä oppilas voidaan poistaa opettajan toimesta opetustilasta. Opetustilasta poistettu oppilas on jatkuvan valvonnan alla ja tapahtuneesta ilmoitetaan kotiin. Koulun sääntöjen rikkomisesta oppilas voidaan määrätä jälki-istuntoon ennalta määrättynä ajankohtana. Rangaistuksesta ja ajankohdasta annetaan ilmoitus kotiin. Muiden ongelmanratkaisukeinojen ollessa riittämättömiä voidaan oppilaalle antaa kirjallinen varoitus. Varoituksen antamista edeltää yhteispalaveri vanhempien, oppilaan ja koulun kesken, minkä lisäksi oppilashuoltoryhmä käsittelee tilanteen. Kirjallisesta varoituksesta suoritetaan tiedoksianto lastensuojeluun. Viimeisenä rangaistuskeinona on määräaikainen erottaminen koulusta jota edeltää yhteispalaveri asianomaisten kesken, oppilashuollon kannanotto ja sivistyslautakunnan tekemä määräaikainen erottamispäätös. Tästäkin tilanteesta tiedotetaan lastensuojelua. Lastensuojeluilmoitukset tekee keskitetysti koulun rehtori kirjallisena ja tiedonanto sosiaaliviranomaiselta koululle kulkee niinikään vain kirjallisena. Tietojen luovuttamisesta sosiaaliviranomaiselta koululle on oltava kirjallinen pyyntö. 5.2.2 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN RUOKOLAHDELLA Ohjaus on osa kouluyhteisön toimintaa. Ohjaustoiminnan tavoitteena on oppilaan kasvun ja kehityksen sekä oppimisen ja opiskelun tukeminen ja oppimisvaikeuksissa auttaminen. Lisäksi oppilasta ohjataan hänen ammatillisessa suuntautumisessaan, niin että hän kykenee tekemään tulevaisuuttaan koskevia valintoja. Luokilla 1-6 pyritään saavuttamaan aineopettajajärjestelmän vaatima kypsyys, itseohjautuvuus ja opiskelutaidot. Erityisen tärkeää on nivelvaiheissa tapahtuva kotien kanssa yhteistyössä tapahtuva ohjaustoiminta. 7. luokka Ihmissuhdetaidot Suvaitsevaisuus Yhteistyötaidot Vastuullinen toiminta Itsearviointi Opiskelun taidot Opiskelun merkitys Omien opiskelutaitojen kehittäminen Myönteinen opiskeluasenne Valinnaisuus Kouluyhteisössä toimiminen Sopeutuminen uuteen kouluun ja luokkaan Perusopetuksen rakenne Opinnoissa eteneminen Oppilaan arviointi Työelämätietous Lähipiirin töitä ja ammatteja Oman ja toisen työn kunnioittaminen Työelämän säännöt TET-paikan hakeminen TET 8. luokka Itsetuntemus Omien vahvuuksien tunnistaminen Realistinen minäkuva Lahjakkuuden lajit Tiedonhankintataidot Tavoitteellinen opiskelu Opiskelun merkitys Suomen koulutusjärjestelmä Jatkoopintomahdollisuudet Lukio-opinnot Koulutusalat Ammatilliset perustut- Ammatti- ja työelämätietous Elinkeinorakenne ja ammattialat Yritysvierailut Asiantuntijavierailut
19 kinnot Yhdistelmäopinnot Opintokäynnit, vierailut TET 9. luokka Itsetuntemus Omien elämäntavoitteiden selkiinnyttäminen ja kriittinen pohdiskelu Ammatillinen kehitys Suunnittelu- ja päätöksentekotaidot Opiskelutavoitteiden asettaminen Vastuun ottaminen omista valinnoistaan ja toiminnastaan Lisäopetus Toisen asteen oppilaitokset Oppisopimuskoulutus Muut koulutusvaihtoehdot Korkea-asteen koulutus Opiskelu ulkomailla Jatko-opintoihin hakeutuminen Opintokäynnit Ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut Työelämätietouden laajentaminen Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Kansainvälisyys Yrittäjyys Työn merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle TET Ohjauksen (vastuun) jakautuminen Rehtori luo ohjaukselle sellaiset toimintaedellytykset, että erilaisten ohjausmenetelmien ja työnjakojen toteuttaminen on mahdollista. tukee toiminnallaan oppilaanohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja koko oppilaitoksen yhtenäisen ohjaustoiminnan suunnittelua tiedottaa koulun ohjaustoiminnasta sekä pitää yllä kodin ja koulun informatiivista yhteistyötä Oppilaanohjaaja on päävastuussa ohjauksen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta rehtorin, luokanvalvojien ja luokanopettajien tukemana. Oppilaanohjaaja vastaa ohjauksen käytännönjärjestelyistä yläkoulussa. Alakoulussa ohjauksesta vastaa luokanopettaja, oppilaanohjaajan konsultoidessa tarvittaessa käyttää monipuolisia työmuotoja, joita ovat luokkaohjaus, ryhmäohjaus ja yksilöohjaus on vastuussa oppilaiden jatkokoulutukseen ja ammattisuunnitelmiin liittyvistä ohjauksellisista kysymyksistä tekee tiivistä ohjausyhteistyötä eri ammattilaisten kanssa, jonka keskiössä on oppilas ja tämän perhe tarjoaa oppilaalle ja tämän perheelle mahdollisuuden saada ohjausta, tukea ja neuvontaa heitä koskevassa asiassa ja ohjaa tarvittaessa oppilaan sopivan ammattilaisen luo käyttää työssään avukseen niitä luottamuksellisia tietoja, jotka oppilas hänelle kertoo tai jotka ovat tarpeellisia oppilaan opetuksen ja ohjauksen kannalta. Luokanopettaja/Luokanvalvoja Oppilaan ohjauksesta koulutyöhön vastaa myös luokanvalvoja tutustuttaa oppilaan ryhmänsä jäseniin, kouluyhteisöön sekä uuden koulun toimintatapoihin seuraa oppilaan koulumenestystä ja tarvittaessa antaa neuvontaa ja ohjausta oppilaan opiskelutaitojen kartuttamiseksi toimii osaltaan ennaltaehkäisevässä roolissa siten, että hän puuttuu ajoissa oppilaan poissaoloihin, käyttäytymiseen tai opintomenestyksessä tapahtuneisiin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin
20 tarvittaessa tiedottaa havainnoistaan oppilaanohjaajalle tai muulle oppilashuoltoon kuuluvalle henkilökunnalle vastaa luokkansa osalta yhteydenpidosta oppilaiden huoltajiin Aineenopettaja ohjaa oppilasta opettamansa aineen opiskelussa sekä auttaa kehittämään oppimisen taitoja ja valmiuksia omassa aineessaan toimii osaltaan ennaltaehkäisevässä roolissa siten, että hän puuttuu ajoissa oppilaan poissaoloihin, käyttäytymiseen tai opintomenestyksessä tapahtuneisiin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin tarvittaessa tiedottaa havainnoistaan oppilaanohjaajalle tai muulle oppilashuoltoon kuuluvalle henkilökunnalle Nivelvaiheet, kodin ja koulun yhteistyö, oppilaitoksen sisäinen yhteistyö ja ohjaus Luokka-aste Asia Menetelmä Yhteistyö 6.luokka 6.luokkalaisten tutustuminen yläkouluun - tutustumiskoulupäivä - ryhmäytymispäivä koulussa, luokkajaot rehtori, opo, aineenopettajat, luokanopettajat 6.luokkalaisten nivel- - vanhempainilta rehtori, opo, erityis- 7.luokka vaiheen tiedotus Tiedonsiirto lähettävän ja vastaanottavan koulun välillä Yläkoulun valmius vastaanottaa tulevat 7.luokkalaiset 6.luokkalaisten siirtyminen yläkouluun Opiskelun aloittaminen yläkoulussa Tiedottaminen - tiedonsiirtopalaverit - opon, rehtorin ja erityisopettajan vierailut lähettävillä kouluilla - luokanvalvojien valinta ja tarvittava koulutus - tukioppilastunnit - koulun alun ryhmäytymispäivä - ainekohtaiset opiskeluohjeet - opotunnit - luokanvalvojan omat tunnit - vanhempainilta - jaksotiedote/ välitiedote - koulun nettisivujen päivitys opettaja rehtorit, opo, erityisopettajat, luokanopettaja, luokanvalvoja tarvittaessa lasta hoitavat muut tahot rehtori, opettajakunta tukioppilasohjaaja, tukioppilaat, opo, luokanvalvojat, rehtori, kunnan nuorisotyö aineenopettajat, luokanvalvojat, opo rehtori, koulusihteeri Opiskeluun ohjaus yläkoulussa Valinnaisuus - luokanvalvojan ohjauskeskustelut - opon ohjauskeskustelut, opotunnit - aineenopettajan ohjaus - valinnaisainevanhempainilta - valinnaisuuteen ohjaaminen (opo, aineenopettaja) luokanvalvoja, opo, aineenopettajat aineenopettajat, opo 8.luokka Kolmikantakeskustelut - terveystarkastus (oppilas, huoltaja, terveydenhoitaja, koululääkäri) Opiskelun ohjaus ja - opotunnit, opo oppilas, huoltaja, kouluterveydenhoitaja, lääkäri. tarvittaessa konsultoiden opo
21 9.luokka 2.aste henkilökohtaistaminen Ura- ja ammattivalintojen tekeminen Yhteishaku Yhteistyö kodin ja koulun välillä yhteishakuun liittyvissä asioissa Yhteishakuun ja 2.asteelle siirtymiseen liittyvät asiat henk.koht.ohjaus, luokanvalvojan ohjaus - henkilökohtainen ohjaus - tarvittaessa muut tukitoimet (ammatinvalinnan ohjaus työ- ja elinkeinotoimiston kautta) - oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien tiedotus ja info - vanhempainilta, huoltajan kuuleminen - jälkiohjaus - tiedonsiirtopalaverit lähettävän ja vastaanottavan koulun välillä opo tarvittaessa myös muut ammatinvalinnan ja urasuunnittelun ammattilaiset opo, kutsuttuna eri koulujen edustajat 2.asteelta opo, rehtori opo vastaanottavan koulun opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kuraattori + lähettävän koulun opo ja erityisopettaja 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen ruokolahdella Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisen tavoitteena on oppilaan kasvun ja oppimisen tukeminen joko omassa opetusryhmässään tai erityisopetuksessa. Yleisopetuksessa olevalle oppilaalle on mahdollista laatia oppimissuunnitelma, jossa määritellään tukipalvelujen tavoitteet. Tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle tavoitteet määritellään oppimissuunnitelmassa tai henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Tavoitteet laaditaan yhteistyössä oppilasta opettava opettajan, oppilashuoltotyöryhmän, huoltajan ja mahdollisten muiden oppilaan toimimiseen liittyvien toimijoiden kanssa. Toimintatavat sovitaan tavoitteiden pohjalta moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Avustajapalvelujen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon koulun opetuksen ja oppilaan oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tukitoimien kokonaisuus. Avustajapalveluiden käytöstä päättää opetuksen järjestäjä mahdollisten tutkimuksissa esille tulleiden seikkojen pohjalta. Ennen päätöstä asiaa on käsitelty moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä yhdessä huoltajan kanssa. Vastuu avustajapalveluiden käytöstä on opetuksen järjestäjällä. Avustaja osallistuu opettajan ohella ja opettajan kanssa oppilashuoltoryhmässä sovitusti oppilaan ohjaukseen ja kasvatukseen. Avustaja tukee oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia koulupäivän aikana. Tavoitteena on oppilaan avustaminen ja tukeminen oppimisprosessin aikana hänen itsenäisyyttään ja omatoimisuuttaan vahvistaen. Avustajan tukea voidaan hyödyntää ryhmä- tai yksilökohtaisesti. Avustajapalvelut, tulkitsemispalvelut ja mahdollinen kommunikoinnin tuki määritellään yleisen ja tehostetun tuen vaiheessa oppimissuunnitelmassa ja erityisen tuen vaiheessa HOJKS:ssa. Tarpeen määrittelyssä huomioidaan muu oppilaan saama tuki sekä opetusryhmään suunnattu tuki. Tuen tarvetta arvioidaan säännöllisesti.
22 Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan avustamistarpeen ollessa erityisen tuen vahvuista, avustajan tuki oppilaalle on laajaa, intensiivistä, säännöllistä, jatkuvaa ja pitkäaikaista. Esimerkiksi toimintaalueittain opiskelevat oppilaat tarvitsevat koulunkäynnissään avustajan tukea arkielämän perustoiminnoissa, kuten kommunikoinnissa, pukeutumisessa, syömisessä, liikkumisessa jne. Avustajapalvelut erityisen tuen aikana voivat edellyttää avustajan läsnäoloa miltei kokoaikaisesti tai kokoaikaisesti. 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toimintarruokolahdella Ruokolahden kunnan kouluissa voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoimintaa voi järjestää joko koulu, tai jokin koulun ulkopuolinen taho. Tavoitteena on kodin ja koulun, sekä koulun ja koulun ulkopuolisten tahojen yhteistyön tukeminen. Kerhotoiminnan kautta voidaan tarjota oppilaille mahdollisuus tutustua harrasteisiin ja saada mielekästä ja turvallista toimintaa koulun ulkopuolisena aikana. Kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana. Perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan tavoitteet ja käytänteet on määritelty Ruokolahden kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmassa. Kerhotoimintaa voidaan järjestää yhteistyössä kotien ja/tai eri yhteisöjen kanssa. Kerhon ohjaaja on vastuussa oppilaista kerhon aikana. Koulut tiedottavat mahdollisista kerhoista koteihin esim. kerhotiedotteella. Kerhot kirjataan koulun työsuunnitelmaan. 5.3 Joustava perusopetus Ruokolahdella Joustavan perusopetuksen kohderyhmänä ovat ennaltaehkäisevän toiminnan periaatteen mukaisesti ensisijaisesti peruskoulun yläluokkien oppilaat, joilla havaitaan sosiaalisten ja koulunkäyntiin liittyvien ongelmien kasautumista. He valikoituvat oppilaista, joiden arvioidaan eniten hyötyvän ko. opiskelumuodon tarjoamasta tuesta, toiminnallisista työtavoista ja erilaisista oppimisympäristöistä. Joustavaa perusopetusta suunnataan ensisijaisesti oppilaille, joilla ei ole erityisopetuspäätöstä. Opetus järjestetään perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Oppilaiden opetus järjestetään osaksi koulussa lähiopetuksena yhteistyössä erityisopetuksen joustavan ryhmän kanssa. Opetusta järjestetään osaksi myös työpaikoilla tai muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Muita oppimisympäristöjä voivat olla esimerkiksi leirikoulut, luonto ja alueen luontevat yhteistyökumppanit kuten muut koulut ja oppilaitokset, kunnan muut hallintoalat ja kulttuurilaitokset. Oppilaan ottamisesta Joustavaan perusopetukseen päättää rehtori kuultuaan oppilashuoltoryhmää. valitaan Joustavan perusopetuksen toimintaan huoltajien tekemän hakemuksen perusteella. Ennen oppilashuoltoryhmälle tehtävää esitystä tulee olla pidettynä yhteispalaveri kodin ja koulun kanssa. Joustavasta perusopetuksen opetuksesta ja muusta toiminnasta vastaa tiimi, johon kuuluvat koulun rehtori, oppilaanohjaaja, yläkoulun erityisopettaja sekä nuorisotyöntekijä. Jokaiselle oppilaalle räätälöidään oma oppimissuunnitelma tai tarvittaessa henkilökohtainen opetusjärjestelyjä koskeva suunnitelma HOJKS, joka tehdään erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille. Suunnitelmat rakentuvat luokkaopiskelusta ja oppilasta kiinnostavien alojen työpaikkaopinnoista. Aihekokonaisuuksia toteutetaan